TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014 Yhtymähallitus 9.3.2015 Yhtymäkokous 11.5.2015 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.1.3 Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys... 7 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014... 13 1.1.5 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä... 16 1.1.6 Henkilöstö... 17 1.1.7 Ympäristötekijät... 18 1.2 HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA 2014... 18 1.3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU... 32 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 32 1.3.1.1 Tuloslaskelma... 35 1.3.1.2 Tuloslaskelman tunnusluvut... 36 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 37 1.3.2.1 Rahoituslaskelma... 39 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 40 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 42 1.3.3.1 Tase... 42 1.3.3.2 Taseen tunnusluvut... 44 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot... 45 1.4 KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS... 45 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä... 46 1.4.2 Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut... 47 1.4.2.1 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 47 1.4.2.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 48 1.4.2.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 50 1.5 KESKEISET LIITETIEDOT... 53 1.5.1 Investointivarausten käyttö... 53 1.5.2 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset... 53 1.5.3 Opiskelijoiden kotikuntajakauma... 54 1.5.4 Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain... 55 1.6 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 55 1.6.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 55 1.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 56 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI... 57 2.1 TULOSALUEIDEN YHTEISET TOIMINTAOHJELMAT... 57 2.1.1 Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 (2015 2016)... 57 2.1.2 Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 (2015 2016)... 58 2.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 (2015 2016)... 61 2.1.4 Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 (2015 2016)... 63 2.1.5 Myyntiohjelma vuodelle 2014 (2015 2016)... 65 2.2 TULOSKORTTI... 67 2.3 TULOSANALYYSI VUODEN 2014 TOIMINNASTA... 68 2.4 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 71 2.5 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 73 2.6 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 75 2.7 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 77

Sisällysluettelo 2.8 YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA... 78 KOULUTUSKESKUS SALPAUS... 79 2.9 REHTORIN KATSAUS... 79 2.9.1 Taitaja2014 -kilpailut... 81 2.10 HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 82 2.11 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT... 82 2.12 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 83 2.13 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 83 2.14 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 84 2.14.1 Tuloslaskelma... 86 2.15 TOIMINNAN RAHOITUS... 87 2.15.1 Rahoituslaskelma... 87 2.16 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 87 2.16.1 Tase... 88 2.17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 90 2.17.1 Tuloskortti... 90 2.17.2 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta... 91 2.18 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 114 2.19 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 115 2.20 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 116 2.21 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 116 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK)... 117 2.22 REHTORIN KATSAUS... 117 2.23 ARVOT, VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET... 119 2.24 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT... 121 2.25 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 121 2.26 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 126 2.27 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 127 2.27.1 Tuloslaskelma... 128 2.28 TOIMINNAN RAHOITUS... 129 2.28.1 Rahoituslaskelma... 130 2.29 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 131 2.29.1 Tase... 131 2.30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 132 2.30.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2013 2016... 132 2.30.2 Tuloskortti... 135 2.30.3 Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta... 136 2.31 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 144 2.32 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 145 2.33 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 146 2.34 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 146 TUOTERENGAS... 147 2.35 JOHTAJAN KATSAUS... 147 2.36 MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET... 149

Sisällysluettelo 2.37 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT... 150 2.38 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 151 2.39 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 152 2.40 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 152 2.40.1 Tuloslaskelma... 154 2.41 TOIMINNAN RAHOITUS... 155 2.41.1 Rahoituslaskelma... 156 2.42 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 157 2.42.1 Tase ennen toiminnan luovutusta osakeyhtiölle... 157 2.42.2 Tase toiminnan luovutuksen jälkeen osakeyhtiölle... 159 2.43 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 160 2.43.1 Tuloskortti... 160 2.43.2 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta... 162 2.43.3 Toiminnalliset tavoitteet... 163 2.44 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 164 2.45 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 165 2.46 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 166 2.47 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 166 YHTEISET PALVELUT (YPA)... 167 2.48 YHTEISTEN PALVELUJEN TEHTÄVÄ... 167 2.49 OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 167 2.49.1 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä... 167 2.50 TULOSLASKELMA... 168 2.51 RAHOITUSLASKELMA... 169 2.52 TASE... 170 2.53 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 172 2.54 YHTEISTEN PALVELUJEN PALVELUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN... 172 2.54.1 Hallintopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen... 172 2.54.2 Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen... 173 2.54.3 Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen... 174 2.54.4 Tietohallinnon palvelusuunnitelman toteutuminen... 175 2.54.5 Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen... 176 2.54.6 Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen... 177 2.54.7 Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit... 178 2.55 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 180 2.56 TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN... 181 2.57 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 182 2.58 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 183 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 184 3.1 TULOSLASKELMA... 184 3.2 RAHOITUSLASKELMA... 185 3.3 TASE ENNEN TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISTA OSAKEYHTIÖLLE... 186 3.4 TASE TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISEN JÄLKEEN OSAKEYHTIÖLLE... 188 3.5 KONSERNITULOSLASKELMA... 190 3.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 191 3.7 KONSERNITASE... 192 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 194 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 194

Sisällysluettelo 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1)... 194 4.1.2 Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4)... 194 4.1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 195 4.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 197 4.2.1 Toimintatuotot (Liitetieto 8)... 197 4.2.2 Satunnaiset erät (Liitetieto 11)... 197 4.2.3 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12)... 198 4.2.4 Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13)... 198 4.2.5 Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15)... 200 4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 200 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19 27)... 200 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28 37)... 205 4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 207 4.4.1 Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44)... 207 4.4.2 Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45 46)... 208 4.4.3 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47)... 209 4.5 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 210 4.5.1 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 (Liitetieto 48)... 210 4.5.2 Henkilöstökulut (Liitetieto 49)... 212 4.5.3 Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50)... 213 4.6 LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA... 213 4.6.1 Käytetyt tilikirjat... 213 4.6.2 Käytetyt tositelajit... 214 4.7 TULOSKORTTIEN MITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT... 215 4.7.1 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti... 215 4.7.2 Koulutuskeskus Salpaus... 216 4.7.3 Lahden ammattikorkeakoulu... 218 4.7.4 Tuoterengas... 219 4.7.5 Yhteiset palvelut... 221 4.8 UUDEN KUNTAYHTYMÄRAKENTEEN MUKAISET LASKELMAT... 223 4.8.1 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 223 4.8.2 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 225 4.8.3 Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tase ja sen tunnusluvut... 227 5 TILINPÄÄTÖKSEN 2014 ALLEKIRJOITUKSET... 230

Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2014 toimintaan vaikutti voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityessä vuoden 2015 alusta. Samassa yhteydessä Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Rakennemuutos ja sen valmistelu on vaatinut merkittäviä panostuksia syksystä 2012 alkaen, jolloin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelu aloitettiin. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa - ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja 5 260 - oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja 488 - oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja 873 - aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä 13 000 - lukiokoulutuksessa opiskelijoita 160 Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 868, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina yli 620 ja noin 240 htv muuta henkilöstöä. Varautuminen rakennemuutokseen ja rahoituksen vähentymiseen aloitettiin joulukuussa 2012, jolloin koulutuksen rahoituksen vähentyminen alkoi hahmottua. Vuosina 2013 ja 2014 pidettyjen YT-neuvottelujen tavoitteena on ollut perustehtävän turvaaminen pysyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Talousjohtajan (syksy 2012) ja kiinteistöjohtajan (syksy 2015) virat lakkautetaan. Tehtävät siirtyvät osaksi toimitusjohtajan tehtäviä. Toimitusjohtaja vastaa kuntayhtymässä ja Koulutuskeskus Salpauksessa kuntayhtymän kokonaisuuden, hallinnon, talouden, kiinteistöjen ja tukipalveluiden johtamisesta. Rehtorin vastuualue on koulutuksen järjestäminen ja oppilaitostoiminnan johtaminen. Molemmat ylimmän johdon virkamiehet toimivat jatkossa yhtymähallituksen esittelijöinä. Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta lakkautettiin 31.12.2014. Johdon ja esimiesten määrää vähennetty voimakkaasti ja kerroksisuutta on purettu. Salpauksen vararehtoreiden määrää on vähennetty neljästä kahteen. Opetusalajohtajia on vähennetty kahdeksasta henkilöstä neljään. Samanaikaisesti opetuksen resursointia ja opettajien lähiesimiesten (opetusalapäälliköt) määrää ei ole juurikaan vähennetty. Esimiehiä uudessa Salpauksessa tulee olemaan 60 eli 6,7 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön ja ylimmän johdon välissä on maksimissaan kolme esimiestasoa. Hallinnon ja oppilaitospalveluiden henkilöstömäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että ravintolapalveluiden, tietohallinnon, taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelut tuotetaan edelleen myös LAMK Oy:lle. Rehtorintoimiston ja hallinnon henkilöstömäärä ilman ammattikorkeakoululle laskennallisesti tehtävää työtä talous- ja palkkahallinnossa on 29, mikä on noin 3,5 prosenttia koko henkilöstömäärästä vuonna 2015. Taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluiden toteutuksesta järjestelmineen järjestettiin kustannus- ja laatuvertailu suhteessa seudullisen palvelukeskuksen palveluihin (PHKK hall 9.12.2013 252). Kuntayhtymän tuottamat palvelut mahdollistivat ammattikorkeakoululle ja Koulutuskeskus Salpaukselle eheän korkealaatuisen palvelukokonaisuuden edullisempaan hintaan. Ulkoistaminen kustannusten säästökeinona ei näiden palveluiden osalta ollut ratkaisu. Seudullista yhteistyötä tullaan tarkastelemaan uudelleen myöhemmin. 1

Toimintakertomus Sisäisten palveluiden hintavertailua suhteessa markkinahintaan tehdään eri toiminnoissa. Esimerkiksi kiinteistöpalveluiden siivous/kiinteistönhoidosta noin 50 % ostetaan ulkoa, näin pystytään vertailemaan myös kustannustasoa oman ja ostetun palvelun välillä. Niemen alueen opiskelijaruokailun toteuttamisesta Lahden ammattikorkeakoulu järjesti kilpailutuksen, jossa kuntayhtymän palvelu tuli valituksi opiskelija- ja henkilöstöravintolan palveluntuottajaksi. Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstökulut talousarviossa 2015 ovat 47 142 000 euroa, mikä on -14,5 prosenttia vähemmän kuin vertailukelpoinen tilinpäätöksen 2013 toteutunut henkilöstökulu ja -16,9 prosenttia vähemmän kuin tilinpäätöksen 2012 toteutunut henkilöstökulu. Vastaavasti Salpauksen henkilöstökuluvaraus talousarviossa 2015 on -8,8 prosenttia pienempi kuin tilinpäätöksen 2014 toteuma. Koulutuskeskus Salpauksen ja Yhteisten palveluiden rakennemuutos ja organisointi yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi on tehty vähentämällä johtoa, hallintoa ja tukipalveluita ilman, että opetuksen määrärahoja olisi opiskelijamäärien vähentymisen vaikutuksen lisäksi pienennetty. Valmistelussa olevan Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian painopiste tulee olla siirtyminen rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Näin vastataan perustehtävän toteuttamiseen oleellisesti vaikuttaviin toisen asteen koulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkauksiin, 1.8.2015 voimaan tulevaan tutkintojen uudistukseen ja vuonna 2017 voimaan astuvan rahoituslain muutokseen. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry toteutti syksyllä 2014 Ammattiosaamisen barometri -kyselyn jäsenorganisaatioidensa johtajille. 6. helmikuuta 2015 julkaistu barometri kuvaa koulutuksen järjestäjien näkemyksiä käynnissä olevista uudistuksista ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen johtajat haluavat barometrin mukaan laadun, opiskelijat ja työelämän kehittämisen keskiöön hallinnollisten rakenteiden sijaan. Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät hakevat uutta toimilupaa 1.1.2017 alkaen. Opetusja kulttuuriministeriö lähetti 9.2.2015 ennakkotiedon uusien järjestämislupien hakemisesta (OKM/2/591/2015). Ennakkotieto sisälsi arvion rahoituksen tasosta eri koulutusmuodoissa vuonna 2017. Arvio tarkentuu huhtikuussa. Ministeriön arvio rahoituksen laskusta vuoteen 2017 Salpauksen näkökulmasta merkitsee noin -20 prosentin rahoituksen laskua sisältäen vuonna 2013 päätetyn -380 opiskelijapaikan vähentymisen. Koko toiminnan tehostamistarve on paikkamääräresurssilaskun lisäksi vähintään -15 prosenttia aikavälillä 2013-2017. Sopeuttaminen on jo aloitettu kahden viime vuoden aikana, mutta opetuksen toteutuksen osalta sopeutuminen tulee toteuttaa tulevien lukuvuosien ja tilikausien aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2018 sekä järjestämislupahakemuksen taloudellisten selvitysten tulee osaltaan kertoa ratkaisut näihin haasteisiin. 2

Toimintakertomus 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna 2014 Jäsenkunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Eija Bouras Marja Koivisto Antti Kinnunen Antti Broman Aaro Moilanen Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Markku Karnaattu Vesa Järvinen Jarkko Fågel Heinola Arto Oikarinen Niina Forsman Seija Kasurinen Kirsi Lehtimäki Seppo Hokkanen Mika Kaasalainen Kirsi Timonen Sari Laakkonen (31.3. ja 12.5.) Marja-Leena Ropponen (27.10.) Hollola Juha Saarikko Olli Reijonen Aki Koivuniemi Juha Pihanen Petra Posa Liisa Tiilikka Mira Tiirikainen Antero Nieminen Hämeenkoski Miia Rajala Tiina Kiljunen Kaarina Mäkinen Leena Parikka Kuhmoinen Marja Lahtinen Risto Ojala Mariella Rauhala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Jari Rantala Marko Hietala Matti Mäntylä Lahti Jarkko Nissinen Kimmo Nikula Sirkku Hildén Susanna Iivonen-Pekesen Ulla Vaara Sanna Mäkinen Vuokko Kautto Pia Peltomaa Hannu Himanen Einari Pohjolainen Jari Salonen Simo Räihä Milla Bruneau Arja Nikkanen Nastola Sinikka Ruuska Marja-Liisa Immonen Sirpa Purmonen Sirpa Hassinen Marko Helin Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Timo Väisänen Kirsti Laatunen Jani Markkanen Mikko Koivisto Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Silja Savola Antti Härkönen Atte Härkälä Pertunmaa Jarmo Parkkinen Jarkko Lunkka Sysmä Veli-Pekka Koskinen Arja Hiltunen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Sirpa Eskola-Levänen 3

Toimintakertomus Konsernihallitus ajalla 1.1. 31.12.2014 Puheenjohtaja Kari Salmi, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Jäsenet Juhani Hilkemaa, Lahti Harry Nordström, Asikkala Helena Maattola, Hollola Irmeli Perkiö, Heinola Seppo Virtanen, Nastola Kalle Aaltonen, Lahti Aino Alonen, Orimattila Paula Ijäs, Heinola Jukka Tonteri, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla 1.1. 31.12.2014 Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Varajäsenet Seppo Koskinen, Lahti Sari Niinistö, Lahti Simo Räihä, Lahti Arto Juva, Asikkala Kristiina Hämäläinen, Hollola Sanni Honkanen, Sysmä Veini Holopainen, Orimattila Juhani Sirkiä, Hollola Nina Laihanen, Lahti Kati Pölönen, Hollola Pekka Niemelä, Lahti Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla 1.1. 31.12.2014 Puheenjohtaja Varajäsenet Pasi Jalonen, puheenjohtaja Tatu Söyrilä Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Harri Rummukainen, Lahti Jäsenet Heli Heikkilä, Orimattila Mira Nieminen, Asikkala Kari Hyytiä, Hollola Reijo Päivärinta, Kärkölä Raili Koskinen, Sysmä Marita Kemppi, Heinola Lasse Pakkanen, Nastola Tapio Nieminen, Hartola Antero Parikka, Lahti Martti Mäkelä, Lahti Niina Pautola-Mol, Lahti Teresa Rautapää, Lahti Leena Ritala, Orimattila Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Orimattila Henkilöstön edustaja: Jorma Lehtinen, lehtori Mirja Aho, toimistosihteeri Opiskelijoiden edustaja Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja Juudit Pulkkinen (lukuvuodeksi 2013 2014) Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla 1.1. 31.12.2014 Puheenjohtaja Varajäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Kivistö Jari Starckjohann Päivi Oresto Jukka Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Mustonen Jukka 31.7. asti, Pilpola Olli 1.8. alkaen Haapola Leena Pilpola Olli 31.7. asti 4

Toimintakertomus Muun henkilöstön edustaja (1): Vierumäki Riikka Opiskelijoiden edustajat (2): Leinonen Eero Mäkitalo Miika Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Mustonen Seija Strengell Petri Similä Neea Kiuru Jenna Piipponen Minna Nikula Susa Jussi Eerikäinen Essi Alaluukas Tuoterenkaan johtokunta ajalla 1.1. 31.12.2014 Puheenjohtaja Varajäsenet Hannu Kokko, Lahti Matti Rautio, Lahti Varapuheenjohtaja Tuomo Jussila, Orimattila Marianne Hyväkkä, Orimattila Jäsenet Pirjo Ahola, Asikkala Ritva Ahonen, Padasjoki Sari Hahl, Nastola Petri Honkanen, Nastola Manja Piela, Hollola Sini Louko, Hollola Anita Saarinen, Padasjoki Toni Kaskela, Lahti Raimo Suni, Kärkölä Juha-Matti Laiho, Kärkölä KONSERNIN HALLINTO, Tulosalueiden johtoryhmät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus Outi Kallioinen, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Pekka Kotiaho, johtaja Tuoterengas Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä 1.1. 31.8.2014 Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Keijo Makkonen, vararehtori Iiris Pakkanen, opetusalajohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Raili Yrjölä, opetusalajohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Jyrki Pyykkönen, myyntijohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Viestintä- ja markkinointipalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Merja Helminen, projektipäällikkö, Talouspalvelut Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä 1.9. 31.12.2014 Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Seija Katajisto, vararehtori Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Reija Launiemi, hallintosihteeri Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri 5

Toimintakertomus LAMK johtoryhmä 1.1. 31.5.2014 Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, YPA/Viestintä- ja markkinointipalvelut Janita Markwort, talouspäällikkö, YPA/Hallintopalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, YPA/Hallintopalvelut Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri LAMK johtoryhmä 1.6. 31.12.2014 Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Janita Markwort, hallintojohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Mari Rosberg, asiakkuuspäällikkö Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja Laura Montonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Tuoterenkaan johtoryhmä Pekka Kotiaho, johtaja, puheenjohtaja Riitta Leino, talouspäällikkö Katja Aalto, kehittämispäällikkö Raija Huusko, henkilöstösuunnittelija Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö Yhteisten palvelujen johtoryhmä, YPA-tiimi Martti Tokola, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Tommi Kangasaho, tietohallintojohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Janita Markwort, talouspäällikkö (30.4. asti) Merja Helminen, talouspäällikkö (1.5. alkaen) Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Kari Tuutti, kiinteistöjohtaja Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri KONSERNIN HALLINTO, Tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Yhteiset palvelut toimitusjohtaja Hallintopalvelut toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti Kiinteistöpalvelut kiinteistöjohtaja Ravintolapalvelut ravintolapalvelujohtaja Tietohallintopalvelut tietohallintojohtaja Viestintä- ja markkinointipalvelut viestintä- ja markkinointijohtaja Tieto- ja kirjastopalvelut Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, jolle tietopalvelujohtaja raportoi 6

