HAKEMUKSEN TÄYDENNYSKEHOTUS Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie TUHKAKYLÄ PSAVI/58/04.08/2011. Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 HAKEMUKSEN TÄYDENNYSKEHOTUS Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie TUHKAKYLÄ Dnro Hakija Asia PSAVI/58/04.08/2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Sotkamo ja Kajaani Talvivaara Sotkamo Oy (hakija) on täydentänyt aluehallintovirastoon toimittamaansa Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista koskevaa hakemusta aluehallintoviraston lähettämän täydennyskehotuksen jälkeen seuraavasti: : Tarkkailuraportteja vuodelta 2010 (hakemuksen liite 4) ja BATselvitys (liite 11) : Tarkkailuraportteja vuosilta 2008 ja 2009 (liite 4) : LVT:n laatima selvitys (+ 8 liitettä), jossa on täydennystä ja vastauksia täydennyskehotuksessa esitettyihin asioihin : LVT Oy:n selvitys "Talvivaaran kaivoksen vesienhallinta sekä vesipäästöt ja niiden ympäristövaikutukset" (liite 6), hakijan esitys lupamääräyksiksi (liite12) ja ehdotus tarkkailuohjelman muuttamiseksi (liite 14) : Selvitys uhanalaislajien esiintymisestä laajennusalueella : Voimassa oleva tarkkailusuunnitelma (liite 14) : VTT:n selvitys "Talvivaaran jäteveden käsittelyvaihtoehtojen teknistaloudellinen vertailu (liite 6). Kainuun ELY-keskus on päättänyt, että Talvivaaran kaivoksen ja metallien talteenottolaitoksen nikkelituotannon nosto tonniin vuodessa edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Talvivaara Sotkamo Oy on aluehallintovirastoon saapuneessa kirjeessään ilmoittanut ELY-keskuksen päätökseen viitaten, että se peruu aluehallintovirastossa vireille tulleen Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja tuotannon laajentamista koskevan hakemuksen siltä osin kuin se koskee tuotannon laajentamista (tehostamista). Samalla yhtiö on ilmoittanut toimittavansa päivitetyn ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen mennessä. Aluehallintovirastossa vireillä oleva asia on hakijan ilmoituksen johdosta muutettu asiaksi "Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen". Asian diaarinumero on edelleen PSA- VI/58/04.08/2011.

2 Tähän mennessä toimitetut hakemusasiakirjat koskevat myös tuotannon laajentamista, joten hakijan ilmoituksen mukainen hakemuksen muuttaminen koskemaan pelkästään lupamääräysten tarkistamista on tarpeen. Lisäksi hakijan tulee toimittaa hakemus säännöstelyä koskevien vesitalouslupamääräysten tarkistamiseksi (päätös nro 33/07/1 kohta "Lupamääräysten tarkistaminen"). Lisäksi hakemusta on täydennettävä seuraavilla selvityksillä sekä tähän mennessä toimitetuissa asiakirjoissa puutteellisesti käsitellyillä asioilla: 1. Vastausten täydentäminen täydennyskehotuksessa esitettyihin asioihin niiltä osin kuin asiaan/kysymykseen ei ole vastattu tai siihen on saatavissa uutta selvitystä (esim. kohdat 9, 10, 17, 18, 19 ja 21). 2. Yhteenveto (esim. ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 toiminta-, päästö- ja vaikutuskuvauksen asiajärjestystä noudattaen) siitä miltä osin ja miksi nykyinen toiminta ja luvan mukaisessa laajuudessa tapahtuva toiminta, niiden mukaiset päästöt ja muodostuvat jätteet poikkeavat voimassa olevasta ympäristöluvasta. Yhteenvedossa on esitettävä muutoksiin mahdollisesti liittyvät ELY-keskuksen hyväksymispäätökset ja muut perustelut. 