MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Martti Patjas

Samankaltaiset tiedostot
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2018

1) VUODELTA 2019 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN 20 :N MUUTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2018 MAK SETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUT TAMISESTA

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KANSALLISESTA TUESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) Ämmm.Fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) Ämmm.R /01.02/2016. Jakelussa mainitut

/01.02/2017

/01.02/2017

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

/01.02/2017

/01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) m m m.pi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Liite F. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2017

Liite F. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2018

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Martti Patjas

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

LAUSUNTOPYYNTÖ (2)

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutuelinkeino-osasto PL SEINÄJOKI Pvm Dnro 18/22/2012. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 1/12

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016

Maaseutuelinkeino-osasto PL SEINÄJOKI Pvm Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: toistaiseksi

Maaseutuviraston määräyskokoelma

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

MÄÄRÄYS. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 3/09 Pvm Dnro 235/22/2009

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

RUOKAVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2019

HE 9/2009 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

MÄÄRÄYS. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/10 Pvm Dnro 186/22/2010

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA ETELÄ-SUOMEN KANSALLISESTA TUESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2014

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

LIITE 2 1 (4) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIOLLE ASETUKSEN (EU) N:O 1307/2013 SOVELTAMISESTA SUOMESSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

HE 27/2018 vp. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan ensi tilassa ja sovellettaviksi 1 päivästä tammikuuta 2018.

A mmm.fi /01.02/2017

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2018 MAK SETTAVASTA MEHILÄISTALOUDEN KANSALLISESTA PESÄKOHTAISESTA TUESTA

Varainhoito-osasto Tukien maksatusyksikkö 918/ /2016

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Vuoden 2013 uuhipalkkion ja sen lisäpalkkion käsittelyssä noudatettavista menettelyistä

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies

/01.02/2018

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017

Varainhoito-osasto Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa.

Varainhoito-osasto Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 42/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta.

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2019 MAK SETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

LAUSUNTOPYYNTÖ

Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 6/08 Pvm Dnro 252/22/2008

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAATILAN IN VESTOINTITUEN KOHDENTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN 3 :n MUUTTAMISESTA

Tukihakuinfot MTK Keski-Pohjanmaa

ELÄINTUET Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POIKKEUK SELLISESTA MUKAUTUSTUESTA JA SEN LISÄTUESTA MAIDONTUOTTAJILLE VUONNA 2016

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Liite 2 SUOMEN ESITYS POHJOISEN TUEN KEHITTÄMISESTÄ JA TUKEA KOSKEVAN KOMISSION PÄÄTÖKSEN UUDISTAMISESTA

Varainhoito-osasto Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAARAYS. Pvm Dnro 2080/ /2017. Voimassaoloaika: toistaiseksi

Transkriptio:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 15.1.2016 Martti Patjas VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA Yleistä Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu Euroopan unionin kokonaan rahoittamista suorista tuista, EU:n osarahoittamista maaseudun kehittämisohjelman viljelijätuista sekä EU:n tukijärjestelmiä täydentävistä kansallisista tuista. Keski- ja Pohjois-Suomessa C-tukialueilla keskeisin kansallisen tuen tukimuoto on pohjoinen tuki. Kansallisista tuista ehdotetaan kohdistettavaksi pohjoiseen tukeen lähes 90 % valtion talousarviossa myönnetystä vuoden 2016 maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin (30.20.40) määrärahasta. Vuoden 2015 ja 2016 välillä kansallisen tuen momentin määräraha pienenee noin neljällä miljoonalla eurolla, mikä vaikuttaa myös pohjoisen tuen soveltamiseen. Lisäksi pohjoisen tuen alueella maksetaan eräitä muita kansallisia tukia, kuten mehiläistalouden tukea. Valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen (MTK ja SLC) maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen neuvottelijat käsittelivät vuoden 2016 kansallisen tuen jakoehdotusta loppuvuoden 2015 aikana. Neuvottelijat totesivat 16.12.2015, että vuoden 2016 kansallisen tuen jakoehdotuksesta ei ole mahdollista saavuttaa yhteistä näkemystä valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen välillä. MTK:n ja SLC:n yhteisesti esittämän kannan mukaan jakoehdotuksesta sopiminen ei ollut mahdollista kansallisen tuen määrärahan pienenemisen takia. Tämä ei kuitenkaan estä valtion edustajien valmisteleman jakoehdotuksen mukaisten ja nyt esitettävien valtioneuvoston asetusten antamista, koska maa- ja puutarhatalouden kansallisia tukia koskeva laki (1559/2001) ei edellytä jakoehdotuksesta yksimielistä ratkaisua. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausuntoa Valtiovarainministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien Maaseutu ja energia -yksiköiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:ltä, ProAgria Keskusten Liitto ry:ltä ja ProAgria Svenska lantbruksällskapens Förbund rf.:ltä. Valtiovarainministeriöllä ei ollut huomautettavaa asetusluonnoksesta. Maaseutuvirasto esitti lausunnossaan eräitä teknisiä huomioita ja kannatti karitsointivaatimuksen kohdistamista kuluvaan vuoteen uuhista maksettavan tuen osalta. MTK ry totesi yhden teknisen huomion lisäksi, että maidon osalta tukiyksikkökertoimen käytöstä tulee päästä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta vaarantamatta tukimuotoa, tuen kuukausittaista maksamista tai sen litraperusteisuutta. Aloitustukitason asettaminen alhaisemmaksi kuin tavoitetukitaso koko pohjoisen tuen alueella on MTK ry:n mukaan perusteltua vuodelle 2016. Alueen C3 hakijakohtainen eläinyksikkömäärän osalta MTK ry vaati enimmäismäärän korottamista 350 eläinyksikköön, ja korotuksen osalta maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen neuvottelijat ovat olleet yksimielisiä tukineuvotteluissa. Tuotantosidonnaisen kotieläintalouden tuen osalta MTK ry esittää maatalouden vaikeasta kannattavuus- ja maksuvalmiustilanteesta johtuen tuen ennakoksi vähintään 80 prosenttia. SLC rf ei hyväksy asetusehdotusta pohjoisen tuen yleisen alhaisen tason takia, vaikka tukitasoja ei lausunnolla olleessa ehdotuksessa ollutkaan. SLC ei myöskään hyväksy C2- alueella yleisen hehtaarituen leikkaamista, joka rikkoo periaatetta pohjoiseen nouse-

2 vista tukitasoista. Lisäksi SLC katsoo leikkausten kohdistuvan suhteettomasti kasvintuotantoon. Yleisellä tasolla SLC toteaa luonnoksen vastaavan valmistelussa käytettyjä periaatteita, mutta haluaa palata tukitasoihin vielä ennen lopullisia päätöksiä Maaseutuviraston karitsointivaatimuksen kohdentaminen kuluvaan vuoteen esitetään tehtäväksi asetukseen, ja myös MTK ry:n eläinyksikkörajoitetta koskeva kommentti esitetään otettavaksi huomioon. Muilta osin kommentit eivät aiheuta muutosesityksiä lausunnolla olleeseen versioon teknistä huomiota lukuun ottamatta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 27 päivänä tammikuuta 2016. Pohjoisen tuen järjestelmä Suomen EU-liittymissopimuksen artiklan 142 mukaisesti Euroopan komissio on antanut Suomelle luvan myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen varmistamiseksi, että maataloutta ylläpidetään pohjoisilla alueilla. Pohjoista tukea myönnetään erityisesti perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitämiseksi, maataloustuotteiden tuotannon, kaupan ja jalostuksen rakenteiden parantamiseksi, kyseisten tuotteiden markkinoille saattamisen helpottamiseksi ja ympäristönsuojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistamiseksi. Pohjoisen tuen maksaminen perustuu liittymissopimuksen artiklan 142 perusteella komission antamiin pohjoisen tuen päätöksiin. Voimassa oleva komission pohjoista tukea koskeva päätös on K(2009)3067, jäljempänä pohjoisen tuen päätös, jota on muutettu komission päätöksillä K(2009)9122, K(2013)2809 ja K(2015)2790. Pohjoisen tuen päätöksessä pohjoista tukea saavat tuotteet on ryhmitelty kuuteen ryhmään, joille on asetettu tuen enimmäismäärää ja tuettavien yksiköiden enimmäismäärää koskevat rajoitteet. Lisäksi kullekin tuotteelle on asetettu tuen keskimääräistä enimmäismäärää koskeva rajoite. Vuodelta 2016 maksettavasta pohjoisesta tuesta Vuonna 2016 pohjoista tukea ehdotetaan maksettavaksi pääosin samoille kohteille kuin vuonna 2015. Yksikkötukia ja niiden muutoksia vuoteen 2015 verrattuna tarkastellaan muistiossa koko tuotantoa kohti laskettuna. Maidon tuotantotukeen vuonna 2016 ehdotetaan käytettäväksi enintään 161,2 miljoonaa euroa. Tavoitteellinen maidon tukitaso olisi tukialueittain porrastettuna enintään 8,2 33,7 senttiä litralta vuonna 2016. Taso olisi koko tuotannolle laskettuna 0,6 senttiä litralta alempi kuin vuonna 2015, koska maidon EU-kiintiöjärjestelmän päätyttyä tukikelpoinen maidon tuotantomäärä pohjoisessa tuessa kasvaa jonkin verran vuoteen 2015 verrattuna. Maidon tuki ehdotetaan maksettavaksi aikaisempien vuosien tavoin kahdessa osassa. Ensi vaiheessa asetusehdotuksen mukaan kuukausittain maksettaisiin 0,3 senttiä litralta vuoden 2016 tavoitetasoa vähemmän koko pohjoisen tuen alueella. Vuoden 2016 tuotantomäärien ja tukimenekin selvittyä päätettäisiin vuoden 2017 alkupuolella maksettavan tuen jälkierän lopullisesta suuruudesta. Vuoden 2016 kansallisen tuen jakoehdotuksen laadinnan yhteydessä on arvioitu, että maidon tuotantomäärä saattaa vuonna 2016 ylittää komission päätöksessä asetetun määrärajoitteen (noin 1 725 milj. litraa). Tämän vuoksi tuen maksun perusteena ole-