Toimintakertomus 1.1.3 Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Suomen heikko taloustilanne jatkuu edelleen. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kasvavan aikaisintaan 2016 ja ensi vuoden kasvumahdollisuudet lepäävät vientiodotusten varassa. Maailmantalouden osalta tilanne kohenee öljyn hintaromahduksen myötä, euroalueen vientiyritysten näkymiä piristää lisäksi heikkenevä euro. Maailmantalouden voimistuva kasvu nostaa Suomen vientiä 2015, vaikka Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Valitettavasti viennin nousu vaikuttaa kotimaiseen kysyntään viiveellä ja vaimeasti. Viive johtuu siitä, että työllisyys kääntyy nousuun vasta nousun jatkuttua hetken aikaa, ja yritysten investointihankkeiden toteutus alkaa hitaasti. Vaimeiden kysyntäodotusten takaa löytyvät kotitalouksia rasittava reaalipalkkojen heikko kehitys sekä tiukka finanssipolitiikka. Polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että kasvattaa kauppataseen ylijäämää. Suomi olisi päässyt vientivetoiseen kasvuun kiinni jo 2014 aikana ilman Venäjälle suuntautuvan viennin laskua ja Ukrainan tilanteen vaikutuksia. Vienti Venäjän ulkopuolelle kääntyi kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien virta voimistui vuoden aikana. Dollaria ja puntaa vastaan heikentynyt euro helpottaa suomalaisten yritysten vientiponnisteluja 2015. Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat luisuvat edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Kotimaisen kysynnän odotetaan kääntyvän loivaan nousuun vasta 2016, kun vientiteollisuuden työllisyys kohentuu ja finanssipolitiikan kiristystahti lieventyy. Suomalaisten kannattaa silti totutella ajatukseen, että meiltä menee yli vuosikymmen kriisiä edeltäneen bruttokansantuotteen ylittämiseen. Taantuma on historiallisen pitkä, mutta seuraavan hallituksen pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Matalat inflaationäkymät naulaavat EKP:n ohjauskorot nykylukemiin ainakin vuoteen 2017 asti. Samalla EKP:n uudet tukitoimet lisäävät likviditeettiä euroalueella painaen jo ennestään matalia EURIBOR korkoja alaspäin. Matalat lainanhoitokustannukset helpottavat suomalaisten asuntovelallisten ja yritysten tilannetta muuten haastavassa taloustilanteessa, arvioi Danske Bank suhdannekatsauksessaan joulukuussa. 1 Päijät-Hämeen virallinen väkiluku 31.12.2013 oli 202 424 henkilöä, joista miehiä oli 98 157 ja naisia 104 267. Vuodesta 2012 väkiluku laski maakunnassa 124 henkilöllä (-0,1 %). Väestönkasvu johtui muuttovoitosta, sillä kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli 3 990 henkilöä. Vuoden 2014 syyskuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 202 185 eli 239 henkilöä vähentynyt. Väheneminen johtui syntyneiden negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei voinut kattaa. 1 Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 2014 7

Toimintakertomus Vuonna 2013 koko maassa koulutustaso oli 347 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin noin 3,5 vuotta. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä koulutustasot ovat tarkasteltavista maakunnista alhaisimmat. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken. Kuva 1 Koulutustaso 2013 (20 v. täyttäneet) Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailtavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (71,7 %) ja alhaisin Etelä-Savossa (66,2 %). Päijät-Hämeessä se oli 66,6 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös korkein Pirkanmaalla (30,2 %), missä se on myös hieman korkeampi kuin koko maassa (29,3 %). Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä on yli 25 prosenttia, Päijät-Hämeessä 25,1 prosenttia ja Kymenlaaksossa osuus on 24,1 prosenttia. Etelä-Savossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 23,6 prosenttia. 8

Toimintakertomus Kuva 2. Tutkinnon suorittaneet 2013 (15 v. täyttäneet) Maassamuutto koulutusasteen mukaan oli Päijät-Hämeessä negatiivista vuonna 2013. Päijät- Hämeeseen muutti vähintään peruskoulutuksen omaavia henkilöitä 9 084 ja maakunnasta pois 9 413 henkilöä, jolloin nettomuutto oli -329 henkilöä. Päijät-Hämeestä muutti perusasteen suorittaneita 46 ja keskiasteen suorittaneita 363 enemmän pois kuin tänne muutti. Korkeaasteen suorittaneita taas muutti 80 enemmän Päijät-Hämeeseen kuin täältä pois. Kunnittain tarkasteltuna koulutettujen muutto oli Lahtea lukuun ottamatta negatiivista Päijät-Hämeen kunnissa. Silmiin pistävää kuitenkin on, että korkeakoulutettuja muutti tänne enemmän kuin täältä pois lukuun ottamatta Hartolaa, Padasjokea ja Sysmää. Tilasto perustuu 15 vuotta täyttäneiden muuttaneiden lukumäärään koulutusasteen mukaan. Kuva 3. Massamuutto koulutusasteen mukaan Päijät-Hämeessä 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan teollisuudessa työskentelevien määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt 1990-luvun alusta. Ennusteen mukaan koneteollisuus säilyttää asemansa suurimpana teollisuuden työllistäjinä Päijät-Hämeessä. Myös puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus ovat työllistäviä toimialoja. Elektroniikkateollisuus lisää työllisten määrää eniten, +21,3 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrän odotetaan kuitenkin vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2017. Eniten vähenisivät työlliset 9

Toimintakertomus puutavara-, kemian, tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden (tevanake-teollisuus) sekä paperiteollisuuden piirissä. Pienintä muutos ennusteen mukaan on metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa, elintarvike- sekä rakennusaineteollisuudessa. Palvelualoilla liike-elämää palveleva toiminta tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Seuraavaksi eniten työllisten määrän odotetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa. Kaikissa vertailtavissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 alle 100 prosenttia. Päijät-Hämeessä (95,6 %), Kanta-Hämeessä (90,6 %), Pirkanmaalla (98,4 %) ja Kymenlaaksossa (97,2 %) työpaikkaomavaraisuus laski edellisvuodesta. Näin ollen pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelle lisääntyi edellisvuodesta. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Pirkanmaalla ja alhaisin Kanta-Hämeessä. Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä tarjolla 1 684 eli 75 vähemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 1 277 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuva 4. Avoimet työpaikat Päijät-Hämeessä 2013 2014 Joulukuussa työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (18,7 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (12,3 %). Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli 17,2 ja koko maassa 13,9 %. Edelliskuuhun nähden työttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, +2,0 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä muutos oli +1,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä edelliskuusta. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +2,1 prosenttiyksikköä, mikä oli samalla suurin nousu vertailumaakunnissa. Koko maassa nousua oli +1,3 prosenttiyksikköä. 10

Toimintakertomus Kuva 5. Työttömyysaste eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Kymenlaaksossa (15,5 %) ja Keski-Suomessa (15,6 %). Alhaisimmat osuudet olivat Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa (13,6 %). Edelliskuussa nuorisotyöttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Eniten nousua oli Kanta-Hämeessä, +2,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,9 % nousten edelliskuusta +1,2 prosenttiyksikköä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nuorten osuus työttömistä pysyi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ennallaan. Muissa maakunnissa nuorisotyöttömyys nousi. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa, +1,3 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,6 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. 11

Toimintakertomus Kuva 6 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Päijät-Hämeessä, 31,3 %. Edelliskuusta pitkäaikaistyöttömien osuus laski kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli -2,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 27,1 prosenttia (-1,8 prosenttiyksikköä). Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus laski Pirkanmaalla (-4,9 prosenttiyksikköä), mutta nousi muissa maakunnissa. Eniten kasvua oli Keski- Suomessa (+4,6 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä nousua oli +2,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi +2,0 prosenttiyksikköä. 12

Toimintakertomus Kuva 7. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä maakunnittain viimeisen vuoden aikana 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Maaliskuussa yhtymäkokous hyväksyi - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, - edelliseen liittyen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutuksen Lahden kaupungille, - Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttamisen, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen 2014 sekä - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi - konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaamisen. Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous hyväksyi - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 (2015 2017) ja talousarvio vuodelle 2015, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen 2014 - Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos 2014 - Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tarkastussäännön päivittäminen 13

Toimintakertomus - Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen 31.12.2014 ammattikorkeakoululain muuttuessa - Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen 31.12.2014 osana kuntayhtymän rakennemuutosta Konsernihallitus kokoontui toimintavuonna 24 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: - AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen - Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttaminen - Kuvataiteen perusopetuspalvelujen ostamista koskevan sopimuksen irtisanominen ja liikkeenluovutus, henkilöstönsiirtosopimus (Taide- ja muotoilukoulu Taika) - Lahden ammattikorkeakoulun lisäaloituspaikkaesitykset opetus- ja kulttuuriministeriölle - Kuntayhtymän rakennemuutos, palveluiden tuottaminen Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle 1.1.2015 alkaen - Kuntayhtymän rakennemuutos, tieto- ja kirjastopalveluiden hankinta Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ltä 1.1.2015 alkaen - Hanketoiminta ja TKI-toiminnan katsaus Lahden ammattikorkeakoulussa - Hanketoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa - Koulutuksen ennakointi - Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuskoulutus - Opettajien työelämäjaksot ja työelämäosaamisen kehittäminen - Opiskelijayrittäjyys Koulutuskeskus Salpauksessa - Opiskelijayrittäjyys Lahden ammattikorkeakoulussa - Ravintolapalveluiden toiminnan nykytila ja kehittäminen - Työssäoppimisjaksojen suunnittelu yhdessä työelämän kanssa - Koulutuskeskus Salpauksen Taitaja 2014-kisojen kisajärjestelyjen raportointi - Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksessa - Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016 2020, prosessin käynnistäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu, keskustelut jäsenkuntien kanssa - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sääntöpäivitys uuden toimintamallin mukaiseksi 1.1.2015 alkaen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintaohjeen päivittäminen - Kuntayhtymän hallintosäännön päivittäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta sekä eräiden henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvien päätösten päätöksentekijöiden osalta - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaaminen - Lahden ammattikorkeakoulun Niemen tiloissa sijaitsevan toiminnan esittely - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n toimintaan tutustuminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen - Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, asia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, yhtymäkokouksen päätös 31.3.2014 8 - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän pankkitilien käyttöoikeudet - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistelu - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin - Tilintarkastuskertomus vuodesta 2013 - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013 14

Toimintakertomus - Tilinpäätös vuodelta 2013, luottotappiot - Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta 2013 - Hallituksen esitys tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä - Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohje - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle 2014 - Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle 2014 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin 1. tilinpäätösennuste vuodelle 2014 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös 1.1. - 30.4.2014 ja 2. tilinpäätösennuste vuodesta 2014 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös 1.1. - 31.8.2014 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutos 2014 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto - Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos 2014 - Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015 laadintaohje - Jäsenkuntien lausunnot koulutuskonsernin vuosien 2015 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2015 talousarviosta 'Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä' - Toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 (2015 2017) ja talousarvion vuodelle 2015 - Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohje - Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 - Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 - Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle 2015 - Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin suunnitelma vuodelle 2015 - Tuoterenkaan yhtiöittäminen - Työvoimapalvelu Soiva Oy:n nimen muuttaminen osana Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämistä - Työvoimapalvelut Soiva Oy:n yhtiökokouksen koolle kutsuminen sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustajan nimeäminen yhtiökokoukseen Henkilöstöasiat - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksen suunnittelun ja yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen - Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenet - Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORAtoimikunta) jäsenten nimeäminen toimikaudelle 1.8.2014 31.7.2016 - Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen 31.12.2014 ammattikorkeakoululain muuttuessa - Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen 31.12.2014 osana kuntayhtymän rakennemuutosta - Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn toteuttaminen ja tulokset vuonna 2013 - Yhteisten palvelujen asiakaspalautekyselyn tulokset - Oikaisuvaatimusten käsittelyjä ja lausuntoja hallinto-oikeuteen: Lahden ammattikorkeakoulu 8 ja Koulutuskeskus Salpaus 1 Hankinta-asiat ja omaisuuden myynti - Koulutuskeskus Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston leasinghankinta - Liittyminen KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan kalustehankintojen puitesopimukseen, sopimuskausi 20.4.2018 asti - Lisenssisopimus Tactic Games Oy:n ja Tuoterenkaan välillä - Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, siivouspalvelujen hankinta - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän / Koulutuskeskus Salpauksen liittyminen AMKE ry:n Microsoft EES -sopimukseen ajalle 1.1.2015 31.12.2017 - Konsernin elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle 1.8.2013 31.7.2015, optiovuoden käyttöön otto ajalle 1.8.2015 31.7.2016 15

Toimintakertomus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin leasingrahoitus, tuotannolliset koneet ja laitteet, sopimus Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin PC- ja MAC-tietokoneiden sekä IT-pientarvikkeiden hankintasopimukset ajalle 1.4.2014 31.3.2015 - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen liittyminen KLkuntahankintojen puitesopimukseen leasingrahoituksesta, sopimus vuosille 2015 2017 - Suurkeittiölaitehankintojen puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Maanvuokrasopimuksen jatkon hyväksyminen Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen luonnonvara-alan koulutuksen käyttöön tarkoitetusta alueesta - As Oy Suojalinnan asunto-osakkeiden myynti - Tanhuan entisen kesäsiirtolan myynti - Lisämaan myynti naapurille koulutuskonsernin omistamasta Kivisaaressa sijaitsevasta Lepola-tilasta Vesijärvellä Investointihankkeista hallituksen käsittelyssä ja päätännässä olivat vuonna 2014 - Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen siirtyminen Jokimaalle, maneesirakennuksen toteutus - Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan koulutuksen tilojen (Svinhufvudinkatu 13) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja urakoitsijoiden valinta 1.1.5 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 taloudellinen tulos oli hyvä ja pitää ollakin, koska toisena vuotena peräkkäin tehdyillä sopeuttamistoimilla on varauduttu julkisen talouden rahoituksen laskuun sekä kuntayhtymän rakennemuutokseen. Vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksen koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus 1.8.2015 alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä 2015. 16

Toimintakertomus 1.1.6 Henkilöstö Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017 2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneella toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa sekä resurssien käytössä. Olemme valmistelemassa uutta toimitilastrategiaa, jonka pohjalta valmistelemme Toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2016-2018. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä muut vähentämislistalla olevat kiinteistöt. 1.1.2015 toteutetaan apporttiomaisuuden siirto sovitusti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei toteuteta ennen kuin hallintooikeus on käsitellyt siirrosta tehdyn valituksen. Kuntayhtymä omistaa Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä kahdeksan kunnan puolesta yhteensä 8,93 prosentin omistuksella yhtiöstä. Tuoterenkaan toiminta siirrettiin 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle. Kuntayhtymän taseessa oleva 457 271,36 euron osakeomistuksesta toteutetaan päätösten mukainen osakekauppa Lahden kaupungin kanssa. Kunnille on tehty päätösesitys suojatyötoiminnan poistamiseksi kuntayhtymän tehtävistä perussopimuksessa. Omistajien hyväksyttyä perussopimusmuutoksen ja eläkemaksujen käsittelyn Tuoterenkaan toiminnasta jäävien vastuiden osalta, tullaan toukokuun yhtymäkokouksen jälkeen tekemään lopputilitys ja palauttamaan peruspääoma ja ylijäämät Tuoterenkaan omistajakunnille. Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 on johdettu yhteisestä strategiasta ja Henkilöstöohjelmasta. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat: - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista - Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme - Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti 17

Toimintakertomus Koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli 31.12.2014 yhteensä 1445 henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 70 henkilöä. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut on esitetty kohdassa 4.5.1. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan vuodelta 2014 erillinen Henkilöstökertomus, joka valmistuu ainoastaan sähköisenä julkaisuna helmikuussa 2015 ja julkaistaan konsernin www-sivuilla. Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista ja henkilöstöohjelman toteuttamisesta. 1.1.7 Ympäristötekijät Toimintavuoden 2014 aikana jätehuollon lajittelun kehittämistä on jatkettu yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen eri toimipisteiden kanssa. Samalla jätteiden seurantaa on täsmennetty palveluntuottajan Sita Finland Oy:n tietojärjestelmässä. Kiinteistöpalvelut on jatkanut yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen sisältyviä jätelajittelukoulutusten järjestämistä konsernin henkilöstölle. Nykyinen sopimus Sita Finland Oy:n kanssa jatkuu elokuuhun 2015 asti, jonka jälkeen sopimusta on mahdollisuus jatkaa yhteensä kahdella optiovuodella. Kesällä 2014 valmistuneessa koulutuskeskus Salpauksen Businesstalon saneerauksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kiinteistön elinkaariajatteluun tilojen käytön muunneltavuuden ja energiatehokkuuden kautta, samoin kuin jätteiden sujuvaan ja ympäristöystävälliseen käsittelyyn mm. Molok-jätesäiliöiden sisäpihalle asennuksen myötä. Toimintaympäristön muutoksien ja henkilöstöresurssien muutosten johdosta on kiinteistöjen puhtaanapidossa luokkatilojen siivouksen taajuutta täsmennetty toimintavuoden aikana. Samalla on aloitettu yhdistelmäkoneiden uusiminen vastaamaan entistä paremmin nykyaikaisia siivousmenetelmiä. Laitoshuoltajien osalta aloitettiin vuokravaatekokeilu, jossa työvaatteiden pesu ja ylläpito on ulkoistettu. Siivouksessa on myös edelleen jatkettu ympäristöystävällisten siivousaineiden ja -koneiden käyttöä ympäristöstrategian aikaisempien tavoitteiden mukaisesti Kiinteistöjen saneerauksissa sekä korjausrakentamisessa rakennusliikkeet on sitoutettu tarkkaan rakennusjätteiden lajitteluun, mikä on otettu huomioon jo tarjouspyyntöjen laadintavaiheessa. Rakennushankkeissa pintamateriaalien valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja materiaalien puhtaanapitoon. Koulutoimintaan liittyvien käytettyjen irtokalusteiden varastointia ja niiden lajittelua on kehitetty toimintavuoden aikana. Kalusteiden varastointia varten vuokratusta hallitilasta luovuttiin syksyllä 2014, jolloin kalustevaraston toiminta keskitettiin kuntayhtymän omiin tiloihin kahteen varastotilaan keskustan kampusalueella. 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta 2014 Johdanto Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymän hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää selonteon konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lausuma on vuoden 2014 rakenteiden ja toiminnan mukainen. Tämä näkyy erityisesti arviointikohtien perusta kuvauksissa. Lausumassa otetaan kantaa omistajaohjauksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen kuntayhtymän johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Lausunnossa kuvataan pysyvät toimintatavat sekä kyseisenä vuonna tehty kehittämistoiminta. Lisäksi todetaan toimintatapoihin liittyvät kehittämistarpeet ja suositukset. Lausuma perustuu hallinnollisiin dokumentteihin ja selvityksiin. Nämä asiakirjat on kerätty Kori-intraan https://kori.phkk.fi/salpaus/toimintajarjestelma/toiminnan-seuranta-ja-arviointi/sisaisen-valvonnan-arviointi/sivut/aloitussivu.aspx. Arvioinnissa on hyödynnetty sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tuottamia tietoja. Tilikauden aikana havaittuihin puutteisiin liittyen kuntayhtymän johto on esittänyt yhtymähallitukselle selonteot tehdyistä korjauksista sekä suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. 18

Toimintakertomus Yhtymähallitus antoi selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiin havaintoihin (Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013) kuntayhtymän, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen antamien selontekojen pohjalta. Selvitys toimitettiin tarkastuslautakunnalle 30.9.2014 ja yhtymäkokoukselle 27.10.2014. Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli selvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan 7.4.2014 ja 25.8.2014. Yhtymähallitus hyväksyi selvityksen kokouksessaan 1.9.2014. Selvityksessä esitetään, miten toimintaa ja prosesseja muutetaan ja kehitetään, jotta päästään tarkastuslautakunnan suosittamalle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa, onnistumista ja tuloksia raportoidaan mm. osavuosikatsauksissa ja tasekirjassa. Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Kuntayhtymän toiminnanohjauksen vuotta 2014 koskevassa kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, tulosaluejaon vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Lisäksi toiminnanohjauksen kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Kuvauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. Päätöksenteko koskien on kuvattu kokonaisuudessaan toiminnanohjauksen kuvauksessa Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten toimitusjohtajan ja rehtoreiden varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä vuoden 2014 osalta ovat olleet yhtymäkokous, yhtymähallitus, Lahden ammattikorkeakoulun hallitus, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtokunnat sekä Ammattiosaamisen toimikunta ja Lahden ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta. Kuntayhtymän omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on yhtymähallituksen tehtävä. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymällä on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus ja toimitusjohtaja. Kuntayhtymän, sen tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua Toimivallan 19

