VATT-TUTKIMUKSIA 11 VATT RESEARCH REPORTS Jaakko Kiander Minna Martikainen Iikko Voipio YRITTÄJYYDEN TILA 00 004 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 004
ISBN 951-561-506- ISSN 0788-5008 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7, 00100 Helsinki, Finland Email: etunimi.sukunimi@vatt.fi Oy Nord Print Ab Helsinki, elokuu 004
KIANDER, JAAKKO MARTIKAINEN, MINNA VOIPIO, IIKKO: YRITTÄJYYDEN TILA 00 004. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 004, (B, ISSN 0788-5008, No 11). ISBN 951-561-506-. Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa on raportoitu tuloksia, joita on saatu kolmesta peräkkäisinä vuosina yrittäjille suunnatusta kyselystä. Kyselyjen tarkoituksena on ollut selvittää yrittäjyyden tilan, näkemysten ja kokemusten muutoksia vuodesta 00 vuoteen 004. Tulosten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavia tekijöitä ovat työvoiman kalleus, verotus, byrokratia ja epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on haittatekijänä ohittanut byrokratian. Muutoksen taustalla vaikuttanee se, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Myös byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ja työvoiman saatavuus ovat sen sijaan vastausten mukaan lievästi parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana. Asiasanat: Yrittäjyys, yrittäjyyden esteet, kyselytutkimus KIANDER, JAAKKO MARTIKAINEN, MINNA VOIPIO, IIKKO: YRITTÄJYYDEN TILA 00 004. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 004, (B, ISSN 0788-5008, No 11). ISBN 951-561-506-. Abstract: This is a report on the results of three questionnaires which were send to about 3000 randomly selected Finnish entrepreneurs in years 00, 003 and 004. According to the answers, the biggest obstacles to thriving entrepreneurship were high labour costs, taxation, bureaucracy and regulation, and unfair competition. More than half of the respondents complained about the lack of skilled labour. It was a bit surprising that the majority of respondents thought that the taxation and bureaucracy became even worse problems during the last two years although there were no changes in corporate taxation or regulations. Key words: Entrepreneurship, questionnaire
Esipuhe Yrittäjyyskysymyksen yhteiskunta- ja talouspoliittista tärkeyttä kuvaa se, että maan nykyinen hallitus kehittää ja toteuttaa parhaillaan erityistä poikkihallinnollista yrittäjyysohjelmaa. Yhteiskunnassa vallitseekin varsin suuri yksimielisyys siitä, että yrittäjyys on erittäin tärkeä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen edellytys. Vahvaa yrittäjyyttä tarvitaan myös tulevan hyvinvoinnin turvaamiseen. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, mitkä tekijät saavat ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, ja mitkä tekijät koetaan yrittämistä edistävinä tai yrittäjyyttä eniten jarruttavina tekijöinä. Politiikan suunnittelun ja toteutuksen kannalta on tärkeätä olla selvillä tehokkaimmista keinoista, joilla yrittäjyyteen voidaan vaikuttaa. Yrittäjyyttä koskevan tiedon lisäämiseksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on sisällyttänyt vuosina 003 005 voimassa olevaan tutkimusohjelmaansa Hyvinvoinnin ja työllisyyden näköalat yrittäjyyden edellytyksiä koskevan tutkimuksen. Tämän tutkimuksen painopiste on selvittää niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joilla yrittäjyyttä voidaan edistää tai joiden vaikutus on mahdollisesti yrittäjyyttä jarruttava. Oheinen tutkimus on yksi konkreettinen tulos, jolla toteutetaan tutkimusohjelmassamme mainittua tavoitetta. Se tuo esille selkeää tietoa siitä, millaiseksi yrittäjät kokevat yrittämisen toimintaympäristön tämän päivän Suomessa. Tutkimus on syntynyt kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyysohjelman arvioinnin ja siihen liittyvien jatkotöiden tuloksena. Kiitän tutkimuksen toteutukseen osallistuneita ja yhteistyökumppaneitamme mielenkiintoisen raportin tuottamisesta. Reino Hjerppe Ylijohtaja
Yhteenveto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi vuonna 00 hallituksen yrittäjyyshankkeen (ks. KTM:n julkaisuja 3/00). Osana arviointia tehtiin noin 3000 yrittäjälle suunnattu internet-pohjainen kysely. Sama kysely toistettiin vuosina 003 ja 004. Kyselyn kohdejoukko on hieman kasvanut kahtena viimeisenä vuonna. Tutkimuksen kohdejoukkona oli vuonna 00 noin 3000 julkisista rekistereistä kerättyä yhteystietoa. Vuonna 003 näitä tietoja oli 3300 ja vuonna 004 peräti 3600. Yritykset edustivat eri luokkia ja eri toimialoja varsin hyvin ts. ne olivat kyselyyn valitussa otoksessa jakautuneet suurin piirtein samalla tavoin kuin kaikkien yritysten joukko. Vastausprosentit olivat 19, 33 ja 4. Tutkimustulosten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavia tekijöitä ovat: (1) työvoiman kalleus, () verotus, (3) byrokratia ja (4) epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on ohittanut byrokratian ehkä siksi, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Epäterve kilpailu on sen sijaan kenties hieman menettänyt haitta-arvoaan, mikä saattaa johtua suhteellisen hyvästä kysyntätilanteesta. Vastaus kertoo myös siitä, että kilpailu ei useimmilla toimialoilla liene olennaisesti kiristynyt. Byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Tämä on yllättävää, koska samaan aikaan on toteutettu uudistuksia, joilla on pyritty entisestään joustavoittamaan viranomaisten toimintaa. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Todellisuudessa yritys- ja arvonlisäverotuksessa ei tapahtunut mainittuna aikana muutoksia. Työvoiman saatavuuteen ja työvoimakustannuksiin liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti keskeisiä useimpien yrittäjien kannalta. Työvoiman saatavuus on vastausten mukaan lievästi parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana, mitä voidaan pitää huolestuttavana. Lisäksi runsaat 80 % yrittäjistä pitää palkan sivukustannuksia uusien henkilöiden palkkaamista rajoittavana tekijänä. Oman yrityksensä liikevaihdon kasvuun uskoo vajaat puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä; optimistien määrä näyttää kuitenkin olevan vähenemässä. Mikroyritykset arvioivat kasvunäkymänsä muita yritysluokkia heikommiksi. Vielä harvempi on harkitsemassa henkilöstön lisäämistä. Kaksi kolmesta yrittäjästä pitää yrityksen kasvattamista ylipäätään vaikeana. Rahoituksen saatavuus ei pääosin ole kuitenkaan yrityksen toiminnan kasvattamisen este. Yritystoiminnan lopettamista harkitsevien määrä on lievässä kasvussa. Noin kymmenesosa sellaisista, jotka aiemmin olivat varmoja yritystoiminnan jatkamisesta, on nyt alkanut empiä. Yritystoiminnan lopettamisen näkymät on läpi tut-
kimusperiodin voimakkaimmat mikroyrityksillä. Tämä voi heijastaa toisaalta yrittäjien ikärakennetta, toisaalta sitä, että monille mikroyrittäjille myös palkkatyö on mahdollinen ja joskus toivottukin uravaihtoehto. Julkisen vallan tarjoamia yritysten neuvontapalveluja on riittävästi; tätä on noin 40% vastaajista. Yrittäjien sosiaaliturvan puutteellisuutta kokevien määrä on lievässä laskussa. Mikroyritykset ovat ymmärrettävistä syistä asian suhteen huomattavasti negatiivisempia kuin keskisuuret ja suuryritykset, ja taipuvaisia pitämään yrittäjän sosiaaliturvaa heikkona. Noin 40 prosenttia yrittäjistä kaipaa lisäkoulutusta. Eniten koulutustarpeita tunnistetaan olevan mikroyritysten luokassa. Erityisesti koulutustarvetta on liiketoiminta-, markkinointi- ja johtamisosaamisessa. Kansainvälistymiseen liittyvien neuvojen tarve on kasvamassa. Erityisesti pienet yritykset ovat heränneet tässä suhteessa kolmen viime vuoden aikana. Yritykset eivät pidä julkisten palvelujen avaamista kilpailulle kovin tärkeänä. Vain noin kolmannes vastaajista pitää sitä yrittäjän asemaa parantavana toimenpiteenä. Tulos voi johtua siitä, että suurin osa nykyisistä yrityksistä toimii aloilla, joilla julkinen tuotanto ei ole merkittävää. Valtiovallan toimenpiteisiin kriittisesti suhtautuneiden määrä on kasvanut viidenneksellä, mikä voi olla seuraus julkisuudessa käydystä yritysverokeskustelusta. Sukupolvenvaihdoksen osalta arvioidaan kuitenkin tapahtuneen lievää myönteistä kehitystä. Myös yleinen asenne yrittäjyyteen on lievästi parempaan suuntaan. Valtiovallan vaikutus yrittäjätoimintaan on vastaajien näkemyksen mukaan säilynyt ennallaan. Kuntien merkitys on lähes samaa suuruusluokkaa kuin valtiovallan vaikutus. TE-keskusten toimintaa pitää tärkeänä noin neljännes vastaajista. TE-keskusten toiminnan tunnettuus on pysynyt ennallaan; noin 40 prosenttia vastaajista tuntee niiden toimintaa. Noin neljännes on saanut TE-keskuksilta apua toimintaansa.
Sisällys 1 Johdanto 1 Aineiston kuvaus 4 3 Tutkimuksen tulokset 7 3.1 Toiminta yrittäjänä 7 3. Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan vaikuttavien tahojen arviointi 34 3.3 Yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristö 4 4 Yhteenveto ja johtopäätökset 51 Liite 1. 54 Liite. 105
1 Johdanto Taustaa Yrittäjyys ja yrittäjyyden edistäminen on noussut keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Suuntaus oli selvästi nähtävissä jo muutama vuosi sitten, kun Lipposen II hallitus käynnisti nk. hallituksen yrittäjyyshankkeen, jolla pyrittiin vähentämään yrittämisen esteitä. Yrittäjyydestä tuli oma politiikkaohjelma Jäätteenmäen hallituksen aloittaessa vuonna 003. Yrittäjyyttä halutaan edistää ja suosia, ja asenteita halutaan muuttaa myönteisemmiksi yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyttä edistävistä keinoista ei ole kuitenkaan olemassa kovin tarkkaa tietoa. Yrittäjyyttä haittaavia tekijöitä ovat taas mahdollisten kulttuuristen tekijöiden ohella yritystoimintaan liittyvät kustannukset ja riskit. Kyselytutkimusten avulla voidaan yrittää kartoittaa yrittäjien omia käsityksiä eri tekijöiden merkityksestä. Kyselytutkimusten avulla ei tietenkään saada esiin lopullista totuutta, koska kyselyihin liittyy monia ongelmia. Ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tässä tutkimuksessa on raportoitu tuloksia, joita on saatu kolmesta peräkkäisinä vuosina yrittäjille suunnatusta kyselystä. Kyselyjen tarkoituksena on ollut selvittää yrittäjyyden tilan, näkemysten ja kokemusten muutoksia vuodesta 00 vuoteen 004. Tutkimusaineisto ja sen keruu Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi vuonna 00 hallituksen yrittäjyyshankkeen (ks. KTM:n julkaisuja 3/00). Osana arviointia tehtiin noin 3000 yrittäjälle suunnattu internet-pohjainen kysely. Sama kysely toistettiin vuosina 003 ja 004. Kyselyn kohdejoukko on hieman kasvanut kahtena viimeisenä vuonna. Tutkimuksen kohdejoukkona oli vuonna 00 noin 3000 julkisista rekistereistä kerättyä yhteystietoa. Vuonna 003 näitä tietoja oli 3300 ja vuonna 004 peräti 3600. Tätä sähköpostiaineistoa täydensi Palvelutyönantajien noin parille tuhannelle jäsenyritykselleen lähettämä kirje, jossa suositeltiin kyselyyn vastaamista annetussa internet-osoitteessa. Näin potentiaalinen otos ilman virheellisiä osoitteita oli noin 5500 yritystä. Kyselyt toteutettiin kunakin vuonna huhtitoukokuun vaihteessa. Vastauksia kyselyyn saatiin 580 vuonna 00, 1100 vuonna 003 ja 854 vuonna 004. Siten vastausprosentit olivat 19, 33 ja 4. Vastausprosentteja voi pitää hyvinä. Vastausten lukumäärän kasvu ja vastausprosentin nousu eivät myöskään olennaisesti muuttaneet vastausten jakaumaa. Kyselyssä yrittäjille esitettiin erilaisia yritystoimintaa ja sen edellytyksiä koskevia väittämiä, joihin vastattiin viisiportaisella asteikolla Täysin eri Täysin samaa -jaottelun mukaan.
