KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2015 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2016 COM(2016) 471 final KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2015 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA FI FI

1. JOHDANTO KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2015 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA Vuosi 2015 oli Jean-Claude Junckerin johtaman uuden komission ensimmäinen täysi toimintavuosi. Määrittäessään virkakautensa poliittisia painopisteitä puheenjohtaja Juncker korosti pitävänsä komission suhdetta kansallisiin parlamentteihin erittäin tärkeänä erityisesti toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanon osalta. Juncker totesi myös aikovansa tutkia tapoja parantaa komission vuorovaikutusta kansallisten parlamenttien kanssa keinona tuoda Euroopan unioni lähemmäs kansalaisia. 1 Komission sitoutumista uuden kumppanuuden luomiseen kansallisten parlamenttien kanssa käsiteltiin myös toimeksiantokirjeissä, joita puheenjohtaja Juncker lähetti komission jäsenille. Juncker kehotti kirjeissään komission jäseniä henkilökohtaisesti esittelemään ja selittämään tärkeitä ehdotuksia tai aloitteita kansallisille parlamenteille. Suoran henkilökohtaisen yhteydenpidon merkityksen korostamisesta seurasi, että komission jäsenet vierailivat kansallisissa parlamenteissa vuoden 2015 aikana yli 200 kertaa (ks. lisätiedot 4 jaksossa). Komissio pyrki myös vahvistamaan kahta perinteistä kirjallisen viestinnän kanavaa, joiden kautta se voi olla yhteydessä kansallisiin parlamentteihin. Nämä ovat poliittinen vuoropuhelu ja toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi. Komissio poikkesi aiemmasta käytännöstään, jonka mukaan kansallisten parlamenttien kirjallisiin lausuntoihin annetut vastaukset allekirjoittaa ainoastaan toimielinten välisistä suhteista vastaava varapuheenjohtaja. Nykyään vastaukset allekirjoittaa sekä ensimmäinen varapuheenjohtaja että kyseisestä politiikanalasta vastaava varapuheenjohtaja tai komission jäsen. Menettely korostaa sitä, miten tärkeänä komissio vuoropuhelua pitää. Komissio pyrki vuonna 2015 myös parantamaan tapaa, jolla se vastaa kansallisten parlamenttien lausuntoihin. Tavoitteena oli vahvistaa vastausten poliittista luonnetta, mutta samalla yhä antaa asiasisältöä koskevat vastaukset kaikkiin lausunnoissa esitettyihin teknisiin kysymyksiin. Tässä yhdennessätoista vuosikertomuksessa komission ja kansallisten parlamenttien suhteista keskitytään poliittiseen vuoropuheluun, jonka komissio käynnisti vuonna 2006 luodakseen puitteet tietojen ja mielipiteiden vaihtamiseen eri alojen politiikkoja koskevista säädösehdotuksista ja muista aloitteista. Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi antaa kansallisille parlamenteille mahdollisuuden arvioida, noudatetaanko säädösehdotuksissa toissijaisuusperiaatetta niillä aloilla, jotka eivät kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Mekanismia käsitellään vuoden 2015 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa 2. Kertomus julkaistaan samaan aikaan tämän kertomuksen kanssa ja täydentää sitä. 1 2 Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (http://ec.europa.eu/priorities/publications/president-junckers-political-guidelines_fi). COM(2016) 469 final. 2

2. KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN KIRJALLISET LAUSUNNOT a. Yleisiä huomioita Uusi komissio on poliittisesti sitoutunut noudattamaan painopisteisiin ja tuloksiin keskittyvää toimintatapaa, minkä vuoksi sen vuoden 2015 työohjelmassa esitetään 23 uutta aloitetta, jotka oli tarkoitus hyväksyä vuoden aikana. Määrä on huomattavasti pienempi kuin edellisten viiden vuoden vuotuisissa työohjelmissa, joista kussakin esitettiin keskimäärin yli 130 uutta aloitetta. Koska komissio keskittyi vain pieneen määrään Euroopan kansalaisten kannalta keskeisiä aiheita ja esitti aiempaa vähemmän uusia aloitteita, myös kansallisten parlamenttien antamien lausuntojen ja perusteltujen lausuntojen yhteenlaskettu kokonaismäärä väheni. Lausuntojen määrä väheni vuonna 2015 yli 30 prosenttia vuonna 2014 annetuista 506 lausunnosta 350 lausuntoon vuonna 2015 (ks. liite I). 3 b. Osallistuminen ja aihealat Aiempien vuosien tapaan kansallisten parlamenttien aktiivisuus poliittisessa vuoropuhelussa jakautui epätasaisesti komissiolle annettujen lausuntojen lukumäärässä mitattuna. Kymmenen aktiivisinta kamaria antoi noin 70 prosenttia kaikista lausunnoista. Osuus on kuitenkin pienempi kuin vuonna 2014, jolloin se oli 80 prosenttia. Portugalin Assembleia da República antoi eniten lausuntoja. Sen 55 lausuntoa muodostivat noin 15 prosenttia kaikista annetuista lausunnoista. Sen antamien lausuntojen määrä ja niiden osuus kokonaismäärästä jatkoivat kuitenkin yhä vähenemistään (227 lausuntoa vuonna 2012 (31 prosenttia), 192 lausuntoa vuonna 2013 (31 prosenttia) ja 118 lausuntoa vuonna 2014 (23 prosenttia)). Muut vähintään kymmenen lausuntoa vuonna 2015 lähettäneet kansalliset parlamentit tai kamarit olivat Romanian Camera Deputaţilor (47), Tšekin Senát (25), Italian Senato della Repubblica (25), Ranskan Assemblée nationale (23), Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords (22), Saksan Bundesrat (20), Romanian Senat (14), Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado (11), Tšekin Poslanecká snĕmovna (10) ja Ruotsin Riksdag (10). Aiempina vuosina lausunnoissa on keskitytty selvästi säädösehdotuksiin, mutta nyt yhä useammat kamarit antoivat lausuntoja muista kuin säädösaloitteista, kuten tiedonannoista ja vihreistä kirjoista. Niistä 19:stä komission asiakirjasta, joista kansalliset parlamentit antoivat eniten lausuntoja, 11 kuului tähän luokkaan. Komissio on kannustanut kansallisia parlamentteja osallistumaan enemmän lainsäädännön valmisteluun, joten se on tyytyväinen siihen, että ne osoittivat kiinnostusta. 