Päihdeäitien ja heidän lastensa hoito Sairaalapäivät 2010 Erja Halmesmäki dos., os.ylilääkäri HYKS/NKL
Psyyke ja päihdeongelma»esiintyvyys Liit. päihdeong. psyyke ok 78 % 13% skitsofr. 1.4 % 47 % depressio 5.9 % 27 % ahdist. 15 % 24 % paniikkih. 1.6 % 36 %
Äitiysneuvola ja päihdeongelma äitiysneuvolaa käyttää >99.5 % synnyttäjistä noin 6 %:lla äideistä on päihdeongelma noin 50 synnyttäjää / terveydenhoit /v yhdellä th:lla 3 päihdeäitiä /vuosi heistä tunnistetaan vain joka neljäs tunnistetaanko psykiatriassa päihdeäidit? 3000 lasta /v ja heistä 600 oireilee
HAL-polin potilasryhmät päihdeongelmaiset mielenterveysongelmat (pers.häiriö, depressio) heikkolahjaiset (esim. äidillä itsellä FAS) päällekkäisyyttä on, mutta ryhmät eroavat toisistaan selkeästi
Potilaiden sosiaaliset ongelmat» 2007 1997 1987 toiv. raskaus 1/10 2/3 2/3 työssä (%) 7 10 55 kar. parisuhde 1/20 1/3 1/4 asunto 4/5 4/5 3/5 rikosrek. (%) 50 40 15 sos.huollon as. (%) 90 90 70 huost.ottoja/sij (%) 25 75 30
FAS =fetaalialkoholisyndrooma alhainen syntymäpaino, pituus ja päänymp. ja/tai myöhempi kasvun hidastuminen pysyvä keskushermoston vaurio: kehityksen viivästyminen ja oppimisvaikeudet poikkeavat kasvonpiirteet
Facial characteristics of FAS
Epämuodostumia yms sydänvikoja luusto- ja nivelpoikkeavuuksia kampura, ylimäääräinen sormi tai varvas virtsa- ja sukuelinten poikkeavuuksia poikkeava karvoitus aivomuutokset
Potilaat yhä sairaampia.. synnyttäjä itse 2. -3. polven päihdeongelmainen synnyttäjän viiteryhmä koostuu päihdeongelmaisista ei mitään käsitystä ns normaali elämästä tai yhteiskunnan velvoitteista ei mitään käsitystä vanhemmuudesta
Neuvolassa Puheeksiotto ja audit kysely Alkoholinkäytön arviointi osana terveystarkastuksia; intervention merkitys Odotusaikana kotikäynti puolison läsnäollessa Kotiin viety tuki ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Aikuis- / lastenpsykiatria ei ole mukana
Psykososiaalinen hoito Käytössä mini-interventio, neuvonta ja valistus oma apu/ AA Pitäisi olla saatavilla myös käyttäytymisterapia vaihtoehtoiset terapiat perheterapia sopeuttaminen yhteiskuntaan
Raitistuminen korreloi myönteisesti suurkulutuksen lyhyeen kestoon vahvaan psyykeen partnerin hyvään tilanteeseen työssäkäyntiin muihin sos.aseman indikaattoreihin
Hoidollisia ongelmatilanteita kaksoisdiagnoosipotilaat hoitoon sitoutuminen heikkoa, psykiatrisen hoidon välttely verkoston toiminta kriisitilanteissa usein kankea ja hidas, näkemyserot potilaiden väliset ristiriidat hoitopaikan vastuu? vaikutukset hoitoyhteisöön hoidon lopettaminen miten toteutetaan ja mitä sen jälkeen potilaan ja henkilökunnan oikeusturva
Äidin ja lapsen jatkot (%) 2006 2008 nla-seur 20 11 avohoidon tukit. 59 50 Ensikoti 12 12 Laitos, äiti+vauva 17 5 Huostaan/sijoitus 8 20 adoptio 3 0
synnytys/lapset, jatkuu 92 %:lla lapsista huumevieroitusoireita 74 % lapsista tarvitsee morfiinia oireisiinsa lasten km sla-hoitoaika 22 vrk ¼ sairaalasta kotiin ¼ lastenkotiin ½ laitokseen
Mihin synnytyssairaalasta? psykiatrinen sairaala?? alkoholistit/narkomaanit / psyykk. sairaat / heikkolahjaiset eivät sovi samalle osastolle psyk.sos. hoitoa synnytyssla:ssa ei voi pitkittää laitospaikkojen kehittäminen?? perhetyö lastenkodeissa??