Johdanto Vuosien 00 ja 003 kyselyt toteutettiin internet-pohjaisella Metrics -kyselymenetelmällä, jossa vastaajat täyttivät kyselylomakkeen sähköisesti ja joka tuotti tietokannan vastauksista. Vuonna 004 tutkimuksessa käytettiin VATT:n omaa elektronista kyselymenetelmää. Tutkimuksen päätulokset Yrittäjien omien vastausten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavat tekijät tulevat järjestyksessä: (1) työvoiman kalleus, () verotus, (3) byrokratia ja (4) epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on ohittanut byrokratian ehkä siksi, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Epäterve kilpailu on sen sijaan kenties hieman menettänyt haitta-arvoaan, mikä saattaa johtua suhteellisen hyvästä kysyntätilanteesta. Vastaus kertoo myös siitä, että kilpailu ei useimmilla toimialoilla liene olennaisesti kiristynyt. Byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Tämä on yllättävää, koska samaan aikaan on toteutettu uudistuksia, joilla on pyritty entisestään joustavoittamaan viranomaisten toimintaa. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Todellisuudessa yritys- ja arvonlisäverotuksessa ei tapahtunut mainittuna aikana muutoksia. Työvoiman saatavuuteen ja työvoimakustannuksiin liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti keskeisiä useimpien yrittäjien kannalta. Työvoiman saatavuus on vastausten mukaan lievästi parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana, mitä voi pitää huolestuttavana. Erityisesti pienten ja mikroyritysten luokassa ammattitaitoisen työvoiman määrä koetaan liiketoiminnan kehittymistä hidastavaksi puutteeksi. Tämä tosin osittain saattaa kuvastaa näiden yritysten rajallisia voimavaroja palkata lisää työvoimaa. Yrittäjät eivät myöskään koe työnantajaksi ryhtymisen helpottuneen. Runsaat 80% yrittäjistä pitää palkan sivukustannuksia uusien henkilöiden palkkaamisen rajoittimena. Oman yrityksensä liikevaihdon kasvuun uskoo vajaat puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä; optimistien määrä näyttää kuitenkin olevan vähenemässä. Mikroyritykset arvioivat kasvunäkymänsä muita yritysluokkia heikommiksi. Vielä harvempi on harkitsemassa henkilöstön lisäämistä. Kaksi kolmesta yrittäjästä pitää yrityksen kasvattamista ylipäätään vaikeana. Rahoituksen saatavuus ei pääosin ole kuitenkaan yrityksen toiminnan kasvattamisen este. Tämä tulos heijastaa yritysten viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi parantunutta kannattavuutta ja omavaraisuutta ja toisaalta myös nykyistä alhaista korkotasoa. Yritystoiminnan lopettamista harkitsevien määrä on lievässä kasvussa. Noin kymmenesosa sellaisista, jotka aiemmin olivat varmoja yritystoiminnan jatkamisesta, on nyt alkanut empiä. Yritystoiminnan lopettamisen näkymät on läpi tutkimusaikaperiodin voimakkaimmat mikroyrityksillä. Tämä voi heijastaa toisaalta
Johdanto 3 yrittäjien ikärakennetta, toisaalta sitä, että monille mikroyrittäjille palkkatyö on yrittämisen ohella mahdollinen ja joskus toivottukin uravaihtoehto. Julkisen vallan tarjoamia yritysten neuvontapalveluja tuntuu olevan riittävästi tarjolla; tätä on noin 40% vastaajista. Suuret yritykset ovat neuvontapalveluiden riittävyyden suhteen lievästi positiivisempia kuin pienet ja mikroyritykset. Yrittäjien sosiaaliturvan puutteellisuutta kokevien määrä on lievässä laskussa. Mikroyritykset ovat ymmärrettävistä syistä asian suhteen huomattavasti negatiivisempia kuin keskisuuret ja suuryritykset, ja taipuvaisia pitämään yrittäjän sosiaaliturvaa heikkona. Noin 40 prosenttia yrittäjistä kaipaa lisäkoulutusta. Eniten koulutustarpeita tunnistetaan olevan mikroyritysten luokassa. Erityisesti koulutustarvetta on liiketoiminta-, markkinointi- ja johtamisosaamisessa. Kansainvälistymiseen liittyvien neuvojen tarve on kasvamassa. Erityisesti pienet yritykset ovat heränneet kolmen viime vuoden aikana. Mikroyritysluokka on ryhmänä vaatimattomin kansainvälistymiseen liittyvän neuvonnan suhteen. Tieto- ja muun teknologian osaaminen on kehittymässä myönteiseen suuntaan. Kyselyyn vastanneet yritykset eivät pidä julkisten palvelujen avaamista kilpailulle kovin tärkeänä. Vain noin kolmannes vastaajista pitää sitä yrittäjän asemaa parantavana toimenpiteenä. Tulos voi johtua siitä, että suurin osa nykyisistä yrityksistä toimii aloilla, joilla julkinen tuotanto ei ole merkittävää. Valtiovallan toimenpiteisiin kriittisesti suhtautuneiden määrä on kasvanut viidenneksellä. Sukupolvenvaihdoksen osalta on tapahtunut lievää myönteistä kehitystä. Myös yleinen asenne yrittäjyyteen on lievästi parempaan suuntaan. Valtiovallan merkitys yrittäjätoimintaan on vastaajien näkemyksen mukaan säilynyt ennallaan. Kuntien merkitys on lähes samaa suuruusluokkaa kuin valtiovallan vaikutus. TE-keskusten toimintaa pitää tärkeänä noin neljännes vastaajista. TE-keskusten toiminnan tunnettuus on pysynyt ennallaan; noin 40 prosenttia vastaajista tuntee niiden toimintaa. Noin neljännes on saanut TEkeskuksilta apua toimintaansa.