3 Lukuun sisältyvät toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa annetut kahdeksan perusteltua lausuntoa. 3

c. Poliittisen vuoropuhelun keskeisiä aiheita ja poliittiset tulokset Kansalliset parlamentit kiinnittivät vuonna 2015 eniten huomiota seuraaviin komission asiakirjoihin, joista annettiin vähintään kymmenen lausuntoa (lisätietoja liitteessä 3): 1. tiedonanto Komission työohjelma 2015: Uusi alku 4 ; 2. ehdotus asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä jäsenvaltioissa koskevan voimassa olevan lainsäädännön muuttamisesta 5 ; 3. ehdotus asetukseksi voimassa olevan lainsäädännön muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 6 ; 4. ehdotus asetukseksi Euroopan strategisten investointien rahastosta 7 ; 5. ehdotus neuvoston direktiiviksi voimassa olevan lainsäädännön muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla 8. Koska yksi tai useampi kamari antoi kolmesta edellä mainitusta asiakirjasta myös perustellun lausunnon, niiden yhteydessä viitataan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevaan vuosikertomukseen, jossa käsitellään tarkemmin toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä näkökohtia. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Komission työohjelma 2015: Uusi alku Junckerin komission ensimmäinen työohjelma poikkesi selvästi aiemmista työohjelmista. Komissio sitoutui työohjelmassa keskittämään toimensa ja voimavaransa niihin ehdotuksiin, joilla on todennäköisesti suurin vaikutus työllisyyteen ja kasvuun. Työohjelmassa esitettiin suhteellisen vähän uusia ehdotuksia, ja niissä keskityttiin puheenjohtaja Junckerin poliittisten suuntaviivojen kymmeneen painopisteeseen. Lisäksi työohjelmassa luetellaan noin 80 vireillä olevaa aiempien komissioiden tekemää säädösehdotusta, jotka on tarkoitus perua. Kyseiset ehdotukset olivat juuttuneet neuvottelupöydälle, jääneet jälkeen tilanteen kehityksestä tai vesittyneet neuvotteluissa niin pahasti, että niillä ei enää voida saavuttaa alkuperäistä tavoitetta 9. Vuoden 2015 työohjelmassa sitoudutaan myös tarkastelemaan 79:ää voimassa olevaa säädöstä sen selvittämiseksi, vastaavatko ne yhä tarkoitustaan. Vuoden 2015 työohjelma hyväksyttiin 16. joulukuuta 2014. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans toimitti sen kaikkien kansallisten parlamenttien Eurooppa-asioita käsittelevien valiokuntien puheenjohtajille. Työohjelmasta annettiin 26 lausuntoa eli enemmän kuin mistään muusta komission asiakirjasta tarkasteltavana olevan vuoden aikana. 4 5 6 7 8 9 COM(2014) 910 final, 16.12.2014. COM(2015) 450 final, 9.9.2015. COM(2015) 177 final, 22.4.2015. COM(2015) 10 final, 13.1.2015. COM(2015) 135 final, 18.3.2015. Neuvoteltuaan muiden toimielinten kanssa komissio vahvisti 73:n vireillä olevan säädösehdotuksen peruuttamisen (EUVL C 80, 7.3.2015, s. 17). 4

Lukuun sisältyvät 12 kamarin 10 antamat yksittäiset työohjelmaa koskevat lausunnot sekä 14 kamarin 11 yhteinen lausunto, jossa kukin kamari nimesi ne komission ehdottamat aloitteet, jotka halusi asettaa etusijalle. Yhteinen lausunto perustui kansallisten parlamenttien roolia koskevaan epäviralliseen kokoukseen, joka järjestettiin Brysselissä 19. tammikuuta 2015 Alankomaiden Tweede Kamerin toimesta. Kokouksessa käsiteltiin myös keinoja perusteltujen lausuntojen menettelyn eli nk. keltaisen kortin menettelyn kehittämiseksi (ks. 3 jakso). Kaikki yhteisen lausunnon allekirjoittaneet kamarit nimesivät yhdeksi painopisteeksi digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian. Muita lähes kaikkien kamarien painottamia aloitteita olivat esimerkiksi energiaunionin strategiakehys, työvoiman liikkuvuuspaketti, kauppa- ja investointistrategia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi sekä Euroopan muuttoliikestrategia. Komissio ilmaisi annettuja lausuntoja koskevissa vastauksissaan olevansa tyytyväinen siihen, että kansalliset parlamentit osoittivat olevansa kiinnostuneita työohjelmasta ja tukevansa laajalti komission aikomusta keskittyä aiempaa pienempään määrään aloitteita, jotka tuovat lisäarvoa Euroopan tasolla. Komissio oli tyytyväinen myös siihen, että se pystyi työohjelman avulla vaihtamaan kansallisten parlamenttien kanssa näkemyksiä painopisteistä jo varhaisessa vaiheessa. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta Kriisitilanteen siirtomekanismia koskevalla komission ehdotuksella pyritään vastaamaan pakolaiskriisiin, ja se on komission laatiman Euroopan muuttoliikeagendan 12 mukainen. Ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön jäsennelty solidaarisuusmekanismi. Komissio voi aktivoida mekanismin milloin tahansa auttaakseen jäsenvaltiota, jossa on käynnissä kriisitilanne ja jonka turvapaikkajärjestelmään kohdistuu valtavia paineita maahan saapuvien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden suhteettoman suuren määrän vuoksi. Ehdotuksen mukaan komissio määrittää tällaiset tulevat hätätilanteet ja kolmansien maiden kansalaisten uudelleen sijoittamisen objektiivisten ja todennettavissa olevien perusteiden mukaisesti. Ehdotus on osa pakettia, johon sisältyviin ehdotuksiin kuuluvat myös 120 000 pakolaisen hätätilanteessa sovellettava siirto Kreikasta, Unkarista ja Italiasta, yhteinen eurooppalainen luettelo turvallisista alkuperämaista ja palauttamispolitiikan tehostaminen. 10 11 12 Kroatian Hrvatski sabor, Tšekin Senát, Ranskan Assemblée nationale, Ranskan Sénat, Saksan Bundesrat, Unkarin Országgyűlés, Italian Senato della Repubblica, Liettuan Seimas, Puolan Senat, Portugalin Assembleia da República, Ruotsin Riksdag ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords. Yksi 14 lausunnoksi laskettava kirje, jonka lähettäjänä on Alankomaiden Tweede Kamer ja muina allekirjoittajina Kroatian Hrvatski sabor, Kyproksen Vouli ton Antiprosopon, Tšekin Poslanecká sněmovna ja Senát, Alankomaiden Eerste Kamer, Unkarin Országgyűlés, Italian Senato della Repubblica, Liettuan Seimas, Puolan Senat, Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaților, Slovakian Národná Rada ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords. COM(2015) 240 final, 13.5.2015. 5

Ehdotuksesta annettiin vuonna 2015 kaksitoista lausuntoa, mukaan lukien viisi perusteltua lausuntoa. 13 Kansalliset parlamentit katsoivat lausunnoissaan seuraavaa: EU:lla ei ole toimivaltaa ottaa käyttöön pysyvää siirtomekanismia, jonka aktivoinnista päättäisi komissio; ehdotettu asetus ei toisi todellista lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden nykyisiin toimintamahdollisuuksiin; ja asetusluonnoksessa mennään pidemmälle kuin tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen, minkä vuoksi se on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaista. Komissio huomautti vastauksissaan, että ehdotus on osa laajempaa jo ehdotettujen ja tulevaisuudessa ehdotettavien kunnianhimoisten toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla pyritään vastaamaan vallitsevaan pakolaiskriisiin. Oikeusperustan osalta komissio korosti, että ehdotus olisi hyväksyttävä saman oikeusperustan nojalla kuin asetus (EU) N:o 604/2013, jota sillä on tarkoitus muuttaa. Komissio muistutti, että pakolaiskriisin vuoksi jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu valtavia paineita, mikä voi vaarantaa Dublin-sääntöjen soveltamisen. Nykyjärjestelmä ei tässä suhteessa mahdollista poikkeamista käsittelyvastuun määräytymisperusteista, mikä luo epätasapainoa ja voi joissakin tapauksissa jopa pahentaa kriisiä. Komissio totesi lisäksi, että hakijoiden siirtämistä koskevan kriisimekanismin avulla EU pystyisi vastaamaan kiireellisiin tilanteisiin ja auttamaan hätätilanteesta kärsiviä jäsenvaltioita ilman, että joka kerran olisi käytävä läpi pitkä hyväksymismenettely. Komissio korosti, että yksittäisten jäsenvaltioiden toimet eivät riitä tällaisten tilanteiden hoitamiseen. Koordinoimattomien ratkaisujen toteuttaminen ei ole kattava vastaus maahantulijoiden suhteettoman suureen määrään, eikä niillä voida varmistaa oikeudenmukaista vastuunjakoa jäsenvaltioiden välillä. Tämän vuoksi komission mielestä on selvää, että yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei voida vastata tyydyttävästi niihin yhteisiin haasteisiin, joita kaikki jäsenvaltiot kohtaavat tällä alalla. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan Hakiessaan Euroopan parlamentilta vahvistusta valinnalleen Euroopan komission puheenjohtajaksi Jean-Claude Juncker kertoi aikovansa laittaa alulle muuntogeenisten organismien hyväksymistä koskevan lainsäädännön tarkistamisen. Jäsenvaltiot eivät ole nykyjärjestelmässä koskaan antaneet määräenemmistöllä puoltavaa tai kieltävää lausuntoa luvan myöntämisestä, minkä vuoksi lopullisen päätöksen luvan myöntämisestä on aina tehnyt komissio. Ehdotetun tarkistuksen myötä jäsenvaltiot voisivat tehdä muuntogeenisten elintarvikkeiden tai rehujen käytön rajoittamista tai kieltämistä koskevan lopullisen päätöksen kansallisella tasolla sen jälkeen, kun tuotteet on hyväksytty EU:n tasolla. Tällaisen päätöksen 13 Tšekin Poslanecká sněmovna (perusteltu lausunto), Tšekin Senát (kaksi lausuntoa, joista toinen oli perusteltu lausunto), Saksan Bundesrat, Unkarin Országgyűlés (perusteltu lausunto), Italian Camera dei Deputati, Italian Senato della Repubblica, Puolan Senat, Romanian Camera Deputaților (kaksi lausuntoa, joista toinen oli perusteltu lausunto), Slovakian Národná Rada (perusteltu lausunto) sekä Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado. Lisäksi Kyproksen Vouli ton Antiprosopon antoi lausunnon vuonna 2016. 6