Toimintakertomus delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän rakenne muuttui Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä erillisiin osakeyhtiöihin. Vuoden 2014 osalta tämä edellytti kuntayhtymältä rakennemuutoksen suunnittelua ja osittaista täytäntöönpanoa. Koulutuskeskus Salpauksen uuden toimintamallin valmistelu aloitettiin keväällä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttivät toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Henkilöstöön kohdistuvista sopeuttamistoimenpiteistä sekä työvoiman vähentämisen tarpeista tuotannollisista ja taloudellisista syistä neuvoteltiin osana kevään 2014 yhteistoimintaneuvotteluja. Uudessa toimintamallissa kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio muodostuu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on neljä tulosyksikköä: oppimis- ja koulutuspalveluista, oppimisen kehittämispalveluista, oppilaitospalveluista sekä rehtorintoimisto ja hallintokokonaisuudesta. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Työ oli alkanut jo vuonna 2012 yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelulla. Valmistelu eteni suunnitellussa aikataulussa ja ammattikorkeakoulu osakeyhtiö aloitti toimintansa 1.1.2015. Vuoden 2014 aikana käytiin Tuoterenkaan omistajaohjauskeskusteluja omistajastrategian muodostamiseksi. Valmistelu liittyi kuntalain vaatimukseen yhtiöittää Tuoterenkaan työpajatoiminta ja samalla löytää ratkaisu Tuoterenkaan toimintaan sitoutumiseen ja sitä kautta taloudellisten haasteiden voittamiseksi. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 27.10.2014 38 Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta siirretiin 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille toteutetun osakekaupan kautta. Rakennemuutoksen yhteydessä päätettiin Lahden ammattikorkeakoulun hallituksen ja Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta vuoden 2014 lopussa. Kuntayhtymän hallintosääntö uudistettiin ja yhtymähallituksen esittelijöiksi tuli vuoden 2015 alusta toimitusjohtajan lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen rehtori. Samalla hallitus antoi Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasäännön, jolla määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Tasekirjan kohdassa 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Hallinto-oikeudessa oli 31.12.2014 tilanteessa yksi keskeneräinen käsittely koskien Lahden ammattikorkeakoulua. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta: Tilintarkastus antoi väliraporttinsa 9.12.2014. Väliraportissa kerrotaan hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvonnan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusten tulokset. Alla olevassa taulukossa on koottu tarkastuksien tavoitteet sekä kohteet. Tarkastusalue Tarkastuksen tavoite Tarkastuskohde Hallinnon laillisuus Varmistaa tarkastuskohteen hallinnon ensisijaisesti kuntalain ja muiden hallintolakien sekä valtuuston päätösten mukaisuus Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen oikeellisuus ja annettujen tietojen riittävyys Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sisältävät lakien, ohjeiden ja suositusten mukaiset tiedot ja ne on oikein johdettu kirjanpidosta ja muista asiakirjoista - Toimielinten / viranhaltijoiden päätöksenteko ja täytäntöönpano - Tilinpäätöslaskelmien ja laatimisperiaatteiden oikeellisuus - Johtaminen kirjanpidosta - Oikeat ja riittävät tiedot 20

Toimintakertomus Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuus Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimivuus Todeta, että asiakas antaa valtionosuuksien perusteista ja käytöstä oikeat tiedot ja saa valtionosuudet oikean suuruisina Arvioida sisäistä valvontaa ja konsernivalvontaa painopistealueilla sekä kontrollien riittävyyttä tietojen oikeellisuuden, toiminnan ja talouden turvaamiseksi - Tietojen keräily- ja käsittelyjärjestelmän luotettavuus ja valtionosuuspäätösten käsittely - Ohjeiden ja valtionosuusehtojen noudattaminen - Dokumentointi - Suunnittelu-, seuranta- ja johtamisjärjestelmien toimivuus - Toimintariskien hallinta - Kontrollit Yhtymähallituksen lausuma: Kuntayhtymässä sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittäminen ja yhtiöiden toiminnan käynnistyminen 1.1.2015 aiheutti muutoksia Koulutuskeskus Salpaukseen ja Yhteisiin palveluihin. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän uusi toimintamalli ja uudelle toiminnalle päivitetyt säännöt tukevat kuntayhtymän toimintaa toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,60 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus 1.8.2015 alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä 2015. Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen 21

Toimintakertomus koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017 2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Kehittämiskohteet: Kuntayhtymän rakenne on muuttunut ja toiminta muodostuu jatkossa Koulutuskeskus Salpauksen toiminnasta. Kuntayhtymän Yhteiset palvelut ja Koulutuskeskus Salpaus ovat sulautettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuskeskus Salpausta tulee jatkossakin kehittää tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ammatillisen koulutuksen ja sen tarvitsevien palveluiden tuottajaksi. Toteutettujen rakennemuutosten vaikutusta tulee seurata ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa kehittämisen painoalueet tulee olla perustehtävässä. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä rahoituslain tulevat muutokset edellyttävät pedagogiikan uudistamista. Salpauksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä Päijät-Hämeen alueella tulee kehittää ja aluekehitysroolia ja vaikuttavuutta vahvistaa. Seudullisessa yhteistyössä sekä kumppanuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä on jatkettava omistajakuntien kanssa. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkavalle toimintavuodella. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu kuntayhtymän vuosikellon avulla. Raportointia tukevat ja DW-tietovaraston käyttö. Tulos- ja kehityskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana toteutetulla rakennemuutoksella oli vaikutusta kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimielimiin, jonka johdosta aiemmin toiminut Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta lakkautettiin. Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous ja käytännön johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu jatkossa yhtymähallituksessa. Esittelijöinä 22

Toimintakertomus yhtymähallituksessa toimivat toimitusjohtaja sekä rehtori. Muita toimielimiä ovat tarkastuslautakunta, ammattiosaamisen toimikunta sekä soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta. Myös Salpauksen johtamisjärjestelmä uudistui rakennemuutoksessa. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen aiheutti muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen johtamisjärjestelmä rakennettiin yhteneväksi. Uudistettu johtamisjärjestelmä muodostuu johtoryhmästä, toiminnanohjausryhmästä, kriisiryhmästä, johtotiimistä sekä esimiesfoorumista. Johtamisjärjestelmä tuli voimaan 1.9.2014. Rakennemuutos edellytti kuntayhtymän sääntöjen uudistamista ja päivittämistä. Sääntöuudistuksen valmistelu käynnistettiin huhtikuussa 2014. Voimakkaimmin uudistusta tehtiin hallintosääntöön, johon yhdistettiin tarvittavat osat Koulutuskeskus Salpauksen lakkautetusta johtosäännöstä. Lisäksi hallintosäännöstä poistettiin henkilöstöasiat omaksi henkilöstöasioiden toimintasäännöksi. Seuraaviin sääntöihin tehtiin lisäksi uudesta toimintamallista ja organisoitumisesta johtuvia stilistisiä muutoksia: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunnan toimintasääntö ja Koulutuskeskus Salpauksen SORA-toimikunnan toimintasääntö. Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu aloitettiin kesällä 2014. Konsernihallitus määrittely strategian valmisteluun liittyvät käsitteet ja vahvisti valmisteluaikataulun. Vuoden 2014 merkittävin valmistelupanos kohdistettiin arvoprosessiin. Uuden strategian on tavoitteena valmistua kesäkuussa 2015. Yhtymähallituksen lausuma: Arvot muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle, opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Uudet arvot otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lähtien. Uuden strategian valmistelu jatkuu tavoitteena päättää uudesta strategiasta kesäkuussa 2015. Salpauksen uusi toimintamalli luo hyvän pohjan kuntayhtymän toiminnalle vuoden 2015 alusta. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on päivitetty uuden toimintamallin mukaiseksi. Sen avulla on kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt, miten organisaatiossa toimitaan. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien Salpauksen toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten oppilaitoksessa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus ovat hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Uuden toimintamallin käynnistymisen varmistaminen ja toiminnan keskittyminen toisen asteen koulutuksen järjestäjäksi ovat kehittämisen keskiössä alkavana toimintavuonna. Kevään 2015 aina määritellään toimintakulttuuri ja sen kehittämisen painopisteet osana strategiatyötä. Toimintakulttuuri on olennainen osa johtamisen onnistumista. Salpaus tuottaa palveluja edelleen myös Lahden ammattikorkeakoululle. Tämä palvelutehtävä on tärkeä yhteisten laadukkaiden ja kustannustehokkaiden alueellisten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palveluiden kehittäminen Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun etujen mukaisesti tulee olla tavoitteena. Kuntayhtymä omistaa osan jäsenkuntiensa puolesta (Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä) Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä. Ammattikorkeakoulun kehittymisen tukeminen on osa kuntayhtymän alueellista palvelutehtävää. 23

Toimintakertomus Riskienhallinnan järjestäminen Perusta: Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Kuntayhtymän johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla kuntayhtymä voi toiminnassaan ottaa. Kuntayhtymän johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategisissa painopisteissä onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän tuloskortissa on määritelty keskeiset strategiset mittarit. Kuntayhtymän johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on kuntayhtymän johdolla, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on osa esimiestyötä. Tulosalueiden ydinprosesseihin liittyviä riskienhallintatapoja ja varmennusmenettelyjä on kuvattu tulosalueiden mallintamissa prosesseissa. Tietovarastoraportoinnin käyttöönotto toiminnan eri osa-alueilla on olennainen osa opetuksen toteutuksen riskienhallintaa ja sen kehittämistä. Opiskelijoihin liittyvät tiedot saadaan ajantasaisesti ja niiden käytettävyys päätöksenteon apuna on olennaisesti parantunut. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna 2013 uudistetun ohjeen pohjalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi suoritettiin koulutuskeskus Salpauksessa ja yhteisissä palveluissa vuoden 2014 lopulla. Arviointi toteutettiin esimiehille suunnatulla kyselyllä, jonka tavoitteena oli muodostaa kuva Salpauksen sisäisen valvonnan nykytilasta. Lahden ammattikorkeakoulu sekä Tuoterengas eivät osallistuneet arviointiin meneillään olleista osakeyhtiöitymisistä johtuen. Kyselyssä arviointiin menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Arvioinnin tulosten perusteella on todettavissa, että johto ja esimiehet tuntevat hyvin oman vastuualueensa ohjaavan lainsäädännön sekä kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Johto ja esimiehet pyrkivät huomioivat toiminnassaan hyvän hallintotavat ja toiminta nähdään perustehtävälähtöisenä. Eniten tunnistettua vaihtelua on kyselyn perusteella havaittavissa erillisprosessien (mm. sopimushallinta ja hankintamenettely) tuntemisessa. Arvioinnissa selvitettiin nykytilaa myös taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arvioinnista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arviointia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella kaikilla vastuualueilla eikä tunnistettuja riskejä ole dokumentoitu tarkoituksenmukaisesti. Menettelytavoissa on vastuualueittain eroja. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. 24

Toimintakertomus Konsernin rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää yhtymähallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Konsernissa sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Toimitusjohtaja informoi yhtymähallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti konsernin vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Konsernin rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava yhtymähallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitusjohtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj - Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät-Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oyj Konsernin pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Maksuliikenne- ja pankkipalveluiden kilpailutusta lykättiin seudullisen yhteistyön valmistelusta johtuen. Vakuutusyhtiönä toimii vuodesta 2013 alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutusten kokonaisuus ohjeineen, vakuutusehtoineen ja korvausmenettelyineen on kuvattu Kori-intrassa. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Konsernin ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. PHKK on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Konsernilla on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoiminnan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni on varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Toimitilavision 2016 tavoitteiden mukaisesti toimitilojen määrää on vähennetty. Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminta lakkautettiin syksyllä 2014. Aiemmin oli luovuttu jo Teinintien ja Sammonkatu 8:n toimipisteistä. Kiinteistöjen myyminen on vielä kesken. Taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa hyvän pohjan keskittyä perustehtävän muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. 25

Toimintakertomus Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty vuoden 2014 osalta hallintosäännössä (luku 6, 14 24 ). Henkilöstöohjelman neljä kehittämisen painopistettä ovat olleet: vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla, edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista, uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme ja kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti. Kehittämisen toimenpiteet toteuttavat ennakoivaa henkilöriskienhallintaa. Toimenpiteet ja vastuutahot kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Henkilöstöpalveluiden palvelusuunnitelmassa. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit tässä kokonaisuudessa liittyvät osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä ja kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Henkilöstöjohtamisen tukena on osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. HR-DW-tietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat edellisvuoden tavoin kaikkiin henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin. Kevään yhteinen tavoitteemme neuvotteluissa oli varautua Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutokseen Lahden ammattikorkeakoulun sekä Tuoterenkaan yhtiöitymisten vuoksi. Rakennemuutoksen tuloksena muodostui kuntayhtymän (Koulutuskeskus Salpauksen) uusi rakenne, johtamisjärjestelmä sekä organisoituminen. Aiempien vuosien yhteistoimintaneuvottuprosessit ovat vaikuttaneet jonkin verran henkilöstön työssäjaksamiseen. Henkilöstön jaksamista on tuettu suunnitelmallisella viestinnällä ja tiedottamisella. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu muut tukitoimenpiteisiin esimerkiksi työterveyshuollon toteuttamana. Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016 2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa 6.11.2014. Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot liittyvät strategiavalmisteluun 2016 2020, mutta otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista. Helmikuussa 2015 toteutetaan johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. 26

Toimintakertomus Henkilöstösuunnitteluprosesseja on parannettu myös osana yhteistoimintaneuvotteluja. Aikuiskoulutuksen resursoinnin ja seurannan toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2013 ja se eteni testausvaiheeseen vuoden 2014 aikana. Aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on rakentaa opetushenkilöstön tuntisuunnitelmat siten, että niistä on raportoitavissa reaaliaikaisesti työn kohdentuminen asiakastuottoihin ja muuhun työhön. Lisäksi tavoitteena on aikuiskoulutuksen resursointiperiaatteiden yhtenäistäminen sekä henkilöstötarpeen ennakointi arvioituihin asiakastuottoihin (myynti/tarjoukset/mahdollisuudet) hyödyntäen aiempien vuosien tuottoprofiilia. Kiinteistöriskien hallinta Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti pyritään konsernin kiinteistöomaisuutta vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta 188.200 m 2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle 126.000 m 2. Tavoitteeseen sisältyy 1.1.2015 yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on 23.000 m 2. Toiminta vuonna 2014: Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Apuna valmistelussa on käytetty Haahtela-yhtiöiden asiantuntemusta. Uusi strategia tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua pedagogiikassa ja opetusjärjestelyissä. Tavoitteena on laatia strategia toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtämistä pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta ei toteutettu, koska siirrosta tehty valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Asiassa odotetaan oikeuden ratkaisua. Vuonna 2014 myytiin Linnaistentie 33, Kujala, Tanhuantie 285, Kuhmoinen ja As. Oy Suojalinnan osakkeet. Teinintien kiinteistöstä toiminnot sijoitettiin Ståhlberginkadun kampukselle kesällä 2013. Teinintien tilat ovat edelleen vuokrattu ulkopuoliseen koulu- ja päiväkotikäyttöön lähes kokonaan. Kiinteistön omistuksesta pyritään luopumaan myynnin kautta. Orimattilan Heinämaantien kiinteistön myyntiä jatkettiin. Asuntolatoiminta tiloissa jatkui kevääseen 2014. Heinolan Opintie 2 vuokrattiin osittain Heinolan kaupungin koulukäyttöön. Toiminta Hollolan Kukonkoivun toimipisteessä loppui syksyllä 2014 ja kiinteistö on myynnissä, mutta myös vuokrattavissa. Sammonkatu 8 kiinteistöyhtiön tiloista ollaan toimitilavision mukaisesti luopumassa. Ensimmäiset tilat vapautuivat kesällä 2013. Näistä osa saatiin luovutettua Lahden kaupungin väistötilakäyttöön. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille, mutta tiloja on jo tyhjänä noin 3000 neliötä. Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovuttamisesta Lahden kaupungille on aloitettu neuvottelut. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Uusi keväällä 2015 valmistuva toimitilastrategia osana Salpauksen uutta strategiaa tulee asettamaan uudet tavoitteet toimitilojen kehittämiselle. Yhtymähallituksen lausuma: Riskienhallinta kuntayhtymässä on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko konsernissa. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely on osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). 27

Toimintakertomus Toiminnanohjauksen tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Toiminnanohjauksen rakennetta on kehitetty osana rakennemuutoksen suunnittelua ja uuden Salpauksen valmistelua. Riskienhallinta on osa toiminnanohjausta. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kriittisissä menestystekijöissä onnistumiseen liittyviin riskeihin (mahdollisuuksiin ja uhkiin). Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Toimitilojen tarkastelu osana tutkintojen uudistusta, rahoituslainsäännön muutosta, pedagogiikan muutosta on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Kehittämiskohteet: Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan 1.12017 voimaan tulevia järjestämislupia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on riittävän suuret, palveluiltaan kattavat ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvat koulutuksenjärjestäjät. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina 2017 2021 resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneelle toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Järjestämisluvan kriteerejä ovat lisäksi riittävä ja tarvittavan osaamisen ja kelpoisuuden omaava henkilöstö; toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit; toimivat ja laajat työelämäsuhteet; oppimisympäristöt; muu infrastruktuuri; kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Kehittämis- ja sopeuttamistoimien tavoitteet tulee suunnata nyt niihin. Kiinteistöjen osalta tavoitteena tulee edelleen olla kiinteistöjen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista ja perustehtävän toteuttamisen muutosta. Uuden toimitilastrategian tulee asettaa uudella tasolla olevat tavoitteet toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Salpaus on osallistunut valtakunnalliseen laatujärjestelmän arvioinnin pilotointiin jo vuonna 2014. Laatujärjestelmän arviointi tehdään vuonna 2015. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessia kehitetään kattamaan kuntayhtymän työyksikkötasot. Riskienhallinta on ollut osa johdon suunnittelutyötä mutta riskien tunnistaminen ja dokumentointi on työyksikkötasoilla vaihtelevaa. Riskien arviointiprosessi käynnistetään toukokuussa 2015 kuntayhtymän johdon ja esimiesten kanssa ja arviointityö toteutetaan työyksiköissä syksyn aikana. Arviointiprosessin tuloksena syntyy kokonaisvaltainen riskienarviointidokumentaatio koko kuntayhtymän osalta. 28

Toimintakertomus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta: Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Konsernin johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi konsernilla on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää yhtymähallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: yhtymähallitus hyväksyy 300 000 euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Konsernin strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökohdista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organisoi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Konsernin omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Konsernin Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna 2014: Koulutuskonsernin kiinteistövisiota on täsmennetty osana toiminnan sopeuttamisen ja rakennemuutoksen valmistelua. Tavoite kiinteistökannan vähentämiseksi on 20 %, 37 000 neliötä. Osana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä yhtiöitettävän Lahden kaupungin hallintaan 1.1.2015 siirtyy 23 000 neliötä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksessa ja yhtiöittämisen asiakirjoissa on sovittu Lahden ammattikorkeakoulun omaisuuden siirtymisestä yhtiöitettävälle ammattikorkeakoululle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei ole toteutettu Hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevasta valituksesta johtuen. Yhtymähallituksen lausuma: Konsernin omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. 29

Toimintakertomus Koulutuskonsernin sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistökannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kiinteistöjen käyttöasteen on edelleen liian alhainen. Kehittämiskohteet: Kiinteistövision mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa ja kehittää uuden valmisteluvan toimitilastrategian pohjalta. Sopimustoiminta Perusta: Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten-, dokumenttien- ja arkistojen hallintaan. Konsernissa on Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTC Services Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus 2.1.2013 hankintajuridisten asiantuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee konsernin toimintaa tarpeen mukaan. Hankintalain mukaisesti kaikista yli kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli 30 000 euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tulosalueittain/sopimustyypeittäin tilinpäätöskirjaa varten. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuksesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna 2014: Vuonna 2014 kartoitettiin kaikki koulutuskonsernin voimassaolevat sopimukset tuleviin yhtiöitymisiin liittyen. Päättyneet sopimukset päätettiin Dynasty-sopimushallinnassa ja aiemmin tallentamattomat sopimukset tallennettiin järjestelmään. Samalla käytiin läpi sopimukset, jotka koskivat ainoastaan Lahden ammattikorkeakoulua tai Tuoterengasta ja päätettiin jatkotoimenpiteet. Valmisteltiin Salpauksen uuden toimintamallin pohjalta 1.1.2015 käyttöönotettavaa Dynastyn tietokantaa, johon kaikki Kuntayhtymän ja Salpauksen voimassa olevat sopimukset tullaan tallentamaan. Yhtymähallituksen lausuma: Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi sopimusasiat on ohjeistettu konsernin intranet-sivuilla. Kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa tehty sopimusten selvitys on saattanut sopimushallinnan ajantasaiseksi. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista sopimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Vuonna 2015 vahvistetaan käyttäjien Dynasty-sopimushallinnan järjestelmäosaamista sekä varmistetaan, että sopimushallinnan sisältö kattaa kaikki Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen voimassa olevat sopimukset. Sopimushallinnan, allekirjoitusoikeuksien sekä hankintaoikeuksien ohjeistusta selvennetään sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Ohjeituksiin lisätään huomio kuntayhtymän ja sopimuskumppanien välille syntyvistä pitävistä sopimuksista, vaikka sopijalla ei kuntayhtymässä olisi määritelty toimivaltuuksia. Täsmennettävällä ohjeistuksella pyritään välttämään perusteetta syntyviä sopimuksia. 30

