MIMMI LEHMÄ JA VARIS Ruotsi, 2007 Ohjaaja: Igor Veychtaguin Käsikirjoittus: Jujja Wieslander Pääosien näyttelijä-äänet: Eija Ahvo ja Pertti Koivula Musiikki: Niklas Fransson Elokuva perustuu Jujja Wieslanderin kirjaan Mimmi lehmä ja Varis ja Sven Nordqvistin alkuperäiskuvitukseen Kesto: 78 min. Ikäraja: S Genre: animaatio Oppimateriaalin teemoja: erilaisuus, ystävyys, lehmä ja varis saduissa ja todellisuudessa, kuvanlukeminen, kirjasta elokuvaksi Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen. Synopsis Mimmi Lehmä ei ole mikään tavallinen lehmä. Kun muut lehmät ovat tyytyväisiä saadessaan käyskennellä märehtien turvallisessa kotihaassaan, tarkkailee Mimmi kiinnostuneena, mitä hauskaa talon lapset puuhaavat. Mimmi on sitä mieltä, ettei lehmänä olemisen pitäisi rajoittaa hänen elämäänsä. Hän haluaa oppia sukeltamaan, tanssimaan balettia, kiipeämään puuhun ja tekemään kaikkea muuta kivaa. Mimmi on ikionnellinen, kun tapaa Variksen - onhan kaksin aina monin verroin hauskempaa! Asiassa on vain pieni ongelma; Varis ei halua alkaa ystäväksi lehmälle, varsinkaan niin eriskummalliselle yksilölle kuin Mimmi... VIHJEITÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN OPPILAIDEN KANSSA Ennen elokuvan katselua Lehmä Keskustelkaa ja selvittäkää yhdessä, mikä on nauta, sonni, härkä, hieho? Millä nimellä kutsutaan lehmän poikasta? Mihin eläimiin kuuluvat eläimet, jotka imettävät poikasiaan? Millä nimellä kutsutaan lehmän kovaa jalkaterää? Mitä ovat utareet? 1
Mitä lehmät syövät? Millä nimellä kutsutaan lehmän syömistä? Mitä tarkoittavat märehtiminen ja laiduntaminen? Minkä nimistä on lehmän uloste? Minkä niminen on rakennus, jossa lehmät asuvat talven. Mikä on pihatto? Mitä ihminen saa tai tekee lehmästä? Lehmätietoisku Nauta (Bos taurus) kuuluu sorkkaeläimiin ja märehtiviin nisäkkäisiin. Lajin naarasta kutsutaan lehmäksi ja urosta sonniksi, ja kuohittu uros on härkä. Nuoresta, ensi kertaa poikivasta naaraasta, käytetään nimitystä hieho tai juuri poikinutta lehmää kutsutaan nimellä hieholehmä tai ensikko. Lehmä kuuluu onttosarvien heimoon ja sorkkaeläinten lahkoon. Lehmän poikasia kutsutaan vasikoiksi. Lehmät ovat varsinkin talvisaikaan navetoissa. Joskus navetasta on tehty pihatto, jossa lehmät saavat kulkea vapaana. Usein kesäiseen aikaan ne pääsevät käyskentelemään vapaana aidatuille niityille. Naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja. Nautojen ruokailualue on laidun, ja nautojen oleilu, märehtiminen ja ruokailu laitumella on laiduntamista. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen vatsansa avulla Vatsa koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat "oksentavat" syömänsä heinän pötsistä takaisin suuhunsa, ja pureskelevat sen uudelleen pienemmäksi mössöksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin. Lehmien ulosteesta käytetään nimitystä lanta tai sonta Lehmän utareista lypsetään maitoa. Nautoja pidetään maidon ja lihan vuoksi. Lähde: wikipedia, http://www.finfood.fi Varis Mitä tiedätte variksista? Missä varikset asustavat? Kuinka suuria ne ovat? Ovatko ne muuttolintuja? Missä ne pesivät? Mitä ne syövät? Mistä ne saavat ruokansa? Miten ne ääntelevät? Koettakaa matkia niiden ääntelyä. Varistietoisku Varis on pituudeltaan noin 47 senttimetriä ja painaa noin puoli kiloa. Sen höyhenpeite on suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa, lukuun ottamatta kiiltävänmustaa päätä, kurkkua, nilkkaa, siipiä ja pyrstöä. Nokka ja jalat ovat mustat. Eri sukupuolet ovat samannäköiset. Risupesänsä varis tekee puun latvaan. Pesäpuinaan ne suosivat havupuita. Kesässä syntyy yksi poikue. Variksen ääni, käheä, hieman värisevä