Tommi Paloranta Liiketoimintasuunnitelma Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Marraskuu 2007
KESKI-POHJANMAAN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Työn tekijä: Tommi Paloranta Työn nimi: Liiketoimintasuunnitelma Päivämäärä: 11.03.2008 Sivumäärä: 32+13 liitettä Työn ohjaajat: Lehtori Marja-Liisa Kaakko Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi opiskelija itse. Työn tavoitteena oli tutkia kannattavan liiketoiminnan aloittamisen mahdollisuutta Etelä-Suomessa Lahdessa. Kehittämistehtävänä oli selvittää edellytykset kannattavalle ja kasvavalle liiketoiminnalle; mitkä ovat ne tekijät millä toiminta saadaan sujumaan? Suunnittelun pohjana toimi Finnveran kokoama liiketoimintasuunnitelman runko, minkä lisäksi apuna käytettiin eri kirjallisuuden lähteitä sekä internettiä. Myös asiantuntijoiden haastattelut ja neuvot ovat olleet erittäin suuressa roolissa. Käsittelymenetelminä olen tehnyt tiettyjä johtopäätöksiä eri aihealueista mm. taulukoiden ja kaavioiden avulla. Työn tavoitteena oli saada helposti selkeä kokonaiskuva idean toimivuudesta ja se, että opiskelija saisi koulun päätyttyä työllistettyä itsensä.
CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY ABSTRACT OF APPLIED SCIENCES Degree programme of Industrial Management; Global Marketing and Management Author: Tommi Paloranta Name of Thesis: Business Plan Date: 11 March 2008 Pages: 32 + 13Appendix Supervisor: Marja-Liisa Kaakko The principal in this Thesis was a student himself. The subject was to investigate possibilities of making a business in South of Finland Lahti. The development mission was to find out the most important things for a growing and cost-effective business; what are the right figures of making a good business? The framework in Thesis was a Finnvera s business plan frame. I have also used different literatures and internet in searching for valuable information. It is also good to remember the support I ve got from different experts; those instructions have been very important. As a processing method I have made different conclusions using arrays and calculations. The main target was that student will easily get a whole picture about the functionality of this business and will have a place to work after school in the future.
Esipuhe Työn tekeminen on ollut kirjoittajalleen pitkä ja haastava projekti. Tahdonkin kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat päivästä toiseen jaksaneet kuunnella visioitani ja tuoneet esille hyviä kehitysehdotuksia eri osa-alueille. Lisäksi tahdon antaa erityskiitokset paljoa tukea ja neuvoa antaneille vanhemmilleni.
Sisällys TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 Lähtökohtatilanne...7 1.1 Yritystoiminnan tausta...7 1.2 Omistus ja perustajatiimi...8 2 Toimintaympäristö ja sen kehitysnäkymät...9 2.1 Toimialan kehitys...9 2.2 Kysyntä, asiakkaat...10 2.3 Kilpailu...11 3 Visio ja päätavoitteet...13 4 Liikeidea ja strategia...14 5 Markkinointisuunnitelma...15 5.1 Myyntitavoitteet...15 6 Palvelutuotteiden kehityssuunnitelma...21 6.1 Palvelukehityksen organisointi ja kehittäminen...21 7 Palvelujen tuottaminen...22 7.1 Palvelun organisointi...22
7.2 Palveluprosessin kehittäminen...22 7.3 Investoinnit...23 7.4 Palvelun ohjauksen ja seurannan kehittäminen...24 8 Henkilöstösuunnitelma...24 8.1 Organisaatio...25 8.2 Henkilöstön kehittäminen...25 8.3 Palkkaus ja työmotivaatio...26 9 Taloussuunnitelma...27 9.1 Seuranta...27 9.2 Ennusteet...27 10 Riskien arvionti...28 LÄHTEET LIITTEET
7 Liiketoimintasuunnitelma 1 Lähtökohtatilanne 1.1 Yritystoiminnan tausta Olen jo pidemmän aikaa miettinyt yrittäjäksi ryhtymistä mutta lopullisen päätöksen yritystoiminnan aloittamisesta olen tehnyt viimeisen opiskeluvuoteni kuluessa. Olen koko elämäni ajan saanut seurata läheltä yrittäjän arkea ja huomannut yrittäjyyden olevan monipuolista ja antoisaa toimintaa. Yritysideani alkaa myydä desing-huonekaluja sai alkunsa omasta innostuksestani yrittäjyyteen ja sisustamiseen. Aluksi tarkoitus oli myydä kaikkea sisustukseen liittyviä tuotteita mutta eri vaiheiden ja keskusteluiden jälkeen päädyin siihen, että olisi parempi keskittyä aluksi yhteen tuoteryhmään. Miksi päädyin juuri design-oleskelutuoleihin? Huonekaluilla hallitaan suurtenkin tilojen ilmettä ja kilpailun kannalta juuri ilmeikkäät design-oleskelutuolit ovat hinta- ja kokoluokassaan itselleni mielekkäin vaihtoehto. Ensimmäisten kuukausien aikana olen kehitellyt ideaa, käynyt asiaa läpi päivittäin vanhempieni ja ystävieni kanssa, avannut keskustelua liiketoiminnasta ja painanut mieleen muistamisenarvoisia asioita. Mielestäni juuri avoimet keskustelut ovat antaneet eniten suunnitteluvaiheessa. Täytyy tunnustaa, että koko elämänsä yrittäjinä toimineiden vanhempieni tietopääoma on ollut todella suureksi avuksi.
8 1.2 Omistus ja perustajatiimi Omistus on alkuvaiheessa täysin yrittäjällä itsellään. Myöhemmin liiketoiminnan sekä kasvaessa että voimistuessa, on tarkoitus koota yritystoiminnan ympärille osaava huipputiimi. Tulevat roolit ovat vielä tässä vaiheessa epäselviä mutta pääomistus säilyy yrittäjällä itsellään erittäin todennäköisesti. Yrityskoko tulee olemaan alkuvaiheessa vain yrittäjä itse. Myöhemmin tarkoituksena on ottaa myymälänhoitaja myymälään ja panostaa täydellä teholla uusiin tuotteisiin ja liiketiloihin. Mikäli markkinat ovat odotusten mukaiset ja toimintaa päästään kehittämään suunnitelulla tavalla, on tarkoitus myös palkata taloudenhoitaja, joka keskittyy täydellisesti talouden hallintaan. Yrittäjän tuotantotalouden koulutustausta antaa hyvän pohjan yrityksen perustamiselle. Opinnot koostuvat useista talouden ja johtamisen kursseista, mitkä tukevat hyvin yrittäjäksi ryhtymistä. Yrittäjän omakohtaiset suhteet ja kokemukset eri opiskelijavaihtopaikoista (Kiina; Shanghai, Puola; Wroclaw sekä Usa; Lock Haven) yhdessä Global Marketing ja Managementkoulutussuuntauman kanssa antavat hyvän ponnistuslaudan tulevalle kansainväliselle liiketoiminnalle myöhemmässä vaiheessa. Yrityksen tulevilta työntekijöiltä vaadittavia ominaisuuksia tullaan tarkasti analysoimaan; tarkoituksena on löytää oikea ihminen oikeaan tehtävään. Mahdollisimman positiivisen kokonaistuloksen kannalta se on hyvin tärkeää. Aloitusvaiheessa yrittäjä luottaa aika pitkälle omiin kykyihinsä markkinoinnin ja taloudenhallinnan hoitamisessa. Lisäksi osaavia asiantuntijoita on lähipiirissä, jotka tarvittaessa auttavat ongemien ilmaantuessa. Yrittäjän omat taloudelliset resurssit eivät ole riittävät. Yritystoiminnan käynnistämistä avustetaan lainan turvin (Finnvera, Rahoituslaitos).