Toimintakertomus Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. Sisäisen tarkastuksen toiminto toimii yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje (hallitus 7.3.2011 28)antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös mahdolliselle ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Hallitus hyväksyy vuosittain tehtävän sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään myös mahdolliset ostopalveluina hankittavat tarkastustehtävät. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on hallituksella. Toimitusjohtaja yhdessä toimeenpanevan johdon kanssa vastaa järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitellään asianmukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea koulutuskonsernia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa konsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen hallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia konsernin tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelman on laadittu aiempina vuosina lukuvuosirytmin mukaisesti. Vuoden 2014 aikana sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa uudistettiin koskemaan kalenterivuotta toiminta- ja taloussuunnittelua vastaavaksi. Lisäksi suunnitelman sisältöä selkeytettiin vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelmassa on aiemmin kuvattu myös muiden arviointisuunnitelmien sisältö. Näiden osalta yksityiskohtaiset kuvaukset poistettiin ja sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelmassa viitataan Salpauksen erilliseen arviointisuunnitelmaan. Yhtymähallituksen lausuma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on kuntayhtymässä hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi on tarkoituksenmukainen suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Tarkastus on riippumaton toiminto ja raportointivastuussa hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toiminnon rooli johdon tukena on tunnistettu ja tunnustettu. Kehittämiskohteet: Sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa edelleen kehitetään vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelma liitetään myös osaksi tukemaan uudistuvan strategian toteuttamista ja seurantaa. Sisäisen tarkastuksen toteutus tehdään jatkossakin Rehtorintoimiston ja hallinnon omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä ja tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. Vuoropuhelua sisäisestä tarkastuksesta lisätään muun tarkastustoimen kanssa. 31

Toimintakertomus 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintatuotot laskivat edellisvuoteen -1,9 prosenttia (-2,4 miljoonaa euroa). Ilman Taitaja2014 -kisoja lasku olisi ollut -4,4 prosenttia (-5,8 miljoonaa euroa). Koulutuskonsernin toimintakate, 13 034 895 euroa, pieneni -423 000 euroa. Toimintakateprosentti pysyi samalla tasolla 10,1 prosentissa. Tulosalueet ylittivät katetavoitteensa. Tuoterengas jäi vuosikatetavoitteestaan, mutta paransi taloudellista tulostaan olennaisesti, mikä antaa hyvän pohjan yhtiömuodossa aloittavat Työhönvalmennus Valma Oy:n toiminnalle. Yhteiset palvelut pystyivät hyvittämään palveluiden maksuissa 0,883 miljoonaa euroa. Sisäiset veloitukset (pois lukien tilavuokrat) alenivat -4 prosenttia, 0,655 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. Yhteisten palveluiden toimintakulut alenivat kokonaisuutena vuositasolla 1,8 miljoonaa euroa (-6,6 prosenttia). Henkilöstökulut alenivat -6,9 prosenttia (0,798 miljoonaa euroa). Koulutuskeskus Salpauksessa tuotot laskivat edellisvuodesta -3,1 prosenttia, -2,5 miljoonaa euroa. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -4,7 milj. euroa, -5,7 prosenttia. Lasku oli merkittävä. Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Toimintakate laski -0,8 milj. euroa ja toteutui 1,9 miljoonana eurona, kuitenkin lähes 1,9 miljoonaa talousarviota paremmin. Lahden ammattikorkeakoulussa toimintatuotot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kulut kasvoivat siten, että toimintakate pieneni noin -0,7 milj. euroa toteutuen 1,652 milj. eurona, noin 1 miljoona euroa talousarviota paremmin. Tuoterenkaan tuotot laskivat -2,0 prosenttia, -0,128 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kulut laskivat -7,4 prosenttia eli 0,477 miljoonaa euroa. Toimintakate toteutui 166 679 eurona, nousten edellisvuodesta peräti 349 855 euroa. Yhteisten palveluiden tuotot laskivat -3,2 prosenttia, -1,168 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteisten palveluiden tuottojen lasku kohdistui sisäisten palveluiden laskutukseen. Toimintakulut laskivat -6,6 prosenttia, 1,837 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna ja toteutuivat 2,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Yhteisten palveluiden vuosikate kasvoi 26,1 prosenttiin (vrt. ed. vuosi 23,3). Korkotuotot kasvoivat edellisvuodesta 49 437 euroa matalasta korkotasosta huolimatta perustuen parantuneeseen maksuvalmiuteen. Korkokulut laskivat 32 077 euroa vuonna 2014. Vuosikate oli 12 981 433 euroa eli 10,1 prosenttia toimintatuotoista (10,1 prosenttia vuonna 2013). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat 703 374 euroa alle talousarvion, koska investointeja jäi toteuttamatta. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2014 oli 3 689 960 euroa. Tulos kasvoi 220 801 euroa. Tulokseen vaikuttivat satunnaiset erät 675 085 euroa tulosta parantavasti. Edellisvuonna vastaavia eriä oli 406 155 euroa. Satunnaiset tuotot ja kulut perustuivat Tuoterenkaan toiminnan siirtoon Työhönvalmennus Valma Oy:lle, myytyjen kiinteistöjen ja asunto-osakkeen tasearvoa suurempaan myyntihintaa sekä Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostamiseen osana toiminnan luovutusta. Tuoterenkaan kiinteistöjen arvoja alas kirjattiin 117 418 eurolla. Muiden kauppojen myyntivoittoja toteutui 792 503 euroa. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tilikauden poistot olivat 9 966 559 euroa nettoinvestointien ollessa 8 132 785 euroa. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: 32

Toimintakertomus Taulukossa 1.5.1 selvitetään investointivarausten muutokset ja määrät 31.12.2014. Tuloksesta tehtiin -13 158 euron kirjaus konsernin kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina, joista rahastojen sääntöjen mukaan maksetaan stipendejä opiskelijoille ja kartutetaan rahastojen pääomaa. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Rahoitus määräytyi Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2013 vielä ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia). Vuonna 2014 oli jo voimassa tulospohjainen rahoitusmalli, jossa tutkintojen kautta tuleva rahoitus muodostaa 46 prosenttia. Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP2014 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä 7 199 7 199 7 015 6 929-86 - ammatillinen 5 489 5 595 5 420 5 421 1 - oppisopimus 1 528 1 443 1 432 1 349-84 - lukio 183 162 164 160-4 palvelutoimintana järjestetty koulutus 1 396 1 172 1 240 1 067-173 Yhteensä 8 595 8 371 8 255 7 996-259 Lahden ammattikorkeakoulu *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä4 053 3 998 3969 3969 0 palvelutoimintana järjestetty koulutus 77 126 75 38-37 Yhteensä 4 130 4 124 4 044 4 007-37 KAIKKI YHTEENSÄ 12 725 12 495 12 299 12 003-296 *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat Salpaus palvelutoimintana järjestetty koulutus 9 % Ammattikorkeakoulu (yksikköhintarahoitteinen) 33 % Salpaus (yksikköhintarahoitteinen) 58 % Ammattikorkeakoulu (palvelutoimintana järjestetty koulutus) 0 % Taulukoista kohdassa 1.5.2., opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset, ilmenevät opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa uuden rahoituslain perusteella saatavat perusrahoitus- eli yksikköhintatuotot. Tämän rahoituksen osuus oli 76,5 prosenttia konsernin toimintatuotoista (77,8 prosenttia vuonna 2013). 33

Toimintakertomus 34

Toimintakertomus 1.3.1.1 Tuloslaskelma 2014 2013 1000 1000 Toimintatuotot 128 970 131 407 Myyntituotot 120 097 122 348 Maksutuotot 252 219 Tuet ja avustukset 7 218 7 763 Vuokratuotot 1 226 752 Muut tuotot 177 325 Valmistus omaan käyttöön 64 261 Toimintakulut -116 000-118 210 Henkilöstökulut -76 769-80 598 Palveluiden ostot -19 019-17 741 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 687-12 757 Avustukset -1 432-1 556 Vuokrakulut -5 515-4 146 Muut kulut -1 577-1 413 Toimintakate 13 035 13 457 Korkotuotot 119 73 Muut rahoitustuotot 19 18 Korkokulut -168-200 Muut rahoituskulut -23-23 Vuosikate 12 981 13 325 Poistot käyttöomaisuudesta -9 967-10 253 Arvonalentumiset 0-9 Satunnaiset tuotot 1 060 406 Satunnaiset kulut -385 0 Tilikauden tulos 3 690 3 469 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 712-488 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 1 000 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -13-14 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 4 389 3 967 35

Toimintakertomus 1.3.1.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 2012 Vuosikate/poistot % 130,2 130,0 160,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 2014 2013 2012 Muutos 14-13 Valmistus omaan käyttöön 64 317 0 0 64 317 Toimintatuotot 128 970 259 131 406 604 131 560 171-2 436 345 Toimintakulut 115 999 681 118 209 975 120 647 832-2 210 294 Vuosikate 12 981 433 13 324 999 10 864 177-343 566 Poistot 9 966 559 10 253 222 6 756 842-286 663 Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) 1 692 917 1 724 994 1 818 988-32 077 Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) 98 607 948 102 297 670 101 108 252-3 689 722 Bruttoinvestoinnit 8 196 401 11 758 073 8 586 904-3 561 671 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 547-492 Vuosikate /opiskelija 1 082 1 066 866 15 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 Vuosikate/poistot % 130,2 130,0 160,8 0,3 Vuosikate/toimintatuotot % 10,1 10,1 8,3-0,1 Poistot/toimintatuotot % 7,7 7,8 5,1-0,1 Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 6,4 8,9 6,5-2,6 Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 1,3 1,3 1,4 0,0 Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 76,5 77,8 76,9-1,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 36

Toimintakertomus 1.3.2 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, toteutui 12 981 433 eurona. Satunnaiset erät 675 000 euroa koostuvat tehtyjen kiinteistö- ja osakemyyntien myyntivoitoista 793 000 euroa. Lisäksi Tuoterenkaan kahden kiinteistön arvostus arviokirjan mukaiseen arvoon vaikuttaa ko. erään erään -117 000 satunnaisena kuluna. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tulorahoituksen korjauserissä rahoituksen näkökulmasta Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostus uudelleen ei ole aiheuttanut kassavirtaa ja satunnaisiin kuluihin kirjattu 117 000 euroa on näin ollen eliminoitava rahoituslaskelmassa. Samoin tulorahoituksen korjauserissä myytyjen kiinteistöjen myyntivoitto eliminoidaan, koska koko myyntituotto kirjataan pysyvien vastaavien luovutustuloihin. Investoinnit olivat nettomääräisesti -8 196 000 euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin -6 419 000 euroa ja irtaimistoinvestointeihin -1 712 000 euroa. Investoinnit alittivat talousarvion 1 018 000 eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustulot kertyivät toteutuneiden kiinteistö- ja osakemyyntien luovutustuloista 1,139 miljoonaa euroa, Tuoterenkaan toiminnan luovutuksesta Työhönvalmennus Valma Oy:lle 1,690 miljoonaa euroa sekä Tuoterenkaan Castinan mitalituotannon koneiden ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen vähentyessä flyygeleiden myynnistä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen kaikkiaan 7,7 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäys perustuu kaukolämpö- ja sähköliittymäsopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn. Lainoja lyhennettiin -1 524 541,44 euroa. Lainanhoitokate 7,8 pysyi hyvällä edellisvuoden tasolla. Lainojen lyhennykset toteutuivat 300 000 euroa talousarviota pienempänä, koska talousarviomuutoksessa poistettiin alkuperäisen talousarviolainan nosto, 3 milj. euroa, jonka lyhennys 300 000 euroa oli ensimmäisen lyhennyksen osalta 10 vuoden laina-ajalla. Lyhytaikaisissa lainoissa lainan nostona on toteutunut kuntayhtymälle jäänyt osuus 455 647,87 euroa Lahden kaupungilta nostetusta 2 miljoonan euron lainasta. Yhtiöittämisjärjestelyssä Työhön Valmennus Valma Oy:lle siirrettiin lainan se osuus, joka tarvittiin 1 544 352,13 euron sisäisen konsernivelan kattamiseksi. Poikkeama näkyy yhtiölle siirretty lainan osuus. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) vapauttivat kassavaroja 3,6 miljoonaa euroa. Projektien saamiset pienenivät 0,8 miljoonaa euroa. Koulutuksen perusrahoituksen saatavat pienenivät 1,8 miljoonaa euroa. Merkittävä tekijä oli myös korottomien velkojen muutos, jotka lisääntyivät konsernitasolla 1,2 miljoonaa eurolla. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kassavarojen muutos Kassavarat olivat vuoden lopussa 31,4 miljoonaa euroa, josta Lahden ammattikorkeakoulun osuus oli 13,1 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän eli uuden Salpauksen osuus kassavaroista on 18,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 73 päivän maksuvalmiutta. Kassavarojen muutos oli 10,2 miljoonaa euroa. Positiiviseen talousarviopoikkeamaan vaikuttivat talousarviossa varovaisuusperusteella huomioimatta jätetyt kiinteistöjen myyntitulot, sekä 37

Toimintakertomus Tuoterenkaan yhtiöittämisen vaikutukset. Lisäksi muut maksuvalmiuteen vaikuttaneet erät toteutuivat kuluneena vuotena positiivisesti. Tulosalueittain muutos oli seuraava. Salpauksen omat kassavarat nousivat 4,1 miljoonaa euroa, LAMKin 2,3 milj. euroa ja Yhteisten palveluiden 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen ulkoisella lainalla ja lainavastuun siirtäminen Työhönvalmennus Valma Oy:lle lisäsi kuntayhtymän kassavaroja 1,5 miljoonalla eurolla. 38

Toimintakertomus 1.3.2.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 1000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 12 981 13 325 Satunnaiset erät 675 406 Tulorahoitukseen korjauserät -759-404 Investointien rahavirta Investointimenot -8 196-11 758 Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 226 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 922 969 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 7 687 2 765 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -37-98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 525-1 525 Lyhytaikaisten lainojen muutos 456 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-13 Vaihto-omaisuuden muutos 8 374 Saamisten muutos 2 437-330 Korottomien velkojen muutos 1 185-1 034 Rahoituksen nettorahavirta 2 536-2 625 RAHAVAROJEN MUUTOS 10 223 140 Rahavarat 31.12. 31 373 21 150 Rahavarat 1.1. 21 150 21 011 39

Toimintakertomus 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut Pääomamenojen tulorahoitus, % 101 % 108 % 134 % 2014 2013 2012 Investointien tulorahoitus, % 116 % 127 % 160 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 2014 2013 2012 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 ) 15 433 9 505 6 232 Investointien tulorahoitus, % *) 160 % 116 % 127 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 134 % 101 % 108 % Lainanhoitokate 7,8 7,8 6,1 Kassan riittävyys (pv) 91 59 59 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 547 Kassavarat 31.12. (1 000 ) 31 373 21 150 21 011 Kassasta maksut/vuosi, me 126 132 131 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12. Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 40

PÄIVINÄ CURRENT RATIO Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain 2012-2014 2,60 2012 2013 2014 2014 limiitti 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Kassan riittävyys kehitys kuukausittain 2012-2014 110 2012 2013 2014 2014 limiitti 100 90 80 70 60 50 40 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna 2014 x 1 000 uroa 2 900 Salpaus Lamk Tuoterengas Ypa Saamiset Yhteensä 1 900 900-100 41

Toimintakertomus 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 1.3.3.1 Tase Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 143,4 miljoonaa euroa (141,4 miljoonaa euroa vuonna 2013). Lainakanta vuoden lopussa oli 7,4 milj. euroa. 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 103 940 109 445 I Aineettomat hyödykkeet 243 414 Aineettomat oikeudet 243 414 II Aineelliset hyödykkeet 93 163 98 943 Maa- ja vesialueet 3 250 3 504 Rakennukset 85 055 86 955 Kiinteät rakenteet ja laitteet 65 98 Koneet ja kalusto 4 378 5 094 Muut aineelliset hyödykkeet 45 45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 369 3 247 III Sijoitukset 10 534 10 088 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 529 72 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 9 426 9 426 Muut osakkeet ja osuudet 440 489 Muut pysyvät lainasaamiset 3 3 Muut pysyvät saamiset 135 98 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 441 31 663 I Vaihto-omaisuus 2 344 2 352 Aineet ja tarvikkeet 371 634 Keskeneräiset tuotteet 1 896 1 499 Valmiit tuotteet 77 219 II Saamiset 5 723 8 161 Lyhytaikaiset saamiset 5 723 8 161 Myyntisaamiset 2 772 2 603 Muut saamiset (alv, valtionosuus) 427 523 Siirtosaamiset 2 524 5 035 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 000 16 000 IV Rahat ja pankkisaamiset 22 373 5 150 VASTAAVAA YHTEENSÄ 143 414 141 141 *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 42

Toimintakertomus 2014 2013 VASTATTAVAA 1000 1000 A OMA PÄÄOMA 98 931 96 074 I Peruspääoma 50 183 50 183 III Arvonkorotusrahasto 11 413 12 944 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 32 947 28 979 VI Tilikauden yli-/alijäämä 4 389 3 967 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 17 288 18 001 Poistoero 7 784 8 496 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 9 505 9 505 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 956 944 Muut toimeksiantojen pääomat 956 944 E VIERAS PÄÄOMA 26 238 26 122 I Pitkäaikainen 5 472 6 980 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 343 6 733 Lainat julkisyhteisöiltä 129 247 II Lyhytaikainen 20 767 19 143 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 390 1 390 Lainat julkisyhteisöiltä 573 135 Ostovelat 2 886 3 387 Muut velat 2 948 2 760 Siirtovelat 12 969 11 470 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 143 414 141 141 43

Toimintakertomus 1.3.3.2 Taseen tunnusluvut Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,3 19,9 21,8 2014 2013 2012 Omavaraisuus % 81,0 80,8 79,2 0 20 40 60 80 100 2014 2013 2012 Omavaraisuus % 81,0 80,8 79,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,3 19,9 21,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 37 336 32 947 28 979 Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija 3 111 2 637 2 310 Lainakanta 31.12., 1000 7 435 8 504 10 029 Lainakanta 31.12., /opiskelija 619 681 799 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 547 Lainakanta 31.12. % 5,2 6,0 7,0 Sidotun pääoman osuus % 42,9 44,7 45,9 Rahoitusvarallisuus, 1000 10858 3189 161 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta 31.12. /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 44

