Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström
Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot, vanhat rakennukset ja rakenteet Pattoi, Juva
Koli. Mitä perinnebiotoopit ovat? - syntyneet perinteisen maatalouden käytäntöjen, kuten karjan laidunnuksen ja niiton seurauksena - ei muokattu, viljelty eikä lannoitettu - usein kivisiä - eivät säily ilman käyttöä ja hoitoa - tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle - puustoiset tyypit: metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät ja lehdesniityt - avoimet tyypit: tuoreet ja kosteat niityt, kedot, rantaniityt, tulvaniityt, suoniityt ja nummet
Perinnebiotooppeja jäljellä 1% verrattuna vuoteen 1880 Peltojen ja luonnonniittyjen pinta-alan kehitys 1850-2000
Metsien jälkeen toiseksi merkittävimpiä uhanalaisten lajien elinympäristöjä ovat erilaiset perinne- ja kulttuuriympäristöt Hävinneiden lajien joukossa ihmisen muovaamat ympäristöt ovat merkittävin elinympäristö Uhanalaisista 2247:stä lajista perinneympäristön lajeja on 524 lajia eli 23% kaikista uhanalaisista Syynä näiden lajien uhanalaistumiseen on ketojen ja niittyjen sekä muiden avointen elinympäristöjen sulkeutuminen
Paltamo, Melalahti Perinnebiotoopeilla, pientareilla ja muilla reunavyöhykkeillä tärkeä merkitys maaseutumaiseman avoimien näkymien ja monimuotoisuuden ylläpitäjänä
Esimerkkejä erilaisista perinnebiotoopeista: Tuoreet niityt Linnansaari
Hakamaat ja metsälaitumet Tömppä, Rantasalmi Hailuoto
Järvenrantaniityt ja merenrantaniityt Rantasalmi
Kaskimetsät Koli
Laidunnus on perinnebiotooppien pääasiallinen hoitomuoto Huomioitavaa laidunnuksessa: - sopiva laidunpaine, ei yli- tai alilaidunnusta - ei lisärehua, ei lannoitusta, aidataan erilleen viljelylaitumista (negat. ravinnetalous) - aidanalusten ja hylkylaikkujen niitto - tarvittaessa täydennysraivaus Riutan niitty, Mikkeli
Laidunnuksen mahdollisuuksia luonnon- ja maisemanhoidossa vuokraamalla itselleen laidunalueen karjanomistaja tai yhdistys voi saada erityistuen antamalla maansa laidunnukseen maanomistaja saa tehokasta maisemanhoitoa hoitoa vailla olevia, nimenomaan laidunnusta kaipaavia kohteita on runsaasti ja lisää tulee kun pienet karjat vähenevät Laidunpankki auttaa eläimiä ja laitumia kohtaamaan toisensa www.laidunpankki.fi
Lammaslaidunnuksen vaikutuksia - Laidunnus vähentää kasvien biomassaa - Kasvillisuus muuttuu matalammaksi, mutta samalla tiiviimmäksi. Sorkat rikkovat maata. - Synnyttää pienipiirteistä vaihtelua - Lampaat valikoivat syötävänsä tarkasti. Syövät ruohoja enemmän kuin heiniä. Pystyvät laiduntamaan läheltä maanpintaa. Hyviä vesakon torjujia. - Sopivat vähätuottoisille maille, ei mielellään kosteille niityille
HOITOTUET Ei-tuotannolliset investointituet (jatkohoidosta täytyy tehdä erityistukisopimus) kosteikkojen perustamiseen perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen Erityistuet kosteikkojen hoito perinnebiotooppien hoito luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille - pinta-alaperusteisia
Ei-tuotannollinen investointituki Alkusysäys erityistukisopimukselle Tukisumma 910 /ha (3-10 ha kokoisilla alueilla) Hanke on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä Jatkohoidosta tehtävä erityistukisopimus investointia ei saa aloittaa ennen ELY-keskuksen päätöstä tuen myöntämisestä hakuaika 1.7.2013 mennessä Kuva: Saara Ryhänen
Hyväksyttäviä kustannuksia: - Sähköpaimenaita 1,5 /metri - Verkkoaita lampaille 3 /metri - Aidan kunnostus: 20% perust.kuluista/v. - Paimenlaite 220-480 /laite - Eläinten valvonta 75 /ha - Juoton lisäkustannus 50 /ha - Eläinten kuljetus 130 /kerta - Traktorityö 40 /h - Raivaussaha/moottorisaha jne. 21,2 /h - Miestyö 16 /h - Hoitopäiväkirja 24,6 /h (4-8 h/v) - Peruskunnostusraivaus 421 /ha - Hoitoraivaus muina vuosina 98 /ha - Raivausjätteen korjuu/kasaus 211 /ha - Raivausjätteen poltto 226 /ha - Raivausjätteen kuljetus 130 /ha - Traktoriniitto (ei pellot) 90 /ha - Niittojätteen korjuu 198 /ha
Iin Hiastinhaaran suunniteltu lammaslaidunalue rajattu karttaan oranssilla
Hiastinhaaran vanhan laidunhaan kunnostus - Leppien harvennus ja nuoren vesakon raivaus - raivauksissa asteittainen etenemistapa paras; - niittyaukkojen laajentaminen; - erirakenteisuuden ja lehtipuiden suosiminen; - vanhat puut ja lahopuut säästetään; - raivaustähteet korjataan pois.
Pajujen raivausta luhdan ja joen välistä Laidunpaine: 6 ha:lle Rehevä metsälaidun: 1 uuhi+karitsat/ha = 18 kpl Hakamaa:1,5-2,5 uuhta+karitsat/ha = 27-45 kpl
Hankkeen eteneminen: Ei-tuotannollinen investointituki, haku 1.7.2013 mennessä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta, ProAgria apuna haussa. Suunnitelma hankkeessa maksuton. Hakemukseen tarvitaan kahtena kappaleena: - Hakulomake 196B - Hoitosuunnitelma karttoineen - Yhdistyspöytäkirja tuen hausta - Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta yhdistyksessä - Kopio säännöistä - Maanvuokrasopimukset - Sopimus laiduneläimistä Päätös todennäköisesti tulee alkuvuodesta 2014. - Aidan pystytys: touko-kesäkuu 2014, laidunnus kesä-syyskuu 2014 - Hakamaan ja pajukon raivausta huhti-toukokuu 2014. Perinnebiotoopin hoitotuki, noin 1.10.2014-30.9.2019. - Haku huhtikuussa 2014, päätös loppuvuodesta 2014 tai 2015 alussa. - Laidunnus vuosittain kesä-syyskuu - Ylläpitoraivausta vuosittain - Maksimi 450 /ha/vuosi
Kun tuki on myönnetty muista: Erityistukien maksatusta tulee hakea keväisin huhtikuun loppuun mennessä. Ei-tuotannollisten investointien tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Hoitotoimet on toteutettava suunnitellusti ja niistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitosuunnitelmasta poikkeamisesta ilmoitettava ELY-keskukseen (10 pv) Mikäli sopimuksesta luovutaan ennen tukikauden loppua, maksettu tuki peritään takaisin. Tukea ei kuitenkaan peritä takaisin, jos luopumisen syynä on säädösten mukainen ylivoimainen este. Kaikki tukeen liittyvät asiakirjat tulee säilyttää kolme vuotta viimeisestä tuen maksupäivästä
Kiitos!