Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutus liuenneen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Vesiensuojelukosteikot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto

TASO-hankkeen esittely

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

TASO-mittausasemien kalibrointi

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Östersundomin pienvesien kartoitus

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

BioTar-hankkeen yleisesittely

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Liukoiset humusaineet valumavesissä, Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus,

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE


Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Hiidenveden vedenlaatu

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Perustietoa humuksesta. HUOMIOTA HUMUSVESIIN-hanke Arja Pihlaja/YSY 1

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

PEX-PUTKISTA LIUKENEVA TBA (TERT-BUTYYLIALKOHOLI

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila Hilkka Heinonen

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM

Transkriptio:

TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus

OSAHANKE Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutus DOC:n määrään ja laatuun 1. Eroavatko liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus ja laatu valituilla maankäytöltään erilaisilla kohteilla? 2. Miten turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat liuenneen orgaanisen aineksen pitoisuuteen ja laatuun? Opinnäytetyö Itä-Suomen yliopiston Biologian laitokselle Opiskelija Miikka Hirvi 21.11.2013 2

Taustaa Orgaaninen aines humus Pääasiassa kasvillisuuden hajoamistuote http://green-drop-home.com Jaotellaan koon perusteella kahteen osaan Liuennut orgaaninen aines (dissolved organic matter, DOM) Aines joka menee 0.45 µm suodattimen läpi Partikulaarinen orgaaninen aines (kiintoaines sisältää muutakin kuin orgaanista ainesta) Aines joka jää suodattimelle Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 3

Taustaa Liuennut orgaaninen aines vaikuttaa vesistöjen ekologiaan Määrä ja laatu valo, lämpötila + kerrostuneisuus, happitilanne, ph jne Paikkakohtaisesti vaikutuksia hankala arvioida Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 4

Menetelmät Liuenneen orgaanisen hiilen konsentraatio (dissolved organic carbon, DOC) TOC-analyysi suodatetuista näytteistä Käytetään liuenneen orgaanisen aineksen määrän mittarina Mutta koska orgaaninen aines muutakin kuin hiiltä, pitää tarkastella myös laatua UV- ja näkyvän valon alueen spektroskopia Voidaan arvioida myös pitoisuutta Aromaattisuus (kuinka tummaa aines on) Esim. kosteikoilta aromaattisempaa kuin metsämaasta Molekyylikoko Liuenneen orgaanisen aineksen molekyylikokofraktionti (High performance size exclusion chromatography, HPSEC) Kertoo meille onko näytteiden orgaanisen aineksen Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 5

Vesinäytteet Vuoden 2012 aikana kerran kuussa huhtikuusta marraskuuhun Savonnevan turvetuotantoalue, Mustaneva ja Mustapuro Nurmijoki Nurkka-ahonneva Pyhä-Häkki, Mustospuro Akkreditoidut näytteenottajat, näytteet Joensuuhun analysointi seuraavana päivänä saapumisesta (paitsi molekyylikokofraktiointi tehtiin isommissa erissä) Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 6

Savonnevan turvetuotantoalue Mustaneva: valuma-alue 1.9 km 2, turvekenttä n. 1.1 km 2 Mustapuro: valuma-alue n. 23 km 2, n. 50% suota (80% ojitettu), 40% metsää, n. 5% peltoa Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 7

Nurmijoki valuma-alue n. 64 km 2, peltoa n. 5.6%, n. 70% suota (n. 70% ojitettu) Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 8

Nurkka-ahonneva valuma-alue 0.22 km 2, ojitettua suota 40% Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 9

Pyhä-Häkki, Mustospuro valuma-alue 3.6 km 2, 36% suota (lähes ojittamatonta), loppu metsämaata Esityksen nimi / Tekijä 21.11.2013 10

Liuenneen orgaanisen aineksen pitoisuus Turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä lähtevä vesi Turvetuotantoalueen pintavalutuskentälle tuleva vesi Turvetuotantoalueen kokoomaoja Mustapuro Nurkka-ahonneva Nurmijoki Pyhä-Häkki, Mustospuro Keskiarvot: Nurkka-ahonneva 22.3 mg/l Nurmijoki 32.6 mg/l Pintavalutuskenttä 34.4 mg/l Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero: Nurkka-ahonneva DOC alempi kuin pintavalutuskentältä lähtevä ja Nurmijoki 21.11.2013 11

Liueneen orgaanisen aineksen aromaattisuus SUVA = A 245 x 100/DOC Tilastollisesti merkitsevät erot: Pyhä-Häkin näytteissä aromaattisuus suurempi kuin Nurkka-ahonnevalla 21.11.2013 12

Molekyylikokofraktiointi (HPSEC) Piikkien 1-3 pintalojen summan osuus kokopinta-alasta Esim. Pyhä-Häkki, huhtikuu 1.-3. 75% 4.-7. 25% 21.11.2013 13

Johtopäätökset Eroavatko liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus ja laatu valituilla maankäytöltään erilaisilla kohteilla? Ei merkittävästi tällä tarkastelujaksolla Turvetuotantoalueella keskimäärin korkeammat pitoisuudet ja suurimolekyylistä vähemmän Miten turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat liuenneen orgaanisen aineksen pitoisuuteen ja laatuun? Ei merkittäviä vaikutuksia tällä tarkastelu jaksolla Pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä korkeampia pitoisuuksia kuin sille tulevassa Vain yhtä maankäyttötapaa sisältävää valuma-aluetta on vaikea löytää 21.11.2013 14

Kiitokset Teemu Tahvanainen Miikka Hirvi Vapo Oy:n ja Keski-Suomen ELY-keskuksen edustajat 21.11.2013 15