Toimintakertomus 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista 128 970 96,5 Toimintakulut 116 000 91,3 yksikköhintarahoitus 98 608 76,5 Valmistus omaan käyttöön -64-0,1 tuet ja avustukset Eu:lta 108 0,1 Korkokulut 168 0,1 tuet ja avustukset muilta 7 109 5,5 Muut rahoituskulut 23 0,0 koulutuksen myyntitulot 8 905 6,9 Satunnaiset kulut 385 0,3 muut toimintatuotot 14 239 11,0 Tulorahoituksen korjauserät 854 0,7 Korkotuotot 119 0,1 Muut rahoitustuotot 19 0,0 Satunnaiset tuotot 1 060 0,8 Tulorahoituksen korjauserät 94 0,1 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 0,0 Investointimenot 8 196 6,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 921 2,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamiset lisäykset 37 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 525 1,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 456 0,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 133 704 100,0 Kokonaismenot yhteensä 127 123 100,0 1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa 27.10.2014 38 päättänyt Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty 31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu 1.1.2015 Lahden kaupungille. Työhönvalmennus Valma Oy käsitellään tässä tilinpäätöksessä kuntayhtymän tytäryhteisönä. AduSal Oy perustettiin konsernin hallituksen päätöksellä vuonna 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin 11.4.2011. Koulutuskeskus Salpaus on yhtiön ainoa osakas. Yrityksen toimialana on tuottaa monipuolisia ammatilliseen ja henkilöstökoulutukseen, verkko-oppimiseen ja alan huipputeknologian käytännön sovelluksiin liittyviä tuotteita ja palveluja. Kahden viime toimintavuoden aikana yritys on keskittynyt ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeisiin ja osin siitä syystä Salpaus on päättänyt jatkaa ko. kehittämistoimintaa omana työnään osana verkko-oppimisen kehittämistoimintaan ja ajaa yrityksen hallitusti alas. Henkilöstön kanssa käytiin yt-lain mukaiset neuvottelut elokuussa. Kolmesta työntekijästä yksi irtisanoutui ja kaksi siirtyi Salpauksen palvelukseen 1.9.2014. Georges Segura jatkaa yrityksen toimitusjohtajana oman toimensa ohella. Hallituksen jäseninä ovat toimineet Koulutuskeskus Salpauksen rehtori ja vararehtorit. Hallituksen jäsenille ei makseta mitään palkkioita, vaan hallituksessa toimitaan osana virkatehtäviä. Yhtiön omistajaohjaus on järjestetty osana yhtymän normaalia virkatyötä ja sisäistä valvontaa. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (2), osakkuusyhteisöt (3) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) 45

Toimintakertomus Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) äänivalta 17,70 % Selvitystä konsernitilinpäätöksen laatimisesta on annettu kohdassa 4.1.3, Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot. 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernirakenne 31.12.2014 Yhdistelty konsernitilinpäätökseen (Omistusosuus %) Yhdistelty (kpl) Ei Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt 2 AduSal Oy (100,00 %) - Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) Osakkuusyhteisöt 3 - Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 - Kiint. Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) > äänivalta 17,70 % Yhteensä 6-46

Toimintakertomus 1.4.2 Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.4.2.1 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 1000 Toimintatuotot 129 017 131 432 Valmistus omaan käyttöön 64 261 Toimintakulut -116 054-118 232 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 268 105 (tappiosta) Toimintakate 13 295 13 566 Korkotuotot 119 73 Muut rahoitustuotot 19 18 Korkokulut -170-202 Muut rahoituskulut -23-23 Vuosikate 13 241 13 432 Suunnitelman mulkaiset poistot -10 540-10 719 Arvonalentumiset 0-9 Satunnaiset tuotot 895 406 Satunnaiset kulut -217 0 Tilikauden tulos 3 379 3 110 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 712-488 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 1 000 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -13-14 Vähemmistöosuudet 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 4 078 3 609 2014 2013 2012 Vuosikate/poistot % 125,6 125,2 159,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 2014 2013 2012 Muutos 14-13 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintatuotot 129 017 293 131 432 088 131 594 333-2 414 795 Toimintakulut 116 054 238 118 231 574 120 699 723-2 177 336 Vuosikate 13 240 686 13 432 488 10 969 813-191 802 Poistot + Arvonalentumiset 10 540 285 10 728 172 6 866 260-187 887 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 547-492 Vuosikate /opiskelija 1 103 1 075 874 28 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 Vuosikate/poistot % 125,6 125,2 159,8 0,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset) 47

Toimintakertomus 1.4.2.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 1000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 241 13 432 Satunnaiset erät 678 406 Tulorahoitukseen korjauserät -1 027-508 Investointien rahavirta Investointimenot -7 740-11 758 Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 226 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 231 969 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 6 447 2 768 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -37-98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 558-1 548 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 001 9 Oman pääoman muutokset 42 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-13 Vaihto-omaisuuden muutos -506 374 Saamisten muutos 2 437-307 Korottomien velkojen muutos 1 406-1 080 Rahoituksen nettorahavirta 3 756-2 620 RAHAVAROJEN MUUTOS 10 203 148 Rahavarat 31.12. 31 387 21 163 Rahavarat 1.1. 21 184 21 015 48

Toimintakertomus Pääomamenojen tulorahoitus, % 102 % 109 % 182 % 2014 2013 2012 Investointien tulorahoitus, % 116 % 128 % 172 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 2014 2013 2012 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 495-1 592-1 052 Investointien tulorahoitus, % *) 172 % 116 % 128 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 182 % 102 % 109 % Lainanhoitokate 7,8 7,8 6,2 Kassan riittävyys (pv) 91 59 59 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 648 Kassavarat 31.12. (1 000 ) 31 387 21 163 21 015 Kassasta maksut/vuosi, me 126 132 131 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12. Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 49

Toimintakertomus 1.4.2.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut 2014 2013 VASTAAVAA 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 107 272 111 849 I Aineettomat hyödykkeet 246 418 Aineettomat oikeudet 246 418 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet 93 581 98 254 Maa- ja vesialueet 3 288 3 504 Rakennukset 85 147 86 266 Kiinteät rakenteet ja laitteet 65 98 Koneet ja kalusto 4 667 5 094 Muut aineelliset hyödykkeet 45 45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 369 3 247 III Sijoitukset 13 446 13 177 Osakkuusyhteisöosuudet 12 851 12 587 Osakkeet ja osuudet 595 590 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 33 33 Muut toimeksiantojen varat 33 33 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 970 31 676 I Vaihto-omaisuus 2 858 2 352 II Saamiset 5 725 8 161 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 5 725 8 161 III Rahoitusarvopaperit 9 000 16 000 IV Rahat ja pankkisaamiset 22 387 5 163 VASTAAVAA YHTEENSÄ 147 275 143 558 *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 50

Toimintakertomus 2014 2013 VASTATTAVAA 1000 1000 A OMA PÄÄOMA 101 021 98 474 I Peruspääoma 50 183 50 183 III Arvonkorotusrahasto 11 413 12 944 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 35 347 31 738 VI Tilikauden yli-/alijäämä 4 078 3 609 B VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 17 288 18 001 Poistoero 7 784 8 496 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 9 505 9 505 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 956 944 Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 956 944 E VIERAS PÄÄOMA 28 010 26 139 I Pitkäaikainen 5 472 6 992 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 5 472 6 992 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 0 II Lyhytaikainen 22 539 19 147 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 522 1 537 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 19 017 17 610 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 147 275 143 558 51

Toimintakertomus Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,7 19,9 21,8 2014 2013 2012 Omavaraisuus % 80,3 81,1 79,5 0 20 40 60 80 100 2014 2013 2012 Omavaraisuus % 80,3 81,1 79,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,7 19,9 21,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 39 425 35 347 31 460 Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija 3 285 2 829 2 507 Lainakanta 31.12., 1000 8 993 8 529 10 068 Lainakanta 31.12., /opiskelija 749 683 802 Opiskelijamäärä 12 003 12 495 12 547 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta 31.12. /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä 52

Toimintakertomus 1.5 Keskeiset liitetiedot 1.5.1 Investointivarausten käyttö Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset Hanke/kohde 1.1.2014 muutos TP 2014 TP 2014 31.12.2014 YHTEISET PALVELUT Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti 9 504 729 9 504 729 Saneeraus - Yhtymäkokous 9.5.2005 8 (v.2004 tuloksen käsittely) 1 000 000 - Yhtymäkokous 15.5.2006 8 (v.2005 tuloksen käsittely) 3 600 000 - Yhtymäkokous 7.5.2007 9 (v.2006 tuloksen käsittely) 3 000 000 - Yhtymäkokous 12.5.2008 9 (v.2007 tuloksen käsittely) 1 600 000 - Yhtymäkokous 11.5.2009 9 (v.2008 tuloksen käsittely) 149 386 - Yhtymäkokous 10.5.2010 9 (v.2009 tuloksen käsittely) 155 343 Investointivaraukset yhteensä 9 504 729 9 504 729 Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.5.2 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Opisk. määrä Ammatillinen koulutus: Nuorten ammatillinen ja lukiokoulutus (uusi toimiala, organisaatiomuutos v. 2014- ) 4 780 9 865 47 155 676 4 747 46 965 142 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Salpaus-palvelut (uusi toimiala, organisaatiomuutos v. 2014- ) - Aikuiskoulutus 425 8 180 3 476 695 480 3 966 655 - Salpaus-palvelut 180 16 214 2 912 075 194 2 965 551 Lisäpaikat; OKM vähensi aiempaa esitystään vähemmän paikkoja*) 35 9 944 348 033 Valtion päätös 2013 Tuote-Salpaus 27 033 307 Palvelu-Salpaus 15 810 318 Salpauksen areena 9 696 668 Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 4 011 380 Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) 1 098 863 1 007 293 Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä 1 237 572 751 029 706 988 Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 420 10 172 55 130 051 5 421 10 285 55 747 240 58 265 954 TA 2014 Valtion päätös 2014 Opisk.- Opisk.- koht. Opisk. koht. yksikköhinta määrä yksikköhinta Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 1 432 4 615 6 608 664 1 349 4 632 6 246 581 6 686 812 Lukiokoulutus 164 7 214 1 180 201 160 7 071 1 129 655 1 182 243 Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 420 7 268 3 052 356 334 7 638 2 551 086 3 656 215 SALPAUS YHTEENSÄ 7 435 8 873 65 971 272 7 263 9 043 65 674 563 69 791 224 *) TA 2014: OKM esitti keväällä 2013 Salpaukselle 85 paikan vähennystä koulutuslupaan. Lopullinen vähennyspäätös oli 35 pienempi. Paikoista oli 35 kohdistamatta toimialoille TA 2014 laadintavaiheessa. Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 53

Toimintakertomus Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEA- KOULU TA 2014 (arvio OPM:n päätöksestä) Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) Euroa yhteensä Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) OPM:n päätös 2014 Euroa yhteensä OPM:n päätös 2013 Euroa Liiketalous 985 6 693 065 985 7 126 233 6 471 398 Sosiaali- ja terveys 944 7 463 701 944 8 752 107 7 040 728 Muotoiluinstituutti 553 5 692 156 553 6 819 137 5 871 672 Taideinstituutti 54 687 046 54 769 379 810 117 Tekniikka 1 061 6 983 986 1 061 5 842 234 7 345 244 Matkailu 241 1 923 598 241 1 809 052 2 522 982 Musiikki 131 1 277 232 131 1 322 328 1 772 553 Liikunta 0 320 471 0 390 784 569 604 Yhteensä 3 969 31 041 254 3 969 32 831 254 32 404 298 Takaisin kohtaan 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.5.3 Opiskelijoiden kotikuntajakauma KUNTA Ammatillinen koulutus Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuskoulutus, (peruskoulutus) Lukiokoulutus Lahden ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Artjärvi 0 Asikkala 165 16 51 232 Hartola 34 6 2 42 Heinola 464 33 95 592 Hollola 459 41 187 687 Hämeenkoski 30 6 8 44 Kuhmoinen 0 Kärkölä 58 26 21 105 Lahti 2 696 210 18 2 642 5 566 Nastola 368 25 126 115 634 Orimattila 338 24 3 91 456 Padasjoki 47 5 12 64 Pertunmaa 9 1 10 Sysmä 55 11 1 11 78 Jäsenkunnat yhteensä 4 723 403 148 3 236 8 510 Muut kunnat 757 111 7 1 395 2 270 Kaikki yhteensä 5 480 514 155 4 631 10 780 54

Toimintakertomus 1.5.4 Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain Konsernin muu toiminta Tuoterengas Yhteensä Jäsenkunta Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma % % 31.12.2014 31.12.2014 31.12.2014 % Asikkala 1 639 286,68 3,29 % 16 546,83 5,57 % 1 655 833,51 3,30 % Hartola 399 271,07 0,80 % 0,00 0,00 % 399 271,07 0,80 % Heinola 4 158 632,72 8,34 % 0,00 0,00 % 4 158 632,72 8,29 % Hollola 3 781 157,40 7,58 % 33 451,23 11,27 % 3 814 608,64 7,60 % Hämeenkoski 328 303,67 0,66 % 2 121,86 0,71 % 330 425,53 0,66 % Kuhmoinen 93 944,90 0,19 % 0,00 0,00 % 93 944,90 0,19 % Kärkölä 502 736,92 1,01 % 4 802,27 1,62 % 507 539,19 1,01 % Lahti 28 148 374,21 56,43 % 186 232,14 62,73 % 28 334 606,35 56,46 % Nastola 6 294 259,36 12,62 % 20 351,75 6,86 % 6 314 611,11 12,58 % Orimattila 3 042 024,95 6,10 % 22 491,77 7,58 % 3 064 516,72 6,11 % Padasjoki 606 792,77 1,22 % 10 876,04 3,66 % 617 668,81 1,23 % Pertunmaa 132 869,98 0,27 % 0,00 0,00 % 132 869,98 0,26 % Sysmä 758 582,55 1,52 % 0,00 0,00 % 758 582,55 1,51 % YHTEENSÄ 49 886 237,18 100,00 % 296 873,89 100,00 % 50 183 111,07 100,00 % Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa 1.1.2011 Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.6.1 Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden 2014 suunnitelman mukaisten poistojen osuus 712 298,76 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille -13 157,68 euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä 4 389 100,74 euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden yli-/alijäämät tulosalueittain ovat seuraavat: Koulutuskeskus Salpaus 1 069 081,64 euroa Lahden ammattikorkeakoulu 1 212 084,30 euroa Tuoterengas - 234 052,68 euroa Yhteiset palvelut 2 341 987,48 euroa 55

Toimintakertomus Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisen yhteydessä sisäinen konsernivelka maksettiin kuntayhtymälle muuttamalla velka ulkoiseksi lainaksi, ja siirtämällä se Työhonvalmennus Valma Oy:lle. 1.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui tavoitetta paremmin. Tehdyt sopeuttamistoimet valmistautuessa tuleviin rahoituksen leikkauksiin ja rakennemuutokseen vaikuttivat jo päättyneellä tilikaudella. Talousarvion 2015 laadinnassa Koulutuskeskus Salpaus (Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä) ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1. ennusteen (käyttösuunnitelman) 2015 toimintakatetta on saatu nostettua 8,5 miljoonaan euroon (talousarvio 7,1 miljoonaa euroa). Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Tilikauden tulos ennustetaan olevan vuonna 2015 noin miljoona euroa alijäämäinen. Sopeuttamistoimien käynnistäminen jo vuoden 2013 alusta on osoittautunut oikea-aikaiseksi ja välttämättömäksi toimenpiteeksi. Sopeuttaminen menneen kahden ja puolen vuoden aikana on kohdistunut johtamiseen, hallintoon ja tukipalveluihin. Jatkossa tehostaminen tulee kohdistua myös perustehtävään eli koko toimintaan. Valtaosa resursseista kohdistuu ja tulevan tulosperusteisen rahoituksen mittareista on kiinni opetuksen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja laadukkuudesta. Rakennemuutoksesta on siirryttävä perustehtävän muutokseen. Toimitilojen määrää ja kaikkia kustannuseriä on jatkossakin tarkasteltava. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla toimitiloja ulkopuoliseen käyttöön. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan tavoitteena keskittää Lahdessa sijaitsevat toiminnot kahdelle kampukselle Ståhlberginkadulle ja Vipusenkadulle. 56

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI 2.1 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Tulosalueiden (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) yhteinen strategia toteutuu tulosalueiden yhteisten toimintaohjelmien ja tulosalueiden omien strategioiden kautta. Yhteisiä toimintaohjelmia on viisi ja niiden tavoitteet ja vuonna 2014 toteutetut toimenpiteet on kuvattu seuraavassa. 2.1.1 Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 (2015 2016) Henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön oppimista, uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Johdolla ja esimiehillä on erityisvastuu muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Jokaisella henkilöllä on vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015 2016) 1. Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta luodaan ja kehitetään aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen työssä ja työyhteisössä, hyödynnetään 70-20-10 - mallia. määritellään strategiset osaamiset ja laaditaan ryhmien/yksiköiden/toimintojen osaamisprofiileja. varmistetaan osaaminen perustehtävää tukevilla osaamisalueilla. vahvistetaan osaamisen ennakointia. Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia on toteutettu koko henkilöstölle sekä Lamkin että Salpauksen strategiaprosesseissa, joissa henkilöstö on osallistunut laajasti mm. arvojen määrittelyyn. Osaava-hankerahoituksella käynnistyi Salpauksessa keväällä 2014 70-20-10 mallin näkyväksi tekemiseksi. Strategisia osaamisia ei ole määritelty. Tietohallinnon ja Lamkin opetushenkilöstön osaamisprofiilit on laadittu. Pedagogista osaamista kehittämistä on varmistettu sekä Lamkissa että Salpauksessa (mm. pedapajat, opetussuunnitelmatyö). Osaamisen ennakoinnin vahvistamista on toteutettu osaamisprofiilityössä sekä strategiaprosesseihin liittyvissä toimintaympäristöanalyyseissä. mittareina käytetään Salpauksen, LAMKin ja Tuoterenkaan koulutus-, TKIja työhönvalmennustuloksia mittaavia mittareita (Salpaus ja LAMK: suoritetut tutkinnot, läpäisy) 2. Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista turvataan työhyvinvointi vähenevissä resursseissa. vahvistetaan työyhteisötaitoja, itsensä johtamista ja vastuun ottamista. tuetaan ikääntyvän henkilöstön työhyvinvointia ja työurien pidentymistä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla toteutettiin uudistettu johtamis- ja työhyvinvoinikysely, jonka analyysien perusteella on molemmilla tulosalueilla toteutettu toimenpiteitä. Työterveyshuoltoyhteystyötä yksilön näkökulmasta on valmisteltu vuodelle 2015. Esimiestyötä on tuettu rakennemuutoksen yhteydessä. työhyvinvointimittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 3. Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme vahvistetaan johtamisosaamista painopisteinä muutosten johtaminen, vastuullisuus ja ennakointi. (johtaminen). vahvistetaan esimiesosaamista painopisteinä yhdessä tekemisen kulttuuri ja vertaisoppiminen. (lähiesimiestyö). rakennetaan työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehitystyölle ja Toteutettiin johtoryhmien, Lamkin ja Tuoterenkaan esimiesten sekä osan Salpauksen ja Yhteisten palveluiden esimiesten Oppimisen ja työn muutoksen oppimisprosessit teemoina muutos, oppiminen ja vastuullisuus. Esimiesten yhdessä oppimista on toteutettu Salpauksen strategiaprosessissa, joissa esimiehet ovat osallistuneet esimiesfoorumeihin ja henkilöstöfoorumeiden ryhmien keskusteluttajiksi. Salpauksen organisaatiomuutoksissa on kiinnitetty erityisesti huomiota lähiesimiesten riittävään määrään. johtamismittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 57