9 2 Toimintaympäristö ja sen kehitysnäkymät Yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu koko ajan muutoksia. Kaikkia mahdollisia muutostekijöitä ei voida selvittää, vaan yleensä tarkastellaan keskeisimpiä tekijöitä. Internet-sivu: (Opetushallitus 2006.) 2.1 Toimialan kehitys Omien kokemuksien perusteella sekä alalla vuosia toimineiden vanhempieni haastattelusta on selkeästi käynyt ilmi, että toimiala on käynyt kuumana viime vuodet. Sisustaminen on selkeästi ollut suosittua ja tullut yhä suositummaksi koko ajan. Ihmiset ovat alkaneet panostamaan kotiensa ilmeeseen yhä enemmän ja ovat valmiita sijoittamaan siihen aikaisempaa enemmän. Seuraavien vuosien aikana sisustaminen tuskin tulee laskemaan; ihmiset ovat niin muoti- kuin laatutietoisia ja tulevat sijoittamaan kotiensa viihtyvyyteen myös tulevaisuudessa. Alueellisesti on suuria eroja volyymin kannalta tarkasteltuna. Yrityksen tuleva toimipaikka Etelä-Suomessa Lahdessa tulee olemaan volymiltaan vahvempi kuin yrittäjän tämänhetkinen kotipaikka Ylivieska. Kansainvälisen toiminnan aloittamisen myötä ja liiketoiminnan ollessa nykyistä suurempaa tulee ajankohtaiseksi miettiä vielä tarkemmin sitä, miten asiakkaiden muuttuviin mieltymyksiin saadaan vastattua mahdollisimman nopeasti. Tällöin tulee ajankohtaiseksi myös nopea tuotteiden päivittäminen uuteen kiinnostavaan tuotevalikoimaan, jotta pystytään myymään uusinta uutta.
Tällä hetkellä toimialan kehitysvaihe elinkaarimallin avulla voidaan sijoittaa kasvun ja kypsymisen välille. 10 KUVIO 1. Elinkaarimalli 2.2 Kysyntä, asiakkaat Tarkoituksena on myydä tuotteita kaikille uutta designia arvostaville asiakkaille. Käytännössä asiakasskaala tulee olemaan laaja. Ainoana rajoittavana tekijänä on tuotteiden laadukkuudesta johtuen korkeaksi nouseva hinta, joka todennäköisesti rajaa tehokkaasti nuoremmat ostajat ja opiskelijat. Kysyntä on tyylikkäillä huonekaluilla varmasti taattua. Markkinat ovat jo olemassa. Tällä hetkellä on olemassa monia huonekaluliikkeitä, jotka myyvät oleskelutuoleja. Erottuminen muista pyritään saavuttamaan keskittymällä pelkästään yhteen osaan tuolivalikoimista. Asiakas on se, joka yritykselle tuo rahaa. Asiakaspalvelu tulee olemaan erittäin ammattitaitoista ja siihen tullaan panostamaan erityisellä huolella. 3/11- sääntö tulee pitää mielessä jokaisena hetkenä.
11 Myyntikanavat ovat pääasiassa normaalin liiketilan ja internetin kautta tapahtuva myynti. Ostoskäyttäytyminen voi tulevaisuudessa mennä siihen, että ostokset tehdään internetin kautta yhä enemmissä määrin; internet myyntiin tullaan suuntaamaan paljon voimavaroja. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että nettimyynti on erittäin hyvin organisoitu ja toimivuus huippuluokkaa. Tähän päästään mm. siten, että hankitaan suosiolla ammattilaisten suunnittelemat internet-myyntiin tarkoitetut sivut, eikä pyritä kustannusten pienentämiseksi itse toteuttamaan niitä. Käytetään voimavarat siihen ydinosaamiseen eli kokonaisuuksien hallintaan ja delegoidaan suhteiden kautta eri toimintoja omille ammattilaisille. Täytyy silti muistaa, ettei pelkästään nettimyynnillä voida palvella asiakasta tarpeeksi tehokkaasti, vaan asiakkaalla tulee myös olla mahdollisuus päästä kokeilemaan ostettavaa tuotetta paikan päällä. 2.3 Kilpailu Kilpailu on kovaa huonekalualalla. Viime vuosien hyvän talouden tuloksena ihmiset ovat alkaneet sijoittamaan sisustukseen ja tämä on myös huomattu yrittäjien silmissä. Tuloksena on ollut se, että hienoja sisustusliikkeitä löytyy todella paljon ympäri Suomea. Kilpailijoiden markkinointia voi jokainen seurata tiedotusvälineistä; huomataan, että sisustaminen käy kuumana. Realistisia ollessamme täytyy myöntää se tosiasia, että erottuminen kilpailijoista tulee olemaan haastavaa aloittavalla yrityksellä. Se, miten tähän päästään tulee olemaan yrityksen strategian painopiste. Tarkoitus on saavuttaa asiakkaiden huomio keskittymällä tiettyyn tuoteryhmään (Porterin geneeriset strategiat).
12 Pelkästään onnistuneen strategian valinta ei yksin tee yrityksestä toimivaa vaan kriittisenä vaiheena alkavalla yrityksellä on myyntiprosessin luonti. Käytännössä se tarkoittaa usein sitä, että toimitusjohtaja on pääasiassa myyjä. (Pasanen 2007, 33.) Kilpailijana eivät niinkään ole kustannusedun hankkineet suurmyymälät kuten IKEA ja ISKU vaan pienemmät erikoistuneet sisustusliikkeet. Tulevaisuudessa pyritään vastaamaan suurmyymälöiden toimintaan keskittymällä tiukasti tiettyyn tuoteryhmään. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, joka miellyttää asiakasta niin visuaaliseti (liiketilat, nettisivut) kuin sisäisesti (asiakaspainotteinen strategia ). Avainkilpailijat tulevat olemaan paikallisia sisustusliikkeitä, joilla on jo olemassa solmitut asiakassuhteet. Uusien avattavien liiketilojen myötä tulee huomioida aina ensin paikalliset myymälät. Myöhemmin toiminnan ollessa ketjunomaista pystytään haastamaan suurempia myymälöitä ja mahdollisesti saavuttamaan tietyissä paikoissa myös kustannusedun suomaa ensisijaisuutta (suuret kertahankinnat toimittajilta pienempi hankintahinta.) Markkinaosuudet eri asiakasryhmien välillä tulevat sijoittumaan siten, että pääosa yrityksen asiakkaista tulevat olemaan yksityisasiakkaita. Muut pienemmät segmentit ovat julkinen sektori sekä business to business (B2B) -sektori. Vahvuudet (strengths) Käytettävät asiantuntijat Mahdollisuudet (opportunities) Kasvamisen mahdollisuus Heikkoudet (weaknesses) Pieni omapääoma nopeaan hallittuun kasvuun Uhat (threads) Kilpailijoiden reagointi Taulukko1: SWOT-analyysi Avainkilpailijoista liitteenä lyhyet kuvaukset. (LIITE1)
13 3 Visio ja päätavoitteet Vision merkitystä ei voida väheksyä. Visio on tila, johon työyhteisön toivotaan pääsevän. Vision tulee olla myös tavoittamisen arvoinen, johon pääsemiseksi on tunnettava omat vahvuudet ja heikkoudet sekä vallitsevat kulttuuritekijät ( Åberg 1997, 22-45.) Yrityksen visio on olla 10 vuoden kuluessa paikallisesti muutamassa kaupungissa kilpailuedun saavuttanut huonekalu / sisustusliikeketju Suomessa. Yrityksellä on liiketiloja monella eri paikkakunnalla kotimaassa ja lisäksi toimintaa myös Ruotsissa. Henkilöstö määrä on kasvanut yrittäjä-perustajan lisäksi 20 työntekijään. Ihmisille on syntynyt positiivinen kuva laadukkaasta, hyvin palvelevasta yrityksestä joka huomioi asiakkaansa aina. Yrityksen tuotetarjonta on laajentunut myös muualle sisustuksen pariin; mukana on myös sisustussuunnittelua ammattilaisten tarjoamana. Loppuvaiheessa mukaan on tullut myös oman kalustemalliston tuotantoa. Yrityksen liikevaihto tulee kasvamaan tasaisesti vuosien myötä. Ensimmäisenä vuonna noin 100 000 ja 10 vuoden päästä 1 000 000.