voisi tehdä vain sillä edellytyksellä, että kansallinen poikkeaminen on unionin oikeuden mukainen eikä liity terveys- tai ympäristöseikkoihin, joita arvioi koko Euroopan unionin osalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen. Komissio sai ehdotuksesta 12 lausuntoa, mukaan lukien kaksi perusteltua lausuntoa, joita käsitellään tarkemmin vuoden 2015 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa. 14 Muita kritiikin aiheita olivat esimerkiksi tuottajille ja tuojille aiheutuvat odottamattomat kustannukset ja mahdolliset häiriöt sisämarkkinoiden toiminnassa. Lausunnoissa katsottiin myös, että muuntogeenisiä viljelykasveja saatettaisiin kieltää poliittisin eikä tieteellisin perustein. Monet kansalliset parlamentit katsoivat, että ehdotus heikentäisi muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta EU:ssa, mutta olivat erimielisiä siitä, mikä olisi sopiva riskinarviointimekanismi. Esimerkiksi Irlannin Oireachtasin ylä- ja alahuone olivat sitä mieltä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi jatkossakin oltava yksin vastuussa muuntogeenisten organismien turvallisuuden arvioimisesta Euroopan tasolla. Saksan Bundesrat puolestaan kehotti uudistamaan koko riskinarviointimenettelyn. Euroopan parlamentti hylkäsi ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä 28. lokakuuta 2015, koska oli epäilyksiä siitä, soveltuuko ehdotus sisämarkkinoille ja onko se toteutettavissa. Neuvosto ei ole vielä ottanut kantaa ehdotukseen. Komissio on nimennyt ehdotuksen yhdeksi niistä aloitteista, joiden suhteen se toivoo edistyvänsä nopeasti lainsäädäntövallan käyttäjien (Euroopan parlamentin ja neuvoston) kanssa. 15 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta Puheenjohtaja Junckerin uuden komission poliittisten suuntaviivojen ensimmäinen painopiste koskee Euroopan kilpailukyvyn parantamista ja investointien lisäämistä työpaikkojen luomiseksi. Komissio antoi tammikuussa 2015 tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa ehdotuksen Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisesta. Tavoitteena on korjata Euroopan unionissa vallitsevaa investointivajetta mobilisoimalla yksityistä rahoitusta strategisiin investointeihin, joita markkinat eivät pysty rahoittamaan yksin. Rahasto keskittyy infrastruktuuriin ja innovaatioihin tehtäviin strategisiin investointeihin sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja mid-cap-yrityksille tarkoitettuun riskirahoitukseen koko Euroopassa. Tästä merkittävästä poliittisesta aloitteesta annettiin poliittisen vuoropuhelun puitteissa yksitoista lausuntoa 16. Yleisesti ottaen kansalliset parlamentit suhtautuivat myönteisesti 14 15 16 Perustellut lausunnot antoivat Alankomaiden Tweede Kamer sekä Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado. Myös Belgian Chambre des représentants / Belgische Kamer van volksvertegenwoordigers antoi lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, mutta lausunto vastaanotettiin vasta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta annetussa pöytäkirjassa N:o 2 vahvistetun kahdeksan viikon määräajan umpeuduttua. Loppujen yhdeksän lausunnon antajat olivat Itävallan Bundesrat, Bulgarian Narodno Sabranie, Kroatian Hrvatski Sabor, Kyproksen Vouli ton Antiprosopon, Tšekin Senát, Saksan Bundesrat, Irlannin Houses of the Oireachtas, Portugalin Assembleia da República ja Romanian Senat. Ks. Komission työohjelma 2016: Uudet haasteet uudet keinot, liite III. Itävallan Bundesrat, Tšekin Senát, Saksan Bundesrat, Ranskan Assemblée nationale, Italian Senato della Repubblica, Italian Camera dei Deputati, Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera 7

ehdotukseen mekanismin luomisesta strategisten investointien tukemiseen Euroopan tasolla. Ne kehottivat toteuttamaan ehdotuksen pikaisesti ja edellyttivät, että rahoitettavat hankkeet on valittava avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä. Monet kansalliset parlamentit olivat kuitenkin myös huolissaan siitä, että tieteeseen, tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa varattua rahoitusta leikataan Euroopan strategisten investointien rahaston rahoittamiseksi. Useat kamarit edellyttivät, että rahaston varoja keskitettäisiin investointeihin, jotka hyödyttävät tutkimusta ja innovointia Euroopassa. Itävallan Bundesrat ja Saksan Bundesrat vastustivat ehdotettujen varojen käyttöä ydinenergiahankkeiden rahoittamiseen. Monet kamarit, kuten Italian Senato della Repubblica, Romanian Camera Deputaţilor, Romanian Senat ja Slovakian Národná Rada, edellyttivät myös varojen tasapainoista jakamista Euroopan eri osien kesken alueellisten erojen vähentämiseksi. Euroopan strategisten investointien rahastosta annettu asetus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, ja se tuli voimaan 25. kesäkuuta 2015. Asetuksen suhteen pysyttiin tiedonannossa Euroopan investointiohjelma 17 asetetussa tiukassa tavoitteessa, jonka mukaan rahasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 kesäkuuhun mennessä. Lainsäädäntövallan käyttäjien hyväksymässä asetuksessa Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoihin ehdotettua leikkausta pienennettiin 500 miljoonalla eurolla. Verkkojen Eurooppa -välineen osalta ehdotettua 3,3 miljardin euron leikkausta pienennettiin 2,8 miljardiin euroon. EU:n hankejatkumon avoimuuden suhteen asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio luo Euroopan investointipankin tuella portaalin, joka on julkisesti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta. Lainsäädäntövallan käyttäjät lisäsivät asetukseen hankkeiden valintaan liittyvän artiklan, jossa säädetään kelpoisuusvaatimuksista Euroopan unionin takauksen käyttöä varten. Artiklan mukaan Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan hankkeita, jotka i. ovat taloudellisesti toteutuskelpoisia; ii. ovat unionin toimintapolitiikan, kuten alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia; iii. tarjoavat asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua täydentävyyttä; iv. saavat mahdollisimman paljon yksityisen sektorin pääomaa; ja v. ovat teknisesti toteutuskelpoisia. Unionin toimintapolitiikan ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen noudattamista koskeva säännös on selkeä vastaus vaatimuksiin alueellisen tasapainon varmistamisesta. Euroopan investointipankkiryhmä on asetuksen voimaantulon jälkeen tukenut rahastosta jo monia erilaisia hankkeita. Euroopan investointipankki arvioi, että rahaston avulla oli saatu toukokuuhun 2016 mennessä aikaan 100 miljardin euron investoinnit Euroopassa. 18 17 18 Deputaților, Romanian Senat, Slovakian Národná Rada sekä Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado. COM(2014) 903 final, 26.11.2014. https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/201606_eu_wide_en.pdf 8

Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla Komissio sitoutui vuoden 2015 työohjelmassaan selväsanaisesti lisäämään toimia, joilla torjutaan veronkiertoa ja veropetoksia. Komissio antoi vuoden aikana useita ehdotuksia, joilla pyritään vastaamaan tasapuolisuuden toteutumista ja verotuksen avoimuutta koskeviin yhteiskunnan tarpeisiin. Ehdotuksilla pyritään myös varmistamaan, että yrityksillä on sisämarkkinoilla tasapuoliset toimintaedellytykset. Direktiiviehdotus on osa laajempaa verotuksen avoimuutta käsittelevää toimenpidepakettia, joka annettiin 18. maaliskuuta 2015. Siinä huomioidaan myös veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja G20-maiden toimet. Ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön entistä järjestelmällisempi ja sitovampi lähestymistapa jäsenvaltioiden ja komission väliseen tietojenvaihtoon. Se koskisi kaikkia rajatylittäviä tilanteita varten annettavia tulevia veropäätöksiä 19 ja kymmenen vuotta ennen ehdotetun direktiivin voimaantuloa annettuja päätöksiä, jotka ovat yhä voimassa sinä päivänä, kun direktiivi tulee voimaan. Komissio sai ehdotuksesta kymmenen lausuntoa. Niistä yksi oli Ruotsin Riksdagin perusteltu lausunto, jossa kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. 20 Ruotsin Riksdagin väitteitä ja komission vastauksia käsitellään tarkemmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevassa vuoden 2015 vuosikertomuksessa. Muista lausuntoja antaneista kamareista moni ilmaisi tukevansa Euroopan tason toimia aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, mutta useat kamarit nostivat esiin myös ehdotuksen yksittäisiin kohtiin liittyviä huolenaiheita. Osa kamareista kyseenalaisti erityisesti ehdotukseen sisältyvän vaatimuksen jäsenvaltioiden velvoittamisesta vaihtamaan tietoa kaikista voimassa olevista veropäätöksistä, jotka on annettu ehdotetun direktiivin odotettua voimaantulopäivää (1. tammikuuta 2016) edeltävien kymmenen vuoden aikana. Kaksi kamaria 21 vastusti kaikenlaisia taannehtivia vaikutuksia. Moni kamari 22 oli huolissaan ehdotetusta direktiivistä aiheutuvasta hallinnollisesta rasituksesta ja siitä, onko direktiiviä mahdollista soveltaa 1. tammikuuta 2016 alkaen. Slovakian Národná Rada korosti, että on määriteltävä selkeästi, millaisia tietoja on tarkoitus vaihtaa ja millaisia velvoitteita jäsenvaltioille aiheutuu, jotta vältettäisiin tarpeettomien tietojen vaihtaminen. Saksan Bundesratin mielestä tietojenvaihtoon tulisi osallistua vain niiden jäsenvaltioiden, joita tietty veropäätös suoraan koskettaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltyä ehdotusta direktiivi 23 hyväksyttiin 8. joulukuuta 2015 eli vain yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun komissio oli antanut alkuperäisen ehdotuksensa. Hyväksytyssä direktiivissä on säilytetty komission esittämät keskeiset periaatteet, mutta muuten se poikkeaa komission alkuperäisestä ehdotuksesta 19 20 21 22 23 Veropäätöksellä tarkoitetaan veroviranomaisten veronmaksajalle antamaa vahvistusta siitä, miten hänen veronsa lasketaan. Päätöksiä hakevat yleensä yritykset ennen kuin ne toteuttavat mittavia tai monimutkaisia liiketoimintarakenteita. Muut yhdeksän lausunnon antajat olivat Belgian Chambre des représentants, Ranskan Assemblée nationale, Saksan Bundesrat, Italian Senato della Repubblica, Portugalin Assembleia da República, Romanian Camera Deputaţilor, Romanian Senat, Slovakian Národná Rada sekä Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado. Saksan Bundesrat ja Romanian Camera Deputaților. Saksan Bundesrat, Italian Senato della Repubblica ja Romanian Senat. Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1. 9

