KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2009 vp Maahanmuuttajalasten kotikielen huomioiminen äidinkielen ylioppilaskokeessa Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajalasten määrä kouluissa ja lukioissa kasvaa jatkuvasti. Myös kaksikieliset seka-avioliittoperheet, joissa toinen vanhemmista ei välttämättä puhu paljonkaan suomea, yleistyvät. Kotona eniten puhuttu kieli on jokin muu kuin suomi. Koska lapsella on kaksi äidinkieltä, mutta suomea käytetään kotona vähemmän, jää kielen oppiminen koulussa opetetun ja kavereiden kanssa puhutun kielen varaan eikä välttämättä kehity arkikielestä kirjakieleksi. Kielen oikeellisuus ja käyttökyky paljastuvat helposti ylioppilaskokeissa tasoeroina ja jopa kokeen hylkäyksenä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ministeriö huomioinut ja millä tavoin perusteluissa mainitun maahanmuuttajalasten kielikysymyksen ohjeistaessaan ylioppilastutkintolautakunnan arviointimenettelyä ja onko suunniteltu lukihäiriöisten kaltaisia pistehelpotuksia maahanmuuttajataustaisten nuorten äidinkielen ylioppilaskokeissa? Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2009 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 513/2009 vp: 2 Onko ministeriö huomioinut ja millä tavoin perusteluissa mainitun maahanmuuttajalasten kielikysymyksen ohjeistaessaan ylioppilastutkintolautakunnan arviointimenettelyä ja onko suunniteltu lukihäiriöisten kaltaisia pistehelpotuksia maahanmuuttajataustaisten nuorten äidinkielen ylioppilaskokeissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaan maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan myös mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan ylioppilastutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 2 :n mukaan äidinkielen kokeina järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielen kokeet. Suomen ja ruotsin kielessä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä. Mainittu säännös mahdollistaa vieraskieliselle kokelaalle, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiselle nuorelle, korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet määrittelevät osaamisen taitotason, jota kokeessa edellytetään. Kokelaalta ei siis vaadita äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen osaamista. Ylioppilastutkintoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (915/2005) 4 :n mukaan, jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut tavanomaiseen äidinkielen kokeeseen, mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn pakollisen kokeen osallistumalla suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen. Lain (672/2005) mukaan ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Lautakunta on antanut 4.11.2008 lukioille erilliset vieraskielisiä kokelaita koskevat määräykset. Jos kokelas on vieraskielinen ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, lukion tulee toimittaa lautakunnalle selvitys vieraskielisyydestä. Lautakunnan vieraskielisten kokelai-
Ministerin vastaus KK 513/2009 vp Arja Karhuvaara /kok den puoltolauseita käsittelevä valiokunta, jonka jäseninä on eri aineiden asiantuntijoita, tutkii vieraskielisyydestä lähetetyt selvitykset ja arvioi, missä kokeessa vieraskielisyydestä aiheutuva haitta voidaan ottaa huomioon. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan arvioitu vieraskielisyyden aste sekä kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä kokeessa ja ainoastaan silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Opiskelija voi halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen. Menettely on pitkälti samanlainen kuin lukiohäiriöisten kokelaiden kohdalla. Lautakunta käsittelee nykyisin arvosteluun vaikuttavina puoltolauseina vuosittain yli 1 000 vieraskielisyysselvitystä. Tapausten määrä on viime vuosina kasvanut. Ylioppilastutkinnon tulee mitata, ovatko kokelaat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Nykyiset käytännöt ottavat huomioon vieraskielisten kokelaiden kielellisestä taustasta aiheutuvia vaikeuksia suomen ja ruotsin kielessä. Tutkinnon tulee kohdella kaikkia kokelaita yhdenvertaisesti, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa kokelaiden arvosanaan korottavasti vaikuttavia kielellisiä tekijöitä. Opetusministeriö ja ylioppilastutkintolautakunta solmivat vuosittain tulossopimuksen. Tässä yhteydessä arvioidaan myös olemassa olevien käytänteiden toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita. Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 513/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Har ministeriet uppmärksammat den ovan nämnda språkfrågan som gäller invandrarbarn i sina bedömningsanvisningar till studentexamensnämnden och i så fall på vilket sätt och finns det planer på att i modersmålsprovet i studentskrivningarna införa poänglättnader för unga med invandrarbakgrund av den typ som ges personer med läs- och skrivsvårigheter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt Grunderna för gymnasiets läroplan 2003 kan studerande med invandrarbakgrund och andra med ett främmande språk som modersmål få undervisning i finska eller svenska som andra språk i stället för i modersmål och litteratur enligt skolans undervisningsspråk, om deras kunskaper i finska eller svenska inte bedöms vara på modersmålsnivå inom alla delområden av språkkunskaperna. Det kan också ordnas undervisning i deras modersmål i samarbete med andra läroanstalter, om det är möjligt. Enligt 18 i gymnasielagen (629/1998) klarläggs det med hjälp av studentexamen om de studerande har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan och uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. I examen ingår det prov i modersmål och litteratur, det andra inhemska språket, främmande språk, matematik och realämnena. Enligt 2 i lagen om anordnande av studentexamen (672/2005) ordnas prov i finska, svenska och samiska som prov i modersmålet. I svenska och finska kan det utöver de prov som är avsedda för examinander med finska eller svenska som modersmål ordnas prov som bygger på lärokursen i finska eller svenska som andra språk. Paragrafen tillåter att man för examinander med ett främmande språk som modersmål, till exempel unga med invandrarbakgrund, ersätter det obligatoriska modersmålsprovet med ett prov i finska eller svenska som andra språk. De riksomfattande grunderna för läroplanen lägger fast den kunskapsnivå som ska krävas i provet. Det krävs alltså inte att examinanderna har kunskaper på modersmålsnivå i finska eller svenska. Enligt 4 i statsrådets förordning om studentexamen (915/2005) får också en examinand med ett annat språk än finska, svenska eller samiska som modersmål som har deltagit i det ordinarie provet i modersmålet och blivit underkänd, ta om provet och i stället delta i provet i finska eller svenska som andra språk. Enligt lag (672/2005) ska studentexamen avläggas på finska eller svenska. Om examinandens modersmål är något annat språk än det på vilket han eller hon avlägger studentexamen eller ett enskilt prov, eller om examinandens modersmål är ett annat än det språk i vilket han eller hon avlägger provet i modersmålet, kan studentexamensnämnden beakta detta vid bedömningen. Den 4 november 2008 meddelade nämnden gymnasierna föreskrifter om examinander med ett främmande språk som modersmål. Om en examinand har ett främmande språk som moders- 4
Ministerns svar KK 513/2009 vp Arja Karhuvaara /kok mål och vill att det ska beaktas i bedömningen, är gymnasiet skyldigt att lämna information till nämnden om examinandens språk. Det utskott inom nämnden som behandlar och förordar ärenden som gäller examinander med ett främmande språk som modersmål består av experter inom olika ämnen. Det undersöker uppgifterna om ett främmande språk som modersmål och bedömer i vilket prov olägenheterna på grund av språket kan beaktas. När det är fråga om att höja ett vitsord, beaktas examinandens uppskattade grad av främmande språk som modersmål och skillnaden mellan hans eller hennes poängtal och den lägsta gränsen för nästa vitsord. Det går bara att ändra vitsord i ett prov och bara när poängtalet ligger tillräckligt nära det högre vitsordet. Studeranden har rätt att själv framföra önskemål i vilket ämne vitsordet ska höjas. Reglerna är i hög grad identiska med reglerna för examinander med läs- och skrivsvårigheter. I dagsläget behandlar nämnden årligen drygt 1 000 fall av ett främmande språk som modersmål som påverkar bedömningen av studentexamensprov. På senare år har fallen blivit fler. Studentexamen ska mäta om examinanderna har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan och uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. Nuvarande praxis tar hänsyn till de svårigheter i finska och svenska som examinander med ett främmande språk som modersmål kan ha på grund av sin språkliga bakgrund. Studentexamen ska behandla alla examinander lika och det måste beaktas när man bedömer de språkliga faktorer som kan medverka till att ett vitsord höjs. Undervisningsministeriet och studentexamensnämnden ingår årligen ett resultatkontrakt. Då görs det också en utvärdering av hur förfarandena fungerar och om det finns utvecklingsbehov. Helsingfors den 23 juni 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5