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni uudistumiselle (monimuotoisen työskentelytavan pelisäännöt) uudistetaan henkilöstökäytäntöjä tulevaisuuden rakenteita edellyttämällä tavalla Henkilöstötyökäytäntöjä on valmisteltu vuodelle 2015 mm. Salpauksessa uudessa henkilöstöasioiden toimintasäännössä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla henkilöstökäytäntöjä on uudistettu vuodelle 2015 yhtiöittämisten yhteydessä. 4. Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti kohdennetaan henkilöstöresurssit oikein. uudistetaan henkilöstösuunnittelu- ja rekrytointiprosesseja. tarkastellaan ja uudistetaan organisaatiorakenteita ennakoiden ja hallitusti yhtiöittämisiä edellyttämällä tavalla Lamk ja Tuoterengas ovat tarkastelleet henkilöstöresursseja yhtiöittämisten yhteydessä. Lamkiin siirtyi Yhteisistä palveluista 40 henkilöä. Henkilöstöresursseja on arvioitu Salpauksen yhteistoiminaneuvotteluissa ja uuden organisaation tehtävien märittelyssä. Salpauksessa ja Yhteisissä palveluissa toteutettiin useita tehtävämuutoksia. Yhteensä koko konsernissa neuvotteluja vaatineita tehtävämuutoksia tehtiin noin 50 ja lisäksi useita työnjohdollisia muutoksia. Henkilöstösuunnitteluprosessissa henkilöstökulujen suunnitteluryhmiä vahvistettiin henkilöstösuunnittelijalla. Rekrytointiprosessissa uudistettiin jonkin verran yksityiskohdissa. Toimivaan käytäntöön ei tehty laajamittaisia muutoksia. Organisaatiorakenteiden uudistamista toteutettiin erityisesti Salpauksessa, Lamkissa ja Yhteisissä palveluissa. Työ jatkuu edelleen vuonna 2015. henkilöstökulut /toimintatuotot 2.1.2 Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 (2015 2016) Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Kauden aikana tulee selvittää PHKK:n ja tulosalueiden tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii nykyisin vuokratiloissa kuntayhtymän ja Osaamiskiinteistöt Oy:n omistamissa tiloissa. Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä. Uuden ajan oppimisympäristöjen vaatimukset huomioidaan käytettävissä olevien resurssien oikealla kohdentamisella. Toiminnassa tulee lisäksi ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset kokonaisvaltaisesti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. 58

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kiinteistö- ja toimitilaohjelman toteutuma 2014 Vuoden 2014 toiminnot keskittyivät merkittävästi Toimitilavisio 2016 mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuuden vähentämiseen vuoden 2013 alun tilanteesta 188.200 m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle 126.000 m 2. Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Tavoitteena on muodostaa tavoitetila tulevaisuuden Salpauksen toimitilaohjelmalle ja asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet tilaohjelmalle, joka tukee uuden pedagogiikan muutoksen, tutkintojen uudistuksen, uuden rahoituslainsäädännön ja julkisen talouden kestävyysvajeen haasteiden voittamista. Toimitilastrategia valmistuu alkuvuodesta 2015, jolloin pitkän tähtäimen kiinteistösuunnitelma voidaan täsmentää tuleville vuosille. Tavoitteeseen sisältyy 1.1.2015 yhtiöitetyn Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön vähentävä vaikutus on 23.000 m 2. Kirkkokadun kiinteistön osalta siirto tapahtui 1.1.2015. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun osalta omistus säilyy toistaiseksi konsernilla, koska luovutuspäätöksestä tehty valitus on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Toimitilavisio 2016 mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä on luovuttu Kujalan ja Tanhuan kiinteistöistä, sekä osittain Svinhufvudinkatu 23 tiloista. Lisäksi tiloja on vuokrattu Teinintieltä, Heinämaantieltä ja Opintie 2:sta. Myyntityötä jatketaan Teinintien, Heinämaantien, Hollolan Kukonkannuksen sekä Opintie 2:n osalta luopumistavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisesti pyritään luopumaan kiinteistöstä ja toissijaisesti solmimaan vuokrasopimuksia tilojen käytöstä. Markkinointia on kohdistettu suoraan eri tahoille, lisäksi on käytetty lehti-ilmoittelua sekä esittelyä konsernin nettisivuilla. Merkittävän osan vuoden 2014 työpanoksesta on vienyt yhtiöitettävän ammattikorkeakoulun vaatimat järjestelyt eri toiminnoissa. Vuoden vaihteeseen mennessä saavutettiin kiinteistöjen osalta tavoitteen mukaiset järjestelyt siirron mahdollistamiseksi. Vuonna 2015 jatketaan uuden osakeyhtiön tarvitsemien palvelujen tuottamista sovitussa laajuudessa kiinteistöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Kuluneen vuoden aikana on valmisteltu nk. roskapankkia, johon siirretään tyhjillään olevat tilat, joiden kustannuksia seurataan erillisinä, jotta voidaan analysoida opetuksen todella tarvitsemien tilojen kustannuksia. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta täysimittaisena. Koulutuskeskus Salpauksen toimintojen toimitilastrategian laadinta aloitettiin keväällä 2014. Strategiassa käsitellään Lahden alueella olevien ja sijoittuvien toimintojen selvitystä korostaen Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusten tilojen käytön maksimointia. Kiinteistöjen teknisen arvon ja korjausvelan päivitystyö on aloitettu syksyllä 2014. Tarkoituksena ottaa huomioon tilanne Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja myytävien kiinteistöjen siirryttyä pois konsernin kiinteistövastuusta. Hankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen selvitystöitä on lisätty mahdollisimman edullisten toteutusvaihtoehtojen mahdollistamiseksi. Ratkaisuissa on pyritty tilojen tehokkaampaan käyttöön, korjausvelan pienentämiseen, sekä toimitilojen sopeuttamiseen jatkossa käytettävissä oleviin tiloihin. Tehokkuuteen ja sopeuttamiseen liittyen työntekijöiden henkilökohtaisista työtiloista on luovuttu työtehtävien sallimassa määrin. Rakennusten käyttöasteiden nostoa on pyritty lisäämään tilojen yhteiskäyttöä tehostamalla. Vuoden sisällä tapahtuneiden muuttojen vaikutus vielä kuitenkin on ollut seurantatyötä haittaava tekijä. Vuoden loppuun mennessä on saatu poistettua järjestelmästä vielä kokonaan käytöstä poistetut tilat ja siten saatu pohja tulevalle käyttöasteiden seurannalle tehtyä. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n siirtyminen pois konsernin tiloista on ollut myös esteenä yhteiskäytön lisääntymiselle, ainakin ennen kun tilanteet normalisoituvat. 59

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tyhjien toimitilojen osalta on apuna ollut vuokralaiset Heinolan Opintie 2:n kiinteistössä Seminaarin ala-aste sekä Ståhlberginkadun musiikinalan tiloissa Lahden konservatorio. Nämä vuokrasuhteet loppuvat vuoden 2015 aikana. Vuoden aikana on toteutettu energia- ja jätekulujen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä energiataloudessa säätöihin ja jätekustannuksissa lajittelun parantamiseen sekä oppilaiden että henkilökunnan toimesta. Siivoustason tarkennuksilla on pyritty vähentämään siivouspalvelujen kokonaiskustannuksia yleisen siisteystason pysyessä hyväksyttävissä rajoissa. Opetustilojen tasoon ja kiinteistöjen arvon säilymiseen tähtäävänä toimenpiteenä saatiin Svinhufvudinkatu 10 mittava peruskorjaustyö suoritetuksi kesällä 2014 ja toimitilat otettiin opetuskäyttöön syyslukukauden alusta. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015 2016) Kehittämisen painopiste 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Toimenpidekokonaisuus toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), tiloista luopuminen (Kujala, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2, Tanhua) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttäminen korjausvelan pienentäminen energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Toteutetut toimenpiteet 2014 Hollolan toimipiste on tyhjennetty ja muutto Lahteen toteutettu. Kujalan toimipiste on myyty Lahden kaupungille 5/2014. Salpaus on luopunut Sammonkadun toimipisteestä 6/14 ja siirtänyt opetus-toiminnan Svinhufvudinkatu 10 -toimipisteeseen. Sammonkatu 8, 4.krs 600 m 2 vuokrattu PHSOTEY:lle 10/14 alkaen Opintie 2:n yläkerta on vuokrattu Heinolan kaupungin Seminaarin koululle 8/14 alkaen. Entiset sähköalan koulutustilat ovat tyhjillään Orimattilassa. Heinämaantien keittiötilat ovat olleet vuokrattuna 2013 lähtien ulkoiselle vuokralaiselle, muutoin Heinämaantien tilat ovat tyhjillään. Tanhuan leirikeskus on myyty 5/2014. Teinintien kiinteistö on pysynyt vuokrattuna kokonaisuudessaan ulkoisille vuokralaisille 2013 lähtien. Sisäisten vuokrien piirissä olevien tilojen määrän supistamisessa ollaan toimitilastrategian välitavoitteissa. Uuden toimitilastrategian valmistelu. Valmistuu 3/2015. Korjausvelka pienentynyt; syyt: Business-talon (Svi 10) saneeraus Sirkusalan (Svi 13) saneeraus Kujalan toimipisteen myynti. Kiinteistöjen teknistä arvoa ei ole päivitetty muutostilanteesta johtuen, mutta on tarkoitus toteuttaa muutosten jälkeen Puhtaustasoa on tarkistettu; siivouksen taajuutta luokkatiloissa on harvennettu. Toteutuneet kokonaisjätemäärät ovat laskeneet tilaston mukaan yli 15 %. Seuranta kiinteistöjen käyttöaste % tilojen kokonaismäärä m 2 kiinteistöjen tekninen arvo korjausvelka käyttökulujen kokonaismäärä käyttökulujen osuus toimintatuotoista energian ja jätteen kokonaiskulut 60

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 (2015 2016) Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Tieto- ja viestintätekniikkaohjelman (TVT) onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. TVT-ohjelman toteutuminen edellyttää tulosalueiden aktiivista toimintaa ja yhteistyön koordinointia. Oppimiskeskus Fellmanniassa luodun toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen on tulosalueiden jokapäiväistä toimintaa. Palveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on TVT-toimintaohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015 2016) 1. Toimivat mobiiliratkaisut Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta tarvelähtöiset mobiilityövälineet (laitteet ja ohjelmat, järjestelmät, palvelut) Salpauksessa on osalle opettajia hankittu ipadit leasing-vuokrauksella. Lisäksi Luotu avoin Mobiili Salpauksessa -wikisivu kokemusten vaihtoon ja ohjeistukseen. Keskusteltu aloille opiskelijakäyttöön hankittujen mobiililaitteiden alojen/yksikköjen välisestä lainaus-/varauskäytännöistä(ei toteutettu). SmartFeet palvelun käyttöönotto ja pilotointi, verkkopalvelulla voivat opettajat luoda opetusta tukevia oppimispelejä, jotka ovat oppilaiden pelattavissa mobiililaitteilla. Elsan käyttö mobiililaitteilla noin 12 % ajalla 6/2014 12/2014 - raportti. Hankittu joillakin opetusaloilla erilaisiatabletteja henkilöstölle ja opetuskäyttöön sekä älypuhelimia henkilöstölle. Tietohallinto lanseerasi tuotteistamalla palveluitaan uuden puhelinpalvelun asiakkaiden käyttöön, missä älypuhelimen voi hankkia esimiehen tarvemäärittelyn perusteella pakettikokonaisuutena, mikä sisältää päätelaitteen, puhelimen dataliittymän sekä laitteiden elinkaaripalvelun. Lisäksi puhelinpaketteihin sisällytettiin myös tietoturva sekä laitteiden etähallittavuus. Loppukäyttäjille tarjotaan uutena palveluna erillinen tukipalvelu puhelintukena. Uusien palveluiden avulla tuettiin liikkuvan työn mahdollisuutta ja tiedon saannin ajantasaisuutta. Matkapuhelinten määrissä on hienoinen 5 %:n lasku, mutta taas dataliittymien määrissä on noin 20 % kasvua. Tablet-latteiden määrissä on hienoista nousua, kokonaismäärän ollessa n. 600 laitetta. Mobiilikäytön ja monimuoto-opetuksen tueksi laajennettiin organisaation langattoman verkon kattavuutta ja skaalautuvuutta mm. tukiasemien lisähankinnoilla ja uusinnoilla. Tämä mahdollistaa päätelaiteriippumattoman ja omien laitteiden toimintamallien käyttöönoton laajasti. Pilvipalvelut ja oppimista tukevien mobiilipalveluiden käyttöaste (nouseva trendi) 61

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2. Toimintatapojen uudistamisen varmistaminen TVT:n keinoin 3. Järjestelmien yhteentoimivuus ajantasaiset ja toimivat ITratkaisut opetuksen tarpeisiin painopisteen siirto kirjoista ja lehdistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin digitaalisiin tietoaineistoihin Creative Commons (cc) lisenssin hyödyntäminen opetusmateriaalin tuottamisessa ja käytössä kokonaisarkkitehtuurimallin käyttöönotto yhteisöllisen työskentelyn välineet mm. Office365 tukevat myös näitä tavoitteita. Sirkus- ja vaatetusalat käyttävät kampuksen yhteisiä atk-luokkia Svinhufvudinkadulla.3D-tulostamisen ja 3D-skannauksen laajempi käyttöönotto Salpauksessa EDU3D.fi hankkeen avulla. 3D-tulostamisella tuotetaan digitaalisesta 3D-malleista fyysisiä opetusmateriaaleja. On rakenteilla 3D-virtuaaliympäristö lähinnä ATTO-aineiden opiskeluun. Testikäytössä täysin virtualisoitu opetusluokka vain virtualisointiin soveltuvilla laitteilla. Lamkissa on 3 opintokokonaisuutta CClisensoituja. Salpaus: CC-lisenssointi käytössä verkkoopetuspalveluissa jonkin verran: - blogeissa ohjeistuksissa, materiaaleissa ja kuvissa h - Verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoista osa käyttää materiaalissaan CClisensoituja kuvia. Lamk Salpaus wikissä käytössä CC. Elsa moodlen verkkokursseilla muutamissa CC-lisenssi Työasemien määrä ei ole jatkanut kasvua aiempien vuosien trendin mukaisesti. Tietohallinto on kartoittanut ATK-luokkien käyttöastetta ja -tarpeita. Opetukselle on tarjottu vaihtoehtoja opetuksen monimuotoiselle toteuttamiselle ratkaisuilla, jotka eivät lisää ATK-luokkien määrää. Perinteisten ATK-luokkien rinnalla tarjotaan päätelaiteriippumatonta virtuaalista työpöytäratkaisua, joka mahdollistaa työntekemisen ja oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoarvioinnin sijaan kokonaisarkkitehtuuritoiminta painottui LAMK Oy:n ja Tuoterengas Oy:n osakeyhtiöittämisistä aiheutuvien järjestelmäarkkitehtuurin muutosten suunnitteluun ja hallintaan. Tietohallinnon arkkitehtuuriosaamista laajennettiin tietohallinnon henkilöstön kokonaisarkkitehtuuri koulutuksilla. pöytätyöasemilla varustettujen atk-luokkien määrän vähentäminen (laskeva trendi) atk-luokkien käyttöaste (nouseva trendi) tuotetun cc-lisensoidun aineiston määrä (nouseva trendi) kokonaisarkkitehtuurin taso (tasot 1-5) 4. Tulosyksiköiden asiakastarpeiden hallinnointi Konsernin tietoteknisiä palvelu- ja kehittämistarpeita hallinnoidaan asiakasyhteistyötä kehittämällä sekä tietohallinnon salkunhallintaa kehittämillä Tietohallintoyhteistyöryhmä, jossa edustus Koulutuskeskus Salpauksesta, LAMKista, Tuoterenkaasta ja PHKK:n tietohallinosta kokoontui 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Tietohallinnon ja Salpauksen verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoiden yhteispalavereita Skillhive:ssa keskustelua Salpauksen ja Tietohallinnon välillä (AppleTV:n ohjeistuksesta). Yksikkökohtaiset kehittämistapaamiset tietohallintopalveluiden ja yksiköiden edustajien kanssa. Organisaatiomuutosten ja tulevien osakeyhtiöittämisten vaikutukset tietojärjestelmiin arvioitiin järjestelmäsalkun ja kuvausten tietojen perusteella. Järjestelmien loogiset ja fyysiset muutostarpeet kartoitettiin ja suunniteltiin yhteistyössä etukäteen Tietohallintopaleluiden ja tulosyksiköiden yhdessä keräämien kehittämisideoiden määrä 62

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni tulosyksikköjen substanssitoimijoiden kanssa. Järjestelmämuutosten aikataulutus, toteutus ja seuranta toteutettiin yhteistyössä järjestelmien omistajien ja pääkäyttäjien kanssa. Vuoden 2014 lopussa todettiin järjestelmämuutosten tilanteen mahdollistavan osakeyhtiöiden toiminnan käynnistymisen suunnitellusti ja riskittömästi. 2.1.4 Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 (2015 2016) Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Mielikuva aktiivisesta, osaavasta ja helposti lähestyttävästä yhteistyökumppanista välittyy alueen toimijoille tekojen ja viestinnän avulla. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015 2016) 1. Sisäisen viestinnän kehittäminen Viestimme strategian mukaisesti ja osaamme käyttää monipuolisesti viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Muutosviestintä ja esimiesviestintä ovat kehittämisen painopisteitä. 2. Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on saada positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 63

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Kehittämisen painopiste 1. Sisäinen viestintä 2. Sidosryhmäviestintä ja - markkinointi - yhteys myyntiohjelmaan Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta muutos- ja esimiesviestinnän kehittäminen: suunnittelu ja toteuttaminen, yhteisöllisen työskentelyn ja toimintatapojen kehittäminen sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot, TKI-toiminnan arkipäiväistäminen) yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmien päivittäminen ja toimenpiteet Suunnitelmat ja toteutukset yt-viestinnän ja strategiaprosessiin (arvoprosessi) liittyvän viestinnän osalta Tarinoita, tiedotteita ja tilaisuuksia henkilöstölle, opiskelijoille, tiedotusvälineille ja muille sidosryhmille Kysely henkilöstölle prosessin onnistumisesta Viestinnän kokonaisarviointia ei ole tehty vuoden 2014 aikana Päivitetty yhteisöllisen työskentelyn ohjeisto, pidetty eri aiheista työpajoja ja tietoiskuja. On toteutettu Salpauksen sidosryhmätutkimus: kokonaisarvosana 5.62, vaikuttavuus alueella 6.19. Tulos erinomainen. LAMK: on laadittu johdon sidosryhmäsuunnitelma ja viestinnän suunnitelma sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteet Salpauksen ja Lamkin osalta osittain toteutuneet (kuntakierrokset) ja keskeiset portinvartijaorganisaatiot sekä runsaasti asiakaskäyntejä. Toimenpidesuunnitelma on yritysten osalta kesken, jäänyt rakennemuutoksen jalkoihin. Hakijamäärät raportoitu tulosyksiköiden kohdalla Kullekin tulosalueelle on laadittu yhteinen viestintä- ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen sekä yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tehty Positiivisten mediaosumien määrä yhteensä 912, kasvua 5 % viestintämittari sidosryhmämittari koulutuksen vetovoima (LAMK) ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (SALPAUS) positiivisten mediaosumien määrä 3. Kansainvälinen markkinointi kv. markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen osana kv. toimintaa ja -suunnitelmaa sekä organisointia Lamkin kv.markkinointisuunnitelma laadittu ja toteutettu toimenpiteitä seurataan osana tulosalueiden toimintasuunnitelmien toteutumista 4. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käyttöönotto, www, sosiaalinen media, uutiskirje Pidetty verkkoviestinnän ohjausta ja koulutuksia henkilöstölle yli 80 kertaa. Kävijämäärät nettisivuilla: Salpaus 773 000, LAMK 963 000, PHKK 374 000 TR 31 713 Facebook: Salpaus 2221 tykkääjää, kasvu 31 % Lamk 1940 tykkääjää, kasvu 37 % Twitter Salpaus 705 seuraajaa, kasvua 99 % Lamk 649, kasvua 220 % Vaikuttavuusluku Klout Salpaus 56, Lamk 59 kävijämäärät nettisivuilla kävijämäärät sosiaalisessa mediassa 3. Kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen Toteutamme kv. markkinointisuunnitelman mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä sisäisten toimijoidemme ja muiden kumppaneidemme sekä verkostojemme kanssa kv. vaikuttavuuden lisäämiseksi. 64