3. Selkeä kooste toimenpiteistä päästöjen pienentämiseksi sekä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi siten, että kunkin päästön tai asian osalta selvitetään: a. jo toteutetut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi sekä selvitys niiden vaikutuksesta ja/tai merkityksestä, b. mahdolliset lyhyellä aikavälillä toteutettavat (välittömät) lisätoimenpiteet ja arvio niiden tehokkuudesta ja/tai merkityksestä ja c. pitemmällä aikavälillä toteutettavat toimenpiteet aikatauluineen ja arvio niiden tehokkuudesta sekä merkityksestä ympäristövaikutusten kannalta (ympäristön tilan/vaikutusten kehittyminen) sekä d. listaus niistä päästöistä, joiden hakija katsoo olevan tasolla, jossa pienentäminen ei ole tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottamiseksi tai ympäristöhaittojen minimoimiseksi. 4. Selvitys ympäristö- ja vesitalousluvan mukaisen hankkeen vielä toteuttamattomista toiminnoista ja arvio millä aikataululla näitä toimintoja on tarkoitus toteuttaa. 5. Hakijan päivitetty esitys uusiksi päästöjä koskeviksi luparajoiksi ja lupamääräyksiksi sekä esitys toimintaa koskevissa eri päätöksissä annettujen muiden lupamääräysten muuttamiseksi. 6. Tiivis yhteenveto toiminnasta, päästöistä, ympäristövaikutuksista yms. keskeisistä asioista (hakemuksen kuuluttamista varten) 7. Vielä hakemusasiakirjoista puuttuvat toimintaa koskevat ympäristö-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset päätökset, mukaan lukien Kainuun ELY-keskuksen päätökset, sekä niiden lisääminen myös hakemuksen kohtaan Tarkempi selvitys (hakemuksen kohta 13.2) merkittävimpien poikkeusja häiriötilanteiden syistä, niistä aiheutuneista päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä tehdyistä toimenpiteistä vastaavien tilanteiden toistumisen estämiseksi. 9. Yhteenveto, miten uraanin talteenottolaitos, jota koskeva ympäristölupahakemus on vireillä aluehallintovirastossa, vaikuttaa toimintakokonaisuuteen, kemikaalien käyttöön, päästöihin (ml. jätteet) ja muuttaa ympäristövaikutuksia.

3 vaiheen liuotuskasalta sekä 2. vaiheen liuotuskasalta metallitehtaalle johdettavan liuoksen pitoisuus- ja ominaisuustiedot esitettynä kaikkien aineiden ja ominaisuuksien osalta, mitä hakija on toiminnassa analysoinut. 11. Toimintakuvaus siitä, miten liuotuskasa-alueen päälle tulevat suojakalvo painotetaan ja arvio siitä, voiko painotuksesta aiheutua pöly- tai muita haittoja. 12. Hakemuksessa on esitetty mahdollisuutena joissain tilanteissa malmin ajo suoraan 2. vaiheen liuotuskasalle sekä siirtyminen käytäntöön, jossa 1. ja 2. vaiheen liuotus tapahtuu samoja toimintamenetelmiä käyttäen ja näihin liittyen tehtäviä muutoksia pohjarakenneratkaisuissa. Näille muutoksille on esitetty haettavaksi erikseen lupaa (liite 5, kohta ). Kyseessä on toiminnan merkittävä muuttaminen. Tarkistamista koskevaan hakemukseen pitää liittää tarkempi esitys siitä, miten liuotusperiaatteiden muuttaminen vaikuttaa kemikaalien käyttöön, energiankulutukseen, päästöihin ja niiden vaikutuksiin, tiedot siitä millä alueilla ja miten pohjarakenteita on tarkoitus muuttaa. 13. Tarkempi kuvaus vetyperoksidin ja mahdollisten muiden uusien käyttöönotettujen kemikaalien varastoinnista. 