4 Aineiston kuvaus Aineiston kuvaus Tässä kappaleessa kuvataan muutaman perusmuuttujan avulla kyselyyn vastanneita yrityksiä. Henkilöstön määrällä mitattuna keskimääräinen yritys Suomessa on noin 6 henkilöä. Näin ollen kuvasta 1 voidaan havaita, että kyselyyn kohdejoukossa on 30% keskimääräisen yrityskoon (pieniä) yrityksiä vuonna 00. Vuonna 004 näitä yrityksiä on 40% kyselyyn vastanneista yrityksistä. Kuva 1. Henkilöstön määrä 004 003 00 50-49 henkeä Yli 50 henkeä 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 1 voidaan myös havaita, että aineistossa jokaisena vuonna suurin ryhmä on 10 49 henkeä työllistävät yritykset (yli 45%). Vuoden 00 aineistossa on muita kyselyvuosia enemmän 50 49 henkeä työllistäviä yrityksiä ja toisaalta vähemmän 1 9 henkeä työllistäviä yrityksiä. Muuten aineistot ovat hyvin samanlaisia. Aineistossa suurimmat toimialat ovat teollisuus, rakentaminen, kauppa, majoitusja ravitsemispalvelut, tekninen palvelu (liike-elämän palvelut) sekä muu yksityinen palvelu (kuva ). Kunkin näiden toimialojen osuus aineistosta on yli 10%. Vuoden 00 aineistossa painottuvat selkeästi teollisuus ja rakentaminen. Vuosina 003 ja 004 suurimmat ryhmät ovat teollisuus, kauppa ja muut yksityiset palvelut. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 1 kuvataan aineiston toimialajakaumaa yritysten eri luokissa. Taulukosta 1 voidaan havaita, että vuoden 00 aineistossa
Aineiston kuvaus 5 mikroyrityksien suurimmat toimialat ovat rakentaminen (19,6%), muu yksityinen palvelu (17,9%), liike-elämän palvelut (13,4%) ja teollisuus (1,3%). Pienyritysten suurimmat toimialat ovat teollisuus (3%) ja rakentaminen (0,8%). Keskisuurten yritysten merkittävin toimiala on teollisuus (51,3%). Suuryritysten suurimmat toimialat ovat teollisuus (48%) ja rakentaminen (1%). Kuva. toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 004 003 00 Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut Tekninen palvelu, palvelut liike-elämälle Muu yksityinen palvelu Muu toimiala 0 5 10 15 0 5 30 35 % Vuoden 003 aineistossa mikroyritysten suurimmat toimialat ovat kauppa (1,9%), muu yksityinen palvelu sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (15,9%). Pienyritykset toimivat teollisuudessa (4,4%), kaupassa, muissa yksityisissä palveluissa sekä rakentamisessa (11,5%). Keskisuuret ja suuryritykset ovat selkeästi pääosin teollisuusyrityksiä (yli 55%). Vuoden 004 aineistossa mikroyritysten suurimmat toimialat ovat muu yksityinen palvelu (3,%), kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Pienyrityksillä suurimmat toimialat vastaavasti ovat teollisuus (17,7%), kauppa, muu yksityinen palvelu ja rakentaminen (13,3%). Keskisuuret yritykset toimivat teollisuudessa (38%), kaupassa, liike-elämän palveluissa ja muissa yksityisissä palveluissa
6 Aineiston kuvaus (10%). Suuryritykset toimivat teollisuudessa (5%), kaupassa (16,7%) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (1,5%). Kuva 3. Kotipaikan asukasmäärä Alle 10 000 10 001-40 000 004 003 00 40 001-100 000 Yli 100 000 0 5 10 15 0 5 30 35 % Aineiston yrityksistä suurimmalla osalla (yli 30%) on sen kotipaikalla yli 100 000 asukasta. 10 000 40 000 asukkaan kunnissa sijaitsee noin 8% yrityksistä, alle 10 000 asukkaan paikkakunnalla noin 3% yrityksistä ja noin 16% yrityksistä sijaitsee 40 000 100 000 asukkaan paikkakunnalla. Liitteessä 1 olevassa taulukossa kuvataan yritysten kotipaikka jaettuna yrityskoon mukaan. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat sijoittuneet enemmän alle 10 000 asukkaan alueelle kuin muut yrityskoot. Pienyritykset-jakauma noudattaa vuoden 00 aineiston jakaumaa. Keskisuuret ja suuyritykset sijoittuvat selkeästi enemmän yli 100 000 asukkaan paikkakunnille. Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 003 aineistossa suuyritykset sijaitsevat muita useammin yli 100 000 asukkaan paikkakunnilla. Muuten yrityskoon mukaan tarkasteltuna kaikki yritysten luokat jakautuvat aineiston mukaisella tavalla. Lisäksi taulukosta nähdään, että vuoden 004 aineistossa mikroyritykset sijaitsevat muita useammin alle 10 000 asukkaan paikkakunnalla (3,9%) ja vähemmän yli 100 000 asukkaan paikkakunnalla (4,9%). Pienyritysten sijainnit jakautuvat aineiston mukaisella tavalla. Keskisuuret yritykset sijaitsevat keskimääräistä useammin yli 100 000 asukkaan paikkakunnalla (43%).
Tutkimuksen tulokset 7 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Toiminta yrittäjänä Kyselyssä vastaajaa pyydettiin vastaamaan liitteessä kysymyksessä 5 esitettyihin väittämiin. Vastausvaihtoehtoina olivat 5 vastausluokkaa Täysin eri Täysin samaa -jaottelun mukaan. Vastausvaihtoehto 1 kuvasti vastaajan olevan täysin samaa ja vastaavasti 5 olevan täysin eri. Kuva 4. Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 4 nähdään, että vastaajista suurin osa (n. 45%), on sitä, että yrittäjäksi ryhtyminen on jokseenkin vaikeaa. Ainoastaan noin 5% vastaajista katsoo yrittäjäksi ryhtymisen olevan helppoa. Pyydettäessä vastaajia arvioimaan väitettä Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa noin 5% on täysin samaa ja noin 0% vastaajista on jokseenkin samaa. Yrittäjäksi ryhtyminen näyttäisi helpottuneen hieman vuonna 004 vuoteen 003 verrattuna, mutta muutos ei ole suuri. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 3 on eroteltu vastaukset väitteeseen Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa vuosittain ja yritysten luokkien mukaan. Vuoden 00 aineistossa yrityskoon mukaan tarkasteltuna ei ole havaittavissa suuria eroja verrattuna aineiston jakaumaan. Vuoden 003 aineistossa merkittävää on, että keskisuuret ja suuryritykset näkevät yrittäjäksi ryhtymisen selvästi muita
8 Tutkimuksen tulokset vaikeammaksi; noin 54% keskisuurista yrityksistä ja 5% suurista yrityksistä on jokseenkin eri ja vastaavasti 15,% ja 3,7% täysin eri. Vuoden 004 aineistossa on myös havaittavissa, että keskisuuret yritykset ovat hieman pessimistisempiä kuin muut yritysluokat pyydettäessä arvioimaan yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta. Pienten yritysten näkökulmasta arvioitaessa väitettä Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa on huolestuttavaa havaita, että verrattaessa vuoden 00 vastauksia vuosien 003 ja 004 vastauksiin on nähtävissä, että yhä harvempi pieni yritys on väitteen kanssa täysin samaa. Vuonna 00 yritysluokassa 1 9 henkeä 6,% oli täysin samaa, ja yritysluokassa 10 49 henkeä 4,5% oli samaa. Vuonna 003 vastaavasti enää 3% oli samaa luokassa 1 9 henkeä, ja 1,9% oli samaa yritysluokassa 10 49 henkeä. Kuva 5. Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvassa 5 esitetään vastausten jakauma pyydettäessä yrityksiä vastaamaan väitteeseen Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi. Vastaajista 45% on sitä, että yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla melko hyvin (40% vastaajista on jokseenkin samaa ja noin 5% on täysin samaa vuonna 004). Positiivisten näkemysten määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 00. Neutraali-kohtaan vastanneiden määrä on kasvanut vuodesta 00 vuoteen 004 viidellä prosenttiyksiköllä. Tutkimuksellisesti tämä voidaan tulkita siten, että joko yrityksillä ei ole kokemusta neuvontapalveluiden käyttämisestä, tai että ne eivät ole kokeneet niiden puutetta.
Tutkimuksen tulokset 9 Liitteessä 1 taulukossa 4 esitetään vastaukset väitteeseen Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Verrattaessa vastausten jakautumista eri vuosien kesken yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä. Yleisesti suuryritykset ovat muita keskimääräistä enemmän samaa väitteen kanssa. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat hieman enemmän jokseenkin eri (30,1%) ja suuryritykset enemmän jokseenkin samaa (5%) verrattuna muihin yritysryhmiin. Vuoden 003 aineistossa suuryritykset (48,1%) ja vuoden 004 aineistossa keskisuuret (46,5%) ja suuryritykset (56,5%) ovat enemmän jokseenkin samaa kuin muut. Kuva 6. Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 60 % Kuvasta 6 nähdään, että pyydettäessä vastaamaan väitteeseen Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona vastaajat ovat sitä, että yrittäjyyttä ei pääosin nähdä yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona. Noin 66% vastasi olevansa täysin tai jokseenkin eri. Täysin eri vastanneiden osuus on laskenut hieman vuodesta 00 (16,9%) vuoteen 004 (13,0%). Liitteessä 1 taulukossa 5 esitetään vastaukset väitteeseen Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 5 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen.
10 Tutkimuksen tulokset Vuoden 00 aineistossa ei ole suuria jakaumaeroja yrityskoon mukaan tarkasteltuna. Keskisuuret yritykset ovat hieman vähemmän täysin eri ja suuryritykset hieman vähemmän jokseenkin eri. Tämän lisäksi Jokseenkin samaa -kohtaan keskisuuret yritykset vastasivat vähemmän (8,%) ja suuyrityksiltä enemmän (,%) verrattuna vuoteen 00. Vuosien välisessä vertailussa merkittävää on mikroyritysten positiivisuuden lisääntyminen. Vuonna 00 19,7% vastasi olevansa täysin eri, ja vuonna 004 enää 1,1% vastasi olevansa täysin eri. Kuva 7. Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Yrityksiä pyydettiin vastaamaan väitteeseen Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa. Kuvasta 7 voidaan nähdä, että valtaosa vastaajista uskoo epäonnistumisen riskin rajoittavan yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa. Täysin samaa on noin 30% ja jokseenkin samaa noin 44% vastaajista. Eri on ainoastaan noin kuudesosa vastaajista. Eri vuosien osalta ei vastauksissa näyttäisi olevan suuria eroja. Liitteessä 1 taulukossa 6 esitetään vastaukset väitteeseen Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 6 voidaan nähdä, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Yrityksiä pyydettiin vastaamaan väitteeseen Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta. Kuvasta 8 voidaan nähdä, että vastaajien näkemyksen mukaan kouluissa ei anneta tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta. Täysin eri
Tutkimuksen tulokset 11 on noin 35% ja jokseenkin eri noin 41%. Täysin eri vastanneiden osuus on laskenut selvästi vuodesta 00 (38,7%) vuoteen 004 (30,9%). Toisaalta voidaan myös havaita, että samaa vastanneiden osuus on pieni ja lisäksi supistunut. Kuva 8. Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Liitteessä 1 taulukossa 7 esitetään vastaukset väitteeseen Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 7 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki aineistot jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin kyseisen vuoden aineisto. Verrattaessa aineistojen muutoksia suurin muutos voidaan havaita mikroyritysten (1 9 henk.) näkemysten kohdalla. Vuodesta 00 vuoteen 004 mikroyritysten näkemykset Täysin eri -kohtaan on laskenut 46,1%:ista 30,%:iin. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä, että yleistä yrittäjyysmyönteisyyttä tulisi kasvattaa (kuva 9). Täysin samaa on noin 64% ja jokseenkin samaa noin 9%. Vuoden 004 aineistossa täysin samaa vastanneiden osuus on laskenut ja jokseenkin samaa vastanneiden osuus kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Liitteessä 1 taulukossa 8 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta 8 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen.
1 Tutkimuksen tulokset Kuva 9. Yleistä yrittäjyysmyönteisyyttä tulisi kasvattaa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 60 70 % Kuva 10. Yrittäjänä toimimisen edellytykset ovat parantuneet parin viime vuoden aikana Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 %
Tutkimuksen tulokset 13 Kuvasta 10 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan yrittäjänä toimimisen edellytykset ovat pysyneet jokseenkin samanlaisina viime vuosina. Suurin muutos on tapahtunut kuitenkin positiivisten näkemysten siirtymisenä neutraalille alueelle. Tämä nähdään erityisesti, kun tarkastellaan Jokseenkin samaa -vastausten muutosta vuodesta 00 vuoteen 004. Jokseenkin samaa olevien vastausten osuus on laskenut vuoden 00 31,1%:sta 3,7%:iin vuonna 004. Liitteessä 1 taulukossa 9 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki vastausryhmät jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin aineisto kunakin vuonna. Vuoden 00 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset vastaavat olevansa vähiten täysin eri (1,7% ja 0%). Tämän lisäksi nämä ryhmät ovat hieman enemmän jokseenkin samaa (36,8% ja 40%) kuin muut tutkitut yritysryhmät. Kuva 11. Yrittäjänä toimimista haittaa liika byrokratia Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 11 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan liika byrokratia hyvin yksiselitteisesti haittaa yrittäjänä toimimista. Vastaajista jokseenkin samaa on noin 44% ja täysin samaa noin 5%. Vuodesta 00 vuoteen 004 Täysin samaa -vastanneiden osuus on hieman laskenut. Vastaavasti Jokseenkin samaa -vastanneiden osuus on kasvanut hieman. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut.
14 Tutkimuksen tulokset Liitteessä 1 taulukossa 10 esitetään näkemykset byrokratian vaikutuksista yrittäjyyteen yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kunkin vuoden aineisto yritysryhmittäin tarkasteltuna noudattaa suunnilleen samaa jakaumaa kuin kyseisen vuoden aineisto. Kuva 1. Julkisen palvelutuotannon avaaminen kilpailulle parantaisi asemaani yrittäjänä Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 1 voidaan havaita, että vastaajat uskovat julkisen palvelutuotannon avaamisen kilpailulle parantavan heidän asemaansa yrittäjänä suhteellisen vähän. Ero positiivisten ja negatiivisten vastausten välillä on suhteellisen pieni. Suurin osa vastauksista on kohdissa Neutraali (noin 40%) ja Jokseenkin samaa (noin 5%). Eri vuosien välillä aineistoissa ei ole suuria muutoksia mihinkään suuntaan. Liitteessä 1 taulukossa 11 esitetään vastaukset yrityskoon mukaan tarkasteltuna. Eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Vuoden 003 aineistossa keskisuuret yritykset ovat eniten jokseenkin samaa (3,3%) ja suuryritykset ovat ryhmänä eniten täysin samaa (5,9%). Kuvasta 13 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan yrittäjän sosiaaliturvassa on puutteita. Väitteeseen Yrittäjien sosiaaliturvassa ei ole puutteita vastaajista täysin eri oli noin 35% ja jokseenkin eri noin 40%. Vas-
Tutkimuksen tulokset 15 taajista pieni osa, naisuutena alle 13%, arvioi, että yrittäjän sosiaaliturvassa ei ole puutteita. Vastausten jakaumissa ei ole vuosien välillä tapahtunut suuria muutoksia. Kuva 13. Yrittäjän sosiaaliturvassa ei ole puutteita Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Liitteessä 1 taulukossa 1 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat täysin eri suurelta osin (51,7%). Vastaavasti keskisuuret ja suuret yritykset ovat vähemmän täysin eri (3,9%) ja (4%). Vuoden 003 aineistossa voidaan havaita tapahtuneen selvä muutos näkemyksen Täysin samaa -vastausluokassa. Mikroyritysten Täysin samaa -vastaukset ovat vähentyneet tasolle 4,% ja suuryritykset ovat selvästi vähemmän täysin eri (14,8%) verrattuna vuoteen 00. Tämän lisäksi suuryritykset ovat enemmän jokseenkin samaa (51,9%) vuoden 003 aineistossa verrattuna vuoteen 00 (8%). Kuvasta 14 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan noin 41% vastaajista uskoo tarvitsevansa lisäkoulutusta yrittäjänä toimimiseen. Vastaavasti kuitenkin noin neljännes ei usko tarvitsevansa lisäkoulutusta (19% ja 8%). Tarkasteltaessa muutosta eri vuosien välillä voidaan todeta, että vuosien varrella ei ole ollut suuria muutoksia vastausten jakaumissa.
16 Tutkimuksen tulokset Kuva 14. Tarvitsisin lisäkoulutusta yrittäjänä toimimiseen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 % Liitteessä 1 taulukossa 13 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Lisäkoulutuksen tarve painottuu jonkin verran mikroyrityksiin sekä myös pienyrityksiin. Suuryrityksissä koulutuksen tarve on pienempää. Vuoden 00 aineistossa mikroyrityksillä on eniten täysin samaa vastauksia (13,1%). Kuitenkin voidaan myös havaita, että keskisuuret ovat vastanneet eniten olevansa jokseenkin samaa (41%). Vuoden 003 aineistossa suuryritykset ovat enemmän jokseenkin eri (9,6%) sekä vähemmän jokseenkin samaa (5,9%). Vuoden 004 aineistossa suuryritykset ryhmänä ovat eniten täysin eri (17,4%) sekä vastaavat ryhmänä olevan vähiten jokseenkin samaa (17,4%). Kuvasta 15 voidaan havaita, että noin puolet vastaajista kokee tarvitsevansa lisää liiketoiminta-, markkinointi- ja/tai johtamisosaamista. Kuitenkin noin viidennes ei usko tarvitsevansa lisää osaamista (5% ja 17%). Verrattaessa aineistojen kehittymistä vuosien välillä voidaan todeta, että vastausten jakaumat ovat ajan suhteen suhteellisen stabiilit. Liitteessä 1 taulukossa 14 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Lisäosaamisen tarve painottuu kaikkina vuosina mikroyrityksiin. Suuyrityksissä lisäosaamisen tarve on läpi vuosien selkeästi pienempää. Voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 004 suuryritykset näkevät lisäosaamisen tarpeen hieman muita suurempana.
Tutkimuksen tulokset 17 Kuva 15. Tarvitsisin lisää liiketoiminta-, markkinointi- ja/tai johtamisosaamista Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat selvästi eniten jokseenkin samaa tai täysin samaa (46,3% ja 15,8%). Vastaavat luokat suurilla yrityksillä ovat 36% ja 4%. Muuten vastaukset ovat jakautuneet stabiilisti vuoden aineiston mukaisesti. Vuoden 003 aineistossa verrattuna vuoden 00 vastaavaan lukuun mikroyritykset ovat vähemmän jokseenkin eri (1,4%). Mikroyritysten vastaukset myös luokkaan jokseenkin samaa on laskenut vuoteen 00 verrattuna. Suuryritykset ovat enemmän jokseenkin eri (9,6%) verrattuna aiemman vuoden vastaavaan lukuun. Vuoden 004 aineistossa voidaan nähdä jälleen mikroyritysten osaamistarpeen lisääntyneen. Vastausluokassa Jokseenkin samaa ja Täysin samaa vastaa 4,7% ja 11,6% mikroyrityksistä. Suuryritykset ovat vuoteen 003 enemmän jokseenkin samaa (5,%) ja vähemmän täysin eri kuin muut (4,3%). Kuvasta 16 nähdään, että hieman alle 40% yrityksistä ei koe tarvitsevansa kansainvälistymiseen liittyviä neuvoja ja noin 30% tarvitsee neuvoja. Kolmannes vastaajista on neutraali kysymyksen suhteen. Verrattaessa vastausten kehittymistä vuosien välillä voidaan todeta, että myönteinen näkemys sen suhteen, että yritykset kokevat tarvitsevansa neuvoja, on vähentynyt. Tämä voidaan nähdä mm. Jokseenkin samaa -vastausluokan pienenemisenä 7,8%:sta,9%:iin.
18 Tutkimuksen tulokset Kuva 16. Tarvitsisin neuvoja kansainvälistymiseen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 % Liitteessä 1 taulukossa 15 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat eniten täysin eri (,3%) sekä vähiten jokseenkin samaa (17,7%) verrattaessa eri yritysluokkia. Keskisuuret ja suuryritykset ovat eniten jokseenkin samaa (36,8 ja 44%). Vuoden 003 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset ovat vähiten täysin eri (8, ja 7,4%). Kuitenkin voidaan myös havaita, että suuryritykset ovat myös muita enemmän jokseenkin eri (37%). Keskisuuret yritykset ovat eniten jokseenkin samaa (34,8%) ja suuryritykset ovat vuonna 003 aineistosta eniten täysin samaa (14,8%). Vuoden 004 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset ovat vähiten jokseenkin eri sekä eniten jokseenkin samaa (7,6 ja 39,1%) ja eniten täysin samaa (9,% ja 8,7%). Verrattaessa kehitystä vuosien välillä tarkasteltaessa kysymystä Tarvitsisin neuvoja kansainvälistymiseen liittyen, merkittävää on, että mikroyritykset ovat jokaisena vuonna suurin luokka, joka on täysin eri esitetystä väitteestä. Samaan aikaan kuitenkin mikroyritykset ovat suurin luokka, joka kokee tarvitsevansa lisää liiketoimintaosaamista. Tämä osin todennäköisesti selittyy sillä, että mikroyritykset ovat kooltaan liian pieniä tähdätäkseen kansainvälisille markkinoille.
Tutkimuksen tulokset 19 Kuva 17. Haluaisin hyödyntää paremmin tieto- ja muuta teknologiaa liiketoiminnassa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 17 voidaan nähdä, että yli puolet yrityksistä haluaisi hyödyntää paremmin tieto- ja muuta teknologiaa liiketoiminnassaan. Noin 15% yrityksistä ei koe tarvetta/halua hyödyntää teknologiaa paremmin liiketoiminnassaan. Tarkasteltaessa aineistoa eri vuosien välillä voidaan todeta, että tutkimusperiodilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia vastausten jakaumissa. Liitteessä 1 taulukossa 16 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Taulukossa 16 voidaan nähdä, että yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuvassa 18 esitetään vastausten jakauma väitteeseen Yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota minulle vaikeuksia. Kuvasta nähdään, että yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota vaikeuksia noin 40% yrityksistä ja samanaikaisesti rahoittaminen tuottaa ongelmia noin 34% yrityksistä. Rahoitusnäkymät paranevat selvästi vuosien 003 ja 004 välillä. Täysin samaa -vastaukset vuosina 003 ja 004 ovat 13,1% ja 16,1%. Liitteessä 1 taulukossa 17 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vuoden 00 aineistossa suuryritykset nousevat selvästi esille rahoituksellisesti vahvimpina. Suuryritysluokka on vastauksissaan vähiten eri (4 ja 1%) sekä eniten yritysluokkien joukossa samaa (48 ja 4%). Muuten vastaukset ovat jakautuneet kuten vuoden aineisto.
0 Tutkimuksen tulokset Kuva 18. Yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota minulle vaikeuksia Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 % Verrattaessa vuosien 003 ja 004 aineistoja voidaan todeta, että vastaukset ovat jakautuneet selkeästi tasaisemmin. Suuria eroja yritysjen välillä ei ole. Ainoastaan vuonna 003 suuryritykset ovat selvästi suurimpana luokkana esillä ollen jokseenkin eri (37%). Vuonna 004 keskisuuret yritykset ovat suurin jokseenkin eri oleva luokka (30,9%). Kuvassa 19 nähdään, että reilusti yli 40% yrityksistä katsoo, että arvonlisävero haittaa yrittäjänä toimimista. Kuitenkin samanaikaisesti noin 30% ei katso arvonlisäveron aiheuttavan haittaa. Kolmannes vastaajista vastaa kysymyksen olevan neutraalin. Liitteessä 1 taulukossa 18 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Verrattaessa ilmiön kehittymistä vuosittain eri yritysluokissa voidaan todeta, että merkittävin ero ilmenee mikroyritysten ja suuryritysten vastausten välillä. Tämä ero säilyy verrattujen vuosien välillä. Vuonna 00 56,7% mikroyrityksistä vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa arvonlisäverojen haitoista. Vuosina 003 ja 004 vastaavat luvut olivat 56,5 ja 50,9. Vuonna 00 36% suuryrityksistä vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa arvonlisäveron haittavaikutuksista. Vuosina 003 ja 004 vastaavat luvut olivat 33,3% ja 34,7%. Mielenkiintoista on myös havaita arvonlisäverojen haitaksi kokemisen lisääntyvän systemaattisesti yrityksen koon pienentyessä.
Tutkimuksen tulokset 1 Kuva 19. Arvonlisävero aiheuttaa haittaa yrittäjänä toimimiselle Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 % Kuva 0. Verotukseen liittyvät asiat eivät tuota ongelmia yritystoiminnalle Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 % Kuvassa 0 nähdään, että verotukseen liittyvät asiat tuottavat ongelmia noin 55%:lle yrityksistä. Vain noin neljännes vastanneista kokee, että verotukseen liit-
Tutkimuksen tulokset tyvät asiat eivät tuota ongelmia. Viidennes vastaajista kokee kysymyksen neutraalisti. Verrattaessa aineiston kehittymistä vuosien välillä ei ole havaittavissa suuria muutoksia vastausten jakaumissa. Liitteessä 1 taulukossa 19 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Taulukosta voidaan nähdä, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki yritysluokat jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin kyseisen vuoden aineisto. Verrattaessa jakaumia yritysluokkien ja vuosien välillä merkittävimmäksi havainnoksi nousee se, että suuryritykset kokevat jokaisena vuonna selvästi eniten verotuksen aiheuttavan ongelmia. Vuonna 00 yhteensä 64% suuryrityksistä vastaa olevansa joko täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Verotukseen liittyvät asiat eivät tuota ongelmia yritystoiminnalle. Vastaava luku vuonna 003 on 66,6% ja vuonna 004 luku saa arvon 60,9%. Mikroyrityksistä sen sijaan vuonna 00 yhteensä 55,9% vastaa olevansa täysin eri tai jokseenkin eri, vuonna 003 vastaavasti 58,9% ja vuonna 004 57,%. Kuva 1. Epäonnistuminen yritystoiminnassa vie yrittäjän henkilökohtaisiin vaikeuksiin Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 60 % Kuvasta 1 nähdään, että vastaajat ovat lähes yhtä siitä, että epäonnistuminen yritystoiminnassa vie yrittäjän henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Yli 85% vastauksista on täysin samaa tai jokseenkin samaa. Ainoastaan noin 6% vastaajista katsoo, että epäonnistuminen ei johda henkilökohtaisiin vaikeuksiin.