3 vaa tukikelpoista tuotantomäärää rajoitettaisiin tukiyksikkökertoimen avulla. Kerroin olisi 0,9 eli tammikuusta lähtien vuoden 2016 aikana tuotetuista litroista 90 % olisi tukikelpoisia. Tukikelpoisen tuotannon tekninen rajoittaminen kertoimella on välttämätöntä pohjoista tukea koskevan komission päätöksen perusteella, koska tukea voidaan maksaa enintään päätöksen mukaiselle tuotannon enimmäismäärälle. Kertoimen käytöllä ei vähennetä tiloille maksettavaa maidon tukimäärää tai maidon pohjoisen tuen kokonaismäärää, koska kertoimen rajoittaessa tukikelpoista tuotantoa yksikkötukitasoa (senttiä/litra) vastaavasti korotetaan. Kertoimen käyttö koskee kaikkia alueen maidontuottajia tasapuolisesti, ja vuoden 2017 alkupuolella maksettavalla tuen jälkierällä varmistetaan maidon pohjoiseen tukeen varatun määrärahan käyttö täysimääräisesti. Emolehmien, emolehmähiehojen, uuhien, kuttujen ja teurastettujen sonnien ja härkien eläinkohtaiset tuet ehdotetaan säilytettäviksi vuoden 2015 tasolla. Sonnien ja härkien yksikkötukeen ehdotetaan korotusta, koska tuen aiempaa lyhempi määräytymisjakso mahdollistaa samana säilyvän tuen kokonaismäärän käytöllä korkeamman yksikkötuen. Sonnien pohjoista tukea korotetaan myös siksi, että sillä voidaan osaltaan korvata sonneille alueella maksettavan EU:n suorien tukien nautapalkkion alenemaa vuonna 2016. Teurashiehojen eläinyksikkötuki alenee kaikilla osa-alueilla (C1-C4) 25 euroa eläinyksikköä kohti. Hevostalouden eläinyksikköperusteista tukea ei sovelleta vuonna 2016, mutta EU-komission pohjoisen tuen päätös mahdollistaa edelleen tukijärjestelmän jatkumisen. Viime vuosina tuntuvasti alentuneen hevostalouden pohjoisen tuen toimeenpanon kustannukset olivat vuonna 2015 merkittävät suhteessa tuen kokonaismäärään. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi ehdotetaan tilakohtaisen rajoitteen alittavilta yksiköiltä 163-222 euroa viitemäärän eläinyksiköltä. Tukitaso olisi 3 % alempi kuin vuonna 2015. Tilakohtaisen viitemäärän 200 eläinyksikön rajoitteen ylittäviltä yksiköiltä tuki olisi 78-107 euroa eläinyksiköltä. Rajoitteen ylittävien tilojen tukitaso olisi sama kuin sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki AB-alueella. Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen, hevosten ja teurashiehojen eläinyksikkötuissa otettiin vuonna 2012 käyttöön tilakohtainen porrastus. Vuonna 2016 ehdotetaan porrastusta muutettavaksi C3 -alueella aiemmasta 300 eläinyksikön rajoitteesta 350 eläinyksikköön. Tuki ehdotetaan edelleen maksettavaksi asetusluonnoksen 11 ja 13 :n mukaisesti C1- ja C2- alueilla 700 eläinyksikköön, C2p-alueella 500 eläinyksikköön, C3-alueella 350 eläinyksikköön ja C4-alueella 225 eläinyksikköön saakka. Tilakohtaiset tukikelpoista maidontuotantoa koskevat rajoitteet säilyisivät ennallaan. Rajoitteiden arvioidaan koskevan vuonna 2016 joitakin yksittäisiä tiloja. Pohjoista hehtaaritukea ehdotetaan maksettavaksi pääosin samoille kasveille kuin vuonna 2015. Vehnälle pohjoista tukea ei kuitenkaan maksettaisi enää vuonna 2016, koska tukitaso on jo aiemmin alentunut suhteellisen matalaksi ja merkittävä osa tuesta on kohdistunut alueella laajentuneelle rehuvehnän tuotannolle. Vuodesta 2016 alkaen pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin olisi 1,00, kun se oli laajentuneen vehnäalan takia aiemmin 0,65. Vuoden 2015 koko tuotantoa kohti laskettuun tukitasoon verrattuna C2 -tukialueen muiden CAP -kasvien tuki nousisi samalle tasolle