14. Tarkkailutulosten mukaan Oulujoen ja Vuoksen vesistön latvaosiin johdetut jätevesipäästöt ovat mangaani-, natrium- ja sulfaattipäästöjen osalta olleet oleellisesti alkuperäisessä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitettyä korkeammat. LVT:n selvityksen (hakemuksen täydennys , liite 6) mukaan kesällä 2011 prosessiin rakennettiin putkistot, jotka mahdollistavat esineutraloinnin hönkäpesureiden pesuliuoksen syöttämisen raudansaostukseen sekä loppuneutraloinnin ohittamisen siten, että raudansaostuksesta tuleva liuos johdetaan suoraan kasaliuotuskiertoon. Prosessimuutoksen tavoitteena on hapettaa raudansaostusvaiheessa pesuliuoksen sisältämä sulfidinen rikki sulfaattimuotoon. Samalla esineutraloinnista loppuneutralointiin päätyvän natriumin määrä vähenee. Näillä toimenpiteillä sekä ph:n säädön ja kemikaalien käytön optimoinnilla on pystytty puolittamaan prosessiveden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet. Voidaanko natrium- ja sulfaattipäästöjä lyhyellä aikavälillä vähentää merkittävästi vielä lisää esimerkiksi vastaavilla vesien kierrätysastetta nostavilla ja kemikaalien käyttöä tehostavilla toimenpiteillä? Voidaanko esimerkiksi loppuneutraloinnista vastaavasti johtaa nykyistä enemmän vettä kasaliuotuskiertoon ja näin vähentää jälkikäsittely-yksiköihin ja edelleen vesistöihin johdettavien vesien määrää ja vesistöissä haittaa aiheuttavien aineiden päästöjä (ks. VaHO:n päätöksellä muutettu ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräys 60)? Jos tällaiset nopeat toimenpiteet eivät ole mahdollisia, niin perusteltu selvitys, mitkä seikat ne estävät. Lisäksi selvitys, millaisiin testeihin ja tutkimuksiin tiedot perustuvat. 15. Onko jo toteutetuilla veden kierrätystoimenpiteillä arvioitu tai todettu olevan vaikutusta kasaliuotuksen toimintaan? 16. Tarkkailutulosten perusteella jätevesien mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet moninkertaiset lupahakemuksessa esitettyyn verrattuna siitä lähtien, kun metallien talteenottolaitokselta alettiin johtaa jätevesiä jälkikäsittely-yksiköihin ja edelleen vesistöihin. Edellä (kohta 11) mainittujen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen jätevesien pitoisuudet ovat natriumin ja sulfaatin osalta edelleenkin oleellisesti korkeammat kuin alkuperäisessä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa on esitetty. Mitkä ovat keskeisimmät syyt tähän? Mihin lupahakemuksessa esitetyt arviot jätevesien mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuuksien tasosta perustuivat? 17. Mikä vaikutus LVT:n selvityksessä kohdassa 6.2 mainitulla kalkkimaidon syötöllä ja jälkikäsittely-yksiköiden viipymän lisäämisellä on ollut jäteve-

4 sipäästöihin? Voidaanko käsittelyä tältä osin vielä tehostaa esim. allastilaa rakentamalla ja näin viipymää lisäämällä ja pintakuormaa pienentämällä? 18. Onko hakijan tarkoituksena käynnistää alkuperäisessä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitetty mangaanituotanto lähivuosina vai joudutaanko mangaani poistamaan jatkossakin jätevesistä loppuneutralointivaiheessa saostamalla? 19. VTT:n selvityksen (hakemuksen täydennys , liite 6) kohdassa 2 mainittu, keväällä 2011 laadittu esiselvitys, jonka perusteella on päädytty selvittämään tarkemmin jätevesien käsittelyä tehostamista joko haihduttamalla tai erilaisilla kalvosuodatuksilla. Mitkä seikat johtivat siihen, ettei muita esiselvityksessä arvioituja menetelmiä katsottu aiheelliseksi selvittää tarkemmin tai voitavan ottaa käyttöön? Onko tarkastelluissa menetelmissä sellaisia, jotka ovat jo käytössä jossain muualla vastaavanlaisissa olosuhteissa? 