14 4 Liikeidea ja strategia Pääliikeideana on myydä laadukkaita, muotoilultaan erittäin miellyttäviä oleskelutuoleja yksityisasiakkaille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Yrityksen strategiaa hahmotellessa on pyritty saavuttamaan Porterin kritisoitujen oppimien mukaisesti selvää etu muihin nähden keskittymällä tiettyyn tuotekokonaisuuteen, tässä tapauksessa oleskelutuoleihin. Tällä pyritään siihen, että pystytään horjuttamaan suurtakin toimijaa. Tarkoituksena on saada ihmisille mielikuva nimenomaan laadukkaita tuoleja myyvästä yrityksestä. Tavallisesti strategia sana liitetään vain suuriin yrityksiin. Strategisen ajattelun merkitys on kuitenkin nykyisin ehkä suurempi kuin koskaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön keskellä ( Poulfelt 2007, 143.) Strategian kehittämisen lähtökohtana on ollut tutkiminen siitä, että lähdetäänkö hankintoja tehtäessä etsimään tuolia kotiin merkin perusteella vai mielikuvan perusteella siitä, missä tuoleja on. Tuloksena on se, että ihmiset lähtevät mieluummin tekemään ostoksia sinne, missä he tietävät tuoleja olevan. Ei sinne, missä tiettyä merkkiä myydään. Totta kai on olemassa erittäin merkkiuskollisia ihmisiäkin mutta suuremmat markkinat tässä vaiheessa ovat muiden asiakkaiden ympärillä. Myöhemmin, kun ollaan luotu brändi ja saatu ihmiset tiedostamaan omat myytävät merkkimme, on mahdollisuus laajentaa asiakassegmenttiä myös merkkiuskollisiin asiakasryhmiin. Tämän hahmottuminen sekä liiketilan koko (50m2) rajasi pois sen, että myytäisiin pelkästään yhtä tiettyä, tyylikästä merkkiä täydellisellä tuotevalikoimalla.
15 5 Markkinointisuunnitelma American Marketing Assosiation (AMA) määrittelee markkinoinnin seuraavasti: Markkinointi on prosessi, joka koostuu ideoiden, tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä hinnoittelusta, menekinedistämisestä ja jakelusta siten, että luodaan vaihdantaa, joka tyydyttää sekä henkilökohtaiset että että yrityksen tavoitteet Internet-sivu: (Kuoppa & YKI-projekti 2000.) 5.1 Myyntitavoitteet Markkinointisuunnitelmassa olen jakanut asiakkaat eri segmentteihin ja kullekin segmentille on olemassa olevat myyntitavoitteet. (LIITE 2) 5.2 Markkinoinnin organisointi Tuloksellinen markkinointistrategia synnyttää kilpailuedun. Markkinointiosaamisen strateginen elementti koostuu yrityksen kyvystä nähdä uusia arvonlähteitä ja tuottaa ajassa kehittyvää, kilpailukykyistä arvoa asiakas- ja muissa verkostosuhteissaan (Tikkanen&Vassinen 2007, 202.)
16 Markkinoinnin onnistumisesta päästää selville paitsi myyntitilastoja seuraamalla myös asiakkailta saadun palautteen kautta. Pyritään sitouttamaan asiakas yritykseen tarjoamalla kanta-asiakasetuja. Kanta-asiakkaille tarkoitetussa henkilötietokupongeissa pyritään selvittämään kiinnostavia tuotteita, parannusehdotuksia sekä niitä asioita mihin asiakas on kiinnittänyt markkinoinnissa huomiota. 5.3 Markkinoinnin kilpailukeinojen kehittäminen Markkinointimix = Kilpailukeinojen kokonaisuus/yhdistelmä Markkinointimixin avulla saadaan ryhmiteltyä markkinoinnin kilpailukeinoja ja keskittyä tehokkaasti jokaiseen kokonaisuuteen. Markkinointimix on alunperin James Cultonin kehitelmä ajatuksesta, että markkinoinnin päämäärien pitäisi olla jonkin reseptin tulos. Kilpailukeinoja ( tuote, hinta, jakelutie, markkinointiviestintä) ei tule nähdä mekaanisina markkinoinnin parametreinä vaan ne pitää suhteuttaa johdettavien verkostosuhteiden tilaan, luonteeseen, tuloksiin ja kehitysvaiheisiin (Tikkanen&Vassinen 2007, 198.)
17 5.3.1 Tuotteet ja palvelut Tuotteet ja palvelut lukeutuvat liiketoiminnan tärkeimpiin elementteihin. Tuote - liiketoiminnan kohde ja näkyvin puoli, joka voi olla raakaaineista tai puolivalmisteista valmistettava tai koottava tavara tai kuluttajille tai toisille yrityksille tarjottava palvelu, usein näiden yhdistelmä (Laukkanen 2007, 28.) Tuotevalikoimana tulee olemaan erilaiset tyylikkäät design -oleskeluistuimet. Vielä ei ole tietoa siitä mitä merkkejä tai malleja myyntiin tulee. Tarkoituksena on tutustua mm. Kölnin huonekalumessujen tarjontaan ja etsiä sopivalta tuntuisia malleja. Tässä apuna tulen käyttämään ammattilaista ja vielä sellaista, joka on mahdollisimman lähellä asiakasrajapintaa ja tietää tämän hetken kiinnostuksen. Asiantuntijoiden mielipidettä tulen käyttämään apuna myös markkinoinnissa. Yrityksen sisäisen palvelutoiminnan kautta asiakaalle annetaan perustietoa tuotteesta tuotteen vieressä olevassa taulussa. Lisätietoa annetaan jokaisesta tuotteesta myös erilaisten esitteiden avulla sitä tarvittaessa. Palvelun laatu tuodaan selvästi esille markkinoinnissa (internetissä, mainoksissa) mahdollisimman tehokkaasti. Markkinoinin avaintuotteena tulee olemaan tehokas mainonta internetissä, näyteikkunassa sekä paikallislehdissä. Lisäksi, mikäli liiketila saadaan ostoskeskuksen yhteyteen, tulee olemaan mahdollisuus lisätä mainoksia kyseisen ostoskeskuksen omaan markkinointilehteen. On hyvin oletettavaa, että uuden keskuksen avatessa toimintansa uudella paikkakunnalla tulee heidän markkinoida itseään aggressiivisesti. Samalla houkuteltut asiakkaat tulevat katselemaan myös muita pienempiä liikkeitä.