raakunta, on yleisesti tunnettu. Varis on osittaismuuttaja. Suomessa Keski-Suomen variksista suurin osa muuttaa talveksi Suomenlahden eteläpuolelle. Tänne jäävät hakeutuvat taajamiin. Varikset ovat älykkäitä lintuja. Varis on kaikkiruokainen. Se syö jätteitä, raatoja, viljaa jne. Saaristossa se ryöstää vesilintujen ja lokkien pesistä munia ja poikasia. Se osaa rikkoa nilviäisten ja rapujen kuoret lentämällä ensin korkealle ja pudottamalla sitten ruuan kalliolle. Varis on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä eläimiä ja muuta syötävää. Lähde: wikipedia, kslm.fi Elokuvan katsomisen jälkeen 1. Pantomiimi a. Opettaja kirjoittaa paperilapuille erilaisia verbejä, joita elokuvassa esiintyi, kuten sukeltaa, pyöräillä, soutaa, onkia, keinua, kiipeillä, tanssia, luistella... ja laittaa laput hattuun. Esittäkää yksin tai pareittain hatusta vedetyn lapun osoittamaa tekemistä pantomiimina toisten arvatessa, mistä on kyse. b. Keskustelkaa lopuksi, kuka kaikkien teidän tuntema hahmo osasi myös sukeltaa, pyöräillä, soutaa, onkia, keinua, kiipeillä, tanssia, luistella... 2. Päähenkilö ja sivuhenkilö Pohtikaa yhdessä, mitä tarkoitetaan tarinan päähenkilöllä / päähenkilöillä tai sivuhenkilöillä? Mistä tai keistä elokuvan tarina kertoi? Nimetkää elokuvan päähenkilö tai päähenkilöt? 2
Entä mitä tai keitä sivuhenkilöitä tarinaan kuului? 3. Kummallinen lehmä a. Keskustelkaa yhdessä tai pareittain, millä tavoin Mimmi Lehmä poikkesi laitumen muista lehmistä. Mitä kummallista se teki? Pohtikaa, miksi Mimmistä on tullut niin erilainen lehmä? Miksi Mimmi oli niin iloinen ja utelias? Olivatko muut lehmät samanlaisia? Olisivatko muutkin lehmät oppineet erilaisia asioita, kuten pyöräilemään tai kiipeämään puuhun, jos ne olisivat niin päättäneet? Miksi? b. Millainen Mimmi Lehmä oli luonteeltaan? Laittakaa seinälle Mimmi Lehmän kuva, ja kirjoittakaa sen ympärille Mimmi Lehmän luonteenpiirteitä. c. Kirjoittakaa lista asioista, miksi piditte Mimmi Lehmästä? d. Varis sanoo elokuvassa Mimmille, etteivät lehmät osaa pyöräillä. Mimmi vastaa, että siksi minä haluankin opetella! Tai kun Varis väittää, etteivät lehmät osaa sukeltaa, Mimmi vastaa hyväntuulisesti, että minä osasin. Mitä te ette vielä osaa? Mitä te haluaisitte oppia? Uskotteko, että ihminen voi oppia mitä vain, jos niin päättää? Onko asioita, joita ei voi oppia, vaikka haluaisi? Millaisia asioita on mielestänne vaikea oppia? Onko helppoa kokeilla uusia asioita? Millaisia asioita pelottaa kokeilla? Millaisissa asioissa olette jo hyviä? 4. Mariseva varis a. Millainen Varis oli luonteeltaan? Miten sen luonne erosi Mimmi Lehmän luonteesta? Pohtikaa, miksi siitä oli mahdollisesti tullut sellainen, kuin se oli? Miksi se aina kielsi Mimmiä tekemästä kaikkea, mitä tämä halusi kokeilla? Uskoiko Varis Mimmin taitoihin? Mitä Varis mahtoi ajatella, kun Mimmi oppikin kaikenlaista? b. Laittakaa seinälle Variksen kuva, ja kirjoittakaa sen ympärille Variksen luonteenpiirteitä. c. Kirjoittakaa lista asioista, miksi piditte Variksesta. d. Verratkaa Mimmi Lehmästä (kohta 3 c) ja Variksesta tehtyjä listoja. Kummasta listasta tuli pitempi? Kummasta on helpompi pitää? Miksi? 5. Postikortteja Piirtäkää postikortteja Mimmi Lehmän ja Variksen erilaisista tekemisistä. Kirjoittakaa kuville myös hauskat lyhyet tervehdykset, mitä hauskaa Mimmi Lehmä on keksinyt tai tehnyt. Kirjoittakaa myös, mitä Varis siitä tuumasi. Keksikää, mitä uutta ja hullunkurista Mimmi Lehmä voisi vielä tehdä? 