20. Selvitys siitä, miten VTT:n selvityksessä (mm. kohta 9) mainitut haihdutus- ja kalvosuodatusmenetelmiä koskevat tarpeelliset lisäselvitykset ja menetelmien testaukset käytännön olosuhteissa (koeajot) etenevät ja milloin niiden tulokset valmistuvat. Tarkennettu arvio, milloin täyden mittakaavan käsittelylaitos voidaan ottaa käyttöön (hakemuksen liitteen 12 lupaehtoesityksestä ja liitteen 6 selvityksistä pääteltynä se saadaan käyttöön vasta vuonna 2014)? 21. Yhteenveto kaivannaisjätteen jätealueiden suotovesien määrästä ja laadusta sekä arvio suotovesien erilliskäsittelytarpeesta. 22. Kainuun ELY-keskuksen pyytämä selvitys Härkäpuron kautta Kolmisoppeen tulevan kuormituksen lisääntymisestä. 23. Esitys jätevesien toksisuuden vähentämiseksi jo tehdyistä ja edelleen tehtävistä toimenpiteistä ja sekä arvio alueista, joille jätevesien toksiset vaikutukset ovat ulottuneet ja ulottuvat vastaisuudessa. 24. Suunnitelma saniteettijätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamiseksi. 25. Graafinen yhteenveto luvan mukaisen jätevesien vuorokausitarkkailun tuloksista toiminta-ajalta. 26. Suunnitelma jatkuvatoimisten mittauslaitteiden käytön lisäämiseksi jäteja suotovesien tarkkailussa. 27. VTT:n selvityksen mukaan jätevesien haihdutus-, kalvosuodatus- ja käänteisosmoosikäsittelyn seurauksena muodostuvan konsentraatin (rejekti) sisältämät suolat voidaan johtaa bioliuotuskasoille, koska kasoilla vallitsevissa olosuhteissa natriumsulfaatti reagoi liuoksessa olevan rauta(iii)sulfaatin kanssa muodostaen niukkaliukoista natriumjarosiittia. Miten on varmistettu, että näin todella tapahtuu, sekä se, ettei konsentraatin johtaminen aiheuta ongelmia kasaliuotuksen toiminnalle tai liuotuskasojen jälkihoidolle? 28. LVT:n selvityksen kohdassa 7.2 on esitetty arvio kaivoksen alapuolisten järvien veden laadun kehittymisestä, kun jätevesipäästöt ovat lupaehtoesityksen (vuodet ja vuodesta 2015 eteenpäin) mukaiset. Esitetty laimenemislaskelmiin ja veden täydelliseen sekoittumiseen perustuva arvio on yksipuolinen eikä anna riittävää kuvaa vesistöjen veden laadun ja tilan kehittymisestä. Siinä esimerkiksi ei ole tarkasteltu sulfaattipäästöjen mahdollista happamoittavaa vaikutusta, veden suolapitoisuuden muutosten vaikutuksia vesieliöstön kehittymiseen eikä otettu huomioon sitä, että kaivosalueelta tuleva suolapitoinen vesi kerrostuu esim. Kivijärvessä altaan pohjan läheiseen vesikerrokseen eikä vesi enää näytä sekoittuvan normaalisti täyskiertojen aikana. Selvitystä tulee täydentää ja tarkentaa esim. soveltuvaan vedenlaatumalliin perustuvalla selvityksellä, jossa tarkastellaan a) ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitettyjen päästöjen, b) toteutuneiden päästöjen ja c) hakemussuunnitelmassa esitettyjen (tulevien) päästöjen (päästötasojen) vai-

5 kutuksia vastaanottavien vesistöjen veden laatuun, tilaan ja käyttökelpoisuuteen sekä arvioidaan tilanteen kehittymistä eri vaihtoehdoilla. 29. Arvio toiminnasta aiheutuvista vesistön pilaantumisesta johtuvista vahingoista kiinteistökohtaisesti. (hakemuksen kohta 21 ja liitteen 6 LVT:n selvityksen kohta 9). 30. Perusteltu esitys asetuksen 1022/2006 mukaisesta sekoittumisvyöhykkeestä niille asetuksen 1C ja 1D mukaisille aineille ja yhdisteille, joita jätevesissä on ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. 31. Selvitys, miten jätevesien johtaminen vaikuttaa Oulujoen Iijoen ja Vuoksen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien toteutumiseen. 32. Selvitys toimenpiteistä jätevesien vaikutuksesta muuttuneiden alapuolisten vesistöjen (mm. Salminen, Kalliojoki, Kalliojärvi, Kolmissoppi, Ylä- Lumijärvi ja Kivijärvi) veden laadun ja tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja ennallistamiseksi. 