Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräykset uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä. - kaikki Suomen rakentamismääräyskokoelman osat on uudistettava vuoden 2017 loppuun mennessä - syynä uusi perustuslaki (vuodelta 2000 ) - määräykset ja ohjeet erotettava toisistaan - määräysten oltava aiempaa suppeampia ja yleisempiä - ohjeiden juridinen asema muuttuu - ohjeiden asema käytännössä ei juurikaan muuttune
Myös palomääräykset Rakmk osa E1 Rakennusten paloturvallisuus siis uusiksi. - rakennusten toteuttamista (=rakentamista) määräävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 uusitaan siis myös - E1 uusittiin edellisen kerran (YM:n virallisella hankkeella) 2010 eli ei nyt niin kovin kauan sitten - motiivi uudistamiseen on puhtaasti juridinen -> koko Rakmk saatettava uuteen kuosiin - mitään niin mullistavia puutteita ei käytännössä ole E1:ssä havaittu, että tähän laajaan uudistamiseen olisi ryhdytty ilman perustuslakihässäkkää - tämä ei tarkoita etteikö parannettavaa toki löytyisi, kun etsitään
Mitä teollisuus toivoo uusilla määräyksillä saatavan aikaan? Rakennusteollisuuden näkökulma on selvä: Yhteiskunta asettaa rakentamisen paloturvallisuuden vaatimustason. Teollisuudella ei ole yhteiskunnan edustajia parempaa asiantuntemusta sen suhteen, mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä turvallisuustaso. Rakennusteollisuudelle tärkeää on, että määräykset mahdollistavat asetetun paloturvallisuustason toteuttamisen mahdollisimman järkevillä tavoilla. Ilman että perusteettomasti estetään käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Toivottavaa on myös, että uudet määräykset + ohjeet linjaisivat käytännön viranomaistoimintaa nykyistä yhtenäisemmin. Rakennusteollisuudella oli asiaa valmisteleva yhteishanke ympäristöministeriön kanssa. Uudet palomääräykset ovat tulossa lausunnolle joulukuussa 2016. Lausuntoversiosta nähdään mitä hankkeen ehdotuksista ministeriö lopulta esittää.
Valmisteleva YM / RTT -hanke 2014-2016 Hankkeessa mukana laaja edustus alan toimijoita: - YM, SM, rakennusvalvonta, pelastuslaitos - SPEK,FKL, Aalto yliopisto, VTT - RTT / eristeteollisuus, Puutuoteteollisuus ry, Teräsrakenneyhdistys ry, Betoniteollisuus ry Hankkeen tavoitteena oli selvittää teollisuuden + muiden tahojen käytännön ehdotukset palomääräysten kehittämiseksi. Hankkeessa teetettiin palokonsulteilla selvitykset 7 eri osakokonaisuuteen. Hanke alkoi syksyllä 2014 ja valmistui maaliskuussa 2016, jolloin hankkeen raportti / muutosehdotukset luovutettiin YM:lle.
Selvitysten tuloksia 1/3 1) Kerroslukumäärityksestä rakennuksen korkeuden määrityksiin Ehdotus: 3-8 kerrosta -> enintään 28 m korkea 3-4 kerrosta -> enintään 14 m korkea 5-8 kerrosta -> 14 28 m korkea 2) Palo-osastokoon suurentaminen paloteknisten laitteistojen perusteella Ehdotus : Palo-osastokokoa voidaan suurentaa vain jos osasto sprinklataan. 3) Rakenteiden kantavuuden säilyminen (sortumattomuuskriteeri) tulipalossa Ehdotus : Rakennus tulee suunnitella siten, että paikallinen vaurio palossa ei aiheuta jatkuvaa sortumaa.
Selvitysten tuloksia 2/3 4) P2 luokan 3-8 krs rakennusten (mm. puurunko) taulukkomitoituksen laajentaminen uusiin käyttötapoihin Ehdotus : P2 luokan rakennuksia asuinrakennusten lisäksi voivat olla myös majoitustilat ja hoitolaitokset sekä kokoontumis- ja liiketilat kun kantavat rakenteet suojaverhotaan esitetyn mukaisesti. 5) Palon leviämisen estäminen osastosta Ehdotetaan asetettavaksi vaatimukset - ikkunoiden väliselle etäisyydelle huoneiston välisen osastoivan seinän kohdalla - julkisivuverhoilun kiinnitykseen käytettäville rakennustarvikkeille - parvekkeen seinämateriaalille kun parvekkeiden väli on alle 2 m
Selvitysten tuloksia 3/3 6) Palon kehittymisen rajoittaminen Ehdotetaan asetettavaksi / täsmennettäväksi vaatimukset - käyttöullakon lattiamateriaalille - yläpohjan ontelon pinnoille - avoimen luhtikäytävän suojaverhoukselle - R-tuntiluokkaehdot puupalkkien ja pilarien jättämiselle ilman suojaverhousta - puusta tehtyjen portaiden suojaverhouksille kun porrastila on sprinklattu 7) Ulkoseinien lämmöneristys tulipalossa Ehdotetaan täsmennyksiä a) eri korkuisten rakennusten julkisivuverhousmateriaalien palokäyttäytymiselle a) palavan lämmöneristeen käytölle ja suojaverhoukselle a) E tai F-luokan eristeen ja pintarakenteen muodostaman kokonaisuuden palokäyttäytymisluokalle ja sen soittamiselle (täyden mittakaavan palokoe)
Lisäksi esitettiin ehdot / täsmennyksiä mm. - rakenteiden sisältämä palokuorman huomioimiseen kun tilat on varustettu sammutuslaitteistolla ja suojaverhouksella - 1 2 kerroksisten rakennusten yläpohjien eristeiden suojaukselle - kahden ylimmän kerroksen rakentamiselle P2 luokan 28 m rakennuksiin vähintään D-s2,d2-luokan tarvikkeista (puusta) - uloskäytävien lukumäärälle - uloskäytävien savunpoistolle
Mitkä ovat teollisuuden näkökulmasta suurimmat ongelmat määräyksiin liittyen? Ongelma numero 1: Erilinjaiset tulkinnat eri kunnissa / eri alueilla. Muita todettuja ongelmia: - pyrkimys tiettyyn ylivarmuuteen (vyö ja henkselit) HUOM! Toki ymmärrettävääkin. - jäykät näkemykset / muutosvastarinta eli haluttomuus hyväksyä uusia menetelmiä Määräysten valmisteluun on teollisuudella ollut kuitenkin varsin hyvin mahdollisuus esittää näkemyksensä perusteluineen. Siitä kiitos. On toki selvä, että työskenneltäessä turvallisuuden kanssa tietty konservatiivisuus on ymmärrettävää.
Rakennusteollisuuden terveiset alan toimijoille. Teollisuuden ja yhteiskunnan edustajien tavoitteet paloturvallisuudessa eivät ole ristiriidassa. Toisinaan ristiriitoja herää käytännön toteutustapojen suhteen. Suomessa on positiivinen perinne sille, että alan eri toimijat tekevät yhteistyötä paloturvallisuuden kehittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Se on kansallinen vahvuus. Rakennusteollisuus toivoo että tämä perinne jatkuu.