6. Ystävyys ja erilaisuus Sekä elokuva että kirja Mimmi Lehmästä ja Variksesta kertovat tarinan ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. a. Miksi Mimmi Lehmä tahtoi olla Variksen ystävä? Miksi Varis taas ei halunnut olla lehmän ystävä? Mimmi Lehmä ja Varis olivat erilaisia. Miettikää, miksi on hyvä asia, jos ystävykset ovat joskus hyvinkin erilaisia? Mitä, jos kaikki ihmiset olisivat aivan samanlaisia ulkonäöltään ja luonteeltaan? b. Mitä ystävyys tarkoittaa? Mikä on parasta ystävyydessä? Miten tutustutaan uusiin ystäviin? Mitä ystävät voivat tehdä yhdessä? Mitä elokuvan päähenkilöt tekivät yhdessä? c. Oletteko joskus olleet riidoissa ystävän kanssa niin kuin Mimmi ja Varis? Mistä riitoja syntyy? Miltä riitely tuntuu? Miten saatte riidan sovittua? Onko sopiminen vaikeaa? d. Miten Mimmi Lehmän seura muuttaa Varista? Yhtäkkiä Varis huomaa tekevänsä asioita, joita se ei ole uskaltanut aikaisemmin kokeilla. Se pohtii, että kuinka voi olla niin, että sitä tanssii navetassa, ja mitä jos joku näkee? Keksikää ja tanssikaa yhdessä Variksen tanssi. 3
e. On tylsää olla yksin. Kirjoittakaa aiheesta kirjeitä Mimmi Lehmälle tai Varikselle. 7. Ystävän huomioiminen a. Ystävän muistaminen Tehkää ystävänpäiväkortti ystävälle tai keksikää jokin mukava teko tai huomionosoitus, jolla voitte ilahduttaa ystäväänne. Muistattehan, että ystävän päivä voi olla joka päivä. b. Hyvä ystävä - leikki Istukaa piirissä. Leikin aloittaja antaa jonkin pienen esineen piirissä seuraavana istuvalle leikkijälle. Samalla hän kertoo jonkin hyvän asian hänestä, esim. kertoo, miksi kyseinen henkilö on hyvä ystävä. Hän puolestaan antaa esineen seuraavalle ja kertoo hänestä hyvän ystävän ominaisuuden. Kirjataan koko ryhmän hyvät ominaisuudet listaan, ja tarkastellaan niitä yhdessä. Kuinka paljon yhteistä hyvää ryhmässä on? Puuttuuko ryhmältä vielä jokin mielestänne tärkeä ominaisuus? c. Ajatuksia, loruja ja muistovärssyjä Millaisia ystävyysaiheisia loruja ja värssyjä tunnette? Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä pikkuinen lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen, niinkuin maamies pellolla lyhteen. Nalle karvatassu, vallaton ja hassu, löysi pienen sydämen, punaisen ja lämpöisen. Luokse hyvän ystävän sydämen mä lähetän, päätti pikku nalle ja kömpi peiton alle. Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis, hento. Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna, sen suurempaa lahjaa ei elämä anna. Niin monta pientä lintua kuin pääsi päällä lentää, niin monta sull on ystävää, vaan muista mua sentään. Ystävät ovat kuin tähtiä. Vaikka et aina näe heitä, tiedät heidän olevan tuolla jossakin. "Ystävyydessä ei ole tärkeää se, mitä sanotaan, vaan se mitä ei tarvitse sanoa ääneen." "En tarvitse mitään niin paljon, kuin hunajaa..." sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua "...paitsi ystäviä.. Nalle Puh Ystävyys on sitä, kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystäväänsä. Silloin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti niin, että kaikki rypytkin siliävät. Nalle Puh Lukekaa yhdessä edellisiä ystävyysvärssyjä ja ajatuksia. Keksikää omia ajatelmia ja runoja ystävyydestä. 8. Kuvanlukeminen Tarkastelkaa yhdessä tämän oppimateriaalin ensimmäisen sivun kuvaa, jossa Mimmi Lehmä ja Varis ovat ongella. Keskustelkaa yhdessä kuvasta. Opettaja voi herätellä lapsia pohtimaan ja keskustelemaan esim. seuraavien kysymysten avulla. Kysymykset on ryhmitelty opettajaa varten, ja niiden tehtävänä on lähestyä kuvaa ja avata sitä mahdollisimman monipuolisesti. a. Kuvan sisällön avaaminen: Mitä näette kuvassa? Mitä kuvassa tapahtuu? Mikä vuodenaika tai vuorokaudenaika kuvassa on meneillään? Millainen tunnelma kuvassa on? Mitä kuvassa on tapahtunut ennen kuvan ottamista? Voitte myös palautella mieleen, mitä