33. Tarkastelu siitä, voitaisiinko vesien johtamisjärjestelyjen muuttamisella enemmän Kolmisopen suuntaan kohdistuvaksi vähentää jätevesien vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin, kun otetaan huomioon Kolmisopesta tapahtuva vedenotto sekä siitä, voitaisiinko Kalliojoen kautta Kolmisoppeen tulevat vedet johtaa takaisin prosessiin jo joesta tai sen luusuasta niin, että kuormitus Kolmisoppeen vähenisi olennaisesti. 34. Toiminnan päästöt aiheuttavat veden laadun muutoksia myös Tuhkajoessa. Asiantuntijan arvio siitä, voivatko jätevesipäästöt, veden otto Kolmisopesta ja/tai Kolmisopen säännöstely vaarantaa Tuhkajoen alkuperäisen taimenenkannan ja onko taimenkannan turvaamiseksi ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin. 35. Prosessikaaviot hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä sekä tiedot ympäristöön johdettavien haju- ja muiden kaasujen koostumuksesta (ainakin rikkiyhdisteiden osalta) 36. Malmin käsittelyssä ja metallin talteenottoprosesseissa on ollut päästölähteissä hiukkas- ja rikkivetypitoisuusraja-arvojen ylittymisiä. Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma siitä, miten päästöt saadaan pysyvästi raja-arvojen alapuolelle ja haitattomalle tasolle (mm. tarkennus liitteenä 6 esitetyn LVT:n selvityksen kohtaan 6.4). 37. Esitys jatkuvatoimisten mittalaitteiden käyttöönotosta keskeisissä rikkivedyn päästölähteissä ja mittalaitteiden hyödyntämisestä käsittelyyksiköiden toiminnan ohjaamisessa. 38. Öljykattiloiden osalta tarkastelu siitä, miten ne täyttävät asetuksen 445/2010 vaatimukset. 39. Selkeä kooste hajapölypäästöjen (ml. grafiitti) rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä sekä suunnitelmista näiden päästöjen edelleen pienentämiseksi ja leviämisen estämiseksi. Tässä yhteydessä mm. arvio räjäytyskaasujen ilmaan nostaman pölyn määrästä ja tarkempi selvitys mahdollisuuksista edelleen rajoittaa räjäytysperäisen pölyn leviämistä ympäristöön (esim. mahdollisuudet porasoijan talteen ottamiseksi ennen kenttien räjäyttämistä ja arvio tämän vaikutuksista louhintaräjäytysten pölypäästöihin). 40. Nykyinen hajapölyjen hallintasuunnitelma 41. Kaivoksella käytössä olevat räjäytysajat ja mahdolliset suunnitelmat niiden muutoksista sekä selvitys siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan. 42. Yhteenveto melumittauksista ja sen perusteella arvio toiminnasta aiheutuvasta meluhaitasta ympäristössä karttaesityksenä (melualueet 60 db, 55 db, 50 db, 45 db ja 40 db). Lisäksi selvitys suunnitelluista toimenpiteistä melupäästöjen edelleen pienentämiseksi. 43. Selkeä kuvaus siitä, miten toiminnassa muodostuneet eri metalleja sisältävät sakat (mm. esineutralointi/välineutralointisakka) on tähän asti käsitelty, mihin ne toimitettu ja miten sakkojen käsittely on tarkoitus hoitaa jatkossa, kun alueelle ei ole rakennettu ympäristöluvan mukaista