monilta osin. Jäsenvaltioilla on vuoden 2016 loppuun asti aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, joten direktiivi tulee voimaan vasta 1. tammikuuta 2017 eli vuotta myöhemmin kuin alun perin suunniteltiin. Vaatimusta siitä, että tietoja on vaihdettava direktiivin voimaantuloa edeltävien kymmenen vuoden aikana annettujen veropäätösten osalta, lyhennettiin viiteen vuoteen, ja direktiiviin lisättiin vuosina 2012 ja 2013 annettuja, muutettuja tai uudistettuja veropäätöksiä koskeva säännös 24. Lisäksi direktiivissä määritellään tarkemmin ne tiedot, joita jäsenvaltioiden välillä on tarkoitus vaihtaa, ja suppeammat perustiedot, jotka on toimitettava komissiolle. Tietojen ansiosta komissio voi milloin tahansa seurata ja arvioida rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon tosiasiallista soveltamista. 24 Jos rajatylittäviä tilanteita varten annetut ennakkopäätökset ja ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai jos niitä on muutettu tai uudistettu 1. tammikuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2013 välisenä aikana, tiedot on toimitettava vain, jos ne olivat yhä voimassa 1. tammikuuta 2014. Jos päätökset ja ennakkohinnoittelusopimukset on annettu 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2016 välisenä aikana, tiedot on toimitettava riippumatta siitä, ovatko ne yhä voimassa. 10

3. TAUSTA LAAJEMMIN Kansalliset parlamentit jatkoivat vuonna 2015 keskustelua asemastaan eurooppalaisessa päätöksentekoprosessissa. Ne pystyivät hyödyntämään keskusteluissaan kolmen kamarin vuonna 2014 laatimia raportteja 25. Useiden eri parlamenttien kamareista koostuva epävirallinen työryhmä kokoontui tammikuussa 2015 Brysseliin keskustelemaan komission vuoden 2015 työohjelmasta. Ryhmä keskusteli myös siitä, miten perussopimusten liitteenä olevassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 vahvistettua perusteltujen lausuntojen eli nk. keltaisen kortin menettelyä voitaisiin parantaa. Viimeksi mainittua aihetta ja poliittisen vuoropuhelun kehitetyn version eli niin sanotun vihreän kortin menettelyn 26 käyttöönottoa käsiteltiin myös toisessa epävirallisen työryhmän kokouksessa, joka pidettiin toukokuussa Varsovassa. Tulokset raportoitiin COSACin (unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi) 53. istunnossa. Poliittisen vuoropuhelun vahvistamista ja perusteltujen lausuntojen menettelyn kehittämistä käsittelevä työryhmä kokoontui jälleen lokakuussa Luxemburgin toimiessa COSACin puheenjohtajavaltiona. 27 COSACin puheenjohtajien heinäkuun kokouksessa ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans totesi, että kansalliset parlamentit pyrkivät löytämään keinoja, joiden avulla ne voisivat osallistua Eurooppa-asioihin myönteisemmin ja ennakoivammin. Yksi näistä on niin sanotun vihreän kortin käyttö. Timmermans painotti komission yksinomaista aloiteoikeutta mutta totesi, että komissio suhtautuu rakentavasti aloitteisiin, joilla on kansallisten parlamenttien laaja tuki. Hän kuitenkin korosti, että komissiolla on velvollisuus toimia voimassa olevien perussopimusten mukaisesti ja noudatettava esimerkiksi niihin liitetyssä pöytäkirjassa vahvistettua kahdeksan viikon määräaikaa, jonka aikana kansalliset parlamentit voivat antaa säädösluonnoksista perusteltuja lausuntoja. Pian COSACin puheenjohtajien kokouksen jälkeen 16 kamaria kokoontui Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin aloitteesta allekirjoittamaan yhdessä kokeiluluonteisen vihreän kortin. Siinä kehotettiin komissiota hyväksymään tarkistetun kiertotalouspaketin antamisen yhteydessä strategisen lähestymistavan, jolla pyritään vähentämään elintarvikejätteen syntymistä Euroopan unionissa. 28 Elintarvikejätettä koskevaa aloitetta tuki myös kaksi muuta kansallista parlamenttia ja yksi kamari. 29 Vastauksessaan komissio kiitti kamareita ehdotuksesta, jota se piti selvänä osoituksena niiden valmiudesta osallistua 25 26 27 28 29 Nämä ovat Tanskan Folketingetin raportti Kaksikymmentäkolme suositusta kansallisten parlamenttien aseman parantamisesta muuttuvassa eurooppalaisessa hallintotavassa, Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin raportti Kansallisten parlamenttien asema Euroopan unionissa ja Alankomaiden Tweede Kamerin raportti Tulevaisuuteen Euroopassa Tweede Kamerin ja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa. Näiden kolmen raportin sisältöä käsitellään tarkemmin komission ja kansallisten parlamenttien suhteita koskevassa vuoden 2014 kertomuksessa. Niin sanotun vihreän kortin käyttöönottoa esitetään Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin raportissa Kansallisten parlamenttien asema Euroopan unionissa keinona, jonka avulla joukko kansallisia parlamentteja voisi tehdä rakentavia politiikkaa tai lainsäädäntöä koskevia ehdotuksia. http://www.cosac.eu/54-luxembourg-2015/cosac-working-group-30-october-2015/ Yhteisen lausunnon allekirjoittivat Bulgarian Narodno Sabranie, Kroatian Hrvatski Sabor, Kyproksen Vouli ton Antiprosopon, Tšekin Poslanecká sněmovna, Alankomaiden Tweede Kamer, Ranskan Assemblée nationale ja Sénat, Unkarin Országgyűlés, Italian Senato della Repubblica, Latvian Saeima, Liettuan Seimas, Luxemburgin Chambre des Députés, Maltan Kamra tad-deputati, Portugalin Assembleia da República, Slovakian Národná Rada ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords. Tanskan Folketing, Irlannin Houses of the Oireachtas ja Tšekin Senát. 11