18 Tässä tapauksessa tulee myös käyttää hyväksi ihmismassaa mikä liikkuu näyteikkunoiden ohitse. Pyritään vaikuttamaan mielikuviin erilaisia tekniikoilla. (LCD-näytöt ikkunoissa, värikäs flash-ohjelma). 5.3.2 Hinnoittelu ja myyntiehdot Hintapolitiikan tarkoituksena ei ole tässä vaiheessa saada kaikkia asiakaryhmiä hallintaan. Tarkoitus on pitää hintapolitiikka sen verran korkeana, että se itsessään rajaa suurimman osan asiakkaista ulkopuolelle. Tulevaisuutta ajatellen, on tarkoitus lisätä strategiaan myös kustannusedun tuomat hyödyt aloittamalla oma maahantuonti ulkomailta, lähinnä Aasian maista. Tällöin on mahdollista alkaa tavoittelemaan suurempia asiakasryhmiä. Tosiasia on se, että pienellä aloittavalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia hintasotaan suurien konsernien kanssa. Asiakkaat on saatava jotain toista kautta; tässä tapauksessa keskittymisen ja erikoistumisen kautta. Julkiselle sektorille sekä b2b-väliseen kaupantekoon on varauduttu siten, että suurempien (10-100 istuinta) tilausten yhteydessä on mahdollisuus laskea hintaa 10-25% verran. Muuten pienemmissä kaupoissa pyritään siihen, että hintaalennuksia ei myönnetä. Neljännesvuosittaiset kampanjat pitävät sisällään tarjouksia myös muille kuin kanta-asiakkaille. Kanta-asiakkaille on tarkoitus tarjota etuja joka kuukausi sähköpostin välityksellä.
19 5.3.3 Myyntikanavat Yrityksen päätoimisena myyntikanavana toimii konkreettinen liiketila. Liiketilan olemassaolo huomioidaan myös markkinoinnissa siten, että näyteikkunan avulla markkinointi tulee olemaan erittäin tehokasta ja huomiotaherättävää. Toisena tärkeänä myyntikanavana toimii internet. Web-sivuilla mainostetaan tuotteita selkeästi. Aluksi toimitaan siten, ettei sivustoilta voida suoraan ostaa mitään vaan annetaan asiakkaille puhelinnumero mistä on mahdollisuus tilata tuote nopeasti ja vaivattomasti. Tällaiset sivut ovat halvemmat toteuttaa ja tämän avulla voidaan kartoittaa se miten paljon kysyntää tulee olemaan. Myöhemmin on tarkoitus lisätä maksukorttipalvelut kysynnän kasvaessa. 5.3.4 Viestintä Tarkoituksena on lähteä luomaan brändi. Sellainen brändi, joka herättää ihmisessä mielikuvan laadukkaasta, toimivasta, nopeasta, ammattitaitoisesta ja menestyvästä yrityksestä. Toimitilojen visuaaliset ilmeet tulevat olemaan yhtenäiset, avarat ja ennen kaikkea viihtyisät. Asiakkaan tulee kokea olonsa mukavaksi liikkeissä. Tarkoitus on, että yrityksellä on neljä eri kampanjaa vuodessa. Jokaisella kampanjalla yrityksen asettaa muutamia tarjoustuotteita mitä markkinoidaan tehokkaasti lehdissä.
20 Messuille, erityisesti sisustus- ja huonekalumessuille, on ehdottoman tärkeää päästä näytteilleasettajaksi. Niiden kautta saadaan erittäin paljon tunnettuvuutta sekä yhteydenottoja; siellä saadaan helposti luotua hyviä kontakteja ja suhteita. Sisäinen markkinointi tulee myöhemmin työntekijöiden lisääntyessä kysymykseen. Periaatteena voidaan käyttää sitä, että yritys on yhtä vahva toiminnassaan kuin sen heikoin lenkki (Lahtinen &Isoviita2004, 4.) Koulutusta työntekijöille järjestetään lähinnä asiakaspalvelusta. Tarkoituksena on hioa asiakasrajapinnassa työskentelevät myynnin ammattilaisiksi. Se, että osataan vaikuttaa ostopäätökseen oikealla hetkellä ja oikealla tavalla, on erittäin tärkeää etenkin kun kyseessä on aloittava yritys.
21 6 Palvelutuotteiden kehityssuunnitelma 6.1 Palvelukehityksen organisointi ja kehittäminen Palvelusta puhuttaessa tarkoitetaan tässä tapauksessa asiakaspalvelua. Palvekehityksen päälinjat tulevat olemaan seuraaviksi vuosiksi sellaiset, että asiakaspalvelun tuloksena tulee aina olemaan erittäin tyytyväinen asiakas. Organisoinnin tulee lähteä käyntiin jo työntekijän palkkaamisen vaiheessa. Varmistetaan, että tulevalla työntekijällä on tarvittavat taidot ja kokemus moitteettomaan asiakaspalveluun. Työntekijälle annetaan mahdollisuus kouluttautua uusien kurssien avulla myöhemmässä vaiheessa. Koulutukseen on mahdollisuus päästä ainakin kaksi kertaa vuodessa. Tämän avulla saadaan palvelutoimintaa kehitettyä entistä kilpailukykyisemmäksi.
22 7 Palvelujen tuottaminen 7.1 Palvelun organisointi Strategiset peruslinjaukset palveluja tuottaessa ovat seuraavat: Asiakaspalvelu toimii asiakkaan ottaessa yhteyden yritykseen joko asioimalla liikkeessä, soittamalla tai internetsivujen kautta sähköpostilla. Jokaisessa tapauksessa tullaa antamaan ammattimainen kuva asiakaspalvelun toimivuudesta. Liikkeessä henkilökohtaisesti palveltava asiakas on sen suhteen erittäin tärkeä, että asiakaspalvelutoiminnasta saadaan heti välitöntä palautetta sanattoman viestinnän avulla. Asiakkaan eleet, ilmeet kuvastavat yleensä paljon tunteista. Puhelinpalvelussa pyritään mahdollisimman selkeään artikulointiin ja miellyttävään äänenkäyttöön. Sähköpostiviestiin vastataan asiallisesti valmiille pohjalle aina mahdollisimman nopeasti. Mikäli asia vaatii selvittelyä, siitä ilmoitetaan asiakkaalle viipymättä. 7.2 Palveluprosessin kehittäminen Tärkein palveluprosessi on asiakaspalvelu. Asiakaspalvelun tulee olla kohteliasta, tehokasta ja joustavaa. Asiakas on aina oikeassa- periaatteella toimitaan. Palvelutoimintaa lähdetään kehittämään siten, että pyritään saamaan eri yhteisöltä, kumppaneilta sekä asiakkailta rakentavaa palautetta säännöllisin väliajoin ja tätä kautta suunnataan voimavaroja kehitettävään osa-alueeseen.
23 Nämä molemmat ovat helppoja toteuttaa kyselylomakkeen avulla. Molemmat vastaustavat pitää saada mahdollisimman vaivattomiksi tehdä, jotta kiireiset ihmiset viitsivät sen täyttää. Parhaiten tähän soveltuu internet-sivujen kautta täytettävä palautelomake. Asiakkaalle annetaan mukaan käyntikortti, jossa pyydetään tutustumaan yrityksen web-sivuihin ja palautelomakkeeseen. Helppouden korostus on tärkeä tekijä palautelomaketta tehtäessä. Palveluprosessin toinen osa on kuljetuspalvelu, joka tulee olemaan täysin ulkoistettu palvelutoiminta. Mikäli ostettava tuote on niin suuri, ettei sen kuljettaminen onnistu asiakkaalta itseltään, on hänen mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelua. Yrittäjällä on tarkoitus sopia kuljetusliikkeen kanssa sopimus, millä varmistetaan tuotteiden nopea toimittaminen asiakkaan haluamaan osoitteeseen. Keskimäärin myytävät tuotteet tulevat olemaan suuruudeltaan niin pieniä, ettei erillistä kuljetusta yleensä tarvita. Tietenkin tulee huomioda myös asiakkaat, jotka liikkuvat muuten kuin omalla kulkuneuvoilla. 7.3 Investoinnit Aloittavan yrittäjän tulee välttämättä tehdä joitain tärkeimpiä investointeja liiketoiminnan käynnistämiseksi. Näihin lukeutuvat liiketilan investointi, tarvittavien laitteiden kuten kannettavan, lcd-näytön, videotykin investointi sekä sisustuksen investoinnit (kaikki rekvisiitta). Yrittäjällä itsellään on aikaisempaa kokemusta tekniikan osalta, joten siitä tulee apua teknillisiä laitteita hankittaessa (hinta, laatu, kestävyys, toimivuus, ylläpito).
Aluksi toiminnanohjausjärjestelmänä toimii Excel-ohjelman avulla suoritettavat laskelmat. Myöhemmin investoidaan kaupallinen järjestelmä. 24 7.4 Palvelun ohjauksen ja seurannan kehittäminen Uutta työntekijää perehdyttäessä työtehtäviinsä, seuraa ja opastaa yrittäjä itse työntekijää. Jo työhönottovaiheessa painotetaan asiakaspalvelun tärkeyttä ja työntekijälle on eduksi mikäli aikaisempaa kokemusta asiakaspalvelutyöstä löytyy. Ennen kaikkea on tärkeää yrittää saada työntekijä ymmärtämään asian tärkeyden, sen, että yhtään asiakasta ei ole vara menettää. Yrittäjä antaa myös työntekijälle markkinoinnin kirjan luettavaksi kotona. Tällä pyritään siihen,että työntekijä saisi kokonaiskuvan yrityksen toiminnan päämääristä markkinoinnin osalta ja huomaisi todellakin olevansa erittäin tärkeä osa yrityksen toimintaa. Mittareita valittaessa tulee muistaa, että paras mittari asiakaspalvelun toimivuudesta ja onnistumisesta on kasvanut myynti. Erittäin hyvää palvelua saanut asiakas yleensä ostaa tuotteen. Toinen hyvä mittari on web-sivuilta saatu palaute. Sitä kautta saadaan arviointinumero palvelun eri osa-alueista aina liikeeseen saapumisen ja sieltä poistumisen välillä. Lisäksi lomakkeessa tulee olemaan myös mahdollisuus antaa parannusehdotuksia aloittavalle yrittäjälle. Näiden kaikkien avulla on selkeämpi kohdentaa kehittämistoimenpiteitä.
25 8 Henkilöstösuunnitelma 8.1 Organisaatio Yrityksen henkilöstöorganisaatio on aloitusvaiheessa hyvin yksinkertainen. Yrittäjä itse toimii ainona työntekijänä. Lisäksi käytössä on asiantuntijoita lähipiiristä, jotka eivät ole yrityksessä töissä. Tarkoitus on ottaa töihin harjoittelija iltavuoroon, jolloin itselleni jää enemmän aikaa muuhun kuin asiakaspalvelutoimintaan. Tulevaisuudessa toiminnan voimistuessa ja kasvaessa uusille paikkakunnille, tulee käytäntö olemaan se, että liikkettä pyörittää aina osaava tiimi. Tiimi on eri osaamisaloilta koottu ryhmä, jonka perustalla on toive tehokkaammasta yhteistoiminnasta ja asiakastuntemuksen tehokäytöstä (Åberg 1997, 146.) Erilliset sesonkiajat ja suuremmat asiakasmäärät huomioidaan harjoittelijoiden avulla. 8.2 Henkilöstön kehittäminen Tarkoitus on palkata myöhemmin resurssien lisääntyessä myös työntekijä, kuka pystyy toimimaan hallintopuolella ja periaatteessa korvaamaan yrittäjän itsensä äkillisten poissaolojen vuoksi. Tämä tulee olemaan ensimmäinen kiireinen tehtävä, joka tulee ensimmäisten viikkojen aikana hoitaa kuntoon.
26 Koulutusmahdollisuus järjestetään jokaiselle työntekijälle asiakaspalvelun parantamiseksi. Pitkäaikaiselle myymälänhoitajalle tarjotaan myös mahdollisuus kouluttautua entisestään siten, että hänellä on myös mahdollisuus päästä paremmin vaikuttamaan myös suurempiin linjauksiin yhteistyössä yrittäjän kanssa. Eli työntekijällä on mahdollisuus kehittyä urallaan, asiakaspalvelusta vaikka myöhemmin toimitusjohtajaksi. 8.3 Palkkaus ja työmotivaatio Mukava ja avoin ilmapiiri yrityksen sisällä on omiaan työmotivaation ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tarkoituksena ei ole muodostaa raskasta ja kankeaa organisaatiota vaan säilyttää myös yrityksen kasvaessa erittäin positiivinen ilmapiiri. Työntekijöiden tulee olla kohteliaita ei pelkästään asiakkaille vaan myös toisilleen. On selvää, että palkkaus kohentaa motivaatiota mutta vain toistaiseksi. Epämukava työ hyvällä palkalla ei ole pitkällä tähtäimellä toimivaa. Työntekijän palkka määräytyy tuntipalkka perusteisesti. Palkkaa voidaan nostaa tarkastelujakson (1kk) jälkeen ja myöhemmin tasaisen väliajoin aina lisää. Toiminnan laajentuessa työntekijöille maksetaan kuukaisperustaista palkkaa. Ikävuosien ja ammattitaidon myötä tulee palkkaus nousemaan progressiivisesti. Tämä auttaa työntekijää sitoutumaan toimintaan.
27 9 Taloussuunnitelma 9.1 Seuranta Yritys tarvitsee tulosmittareita ja niihin liittyviä selitysmittareita. Strategiatason tulostavoitteista johdetaan operatiivisen toiminnan tasolle omat mittarinsa pyrkien samalla tasapainoiseen kokonaisuuteen (Neilimo&Uusi-Rauva 2005, 305.) Aluksi taloutta hoitaa täysin yrittäjä itse. Apuvälineenä talouden hoitamisessa ovat Excel-sovelluksella tuotetut taulukot, joilla saadaan selkeä kuva eri yrityksen osa-alueista. Eli alussa käytössä on ainoastaan kannettava tietokone taulukkosovelluksella. Excel-sovelluksella on helppo toteuttaa laskukaavoja, joilla pysytään kokoajan selvillä yrityksen tilanteesta tarpeellisten lukujen avulla (varasto, myynti, kulut.) Kirjanpito ulkoistetaan tilitoimistolle. Tarkoituksena on keskittyä ydinosaamiseen eli strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen sekä liiketoiminnan nopeaan, hallittuun kasvuun. Tulevaisuudessa talousseurantajärjestelmä kehittyy taulukkosovelluksista laajempiin kaupallisiin taloushallintaohjelmiin. 9.2 Ennusteet Käänteisesti ajateltuna on hyvä tarkastella sitä paljonko tuotteita pitäisi myydä kulujen kattamiseksi. Kulujen kattamiseksi tulisi liikevaihdon olla vähintään 100 000. Liitteenä tulosennuste ensimmäiselle kolmelle vuodelle.(liite 3)
28 10 Riskien arvionti Riskien arviomisessa ja hallinnassa on hyvä käydä läpi kolme seuraavaa lausetta: 1. Mitä ovat riskit? Riski on vahingon mahdollisuus. Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia ja siksi niihin voidaan vaikuttaa ja varautua ja niiltä voidaan suojautua. Riskeissä ei ole kyse kohtalosta, vaan arkipäivän pienistä asioista. Jos riskeihin ei ole osattu, huomattu tai ehditty ajoissa kiinnittää huomiota, ne pääsevät yllättämään. Pienetkin häiriöt voivat käynnistää tapahtumaketjun, joka uhkaa koko yrityksen toimintaa. Riskejä otetaan usein myös tietoisesti ja harkiten, esimerkiksi ajan ja vaivan säästämiseksi. Riski voi liiketoiminnassa olla myös mahdollisuus. Yritystoiminta edellyttää järkevää riskien ottamista. 2. Mitä riskienhallinta on? Riskienhallinta on työtä yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea yrityksessä tehtävää toimintaa riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta on tilanteiden arviointia, suunnittelua ja käytännön tekoja, johon osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. 3. Riskienhallinnan hyödyt Osaavasta riskienhallinnasta hyötyy jokainen yrityksestä elantonsa ansaitseva ihminen. Yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä tuo voimaa koko yrityksen toimintaan. Internet-sivu: (VTT 2000-2008, Riskienhallinta.)
29 Riskien arviomisessa otin avukseni PK-RH:n suositteleman haavoittuvuusanalyysin, PK-Haavan. Anaalyysi toimii tehokkaana apuvälineenä riskien kartoittamisessa. Siinä on olemassa 3 eri vaihetta: 1. Riskien tunnistaminen 2. Riskien arviointi ja priorisointi 3. Riskien hallinta: kehittämistoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja seuranta. Pk-Haava -analyysin apuvälineenä toimii riskikartta, jonka avulla yritys jaetaan kuuteen eri osa-alueseen ja edelleen moneen eri alakohtaan. 1. Henkilöt 2. Talous 3. Toiminnan organisointi 4. Toimintaedellytykset 5. Sidosryhmät 6. Omaisuuskeskeytykset KUVIO 2: Haavoittuvuuskartta Liitteenä haavoittuvuusanalyysi. (LIITE 4)
30 Selitykset: 3/11-sääntö: Markkinoinnin kultainen sääntö; asiakas kertoo hyvästä palvelusta keskimäärin kolmelle henkilölle ja päinvastoin huonosta palvelusta 11- henkilölle. Porterin geneeriset strategiat Michael Porterin näkemykset siitä, millaisia yritysten strategiat tulisi olla. Hänen mielestään yritys menestyy joko: 1. kustannusedulla 2. erikoistumisella 3. keskittymällä Näiden välimaastoon sijoittuminen ei ole kannattavaa B2B: Business to business eli yritysten välistä kaupantekoa. Julkinen sektori: Julkiseen sektoriin luketuvat kaikki julkiset palvelut; valtion ja kaupunkien eri palvelut. Kilpailuetu: Pysyvästi ja toistuvasti paremman tuloksen tekeminen kilpailijoihin verrattuna.
31 11 Lähteet Painettu kirja Lahtinen, J., Isoviita, A. Markkinoinnin perusteet. Avaintulos Oy. Tampere 2004 Laukkanen, M. Kasvuyritys. Talentum. Helsinki 2007 Csikszentmihalyi, M. Hyvä Bisnes. Rasalas Kustannus. Helsinki 2003 Englannin kielinen alkuteos: Good Business Varamäki, E., Saarakkala, M., Tornikoski, E. Kasvuyrittäjyyden olemus ja PK-yritysten kasvustrategiat Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoki 2007 Niskanen, J., Niskanen, M. Yritysrahoitus. Edita. Helsinki 2007 Åberg, L. Viestinnän strategiat. WSOY. Juva 1997 Neilimo, K., Uusi-Rauva, E. Johdon laskentatoimi. EDITA. Helsinki 2005
32 Sähköinen julkaisu Liiketoimintasuunnitelman runko. Saatavissa osoitteesta http://www.josek.fi/yritysopas/fi/cfmldocs/index.cfm?id=86. Luettu 15.2.2008. Takuu-säätiö. Taloussuunnitelman lähtökohdat. Saatavissa osoitteesta http://www.takuu-saatio.fi/index.php?id=127. Luettu 20.2.2008. Leea Kuoppa&YKI-projekti. 2000. Markkinoinnin peruskäsitteet. Saatavissa osoitteesta http://yki.tokem.fi/yki_nof2/yrittajyys/avaintoiminnot/body_avaintoiminnot.htm Luettu 15.1.2008. VTT 2000-2008. Riskienhallinta. Saatavissa osoitteesta http://www.pk-rh.fi/startti-riskienhallintaan Luettu 4.2.2008. Opetushallitus. Oppimateriaalia toimintaympäristöstä. Saatavissa osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pages/toimintaympa risto.htm. Luettu 5.2.2008.
12 Liitteet LIITE 1 /1 Avainkilpailijat Avainkilpailijoita analysoitaessa ovat kotimaan markkina-alueet jaettu Etelä- Suomen ja Pohjois-Suomen välille. Sekä etelästä että pohjoisesta on valittu asiantuntijoita haastattelemalla useita design-huonekaluja myyviä yrityksiä. Olen asettanut pääpainon Etelä-Suomen alueella toimiviin yrityksiin. Myöhemmin toiminnan siirtyessä pohjoisemmaksi, tulee tarpeelliseksi päivittää uudelleen myös siellä suunnalla toimivat kilpailijat. Kilpailijoista on pyritty selvittämään mm: 1. Päätiedot yrityksestä a. talous b. toimintavuodet c. tunnettuvuus 2. Kotimaan markkina-alue 3. Kansainvälinen liiketoiminta Etelä-Suomen alueella toimintaa harjoittavat kilpailijat: 1. Modeo Modeo on perustettu vuonna 2006. Päätoimipaikka on Helsingissä. Päätoimialana ovat toimistokalusteet, joka viittaa b2b- ja julkisen sektorin tarpeiden huomioimiseen. Päämarkkina alue on pääkaupunkiseutu. Yritys tarjoaa erittäin kattavan palvelun joka osa-alueella; kuljetus- ja asennuspalveluiden lisäksi mm konsultointipalveluja.
LIITE 1/ 2 Talous: 2006/12 Yrityksen liikevaihto (TEUR) 804 Liikevaihdon muutos% 0.00 Tilikauden tulos (TEUR) -93 Liikevoitto% -10.45 Omavaraisuusaste-% -7 Tunnuslukujen perusteella yritys on alkavana yrityksenä saanut paljon myyntiä aikaan liikevaihdon perusteella. Tilikauden tulos taas osoittaa, että päästäkseen markkinoille näkyvimmin on kalusteita todennäköisesti myyty erittäin tiukalla katteella tai on tehty suuria investointeja, jotka ovat syöneet tulosta. Omavaraisuusaste on erittäin heikko; viittaa siihen, että vierasta pääomaa on paljon. 2. Formverk Oy Ab Yritys on perustettu vuonna 1994. Toimipiste sijaitsee Helsingissä. Sen palveluihin kuuluvat sisustussuunnittelua moniin eri kohteisiin, tuotteiden kotiinkuljetus ja lisäksi asennuspalvelu. Talous 2005 2003 2002 2001 2000 Liikevaihto(TEUR) 628 457 385 498 389 Tilikauden 7 3-1 7 5 tulos(teur) Liikevoitto% 2,07 1,09 0,52 2,61 2,06 Omavaraisuusaste- % Yrityksen henkilömäärä 20 30 36 38 38 3 2 2 3 2
LIITE 1/ 3 Liikevaihto on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Saatavilla ei ollut kuin vuoden 2005 tulokset joten, aivan tuoreinta tietoa ei internetistä löytynyt. Omavaraisuusaste on laskenut aloitusvuosien jälkeen ja on tällä hetkellä kohtalainen ( yli 40% hyvä). Tilikauden tulos viime vuonna oli 7 tuhatta euroa mikä vaikuttaa aika pieneltä liikevaihtoon nähden. Pohjois-Suomen alueella 3. Sisustusliike Spazio Oy Yritys on perustettu vuonna 1986. Toimipiste sijaitsee Oulussa. Yritys tarjoaa kattavan palvelun tuotteiden valinnasta, kuljetuksesta aina sisustussuunnitteluun. Eli tarjonta on aika lailla samantyyppinen kuin edellisissäkin yrityksissä. Lisäksi asiakkaan on myös mahdollista käyttää rahoituspalveluja ostosten maksamiseen. Talous: Yrityksen liikevaihto (TEUR) 2006/10 2005/10 2004/10 2003/10 2002/10 N/A 654 680 410 773 Liikevaihdon muutos% N/A -3.82 65.85-46.96 0.00 Tilikauden tulos (TEUR) -3 18 17 1 97 Liikevoitto% N/A 4.28 4.41 2.44 19.40 Omavaraisuusaste-% 51 49 52 52 45 Yrityksen henkilöstömäärä 2 3 3 3 3
LIITE 1/ 4 Vuoden 2006 liikevaihtoa ei ollut saatavilla mutta viime vuosien tietojen puolesta Spazio lukeutuu aikalailla samanlaiseen kokoluokkaan kuin Formverk Oy Ab. 4. Sisustusliike Decora Yritys on oululainen täyden palvelun sisustusliike, joka on perustettu vuonna 1993. Tuotevalikoima on erittäin laaja. Tarjolla on myös suunnittelun lisäksi myös ompelupalvelua. Talous 2007/06 2006/06 2005/06 2004/06 2003/06 Yrityksen 794 liikevaihto (TEUR) 788 713 742 832 Liikevaihdon muutos% 0.76 10.52-3.91-10.82 0.24 Tilikauden tulos (TEUR) 72 74-18 68 69 Liikevoitto% 12.34 11.80-1.26 13.48 12.38 Omavaraisuusaste- 79 % 72 55 64 56 Yrityksen henkilöstömäärä 3 5 N/A N/A N/A Yrityksen henkilöstömäärän 0.00 0.00 N/A N/A N/A kasvu% Talouden tunnusluvuista voidaan nähdä, miten liikevaihto on kasvanut tasaisesti 2003 vuoden pudotuksen jälkeen. Tilikauden tulos näyttää vakiintuneen 70 tuhannen euron lähettyville. Myös tässäkin yrityksessä toimitaan erittäin tehokkaasti pienellä henkilöstömäärällä.
Omavaraisuusaste on erittän hyvä eli vieraan pääoman määrä on aika kohtuullinen. LIITE 1/ 5 Tunnuslukujen selitykset: (www.inoa.fi) Liikevaihdon muutos-% (Tuorein liikevaihto - edellinen liikevaihto) ------------------------------------------------- edellinen liikevaihto x 100 Viitteelliset tulkinnat: >20%: Hyvä 0-20%: Tyydyttävä < 0%: Heikko Liikevoitto-% liiketoiminnan tulos ----------------------- liikevaihto x 100 Viitteelliset tulkinnat: > 10%: Hyvä 5-10%: Tyydyttävä < 5%: Heikko Omavaraisuusaste-% Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja ylipäätään kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuusaste-% lasketaa kaavalla oma pääoma -------------------------------------------- x - 100 taseen loppusumma
Huom. omavaraisuusaste on laskettu ilman varauksia ja saatuja ennakoita Viitteelliset tulkinnat: > 40%: Hyvä 20-40%: Tyydyttävä < 20%: Heikko LIITE 2 Myyntitavoitteet Asiakassegmentti % Yksityinen 70 Julkinen sektori 20 B2B 10
LIITE 3 Tulossuunnitelma 1. vuosi 2.vuosi 3.vuosi LIIKEVAIHTO 120000 180000 240000 Liiketoiminnan muut tuotot + 3000 4500 6000 LIIKETTOIMINNAN TUOTOT YH- TEENSÄ = 123000 184500 246000 Aine- ja tarvikekäyttö 48000 72000 96000 Ulkopuoliset palvelut 1000 1000 1000 Henkilöstökulut 30000 60000 85000 Liiketoiminnan muut kulut - 36000 40000 45000 Valmistevaraston lisäys/vähennys +/- 0 0 0 KÄYTTÖKATE = 8000 11500 19000 Suunnitelman mukaiset poistot - 0 0 0 LIIKETULOS = 8000 11500 19000 Tuotot osuuksista ja muista sijoituksista + 0 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot + 0 0 0 Korkokulut- ja muut rahoituskulut - 2000 1500 1000 Välittömät verot - 3000 4000 5000 NETTOTULOS = 3000 6000 13000 Satunnaiset tuoto + 0 0 0 Satunnaiset kulut - 0 0 0 KOKONAISTULOS = 3000 6000 13000 HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN 1 2 3
LIITE 4/ 1 Haavoittuvuusanalyysi Analyysillä on tarkoitus saada selvä kokonaiskuva riskitekijöistä, jotka liittyvät yrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Analyysin avulla riskien todentaminen helpottuu, ennaltaehkäiseminen mahdollistuu sekä analyysin tekijälle muodostuu selkeä kuvaus riskitekijöistä. Tiedostamalla riskit luodaan mahdollisuus niiden eliminoimiseen suuremmalla todennäköisyydellä. 1. Henkilöt Tapaturmat Suurimat tapaturmariskit liittyvät suurien lähetysten varastoimiseen. Suuret paketit tulee sijoittaa varastossa mahdollisimman alas, jotta työntekijälle ei koituisi vaaraa nostaessa pakettia katonrajaan. Kaikki läheltäpiti-tilanteet käsitellään välittömästi ja tehdään tarvittavat toimenpiteet niiden ennalta-ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Työkyky ja sairastuminen Työkykyä pidetään yllä ergonomisilla työvälineillä. Kassan taakse voidaan asettaa satulatuoli, joka mahdollistaa istumisen hetkeksi ja vähentää työntekijän rasitusta