6 ongelmajätteen kaatopaikkaa (tarkennus täydennyskehotuksessa kohdassa 21 esitettyyn asiaan). Muodostuuko toiminnassa esim. metallitehtaalla muiksi ongelmajätteiksi katsottavia sakkoja? Miten sakkojen sekoittuminen kipsisakka-altaalla vaikuttaa niiden ympäristöominaisuuksiin? 44. Arvio prosessijätteiden tarkkailutulosten edustavuudesta sekä sakkojen laadun vaihtelujen merkityksestä niiden kaatopaikkakelpoisuuteen (tulosten mukaan esineutralointisakan laatu vaihtelee huomattavasti - enimmillään pitoisuudet ovat olleet Zn 191 g/kg, S 259 g/kg, Ca 185 g/kg, Ni 1000 mg/kg, Cu 600 mg/kg ja Cd 240 mg/kg.), sekä tiedot kaikkien aineiden pitoisuuksista, jotka XRF-analyysillä määritettiin pilot prosessin 2. vaiheen liuotuksen jälkeisestä kasasta. 45. Syy natrium- ja muiden pitoisuuksien nousuun pohjavesipisteessä P Energiatehokkuuden osalta esitys sähkömoottoreiden, pumppujen ja ylipäätään runsaasti energiaa kuluttavien koneiden ja laitteiden hankintapolitiikasta ottaen huomioon mm. sähkömoottoreiden uudet energiantehokkuusluokat ja energiatehokkuudesta laadittu vertailuasiakirja (BREF). 47. Kaivoksen kunnossapitosuunnitelma 48. Selvitys, miten aluehallintoviraston päätöksen nro 74/09/1, lupamääräyksen 2 (joka täydentää ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 33/07/1) vaatimukset on otettu huomioon hakemuksen 13 liitteenä olevassa Talvivaaran kaivoksen alustavassa sulkemissuunnitelmassa tai liitteenä 7 olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tai muualla hakemuksessa. 49. Tarkempi selvitys (hakemuksen kohta 19.2), miten luvan haltija on edennyt ja etenee lupamääräyksen 61 mukaisen velvoitteen toteuttamisessa niin, että läjitysalueiden ja ylipäätään kaivosalueen asianmukaista sulkemista varten saadaan luotettava ja monipuolinen tieto sekä löydetään sopivat ja käytännön olosuhteissa testatut pintarakenneratkaisut. Tieto siitä, mitä kaasumaisia päästöjä mahdollisesti muodostuu sivukivialueille läjitetyn kiviaineksen rapautumisen yhteydessä. 50. Tähänastisten kokemusten ja selvitysten perusteella tehty arvio mustaliuskeen ja 2. vaiheen liuotuskasan pohjalle läjitetyn sivukiven haponmuodostumisesta ja rapautumiskäyttäytymisestä ja niiden vaikutuksesta liuotuskasan pohjarakenteiden tiiveyteen ja rakennetun pohjan kantavuuteen sekä siitä, miten sivukivialueiden pintarakenteiden rakentaminen on toteutettavissa siten, että rakenteen pitkäaikaistoiminta voidaan parhaiten taata. 51. Tiedot Kolmisopen säännöstelyn toteutumisesta (mm. vedenkorkeuden vaihtelut ja Tuhkajokeen johdettavat vesimäärät) sekä tiedot toteutuneesta säännöstelystä aiheutuneita vaikutuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa säännöstely ympäristön kannalta haitattomammin. Tarkastelussa tule olla mukana Kolmisopen lisäksi vesistö alavirtaan. 52. Esitys, miten hakija on aikonut edetä aluehallintoviraston päätöksessä nro 33/10/2 määrätyn suunnitelman (Jormasjärven pohjapatoselvitys) laatimiseksi ja toimittamiseksi aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 53. Täydennys asianosaistietoihin: Vuoksen vesistön suunnalla Laakajärven vesialueiden omistajat sekä rantatilojen omistajat ainakin Itkonniemen eteläosan tasolle saakka esitettyinä vastaavalla tavalla kuin tähän mennessä toimitetut asianosaistiedot. Tässä ja aiemmassa ( ) täydennyskehotuksessa pyydetyt lisäselvitykset ja tiedot sisältävä päivitetty lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee toimittaa aluehallintovirastoon 15 kappaleena viimeistään Hakemus liitteineen pyydetään toimittamaan myös sähköisesti yleisesti käytössä olevalle tallennusmedialle tallennettuna.

7 Asiakirjojen toimittamisen yhteydessä on ilmoitettava asian Dnro PSA- VI/58/04.08/2011. Lisätietoja antavat ympäristöneuvos Juhani Itkonen, puh , ja johtaja Sami Koivula, puh tai Ympäristöneuvos Juhani Itkonen TIEDOKSI Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus