SOTE rakenneuudistus 29.5.2013
Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta B: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää laajan perustason palvelut kunnille A-F. Perustason alueen vastuukunta B järjestää palvelut kunnille B, E, F. Kunta B myös hankki laajan perustason palvelut näille kunnille sote-vastuukunnalta A. C-F. kunnilla ei ole itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnassa B yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla B, C ja D on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.
Perustason alue ja sote alue kuntarakennelain 4 d mukaisella yhtenäisellä yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueella Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta D: 6000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta B: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta B: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA?
Kuntien järjestämisvastuut Sote palveluiden järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Turun seutua koskevat erityisesti kirjaukset, joilla viitataan kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitettuihin yhtenäisiin yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueisiin. Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason sote palvelujen osalta kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetun yhtenäisen yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueen ulkopuolella kunnan tulee tukeutua lähimpään työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden keskuskuntaan, joka järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen taikka toiminnallista kokonaisuutta ei ole muodostettavissa, kunnan on kuuluttava suoraan sotealueeseen. Kirjaus tarkoittaa, että alle 20.000 asukkaan kuntien on Turun seudulla tukeuduttava keskuskuntaan eli Turkuun.
Perustason alue (20.000 50.000) Kunnalla ei kuitenkaan ole kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialueella oikeutta järjestää perustason palveluja. Tästä poiketen kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva, nyt yli 20 000 asukkaan kunta voi saada perustason sote palvelujen järjestämisoikeuden sillä edellytyksellä, että suoritetun valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Tämä edellyttää lisäksi sopimista sote alueen vastuukunnan kanssa integraation varmistamiseksi. Kirjauksen perusteella Raisiolla ja Kaarinalla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluita, paitsi jos suoritetun valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Kirjauksen tulkinta on, että mikäli selvityksen jälkeen kuntaliitosta ei synny, jatkavat Raisio ja Kaarina halutessaan edelleen SoTe palveluiden järjestämistä ja alueelle syntyy kirjauksessa mainittu useamman yli 20.000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu. Turun kanssa on kuitenkin sovittava laajemman perustason palveluiden järjestämisestä.
Laaja perus ja erityistaso (sote alue yli 50.000 asukasta) Maakunnan keskuskaupunki järjestää laajan perustason sosiaali ja terveyspalveluja ja sen on toimittava sote alueen vastuukuntana. Kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää laajan perustason sosiaali ja terveyspalveluja, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote alueeseen, joka järjestää niiden sote palvelut. Laajalla perustasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali ja terveyspalveluja.
Vastuukuntamalli Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote järjestämislaissa. Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että jokaisella jäsenkunnalla, pois lukien osajäsenenä mukana olevat, on oltava edustus yhteisessä toimielimessä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien poliittinen suhteellisuus yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaali ja terveyspalvelujen osalta yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys. kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin. Vastuukuntamallin sekä myös kuntayhtymämallin suhde perustuslakiin, erityisesti äänivallan määräytyminen, edellyttää huolellista perustuslainmukaisuuden arviointia.
Erityisvastuualue Voimassa olevan lainsäädännön mukaan erityisvastuualueista (erva) säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Ervat ja niihin kuuluvat sairaanhoitopiirit on säädetty erikoissairaanhoitolain 9 :n perusteella annetulla VN asetuksella. Ervoilla ei ole sosiaalihuoltoon liittyviä tehtäviä. Ervoja on 5 ja niiden tehtävistä säädetään terveydenhuoltolain 42 46 :ssä. Sote uudistuksen jälkeen jokainen sote alue kuuluu ervaan. Ervaan kuuluvat sote alueet säädetään asetuksella. Sote uudistuksessa muodostettavien erityisvastuualueiden rooli ja tehtävien sisältö ovat erilaiset kuin nykyisillä ervoilla. Erityisesti huomattavaa on, että niiden rooli ulottuu myös sosiaalihuollon tehtäviin. Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama). Tällöin kussakin ervassa on jäsenenä noin 4 8 sote aluetta, joilla on kuntalain mukainen edustus yhtymäkokouksessa. Lisäksi ervalla on hallitus.
Yliopistolliset sairaalat Yliopistollisia sairaaloita ovat lääkärikoulutusta antavien yliopistojen alueella toimivien sairaanhoitopiirien keskussairaalat. Näitä on 5. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Lisäksi ne ovat erva alueilla vastanneet suurelta osin sellaisten laajan perustason palvelujen tuottamisesta, joita ei ole ollut perusteltua tuottaa kaikissa keskussairaaloissa. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote alueen omistukseen. Vaihtoehtoina ovat sairaalan siirtyminen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan, jos sote alue toteutetaan vastuukuntamallilla ja vastaavasti kuntayhtymämallilla toteutettavalla sote alueella yliopistollisen sairaalan siirtyminen kuntayhtymän omistukseen ja hallintaan. Yliopistollisten sairaa oiden omistuksen ja hallinnan siirtoon liittyvät järjestelyt selvitetään uudistuksen jatkovalmistelun yhteydessä tarkemmin. Yliopistollinen sairaala on osa sote alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infra struktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sotealue. Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan.
Aikataulu Perustason alueet ja sote alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.