aktiivisesti ja rakentavasti Euroopan tasolla käytävään poliittiseen keskusteluun. Osa elintarvikkeiden lahjoittamista, tietojen keräämistä ja seurantaa koskevista ehdotuksista huomioitiin myöhemmin joulukuussa hyväksytyssä kiertotalouspaketissa 30. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan mukaan kansallisilla parlamenteilla on erityinen asema vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, sillä ne osallistuvat unionin tämän alan politiikkojen täytäntöönpanoa koskeviin arviointimenettelyihin ja Europolin poliittiseen valvontaan ja Eurojustin toiminnan arviointiin. Tätä taustaa vasten komissio antoi vuonna 2013 ehdotuksen Europolia koskevasta asetuksesta 31, jonka tarkoituksena oli mukauttaa virasto Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin. Siinä ehdotettiin esimerkiksi sellaisen mekanismin käyttöönottoa, jonka avulla Euroopan parlamentti voisi valvoa Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Lähes kolme vuotta kestäneiden toimielinten välisten neuvottelujen jälkeen lainsäädäntövallan käyttäjät ovat päässeet asiassa yksimielisyyteen. Lopullisessa kompromissiratkaisussa luodaan yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä, jonka perustavat Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta ja kansalliset parlamentit. 4. KAHDENVÄLINEN YHTEYDENPITO JA VIERAILUT Komission jäsenet vastasivat puheenjohtaja Junckerin kehotukseen sitoutua uuteen kumppanuuteen kansallisten parlamenttien kanssa tekemällä vuonna 2015 yli 200 vierailua kansallisiin parlamentteihin. Puheenjohtaja Juncker, varapuheenjohtajat tai komission jäsenet vierailivat lähes kaikissa 28 kansallisessa parlamentissa, ja monissa kamareissa vierailtiin useammin kuin kerran. Osa kansallisista parlamenteista lähetti myös valtuuskunnan Brysseliin tai järjesti siellä valiokuntakokouksia ja hyödynsi mahdollisuutta tavata komission jäseniä. Erityisesti on syytä panna merkille komission jäsenten jäsenvaltioihin tekemät vierailut, joiden aikana he esittelivät keskeisiä aloitteita sidosryhmille ja kansalaisille. Esimerkiksi varapuheenjohtaja Jyrki Katainen edisti komission ensimmäisen toimintavuoden tärkeimpiin painopisteisiin kuulunutta Euroopan investointiohjelmaa lähes kaikki jäsenvaltiot kattaneella kiertueella, johon sisältyi myös vierailuja kansallisiin parlamentteihin. Myös varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič hyödynsi energiaunionia koskevan laajan kiertueensa tarjoamaa mahdollisuutta ja keskusteli komission uuden politiikan eduista kansallisten parlamenttien jäsenten kanssa lähes kaikissa jäsenvaltioissa. 32 Kauppaan liittyvien kysymysten herättämän yleisen mielenkiinnon vuoksi komission jäsen Cecilia Malmström vieraili useissa kansallisissa parlamenteissa keskustellakseen asiaan liittyvistä kysymyksistä, kuten transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, josta Euroopan komissio neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa. Komission näkökulmasta suorat yhteydet kansallisten parlamenttien jäseniin ovat erittäin arvokkaita keinoja auttaa heitä ymmärtämään paremmin unionin politiikkaa ja saada sille tukea. Tätä korosti myös ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans puhuessaan Luxemburgissa heinäkuussa 2015 pidetyssä COSACin puheenjohtajien kokouksessa (ks. seuraava jakso). 30 31 32 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Kierto kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, COM(2015) 614 final, 2.12.2015. COM(2013) 173 final. http://ec.europa.eu/priorities/energy-union-tour_en 12

Aiempien vuosien tapaan komission virkamiehiä osallistui eri kansallisten parlamenttien valiokuntien kokouksiin. Heitä kutsuttiin myös säännöllisesti kansallisten parlamenttien Brysselissä olevien pysyvien edustajien kokouksiin esittelemään keskeisiä aloitteita. Lisäksi jäsenvaltioiden komission edustustoissa toimivat eurooppalaisen ohjausjakson erityisasiantuntijat pitivät yhteyttä kansallisiin parlamentteihin eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä ja muissa talousasioissa. 5. TÄRKEIMMÄT KOKOUKSET JA KONFERENSSIT Komissio piti kansallisten parlamenttien kanssa yhteyttä vuoden 2015 aikana myös osallistumalla erilaisiin tärkeisiin parlamenttien välisiin kokouksiin ja konferensseihin. COSAC Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) kokoontui entiseen tapaan säännöllisesti kaksi kertaa puolessa vuodessa. Yhteen kokoukseen osallistuvat parlamentaaristen elinten puheenjohtajat ja toinen on täysistunto. Euroopan parlamentti osallistui kaikkiin kokouksiin COSACin jäsenenä. Myös komissio, jolla on COSACissa tarkkailijan asema, osallistui kaikkiin kokouksiin. Komissio antoi vakiokäytäntönsä mukaisesti kirjallisen vastauksen COSACin vuoden aikana pitämissä kahdessa täysistunnossa hyväksyttyihin päätelmiin. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans osallistui COSACin puheenjohtajien helmikuun kokoukseen, jossa käsiteltiin Latvian puheenjohtajuuskauden painopisteitä ja itäistä kumppanuutta ennen toukokuussa Riiassa pidettyä itäisen kumppanuuden huippusopimusta. COSACin 53. täysistunnossa, joka alkoi 31. toukokuuta ja päättyi 2. kesäkuuta, osallistujat keskustelivat monista eri asioista, kuten unionin energia- ja kauppapolitiikasta. Varapuheenjohtaja Šefčovič osallistui ensiksi mainittua aihetta ja komission jäsen Cecilia Malmström jälkimmäistä aihetta koskeviin keskusteluihin. Myös Euroopan unionin asioiden parlamentaarinen valvonta oli keskeinen aihe asialistalla. 33 Luxemburgin neuvoston puheenjohtajuuskaudella järjestetyssä COSACin puheenjohtajien kokouksessa käsiteltiin sitä, miten poliittista vuoropuhelua voitaisiin vahvistaa. Myös ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans osallistui kokoukseen (ks. edellä oleva 3 jakso). Luxemburgissa 30. päivästä marraskuuta 2. päivään joulukuuta järjestetyssä COSACin 54. istunnossa käsiteltiin Euroopan muuttoliikeagendaa, digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, josta varapuheenjohtaja Andrus Ansip piti puheen, ja laajentumispolitiikkaa. 34 Eurooppalaisten parlamenttien viikko ja finanssipoliittisen sopimuksen 13 artiklan mukaiset konferenssit Eurooppalaisten parlamenttien viikon tapahtuma järjestettiin Euroopan parlamentissa kolmatta kertaa 3. 4. helmikuuta 2015. Tapahtumaan osallistui parlamenttien jäseniä eri puolilta Eurooppaa. Tilaisuuksissa keskusteltiin taloutta, talousarvioita ja sosiaalisia asioita koskevista kysymyksistä. Puheenjohtaja Juncker osallistui viikon ensimmäiseen tapahtumaan eli vuosien 2014 ja 2015 eurooppalaisia ohjausjaksoja koskevaan parlamenttien väliseen 33 http://www.cosac.eu/53-latvia-2015/ 34 http://www.cosac.eu/54-luxembourg-2015/ 13

kokoukseen, jonka pääpuhujina olivat myös varapuheenjohtaja Katainen ja komission jäsen Marianne Thyssen. Viikon toisen tapahtuman eli talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (eli finanssipoliittisen sopimuksen) 13 artiklan mukaisen parlamenttien välisen konferenssin järjestivät Latvian Saeima ja Euroopan parlamentti, jotka toimivat myös konferenssin puheenjohtajina. Parlamenttien välinen konferenssi hyväksyi Luxemburgissa 9. ja 10. marraskuuta 2015 pitämässään kokouksessa työjärjestyksen, joka oli jatkoa Roomassa huhtikuussa 2015 pidetyssä Euroopan unionin kansallisten parlamenttien puhemiesten konferenssissa hyväksytyille perusperiaatteille. YUTP/YTPP-konferenssit Parlamenttien välinen konferenssi yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on yhä tärkeä kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielinten keskustelufoorumi. Konferenssin kuudes istunto järjestettiin maaliskuussa 2015, ja sitä isännöi Latvian Saeima. Seitsemäs, Luxemburgin Chambre des Députés n isännöimä kokous pidettiin syyskuussa 2015. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini osallistui molempiin konferensseihin, joissa käsiteltiin unionin painopisteitä ja strategioita kyseisillä kahdella politiikanalalla. 6. PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin komissio edistyi ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana merkittävästi lupaamansa uuden kumppanuuden luomisessa kansallisten parlamenttien kanssa. Poliittisen vuoropuhelun ja toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa annettujen lausuntojen määrä väheni, mikä johtui komission uudesta pyrkimyksestä keskittyä aiempaan pienempään määrään keskeisiä aloitteita. Komission jäsenet onnistuivat kuitenkin olemaan aktiivisesti henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kansallisten parlamenttien jäsenten kanssa tekemällä useita vierailuja jäsenvaltioihin sekä osallistumalla parlamenttien välisiin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Komissio katsoo, että koska kansalliset parlamentit edustavat EU:n kansalaisia jäsenvaltioiden tasolla, ne ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä kuromaan umpeen EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä kuilua. Komissio kunnioittaa jatkossakin EU:n tasolla toimivien elinten välistä tasapainoa ja on tietoinen aloiteoikeudestaan. Komissio on kuitenkin osoittanut olevansa valmis harkitsemaan kansallisten parlamenttien tekemiä ehdotuksia, joissa osoitetaan, millä aloilla EU:n tason toimista voisi olla hyötyä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä kansallisten parlamenttien yhteinen lausunto elintarvikejätteestä. Komissio aikoo hyödyntää perustaa, jonka se on rakentanut ensimmäisen täyden toimintavuotensa aikana, ja jatkaa tiiviimpien suhteiden rakentamista kansallisten parlamenttien kanssa. Komission vuoden 2016 työohjelmassa todetaan, että komissio aikoo kehittää toimintaansa edelleen sen varmistamiseksi, että kansalliset parlamentit saavat äänensä kuuluviin unionin päätöksenteossa. Komissio jää odottamaan, miten kansalliset parlamentit itse edistävät tätä tärkeää keskustelua. 14