4 kuin C1 -alueella. Sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan tukitaso säilyisi vuoden 2015 tasolla. Muiden pohjoisen hehtaarituen kasvien tukitaso alenisi hieman. Yleistä hehtaaritukea maksettaisiin C2P-C4 tukialueilla 10-50 euroa hehtaarilta. C2 -alueella tukea ei maksettaisi vuonna 2016. Tuki alenisi C2P-C4 tukialueilla 4-20 euroa hehtaarilta vuoteen 2015 verrattuna. Nuorten viljelijöiden tuki olisi samalla tasolla kuin vuonna 2015. Pohjoista tukea ehdotetaan maksettavaksi puutarhataloudelle kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Yli seitsemän kuukauden viljelyn tueksi ehdotetaan 9,7 /m². Lyhyen (2 7 kk) viljelyn tukitasoksi ehdotetaan 3,7 /m². Yksikkötuki olisi 0,3 /m² alempi kuin vuonna 2015. Puutarhatuotteiden varastointitukeen sekä metsämarjojen ja -sienten, varastointitukiin ei ehdoteta muutoksia vuoteen 2015 verrattuna. Koneellisesti jäähdytettyjen varastojen tukitasoksi ehdotetaan 14,2 /m³ ja muiden varastojen tukitasoksi 8,8 /m³. Taloudelliset vaikutukset Valtion talousarvion momentilla 30.20.40 (maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki) on vuonna 2016 osoitettu varat yhteensä 321,7 miljoonan euron suuruiseen maaja puutarhatalouden kansalliseen tukeen. Momentille sisältyy myös valtuus, jonka perusteella vuonna 2016 tehdyistä pohjoisen tuen tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30,0 miljoonaa euroa. Momentin 30.20.40 vuoden 2016 määrärahan ja valtuuden käytön arvioidaan jakautuvan eri kohteiden kesken seuraavasti: Myöhemmin tehtävät päätökset (milj. euroa) Etelä- Suomen kansallinen tuki Pohjoinen tuki Aiemmin tehdyt päätökset 21.1.2016 tehtävät päätökset (milj. euroa) 27,04-27,04 273,88 11,84 285,72 Yhteensä (milj. euroa) Muut tukimuodot 4,00 4,38 1,2 9,58 YHTEENSÄ 4,00 305,32 13,04 322,34 Kansallisen tuen momentille vuodelle 2016 myönnetyn määrärahan lisäksi kansallisen tuen jakoehdotuksen mukaisten tukien maksamiseen ehdotetaan käytettäväksi momentille sisältyvää 30 miljoonan euron valtuutta yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 jakoehdotuksen mitoituksessa on ensin otettu huomioon käytettä-

5 vissä olevan määrärahan lisäksi vuoden 2015 määrärahan toteutuma, ja sen jälkeen on arvioitu määrärahatarpeet vuoden 2016 kansallisten tukien kohdentamisessa. Ehdotetun vuoden 2016 valtuuden käytön perusteella maksettaisiin pohjoisen tuen alueen sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea. Valtuuden käyttö otettaisiin huomioon vuoden 2018 kansallisen tuen jakoehdotuksen laadinnan yhteydessä. Pohjoiseen tukeen vuodelta 2016 arvioidaan tarvittavan 285,7 miljoonaa euroa kansallisen tuen momentilta. Pohjoiseen tukeen tarvittava määräraha on otettu huomioon maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin jakoehdotusta laadittaessa. Muut momentilta 30.20.40 rahoitettavaksi tulevat kohteet huomioon ottaen määrärahan arvioidaan riittävän ehdotettuun tarkoitukseen.