tapahtumia elokuvassa oli ennen kuvan ottamista. Mitä tapahtui kuvan ottamisen jälkeen? Rakentakaa luokan eteen vene kahdesta tuolista. Kaksi oppilasta käy veneeseen. He esittävät, mitä veneessä tapahtui tai voisi tapahtua? Mistä Mimmi Lehmä ja Varis keskustelevat veneessä? Miten tilanne päättyy? b. Kuvan rakenteen avaaminen: Mitä löytyy kuvan keskeltä, entä reunoilta? Mitä on kuvattuna etualalla, entä taka-alalla? Maisemakuvista on yleensä löydettävissä horisonttiviiva, joka jakaa maan / veden ja taivaan. Mihin sijoittaisitte viivan kuvassa? Millaisia värejä kuvassa on? Mitä väriä on eniten, mitä vähiten? c. Kuvakulmat ja kuvakoot: Kuvia voidaan kuvata ja rajata monin eri tavoin. Kohteita voi kuvata joko 4
yläkulmasta eli linnun näkökulmasta tai lintuperspektiivistä, silmää tasolta eli suoraan edestä tai alakulmasta eli sammakon näkökulmasta. Kuvakulmalla ilmaistaan näkökulmaa; Yläkulma alistaa kohdetta, silmäntaso korostaa katsojan ja kohteen tasavertaisuutta, alakulma korostaa katsottavaa kohdetta tehden tämän suuremmaksi. Mistä kuvakulmasta tarkasteltava kuva on otettu? Alakulmasta eli sammakkoperspektiivistä Kuvakoolla rajataan ympäristöstä se alue, joka katsojalle halutaan näyttää. Yleiskuva näyttää maiseman ja tapahtumapaikan. Kokokuva näyttää kohteen kokonaan. Puolikuva näyttää vain osan kohteesta, esimerkiksi ihmisen navasta ylöspäin. Lähikuva näyttää kohteen läheltä, esim. passikuvan koko. Erikoislähikuva korostaa haluttua yksityiskohtaa, vie katsojan aivan lähelle kohdetta. Mikä kuvakoko rajaa tarkasteltavan kuvan? Yleiskuva Rajatkaa kuvaa uudelleen peittämällä kuvasta osia valkoisella paperilla ja nimetkää rajattujen kuvien kuvakoot. Lisää tietoa kuvakulmista ja kuvakoosta löytyy mm. kirjasta Mediametkaa mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. BTJ. Pohtikaa, mitä asioita kirjasta on poimittu elokuvaversioon. b. Elävöittäkää kirjan lukemista: - tekemällä sanatutkimusta etsien kirjasta outoja sanoja ja käsitteitä lukemastanne tekstistä. - leikkimällä sananselitysleikkiä tarinasta poimituilla, kuten navetta, sukeltaa, jne.. - tekemällä kirjan hahmoista keppinukkeja. - tekemällä kirjan tapahtumista pieniä esityksiä. - leikkimällä puhelinkeskusteluja, siten että puhelinkeskustelun toisessa päässä on Mimmi Lehmä. Harjoitelkaa, miten puhelinkeskustelu aloitetaan ja lopetetaan kohteliaasti. - Opettaja lukee kirjasta sopivan kohdan tai tarinan, ja lapsi kertoo tarinan sitten omin sanoin. c. Tarkastelkaa Sven Nordqvistin tekemiä kirjan kuvia. Millaisia värejä ja sävyjä metsän tai puiden kuvaamisessa huomaatte? Miten vesi hahmot tai maisema heijastuvat veteen? Millainen on kirjan talvinen maisema? 9. Alkuperäisteos Suomeksi ilmestyneitä Mimmi Lehmä kirjoja: Mimmi Lehmä ja Varis Lehmä, joka tahtoi keinua Lehmä rakentaa majan Lehmä siivoaa kotinsa Lehmä liukumäessä Lehmä kelkkamäessä Mimmi lehmän ja Variksen joulu Mimmi lehmän syntymäpäiväkalenteri Kirjat on suomeksi kustantanut Kustannus Mäkelä. a. Animaatioelokuva perustuu ensimmäiseen kirjaan Mimmi Lehmä ja Varis, mutta se ei seuraa suoraan alkuperäisteoksen kerrontaa. Lukekaa lasten kanssa tarinan alkuperäisteos ja keskustelkaa yhdessä, mitä samanlaista tai erilaista tarinan kahdessa eri kerrontatavassa; kirjassa ja animaatiossa on. Maalatkaa pastelliväreillä, vesiväreillä tai peitevärillä maisemakuvia kirjan tyyliin. Piirtäkää tai maalatkaa Mimmi Lehmän ja Variksen muotokuvat. Miltä Mimmi Lehmä näytti navetassa maalattuna aivan valkoiseksi? Kokeilkaa tehdä kuvia Mimmistä erivärisenä. Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta Oppimateriaalin on tuottanut Marjo Kovanen Koulukinosta. 5