LASTENSUOJELULAKI
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvolliset tahot: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa oleva Opetus- ja nuorisotoimen palveluksessa oleva Poliisitoimen palveluksessa oleva itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt Virka- tai työsuhde, itsenäinen ammatinharjoittaja tai luottamustoimea hoitava
LASTENSUOJELUILMOITUS Em. tahot ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsesta jonka Hoidon tai huollon tarve Kehitystä vaarantavat olosuhteet tai Oma käyttäytyminen Edellyttää lastensuojeluntarpeen selvittämistä
YLEISTÄ LASTENSUOJELUILMOITUKSESTA Esteenä ei ole lapsen tai huoltajan vastustus Hyvän hallinnon mukaista on, että asiakkaalle ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä Kirjallinen tai suullinen (dokumentointi!) lastensuojeluilmoitus Ilmoitusvelvolliset tekevät lastensuojeluilmoituksen nimellään Ilmoittajan henkilöllisyystiedot eivät ole automaattisesti salassa pidettäviä Ilmoittajaa tulee tästä informoida
ILMOITUS KUNNASTA POIS MUUTTANEESTA LAPSESTA Jos lapsi muuttaa pois kunnasta lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai muutoin ollessaan lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on viipymättä ilmoitettava muutosta lapsen uudelle asuinkunnalle Tosiasiallinen asuinkunta Asiakirjojen toimittaminen viipymättä (välttämättömiä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseksi)
ASIAKASSUUNNITELMA Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa Vähintään kerran vuodessa Suunnitelma on tarkistettava erityisen huolenpidon alkaessa ja päättyessä sekä mahdollisesti rajoitustoimenpiteitä käytettäessä Asiakassuunnitelmasta on ilmettävä tarkistamisen ajankohta Tarkistamisessa mm. Arvioidaan suunnitelman toteutumista Arvioidaan käytettyjen tukitoimien toimivuutta Suunnitellaan jatkotyöskentelyä
Äitien pitkäaikaisseuranta (km 9vuotta) ad 2007 Hal polin äidit (n=524) vuosilta 1992-2001 Verrokkeja 1792 Km ikä synnytyshetkellä 27.4 v. mol. ryhmissä Hal-äitien sairastumisriskit Psyykkiset sairaudet 8.8 Virustaudit 23.5 Bakteeri-infektiot 6.1 Iho-sairaudet 3.9 Tapaturmat ja myrkytykset 4.2
Kuoleman relatiivinen riski 38 kertainen Tap kontr. Lkm 524 1792 kuolemia 42 5 päiht. liittyviä 35/42 83% 0 itsemurha tms 19/42 45% 1 alko tms myrkytys 9/42 21% 0 kirr,rasvam. tms 5/42 12% 0 väkivaltainen 2 5% 0
Äitien eläkkeet»tap. 524 verrokkeja 1792 eläkkeellä 16.8% 2.2% määräaik. 12.4% 1.9% toistaiseksi 7.3% 0.7%
Äitien kuntoutus tapaukset verrokit saajia 9.5% 5.6% päät./1000seur v 2.7 1.1 vajaakunt.amm.k 3.2 1.1 työvalmennus 0.4 0.0 psykoterapia 5.0 2.1 työkokeilu 1.1 0.3
Huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijät pääkaupunkiseudulla 2002-2005 Myllärniemi: Huostaanottojen kriteerit pääkaupunkiseudulla. 7/2006
Huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijät pääkaupunkiseudulla 2002-2005 Myllärniemi: Huostaanottojen kriteerit pääkaupunkiseudulla. 7/2006
Lasten pitkäaikaisseuranta 655 vuosina 1992-2001 HAL äidille syntynyttä lasta seurantajakso päättyi 2003 38% oli huostaan otettu ainakin kerran 2 vuoden ikään mennessä 50% oli huostaan otettu ainakin kerran koko seurannan aikana adoptiossa vain 5 lasta (0.8 %!)
Sikiöaikana alkoholille ja huumeille altistuneita Helsingin sosiaaliviraston asiakkaita 2002 Alkoholi n=78 (FAS 50%, FAE 25%) Huumeet n=15 Tutkimuksen tavoitteena saada kattava kuva näiden lasten elinoloista sekä tarkastella kasvuympäristön osuutta lasten kehityksessä Tiedot sosiaalityöntekijöiltä ja lasten kasvattajilta Kattava kysely- ja haastattelututkimus Koponen 2006
Ratkaisevinta lasten kehityksen kannalta Sikiöaikaisen altistuksen aiheuttamat alkoholiperäiset sairaudet ja vammat Miten varhain lapsi sijoitettu pitkäaikaisesti biologisen perheen ulkopuolelle, vähiten oireilevat varhain sijoitetut Miten paljon vaikeita elämänkokemuksia Koponen 2006
Pitkäaikaisen sijoituksen kynnys Suomessa korkea Lastensuojelulaissa määritellyt lasten oikeudet eivät käytännössä toteudu Sikiöaikaisen altistuksen ja kasvuympäristön vaikutusta lasten kehitykselle vaikea eritellä Koponen 2006
Tahdosta riippumaton hoito/ hoitoon sitoutuminen mikä on ongelma ja tavoite poistuuko ongelma hyödyt/haitat miksi uusia keinoja tarvitaan kustannustehokkuus nykyisten hoitojen kustannustehokkuus
Ruotsissa tahdosta riippumaton hoito mahdollinen 31 äitiä/3 vuotta mahdollisuuksia halutaan lisätä perusteena haitta äidin omalle terveydelle kun sikiö vaurioituu projekteja vireillä neuvolat eivät selviä tuen antamisesta
Norjassa tahdon vastainen hoito, arvioidaan kerran kuukaudessa oma-aloitteinen hakeutuminen mahdollista raskaana olevat erillään muista päihdeongelmaisista tuomioistuin tai LS-ltk päättää vuodessa 150 prosessia/ 20-30 toteutuu monet hakeutuvat vapaaehtoisesti kun prosessi aloitettu
Tanskassa lainsäädäntöaloitteita ja projekteja vapaahtoinen pakko mahdollista äidin ja lapsen yhteissijoitus varhainen puuttuminen lasta ei luovuteta selvästi päihdeongelmaiselle
Yhteenveto nykyisin sekä äidin että lapsen ennuste huono riskitapaukset tunnistettavissa jo raskauden aikana asenteiden tarkistaminen ja muutoksen vaatiminen Subjektiivinen oikeus hoitoon, mutta hoitoon sitoutuminen välttämätöntä lastensuojelu: lapsen etu edelle ja huostaanottojen nopeuttaminen