jaloille. Työntekijjöille annetaan myös mahdollisuus käyttää liikuntakeskuksen palveluja työnantajan kustannuksella. Avainasemassa työskentelevän työntekijän, esimerkiksi taloudenhoitajan mahdollinen poissaolo pyritään korvaamaan yrittäjän itsensä turvin. LIITE 4/ 2 Työpaikan vaihto Työpaikan vaihtuvuutta pyritään pitämään erittäin matalana. Monesti palvelualalla työskentelevillä työpaikan vaihtuvuus on suuri; tässä tapauksessa pyritään työntekijä sitouttamaan toimintaan ja luomaan erilaisia työtehtäviä yrityksen sisällä mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Henkilövalinnat Henkilövalinnoissa panostetaan siihen, että selvitetään mahdollisimman tarkasti työntekijän osaaminen, erityistaidot ja selvennetään työntekijälle, että yhtiö on halukas tarjoamaan työpaikan koko loppuelämäksi. Osaaminen Koulutusta järjestetään myyntitaitojen ylläpitämiseksi vähintään kerran vuodessa. Työntekijöiltä haastatellaan omia mielipiteitä siitä, onko tietyllä osa-alueella parannettavaa ja pyritään järjestämään lisää koulutusta aiheesta. Pääasiassa koulutus tulee olemaan myyntityöhön, taloudenhoitamiseen ja varastoinnin liittyvää koulutusta.
Asiantuntijoiden käyttö Asiantuntijoita on mahdollisuus käyttää tuotteiden valinnassa, ilmaiseksi. Myöhemmin toiminnan kasvaessa voidaan miettiä ulkopuolisen konsultin näkemyksiä strategiavalinnoissa ja -linjauksissa. LIITE 4/ 3 2. Talous Kannattavuus (tulot menot = voitto / tappio) Ensimmäisen tilikauden odotettu liikevaihto ja tilikauden tulos tulee esille ennustetussa tuloslaskelmassa. Tulevaisuudessa talouden tunnuslukujen seuraaminen ja tarkka analysointi eri mittareiden avulla tulee olemaan avainasemassa. Yhtiölle tullaan kerryttämään mahdollisimman paljon tuottoja eikä jaeta osinkoja heti osakkeenomistajille. Näin ollen yhtiön on helpompi ja varmempi suunnitella tulevaisuutta kun tiedetään tarkalleen omat mahdollisuudet ja pystytään heti laskemaan vieraan pääoman tarpeellisuus ja määrä. 3. Toiminnan organisointi Toiminnan kehittäminen
Toiminnan kehittämiselle laitteiden kannalta ei muutamaan vuoteen ole tarvetta. Yritys investoi alkuun monelle vuodelle toimivat laitteet, joten seuraavat suuremmat investoinnit tulevat ajankohtaiseksi vasta kolmen vuoden kuluttua. Erilaisten hallintaohjelmien uusimiselle tulee varmasti tarvetta parin ensimmmäisen vuoden aikana. LIITE 4/ 4 4. Toimintaedellytykset Koneet ja laitteet Alusssa investoitavat laitteet riittävät pitkälle aikaan. Ainostaan uusia ohjelmia tulee päivittää tasaisin väliajoin. Kaupallisten toiminnanohjausjärjestelmien asentaminen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Jätteet Ostoskeskuksen yhteydessä on pienemmille yrityksille järjestetyt jätepisteet. Pääasiassa yrityksessä ei synny muuta kuin kierrätettävää pahvijätettä, joka kuljetetaan pahvinkeräyspisteelle. Tuotteiden ja palveluiden laatu Tuotteiden laatua seurataan kokoajan. Mahdollisista epätarkkuuksista informoidaan välittömästi valmistajaa. Palvelujen laatua seurataan erittäin tarkasti. Parhaiten laatua ylläpidetään kouluttamalla työntekijät näkemään hyvän
asiakaspalvelun pitkän kantaman; tyytyväinen asiakas palaa takaisin helpoimmin ja on parasta markkinointia yritykselle. LIITE 4/ 5 5. Sidosryhmät Asiakkaat Yrityksen asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset ihmiset. Myyntitavoitteet ovat asetettu siten, että yksityiset asiakkaat varaavat asiakassegmentistä 70 prosenttia, julkinen sektori 20 prosenttia ja b2b-toiminta 10 prosenttia. Suhteita voidaan paikkakuntakohtaisesti hieman muuttaa mutta alustavasti suunnitelma on tällainen. Rahoittajat Rahoittajana toimii rahoituslaitos sekä oma pääoma. 6. Omaisuus ja keskeytykset Tulipalo Tulipaloon varaudutaan siten, että joka tilanteessa varmistetaan esteetön kulku liiketilasta ulos. Työntekijöille annetaan alkusammutustoiminnan vaiheet ja käydään läpi sammutusvälineiden käyttökoneiden sijoituksella. Työntekijöille
varataan koulutusaika missä käydään läpi ennaltaehkäisemisen kannalta tärkeät asiat. Mikäli joudutaan käsittelemään paloherkkiä materiaaleja, niille varataan erikseen määrätty paloturvallinen säilytystila. LIITE 4/ 6 Laiterikot Tarvittavat laitteet ovat pääasiassa kassakone, kannettava tietokone ja muita tietotekniikkaan liittyviä välineitä. Näiden toimintakunnosta vastaa yrittäjä itse omalla osaamisellaan. Rikollinen toiminta Toimitilan sijainti kauppakeskuksessa tuo keskuksen oman vartiopalvelun käyttöön. Kassan läheisyyteen sijoitetaan painike, jolla hätätapauksissa voidaan kutsua vartija paikalle. Varastot sijaitsevat keskuksen sisällä, joten turvallisuudesta huolehtii kauppakeskuksen palkkaama vartiointiliike. Varastaminen ehkäistään siten, että jos tulee olemaan pienempiä tuotteita, ne tullaan sijoittamaan lähemmäksi kassaa ja työntekijää. Tarvittaessa voidaan myös asentaa langaton videokamera katonrajaan. Kuljetusvahingot Mikäli yritys joutuu kuljettamaan suuren paketin asiakkaan kotiin, tullaan siinä käyttämään ulkoista logistiikkapalvelua. Kuljetusvahinkojen korvaamisesta
sovitaan sopimustekovaiheessa logiistiikkapalveluja tarjoavan yrityksen (esim. postin) sekä asiakkaan kanssa.