Tutkimuksen tulokset 3 Liitteessä 1 taulukossa 0 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vastauksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että yrityskoon mukaan vaihtelua ei juuri ilmene eri vuosien aineistojen välillä. Kuva. Työnantajaksi ryhtyminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta nähdään, että vastaajien näkemyksen mukaan työnantajaksi ryhtyminen ei ole helppoa. Noin 70% vastauksista on täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Työnantajaksi ryhtyminen on helppoa. Samanaikaisesti vain noin kymmenen prosentin näkemyksen mukaan yrityksistä työnantajaksi ryhtyminen on helppoa. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 1 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuvassa 3 nähdään vastaajien näkemysten jakautuminen väitteeseen Palkan sivukustannukset eivät rajoita uusien henkilöiden palkkaamista. Vastaajista yhteensä noin 83% arvioi, että palkan sivukustannukset rajoittavat uusien henkilöiden palkkaamista. Kuitenkin joka kymmenes vastaaja ei pidä sivukuluja palkkaamista rajoittavana tekijänä. Vastaukset eivät ole muuttuneet vuodesta toiseen. Liitteessä 1 olevassa taulukossa esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna
4 Tutkimuksen tulokset eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuva 3. Palkan sivukustannukset eivät rajoita uusien henkilöiden palkkaamista Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 60 % Kuva 4. Ammattitaitoista henkilöstöä on saatavilla riittävästi Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 %
Tutkimuksen tulokset 5 Kuvassa 4 nähdään, että yrityksistä suurin osa arvioi, että ammattitaitoista henkilöstöä ei ole saatavilla riittävästi. Keskimäärin vastauksista yhteensä yli 60% vastaa vuosina 00 ja 003 olevansa täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Ammattitaitoista henkilöstöä on saatavilla riittävästi. Vain noin viidennes arvioi, että ammattitaitoista henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Jokseenkin eri -vastanneiden osuus on kuitenkin selvästi laskenut vuodesta 00. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 3 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Merkittävimpänä havaintona yrityskoon mukaan jaoteltuna voidaan pitää sitä, että ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus tuntuu olevan suhteellisesti suurin ongelma mikro- ja pienyrityksillä. Tämän lisäksi voidaan todeta, että erityisesti suuryritysten kokemukset henkilökunnan saatavuuden suhteen paranevat selvästi tarkasteltaessa vuoden 004 aineistoa. Vuonna 00 56% suuryrityksistä vastaa olevansa täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen. Vuonna 003 vastaava luku on 51,8% ja vuonna 004 luku saa arvon 34,7%. Muilta osin jakauma eri yritysluokissa on suhteellisen vakaa. Kuva 5. i liikevaihto kasvaa lähitulevaisuudessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 5 voidaan nähdä, että noin puolet yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan lähitulevaisuudessa. Vuonna 00 yhteensä 59,8% ovat täysin samaa tai jokseenkin samaa esitetyn väitteen kanssa. Vuosina 003 ja 004 arvot
6 Tutkimuksen tulokset olivat 51,1% ja 50%. Liikevaihdon arvioi laskevan noin 15% yrityksistä. Näkymät liikevaihdon kasvusta ovat laskeneet hieman vuodesta 00. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 4 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yleisesti voidaan todeta, että mikroyritykset arvioivat liikevaihdon kasvavan vähemmän kuin keskisuuret ja suuryritykset. Vuonna 00 48,4% mikroyrityksistä vastaa olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa esitetyn väitteen kanssa. Vastaava luku vuonna 003 on 44%. Lisäksi vuonna 004 luku saa arvon 41%. Nämä arvot ovat kunakin vuonna selvästi alhaisemmat kuin muissa yritysluokissa vastaavat arvot. Muuten voidaan todeta, että vastaukset ovat jakautuneet tasaisesti. Kuva 6. Harkitsen lisääväni yritykseni henkilöstön määrää lähitulevaisuudessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 % Kuvassa 6 nähdään, että hieman alle 40% yrityksistä harkitsee henkilöstön lisäämistä lähitulevaisuudessa. Toisaalta noin kolmannes yrityksistä ei harkitse henkilöstön lisäämistä. Neljännes vastaajista esittää kysymykseen neutraalin vastauksen. Henkilöstön lisäämistä harkitsevien osuus laskee selvästi vuodesta 00 vuoteen 003. Kuitenkin näyttää siltä että vuonna 004 on jonkin verran parannusta vuoteen 003 verrattuna. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 5 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Tarkasteltaessa eri yritysluokkien kehitystä voidaan nähdä, että mikroyritysten luokka on keskimäärin vähiten henkilöstön kasvuun uskova ryhmä. Mikroyrityksistä vuonna 00 vain
Tutkimuksen tulokset 7 37,7% uskoo lisäävänsä henkilöstöä ensi vuonna. Suuryrityksistä 44% uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna 003 31,4% mikroyrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vastaavasti, % suuryrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna 004 31,6% mikroyrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna 004 voidaan havaita erittäin merkittävä muutos suuryrityksissä. 5,1% vastanneista suuryrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. On kuitenkin huomattava, että ryhmien havaintojoukko ei ole riittävä tilastollisesti merkitsevien johtopäätösten tekemiseen tässä kohdin johtuen suuryritysten pienestä määrästä havaintoaineistossa. Kuva 7. i kasvattaminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 50 % Kuvasta 7 voidaan nähdä, että suurin osa yrityksistä (yli 70%) on sitä, että yrityksen kasvattaminen ei ole helppoa. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 6 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Aineistosta nähdään, että vuoden 00 aineistossa mikro- ja pienyritykset ovat eniten täysin eri. Pienyritykset ovat muita keskimääräistä enemmän samaa (yhteensä 15,%). Vuoden 003 aineistossa ei ole havaittavissa suuria eroja. Vuoden 004 aineistossa suuryritykset ovat selkeästi vähemmän täysin eri (8,7%) verrattuna muihin ryhmiin.
8 Tutkimuksen tulokset Kuva 8. i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali 004 003 00 Jokseenkin samaa Täysin samaa 0 10 0 30 40 % Kuvassa 8 nähdään, että yritykset eivät näytä kokevan rahoitusta yrityksen kasvattamisen esteenä. Vastanneista noin 1% on täysin eri ja noin 30% jokseenkin eri vastattaessa väitteeseen i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen. Rahoituksen esteenä kokee kuitenkin noin 0% yrityksistä. Vuodesta 00 vuoteen 004 verrattuna jokseenkin samaa vastanneiden osuus on laskenut 1,6%:sta 14,7%:iin. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 7 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta voidaan havaita, että yrityskoon ja ilmiön välillä on selvä riippuvuus; mitä pienempi on yritys sitä todennäköisemmin yritys kokee rahoituksen olevan yrityksensä kasvattamisen esteenä. Taulukosta nähdään, että vuonna 00 30,1% mikroyrityksistä vastasi olevansa jokseenkin samaa tai täysin samaa väitteeseen i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen. Vuonna 003 vastaava luku oli 6,6 % ja vuonna 004 vastaava luku sai arvon 4%. Vastaavat luvut suuryrityksille vuosina 00, 003 ja 004 ovat seuraavat: 1%,,% ja 8,7%. Kuvassa 9 nähdään, että valtaosa vastaajista ei harkitse yritystoiminnan lopettamista lähitulevaisuudessa (noin 60% vuonna 004). Yritystoiminnan lopettamista harkitsee hieman yli 15% vastaajista vuonna 004. Vuosien varrella vastausten jakaumissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.