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 4. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän keinojen avulla. Hyödynnämme yhteisöllisiä työskentelytapoja ja -välineitä ja muita uusia viestintämahdollisuuksia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. Lisäksi valmistellaan yhdessä tulosalueiden kanssa LAMK:n ja Tuoterenkaan yhtiöittämisen ja FUAS-toimenpiteiden tuomia vaikutuksia viestintä- ja markkinointipalvelujen tarjontaan ja sisältöön. 2.1.5 Myyntiohjelma vuodelle 2014 (2015 2016) Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva kumppani, jonka kanssa on ilo toimia pitkäjänteisessä ja tuloksekkaassa yhteistyössä. Luomme yhtenäisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä kehitämme osaamistamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Toimintaohjelma luo suuntaviivat, miten hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeinen tavoite on myyntitulosten parantaminen. Kehittämisen painopisteet 2014 (2015 2016) 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Vahvistetaan erityisesti tuotteistamisosaamista. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen sekä myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen ovat onnistumisen kulmakiviä. 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen Myynnin tehokas johtaminen ja liiketoiminnan suunnittelu ovat kehittämisen painopisteitä. Suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuotteita ja lisätään myyntiä. 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen Hyödynnetään myyntiraportointia, seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta euromääräisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopiste 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen sisäisen yrittäjyyden ilmapiirin kehittäminen myynnin välineiden käytön osaaminen (AHAjärjestelmä, raportoinnin työkalut, www jne.) myyntijohtamisen ja myynnin organisoinnin kehittäminen Myyntiosaamisen ja hinnoittelun koulutus opettajille Myynnin ko. suunniteltu ja käynnistetty myynnin perusteilla ja asennekoulutuksella Uusi koulutussarja alkaen toukokuussa jatkuen suunnitelman mukaan syksyllä (myynnin työpajat ja tuotekehittäjän eat) Edellä oleva tavoite toteutui webinaari + workshop -koulutussarjana. Tuotekehittäjäryhmä käynnistyi Asiakkuudenhallinnan koulutuksia on järjestetty 142 peruskäyttäjille ja myyntihenkilöille 20 kertaa Asiakkuudenhallintajärjestelmä ja sen raportointiosio on täydessä käytössä. Dokumentoinnissa AHA-järjestelmään ja asiakkuuksien merkinnässä on parannettavaa. myynnin mittarit (raportointia ja mittareita kehitetään AHA-DW - hankkeessa) 65

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen tuotevalikoiman suunnittelu ja kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen asiakkuus/sidosryhmäsuunnitelmien toteuttaminen liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen myyntiraportoinnin tehostaminen kannattava hinnoittelu ja katelaskenta myyntitoiminnan arviointi (myyntityön laatu ja määrä) johtamisen, tuotekehityksen ja tekniikan erikoisammattitutkintoihin liittyvien toimialakohtaisten pakettien suunnittelu, toteutunut Salpauksen ja Lamkin yhteiset toteutukset jääneet rakennemuutokseen. Sidosryhmätutkimus toteutunut, ks. viestintä- ja markkinointiohjelma Viestintä- ja markkinointisuunnitelmassa olevien toimenpiteiden toteutus Raportointiosio on valmis ja käyttö vakiintunutta, prosessia kehitetään Hinnoittelu- ja katelaskentakoulutukset toteutettu Myynnin määrä ja katetavoite toteutuneet suunnitellusti Koulutusten OPAL-palautteet käytössä, tulos hieman parantunut. Myynnin prosessia ja analysointia ollaan kehittämässä toimintakate asiakastyytyväisyysmittari 66

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.2 Tuloskortti Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (Salpaus) hakijat/ 1,56 1,5 1,4-7 alpaikat -10 Suoritetut tutkinnot (Salpaus) lkm 2471 2551 2839 11 15 Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % 62 64,5 65,8 2 6 Valmistuneiden työllistyminen (Salpaus) % 63 63 66 5 5 Sidosryhmämittari, Salpaus * 5,6 Koulutuksen vetovoima (LAMK) hakijat/ 4,6 5 4,3-14 alpaikat -7 Suoritetut tutkinnot (LAMK) lkm 980 975 948-3 -3 Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) (LAMK) % 63,3 69 57,6-17 -9 Työllistyminen (LAMK) (TK, sijoittumisseuranta) % 90,3 95 92,0-3 2 Sidosryhmämittari, LAMK ei mitattu Sidosryhmämittari, TR * Syksyllä 2014 toteutettiin tutkimus Salpauksen sidosryhmille. Tulos kuvaa vastaajien kokonaisarviota (keskiarvo) Salpauksesta ja sen toiminnasta asteikolla 1-7. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ei mitattu Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Opinnoista eroaminen, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % 12 12,5 13,2 6 10 Keskeyttäminen, AMK (LAMK) % 8,7 7 9,6 37 10 Positiivinen sijoittuminen (TR ) % 61,5 65 63-3 2 Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) lkm 66 120 46-62 -30 Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä (PHKK) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Johtamismittari (LAMK / TR)* Ka. 3,14 / 3,36 3,31 / - - - Työhyvinvointimittari (LAMK / TR)* Ka. 3,50 / 3,70 3,66 / - - - Viestintämittari (LAMK / TR)* Ka. 3,48 / 3,62 3,63 / - - - Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen osuus tuloista % 77,8 78,1 76,5-2 (PHKK) -2 Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) 12 383 296 11 139 941 11 456 551 3-7 Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) 10 229 854 7 669 702 12 543 849 64 23 Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) % 61,3 62,3 59,5-4 -3 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) m 2 168 870 166 721 162 086-3 -4 Kiinteistöjen käyttökulut/toimintatuotot (PHKK) % 10,6 10,4 9,76-6 -8 YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten % 21,23 23 20,2-12 palvelujen palvelusuunnitelmat) -5 *Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkissa 2013 ja 2014 Tuoterenkaalla 2013. Tästä syystä PHKK keskiarvoa ei ole saatavilla. Toteutetaan Salpauksessa 2015. Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.1. 67

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.3 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Kokonaisuutena PHKK-tuloskortin mittaritulokset toteutuivat kohtuullisen hyvin tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden toteutumista strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Strateginen tavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 huipputuloksesta jäätiin yli 30 tutkintoa. Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Joillakin koulutusaloilla osa potentiaalisista valmistuvista on lykännyt tietoisesti valmistumistaan keväälle heikon työllisyystilanteen vuoksi. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettiin vuonna 2014 yhteensä 2 839 tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Lahden ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni edellisvuodesta. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutuskeskus Salpauksessa ensisijaiset hakijoiden määrässä suunta on ollut laskeva, mutta hakijoiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Ensisijaisten hakijoiden määrän väheneminen johtuu ensisijaisesti yhteishakuun liittyvistä uudistuksista, jotka suosivat peruskoulun päättäneitä hakijoita. Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen eri toteutusmuotojen piiriin. Salpauksessa ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa onkin panostettu viime vuosina henkilöstön ohjausosaamisen kehittämiseen. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja tällä hetkellä käytettävissä on vuoden 2012 lopun tilanne. Salpauksessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen koheni hieman edelliseen tarkasteluun eli vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. Lahden ammattikorkeakoulun osalta tarkastellaan Tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opinto- 68

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni jaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Taloustutkimus Oy:n toteutti tutkimuksen Salpauksen sidosryhmille syksyllä 2014.. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 200 henkilöä. Vastaajien antama kokonaisarvio Salpauksesta ja sen toiminnasta oli 5,62 (asteikolla 7-1, missä 7=erinomainen ja 1=huono). Vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010, jolloin sidosryhmien kokonaisarvio Salpauksen toiminnasta oli 5.48. Kumppaneiden arvio Salpauksesta koko Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta oli 6,19 (vuonna 2010 6,04). Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tuoterenkaassa ei toteutettu sidosryhmätutkimuksia vuoden 2014 aikana. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia, mikä on selvästi yli 7 prosentin tavoitteen. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa. Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Salpauksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. Tuoterenkaan tavoite Tuoterenkaalle tulevien opiskelijoiden työharjoittelu- ja työssäoppijamäärissä jäi huomattavasti alle tavoitteen. Lisäksi opiskelijamäärä väheni edelleen vuoteen 2013 verrattuna. Yhteistyömuotoja tulee edelleen kehittää, vaikka vuoden 2015 alusta toiminta on eriytynyt omistajamuotojen osalta. Valmennettavien positiivinen sijoittuminen on hieman parantunut edellisestä vuodesta. Tuloskortissa on yhtenä mittarina opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä. Tästä mittarista ei voida esittää tarkkaa numeerista lukua, koska peruskoulun päättäneiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ei ole tiedossa kaikkien Päijät-Hämeen kuntien osalta. Lahden kaupungin peruskouluista keväällä 2014 päättötodistuksen saaneista 99,3 % oli sijoittunut jatko-opintoihin tai oli töissä syksyllä 2014. Peruskoulun päättäneistä 54 % oli jatkanut lukiossa, 37 % ammatillisessa koulutuksessa, 8 % peruskoulun 10. luokalla tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa ja 0,3 % oppisopimuskoulutuksessa. Valtakunnallisestikin lähes 99 % perusopetuksen päättäneistä hakijoista oli saanut opiskelupaikan joko tutkintoon johtavasta tai valmistavasta koulutuksesta (tilanne elokuun puolessa välissä). Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin on selvästi parantunut edellisiin vuosiin verrattuna sekä Päijät-Hämeessä että yleisemmin valtakunnallisesti. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti yhteishaun valintaperustemuutos, joka suosii perusopetuksen päättäneitä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana uudistettua johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 69

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 60 % henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian tavoitteiden toteutumisen seurantaa. LAMKin tulos parani kaikkien teemojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Koko LAMKin tasolla johtamismittarin tulos (keskiarvo 3,31) jäi edelleen hieman matalaksi, mutta parani edellisvuoden tuloksesta (3,14). Kyselyssä käytetyllä arviointiasteikolla keskiarvoa 3,50 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Työhyvinvointimittarin (keskiarvo 3,64) tulos on hyvä, ja myös työhyvinvoinnin tulokset paranivat edellisvuodesta (3,50). Parhaimmat arvosanat annettiin lähiesimiestyöstä (3,88) sekä osaamisesta, oppimisesta ja uudistumisesta (3,76). Heikkoimmiksi kokonaisuuksiksi arvioitiin terveys ja työkyky (3,25) sekä johtaminen ja organisaatio (3,35). Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksessa eikä Tuoterenkaalla. Kysely toteutetaan Koulutuskeskus Salpauksessa keväällä 2015. Projektitoiminnan toteutuminen merkittävästi budjetoitua laajempana johtuu projektien määrän lisääntymisestä talousarvion valmistumisen jälkeen. Talousarvioon varataan vain ne hankkeet, joista on talousarviovaiheessa olemassa päätökset. Projektitoiminnan kasvu edellisvuoteen johtuu Salpauksen toteuttamien Taita2014 -kisojen vaikutuksesta. Lahden ammattikorkeakoulun projektitoiminta supistui -0,2 milj. euroa ja Tuoterenkaan -0,065 milj. euroa. Salpauksen projektitoiminta laajeni 2,6 milj. euroa. Yhteisten palveluiden kustannusten osuus PHKK:n toimintatuotoista pieneni sopeuttamis- ja tehostamistoimien vaikutuksesta. Poikkeama talousarvioon oli -12 prosenttia, koska osa tehostamisesta tehtiin jo vuoden 2013 puolella, jolloin talousarvio 2014 oli jo valmisteltu päätöksentekoa varten. Muutos edellisvuoteen oli -5 prosenttia. 70

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.4 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 ulkoiset Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot 118 661 2 005 120 666 120 097-569 Maksutuotot 159 159 252 93 Tuet ja avustukset 3 750 3 750 7 218 3 468 Vuokratuotot 1 741 1 741 1 226-514 Muut tuotot 63 63 177 114 Valmistus omaan käyttöön 64 64 YHTEENSÄ TULOT 124 374 2 005 126 379 129 035 2 656 MENOT Palkat 62 268 62 268 61 701-566 Sosiaalivakuutusmaksut 15 305 15 305 15 605 299 Henkilöstökorvaukset -74-74 -537-463 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot 16 492 1 009 17 501 19 019 1 518 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 414 314 12 728 12 194-534 Varastojen muutos -645-645 -506 139 Tuet ja avustukset 1 492 1 492 1 432-60 Vuokramenot 4 587 682 5 269 5 515 246 Verot 1 140 1 140 1 100-40 Muut kulut 1 588 1 588 477-1 111 YHTEENSÄ MENOT 114 566 2 005 116 571 116 000-572 NETTO 9 808 9 808 13 035 3 227 Suunnitelmapoistot 10 670 10 670 9 967-703 71

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 sisäiset mukana Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot 130 843 2 005 132 849 131 967-882 Maksutuotot 159 159 252 93 Tuet ja avustukset 3 750 3 750 7 218 3 468 Vuokratuotot 20 767 20 767 20 067-700 Muut tuotot 63 181 177-3 Valmistus omaan käyttöön 64 64 YHTEENSÄ TULOT 155 582 2 005 157 588 159 745 2 157 MENOT Palkat 62 268 62 268 61 701-566 Sosiaalivakuutusmaksut 15 305 15 305 15 605 299 Henkilöstökorvaukset -74-74 -537-463 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot 28 674 1 009 29 683 30 393 710 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 414 314 12 728 12 263-465 Varastojen muutos -645-645 -506 139 Tuet ja avustukset 1 492 1 492 1 433-60 Vuokramenot 23 613 682 24 295 24 375 80 Verot 1 140 1 140 1 100-40 Muut kulut 1 588 1 588 884-704 YHTEENSÄ MENOT 145 775 2 005 147 780 146 710-1 070 NETTO 9 808 9 808 13 035 3 227 Suunnitelmapoistot 10 670 10 670 9 967-703 72

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.5 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 ulkoiset Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset) jälkeen Toimintatuotot 124 374 2 005 126 379 128 970 2 591 Myyntituotot 118 661 2 005 120 666 120 097 Maksutuotot 159-159 252 Tuet ja avustukset 3 750-3 750 7 218 Vuokratuotot 1 741-1 741 1 226 Muut toimintatuotot 63-63 177 Valmistus omaan käyttöön - - - 64 64 Toimintakulut - 114 566-2 005-116 571-116 000 572 Henkilöstökulut - 77 499 - - 77 499-76 769 Asiakaspalvelujen ostot - - - - Muiden palvelujen ostot - 16 492-1 009-17 501-19 019 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - - Ostot tilikauden aikana - 12 414-314 - 12 728-12 194 Varaston muutos 645-645 506 Tuet ja avustukset - 1 492 - - 1 492-1 432 Vuokrakulut - 4 587-682 - 5 269-5 515 Muut toimintakulut - 2 727 - - 2 727-1 577 Toimintakate 9 808-9 808 13 035 3 227 Korkotuotot 85-85 119 Muut rahoitustuotot - - - 19 Korkokulut - 414 - - 414-168 Muut rahoituskulut - - - - 23 Vuosikate 9 479-9 479 12 981 3 503 Poistot käyttöomaisuudesta - 10 670 - - 10 670-9 967 Kertaluonteiset poistot - - - - Satunnaiset tuotot - - - 1 060 Satunnaiset kulut - - - - 385 Tilikauden tulos - 1 191 - - 1 191 3 690 4 881 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 512-512 712 Varausten lisäys(-), vähennys(+) - - - - Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) - - - - 13 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ - 679 - - 679 4 389 5 068 73

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tuloslaskelman osan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 sisäiset mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset ja sisäiset) jälkeen Toimintatuotot 155 582 2 005 157 588 159 681 2 093 Myyntituotot 130 843 2 005 132 849 131 967 Maksutuotot 159-159 252 Tuet ja avustukset 3 750-3 750 7 218 Vuokratuotot 20 767-20 767 20 067 Muut toimintatuotot 63-63 177 Valmistus omaan käyttöön - - - 64 64 Toimintakulut - 145 775-2 005-147 780-146 710 1 070 Henkilöstökulut - 77 499 - - 77 499-76 769 Asiakaspalvelujen ostot - - - - Muiden palvelujen ostot - 28 674-1 009-29 683-30 393 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - - - Ostot tilikauden aikana - 12 414-314 - 12 728-12 263 Varaston muutos 645-645 506 Tuet ja avustukset - 1 492 - - 1 492-1 433 Vuokrakulut - 23 613-682 - 24 295-24 375 Muut toimintakulut - 2 727 - - 2 727-1 983 Toimintakate 9 808-9 808 13 035 3 227 Korkotuotot 85-85 130 Muut rahoitustuotot - - - 19 Korkokulut - 414 - - 414-180 Muut rahoituskulut - - - - 23 Vuosikate 9 479-9 479 12 981 3 503 Poistot käyttöomaisuudesta - 10 670 - - 10 670-9 967 Kertaluonteiset poistot - - - - Satunnaiset tuotot - - - 1 060 Satunnaiset kulut - - - - 385 Tilikauden tulos - 1 191 - - 1 191 3 690 4 881 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 512-512 712 Varausten lisäys(-), vähennys(+) - - - - Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) - - - - 13 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ - 679 - - 679 4 389 5 068 74

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.6 Investointiosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Palvelualat Menot - 1 000-1 000-368 632 Tulot - 0 0 Hyvinvointi Menot - 85-85 - 48 37 Luonto ja asuminen Menot - 269-269 - 99 170 Teknologia Menot - 150-150 - 118 32 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä - - - 0 0 Menot yhteensä - 1 504 - - 1 504-634 870 Nettomenot - 1 504 - - 1 504-633 871 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohankinnat Hallinto Menot - 307-307 - 155 152 Tulot - - 64 64 Osaamisalue muotoilu ja tekniikka Menot - 278-278 - 245 33 Osaamisalue hyvinvointi ja liiketalous Menot - 15-15 - 15 0 Tulot - - 68 68 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä - - - 133 133 Menot yhteensä - 600 - - 600-415 185 Nettomenot - 600 - - 600-282 318 TUOTERENGAS Irtaimistohankinnat Kaluston ylläpito Menot - 60 - - 60-16 44 Tuotantokalusto Menot - 50 - - 50-83 - 33 Tulot 23 Työhönvalmennus Valma Oy:n järjestelyt Menot - tytäryhteisöosakkeet - - - - 457-457 Tulot - pysyvien vastaavien luovutustulot - - - 1 690 1 690 TUOTERENGAS Tulot yhteensä - - - 1 713 1 690 Menot yhteensä - 110 - - 110-557 - 447 Nettomenot - 110 - - 110 1 157 1 244 75

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Kiinteistöpalvelut Menot - 15 - - 15-15 Hallintopalvelut Menot - 50 - - 50-13 37 Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot - 15 - - 15-15 Ravintolapalvelut Menot - 200 - - 200-41 159 Tietohallintopalvelut Menot - 200-200 - 117 83 Tieto- ja kirjastopalvelut Menot - 20 - - 20-20 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä - - - - - Menot yhteensä - 500 - - 500-172 328 Irtamistoinvestoinnit nettomenot - 500 - - 500-172 328 YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja kehittämishankkeet Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot - 4 500-4 500-4 590-90 Vipusenkatu 3, Lahti Menot - 200-200 200 Vipusenkatu 5, Lahti Menot - 300-300 - 131 169 Jokimaankatu 6, Lahti Menot - 1 500 780-720 - 651 69 Svinhufvudinkatu 13, Lahti Menot - - 600-600 - 809-209 Laurellintie 55, Asikkala Menot - - 180-180 - 238-58 Kiinteistöjen luovutustulot Tulot Kujala - - - 519 519 Tulot Tanhua - - - 490 490 Tulot As Oy Suojalinnan osakk.myynti - - - 110 110 Tulot Kivisaari - - - 20 20 YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä - - - 1 140 1 140 Menot yhteensä - 6 500 - - 6 500-6 419 81 Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja - 6 500 - - 6 500-5 280 1 220 YHTEISET PALVELUT KAIKKI YHTEENSÄ Tulot yhteensä - - - 2 986 2 963 Menot yhteensä - 9 214 - - 9 214-8 196 1 018 Nettomenot - 9 214 - - 9 214-5 211 3 980 76

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.7 Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 9 479-9 479 12 981 3 503 Satunnaiset erät - - - 675 675 Tulorahoitukseen korjauserät - - - - 759-759 Investointien rahavirta - - - Investointimenot - 9 214 - - 9 214-8 196 1 018 Rahoitusosuudet investointimenoihin - - - 64 64 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot - - - 2 922 2 922 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 265-265 7 687 7 422 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 37-37 Antolainasaamisten vähennykset - - Lainakannan muutokset - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000-3 000 - - - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 1 825 - - 1 825-1 525 300 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 2 000 2 000 456-1 544 Oman pääoman muutokset - - - Muut maksuvalmiuden muutokset - - - Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - - 11 11 Vaihto-omaisuuden muutos - - 8 8 Saamisten muutos - - - 2 437 2 437 Korottomien velkojen muutos - - 1 185 1 185 Rahoituksen rahavirta 1 175-1 000 175 2 536 2 361 77

Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.8 Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta (1000 ) Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus 1) muutokset muutoksen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden sitovat toimintakatteet ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N 41-41 1 927 1 886 - Lahden ammattikorkeakoulu N 600-600 1 653 1 053 - Tuoterengas N 300-300 167-133 - Yhteiset palvelut N 8 867-8 867 9 288 421 Yhteensä 9 808-9 808 13 035 3 227 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustuotot ja -kulut ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N - - - 1 1 - Lahden ammattikorkeakoulu N - - - 1 1 - Tuoterengas N - 24 - - 24-8 16 - Yhteiset palvelut N - 305 - - 305-46 259 Yhteensä - 329 - - 329-53 276 INVESTOINTIOSA Investointien sitovat nettomenot ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N - 1 504 - - 1 504-633 871 - Lahden ammattikorkeakoulu N - 600 - - 600-282 318 - Tuoterengas N - 110 - - 110 1 157 1 267 - Yhteiset palvelut N - 7 000 - - 7 000-5 452 1 548 Yhteensä - 9 214 - - 9 214-5 211 4 003 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset: - Antolainojen lisäykset K - - - - 37-37 - Antolainojen lyhennykset K - - - - - Lainakannan muutokset: - Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 3 000-3 000 - - - - Pitkäaikaisten lainojen vähennys N - 1 825 - - 1 825-1 525 300 - Lyhytaikaisten lainojen muutos N - 2 000 2 000 456-1 544 Oma pääoma muutokset - - - - - - Muut kassavirtaan vaikuttavat erät E - - - 3 642 3 642 Yhteensä 1 175-1 000 175 2 536 2 361 YHTEENSÄ 1 440-1 000 440 10 307 9 867 1) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus, E = ei sitova erä 78

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus KOULUTUSKESKUS SALPAUS 2.9 Rehtorin katsaus Suomen voimassa olevan hallitusohjelman ja vuosien 2011 2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi niin ammattiosaamisessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen valtakunnallinen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut heikompaan suuntaan ja mm. tämän seurauksena opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on merkittävästi leikannut ammatillisen koulutuksen resursseja. OKM päätti kesäkuussa 2013, että Salpauksen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 5420 vuonna 2014, 5260 vuonna 2015 ja 5090 vuonna 2016. Vähennystä vuoden 2013 tasoon on yhteensä 380 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi leikataan myös yksikköhintoja. Ministeriön päätöksen mukaisesti Salpaus on mukana hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa, mutta uuden musiikkiteatterialan toisen asteen tutkinnon koulutuskokeilulupaa Salpaus ei valitettavasti saanut. Ministeriö perusteli kielteistä päätöstä mm. tutkintojen uudistuksen (TUTKE 2) tavoitteella vähentää, ei lisätä tutkintojen määrää, työmarkkinoiden kapeudella ja valtakunnallisilla tavoitteilla vähentää kulttuurialan koulutusta. Työn ja osaamisen muutos, uudistuminen ja tuloksellisuus ovat suunnitelmakauden avainsanoja. Resurssien (henkilöstö, tilat, koneet, laitteet, raaka-aineet) oikein mitoitettu kohdentaminen vaatii rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, totutuista tavoista luopumista sekä ennakointia ja hyvää suunnittelua. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta pyritään parantamaan läpäisyä tehostamalla ja opinnoista eroamista ehkäisemällä. Näiden toimenpiteiden merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa valtakunnallisen uuden rahoitusmallin valmistumisen myötä. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2017 alkaen. Samaan aikaan kaikkien toisen asteen koulutuksen järjestäjien tulee hakea uudelleen koulutuksen järjestämislupaa vuoden 2015 aikana. Uudet luvat ovat voimassa 1.1.2017 alkaen. Ministeriön tavoitteena on vähentää koulutuksen järjestäjien määrää. Koulutuksenjärjestäjien alueellinen vaikuttavuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä luvan myöntämisen kriteerejä. Nuorisotakuun tavoite hallitusohjelmassa on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä olemme koulutuksen tarjoamisen näkökulmasta onnistuneet kohtuullisen hyvin, vaikka Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan ministeriön tekemät yksikköhinta- ja opiskelija-paikkaleikkaukset. Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria ja nuoria aikuisia. Päijät-Hämeen haasteena ovat myös kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja vähennettyjen koulutuspaikkojen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu nopeasti luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska oppisopimuskoulutukseen sopivia työpaikkoja ei ole riittävästi. Erityisesti tavoite suoraan peruskoulusta tulevien oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä on osoittautunut haasteelliseksi. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen vahva: yhteishaussa Salpaukseen haki 1,38 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden hakujärjestelmän muutoksesta huolimatta. Uudessa hakujärjestelmässä samaan yhteishakuun suoraan peruskoulusta hakevien kanssa ei voi enää osallistua, jos hakija on suorittanut aiemmin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Toisen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata opiskelupaikkakiintiö. Uudessa hakujärjestelmässä suoraan peruskoulusta hakevat ovat kuitenkin etusijalla. Valmistavien koulutusten haku tapahtui kesällä vasta ammatillisen yhteisvalinnan jälkeen. Syksyllä uusia opiskelijoita aloitti niin paljon, että koulutusluvan mukainen opiskelijamäärä 5420 täyttyi. Lisäksi opiskelijoita otettiin erityisesti 20 29 -vuotiaille suunnattuun nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. 79

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tilanne perusopetuksen juuri päättäneiden osalta alueella oli vuoden lopussa hyvä, vain pieni osa koulutukseen hakeneista jäi ilman koulutuspaikkaa. Aiempina vuosina peruskoulun päättäneiden ja ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden 20 29 -vuotiaiden tilanne Päijät- Hämeessä on paljon huonompi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi teimme kuluneena vuonna monenlaisia toimenpiteitä. Pyrimme heti opintojen alkuvaiheessa kartoittamaan opiskelijoiden tuen tarpeet, ja mahdollisimman nopeasti käynnistämään tukitoimet, esim. oppimisstudioiden palvelut, ohjaajien tuki, pienryhmäopetus, kaksoisopettajuus sekä hyödyntämään alueen pajaoppimisen mahdollisuudet. Kehitämme myös ohjauspalveluja siten, että mahdollisimman tehokkaasti tuemme opinnot keskeyttäviä ja opinnoista eroavia opiskelijoita. Tärkeä kohderyhmä on myös aiemmin tutkinnon suorittaminen keskeyttäneet nuoret ja nuoret aikuiset. Kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuus ja resursointi on ensisijaisesti koulutuksen sijaintikuntien vastuulla 1.8.2014 voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi. Syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa sovittiin että kunnat ostavat nämä palvelut toistaiseksi Koulutuskeskus Salpauksesta. Opiskelijat tarvitsevat jatkossa entistä enemmän erilaisia tukipalveluja ja siksi näiden palvelujen jatkuvuuden ja vakauden varmistaminen on kaikkien toimijoiden kannalta keskeistä talouden tiukkenemisesta huolimatta. Talouden näkökulmasta kulunut vuosi ei tuonut suuria yllätyksiä. Edellisenä vuonna päätetyt sopeuttamistoimet alkavat jo näkyä, mutta samaan aikaan toteutuvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät leikkaukset opiskelijapaikkoihin ja yksikköhintoihin. OKM:n tekemät leikkaukset opiskelijamääriin ja rahoitukseen sekä opiskelijahuollon lakimuutos 1.8.2014 alkaen ovat edellyttäneet vuoden aikana toimintatapamuutoksia ja sopeuttamistoimia myös henkilöstön määrän ja tehtäväkuvien suhteen. Opetushenkilöstön osalta sopeuttamistoimet kohdistuvat ministeriön tekemien opiskelijapaikka- ja yksikköhintaleikkausten myötä pääosin vuosille 2014 2016. Aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä kehitetään edelleen voimakkaasti. Yhteistyön tavoitteena on mm. tehostaa tilojen ja laitteiden käyttöä sekä parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta lisäämällä osaamisperusteisuutta opetuksessa, opiskelun ja työn vuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kilpaillun aikuiskoulutuksen tilanne on edelleen erityisen haasteellinen ja yritysten taloudelliset vaikeudet näkyvät mm. oppisopimusten purkautumisina. Kuluneen vuoden aikana valmisteltu aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä on lähiesimiestyön ja talouden ohjauksen lisäksi henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta osoittautunut jo nyt erittäin merkittäväksi. Kokonaisuudessaan toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Muutos liittyy vahvasti valtakunnalliseen tutkintojen uudistukseen (TUTKE2). Uusissa 1.8.2015 voimaan tulevissa ammatillisissa tutkinnoissa painottuu aiempaa enemmän osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Samalla opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi, opintoajat lyhenevät ja päällekkäisen koulutuksen rahoitus poistuu. Nämä kaikki muutokset ovat edellyttäneet kuluneen vuoden aikana uudenlaista suunnittelua ja ohjausta erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen suuntaamisessa. Ohjaaminen, digitalisaatio ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen samoin kun aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen edellyttävät jatkuvaa pedagogisen osaamisen uudistamista. Koko toisen asteen koulutusta koskeva rahoitusjärjestelmän uudistus on tulossa voimaan 2017 alusta ja siinä käytetään pohjana aiempien vuosien toteutuneita tunnuslukuja. Uusi rahoitusmalli tulee rakentumaan kolmesta eri osasta: perusosa (alle 50 %) sekä vaikuttavuusosa ja tuloksellisuusosa (yhteensä yli 50 %). Pääosa rahoituksesta tulee jatkossa muodostumaan tutkinnoista, osaamispisteistä ja/tai tutkinnon osista, ei läsnä olevista opiskelijoista kuten nykyisin. Em. syistä on osoittautunut erittäin tärkeiksi tehdyt ennakoivat toimenpiteet ja muutokset toiminnan organisoinnissa. Tulevaisuuden tavoitteissa onnistuminen edellyttää lisäksi jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä nykyistä parempaa ja tarkempaa toiminnan ohjausta. Keväällä tehdyn yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti Hollolan toimipisteestä luovuttiin, tässä yhteydessä sirkuskoulutus ja kulttuurialan vaatetus (artesaani, yksi- 80

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus lölliset vaatteet) sijoitettiin keskustan kampukselle. Sammonkadusta luopumisen mahdollistava Svinhufudinkatu10:n saneeraus valmistui syksyllä ja aikuiskoulutuksen liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja johtamisen koulutukset ovat aloittaneet uusituissa ajanmukaisissa tiloissa. Hevosalan koulutus on ratsastusopetusta lukuun ottamatta sijoittunut jo Jokimaalle, jonne myös ratsastusopetus siirtyy maneesin valmistumisen jälkeen syksyllä 2015. Heinolan Opintie 2:n tiloissa on opiskellut elokuusta alkaen myös Heinolan kaupungin perusopetuksen opiskelijoita. Tästä on avautunut hyvä mahdollisuus monipuoliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perusasteen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Vuoden 2014 ja koko suunnitelmakauden tavoitteet ja sisällöt ovat nousseet erityisesti muutoksista konsernirakenteessa sekä erilaisista Salpauksen sisäisistä arvioinneista, tarkastuslautakunnan raportista, Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta, hallitusohjelmasta, KESU:sta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen linjauksista. Vuoden 2014 motto oli Taitajakisojen Tee perässä. Tämä toteutui tulevaisuuden turvaamisen kannalta uudenlaisten toimintatapojen oikea-aikaiseen suunnitteluun tarttumisen johdosta hyvin ja se näkyy toiminnan tuloksissa. Kiitos tästä kuuluu kaikille Salpauslaisille ja konsernilaisille, mutta myös opiskelijoille ja hyville työelämäkumppaneillemme eri verkostoissa. Vuoden 2014 lopun merkittävimpiä asioita tulevaisuutemme näkökulmasta oli uusien arvojen määrittely yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Uudet arvot ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Vuoteen 2015 starttaamme haasteellisesta tilanteesta huolimatta hyvissä ja luottavaisissa tunnelmissa, arvojemme mukaisesti uudella yhteisellä sloganilla Me muutamme maailmaa. 2.9.1 Taitaja2014 -kilpailut Huhtikuussa Salpauksen järjestämisvastuulla olleiden valtakunnallistentaitaja2014- kilpailujen toteutus onnistui hyvin ja kävijöitä kolmen päivän aikana oli yli 41 000. Yhteistyösopimuksia eri toimijoiden kanssa solmittiin yli 300, mukana oli merkittäviä alueen ja valtakunnan työelämän yhteistyökumppaneitamme. Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kansainvälinen seminaari, seminaari peruskouluille sekä työpaikka-ohjaajakoulutushankkeen loppuseminaari. Taitajissa oli yli 40 lajia ja 400 kilpailijaa, jotka olivat valikoituneet 1 800 semifinalistin joukosta. Kotimaisten osallistujien lisäksi vieraskilpailijoita oli 29 ja uutta tapahtumassa oli pelkästään peruskoululaisille varattu oma aika tutustua kilpailuihin ja eri ammatteihin. Taitaja-kilpailujen keskeisiä teemoja ovat mm. yrittäjyys, kestävä kehitys, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Salpauksen opiskelijat voittivat yhteensä 11 mitalia, joista kultaa 3, hopeaa 4 ja pronssia 4. Kilpailumenestys jatkui kun Salpauksen lukion tekniikkalinjalta keväällä valmistunut Esa Varemo voitti parinsa kanssa elektroniikan Euroopan mestaruuden EuroSkills -kilpailuissa lokakuussa Ranskan Lillessä. Taloudellisesti Taitaja2014 -kilpailut olivat kuitenkin suuri haaste koulutuksenjärjestäjälle, koska OKM myönsi ilman ennakkovaroitusta harkinnanvaraista lisää merkittävästi SkillsFinlandin kanssa aiempien kisojen perusteella rakennettua talousarviota vähemmän. Ministeriön yksipuolinen päätös tuli vain muutamia kuukausia ennen kisatapahtumaa, joten muutoksia toteutussuunnitelmiin ei ollut enää mahdollista tehdä. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina 2012-2014 olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. Kokonaisuutena Taitaja 2014 -kilpailukokonaisuus oli positiivinen kokemus ja hyvä ammatillisen koulutuksen markkinointi tapahtuma. Jatkon kannalta valtakunnallisesti tulee koulutuksenjärjestäjien näkökulmasta kuitenkin miettiä kuinka usein näin suuria kisoja järjestetään. Järjestäjänä tulisi olla alueen eri koulutustoimijat yhdessä. Kisojen sijoittumista tulisi pohtia erillisten messukeskusten tms. sijaan olemassa oleviin oppilaitosympäristöihin niin kustannus- että markkinointinäkökulmasta. Tällöin joudutaan miettimään eri alojen sijoittuminen eri kampuksille ja yleisön siirtyminen näiden välillä, mutta samalla saadaan realistisempi kuva ammatillisen koulutuksen tilanteesta kilpailupaikkakunnalla. Rahoituksen näkökulmasta kisat järjestävän koulutuksenjärjestäjän tulee jatkossa saada sitovasti jo hakuvaiheessa tietoonsa se 81

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus summa millä OKM on sitoutunut kisajärjestelyjä tukemaan ja onko se oikeassa suhteessa kisajärjestäjälle asetettaviin velvollisuuksiin. 2.10 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous nimesi kokouksessaan 6.5.2013 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan jäsenet toimikaudelle 2013 2014. Salpauksen johtokunnan jäsenet ajalla 1.1. 31.12.2014: - Pasi Jalonen, puheenjohtaja (varajäsenenä Tatu Söyrilä) - Olli Saarinen, varapuheenjohtaja (varajäsenenä Harri Rummukainen) - Heli Heikkilä, jäsen (varajäsenenä Mira Nieminen) - Kari Hyytiä, jäsen (varajäsenenä Reijo Päivärinta) - Raili Koskinen, jäsen (varajäsenenä Marita Kemppi) - Lasse Pakkanen, jäsen (varajäsenenä Tapio Nieminen) - Antero Parikka, jäsen (varajäsenenä Martti Mäkelä) - Niina Pautola-Mol, jäsen (varajäsenenä Teresa Rautapää) - Leena Ritala, jäsen (varajäsenenä Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala) - Jorma Lehtinen, henkilöstön edustaja (varajäsen Mirja Aho) - Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja (varajäsen Juudit Pulkkinen) - Martti Tokola, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Kari Salmi, konsernihallituksen puheenjohtaja - Seppo Virtanen, konsernihallituksen edustaja - Hannu Heinonen, asiantuntija - Seija Katajisto (1.8. alkaen), asiantuntija - Päivi Saarelainen, johtokunnan esittelijä - Arja Mikkonen, pöytäkirjasihteeri. Kokousasioihin liittyen kokouksiin kutsuttiin paikalle asiantuntijoita. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 27.10.2014 lakkauttaa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminnan osana kuntayhtymän rakennemuutosta 31.12.2014. 2.11 Organisaatio ja toimintamallit Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Kuvassa 1 on esitetty Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2015 alkaen. 82

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuva 8. Salpauksen toimintamalli 2.12 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Salpauksen johtokunta kokoontui toimintavuonna 2014 kahdeksan kertaa ja käsitteli mm. talouden ja toiminnan suunnitteluun, seurantaan, tilinpäätökseen ja talousarvioon liittyviä asioita. Edellä mainittujen lisäksi johtokunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - koulutusalojen sijoittuminen Salpauksessa eri toimipisteissä lähivuosina - Salpauksen aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmän suunnittelu - Salpauksen ja Kaarisillan välisen yhteistyösopimuksen uusiminen - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen PHKK:n rakennemuutoksessa - Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - SORA toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - Salpauksen järjestyssääntöjen ja asuntoloiden järjestyssääntöjen hyväksyminen - opetussuunnitelmien hyväksyminen Laajemmin toiminnassa ja taloudessa tapahtuneita muutoksia kuvataan kohdassa 2.9 Rehtorin katsaus sekä kohdassa 2.17.2 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta. 2.13 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin kustannuksiin myös rahoituksen ja investointien näkökulmasta. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate ylitti talousarvion tavoitteen 1 886 058 eurolla. Lisäksi investointeja jätettiin toteuttamatta 870 400 eurolla. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista (51,4 prosenttia) pienentyi edellisen vuoden tasosta (53,0 prosenttia) ja alitti talousarviossa arvioidun 55,1 prosentin tason. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenivät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskivat 1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja 83

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus opiskelijapaikat vähenevät -160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Koulutusluvan mukainen paikkamäärä vuonna 2015 on 5 260. Rahoituslain mukaan vuoden 2011 lähtien 3 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksesta suunnataan tuloksellisuusrahoitukseen. Tuloksellisuusrahoitusta saa noin 4/5 koulutuksenjärjestäjistä. Vuonna 2015 Salpaus saa 1,498 miljoonaa euroa. Talousarvioissa tulosrahoitusta ei arvioitu saatavan. Talousarvion 2015 laadinnassa Salpaus ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1.ennusteen 2015 toimintakatetta on saatu parannettua 8,5 miljoonaan euroon talousarvion 2015 ollessa 7,1 miljoonaa euroa. Parannusta toimintakatteessa on 1,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Ensimmäisessä ennusteessa 2015 toimintatuottoihin on talousarvioon verrattuna ennustettu saatavan kasvua noin 2,082 miljoonaa euroa. Yksikköhintatulot ovat yhteensä noin 2,187 miljoonaa euroa (+2,6 prosenttia) suuremmat kuin talousarviossa. Yksikköhintatuloihin sisältyy saatu tulosrahoitus 1,498 miljoonaa euroa. Projektituloihin on arvioitu lisäystä noin 210 000 euroa saatujen uusien rahoituspäätösten vaikutuksesta. Aikuiskoulutuksen myyntiin on arvioitu vähennystä yhteensä noin -221 000 euroa. Työvoimakoulutukseen kohdistuu noin -627 000 euron vähennys, muissa aikuiskoulutuksen rahoitusmuodoissa on vähän kasvua. Suurin osa työvoimakoulutuksen vähentymisestä kohdistuu kuljetusalalle. Päijät-Hämeen koulutuskonserni on osaltaan varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Salpauksen taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa tulevina vuosina hyvän pohjan keskittyä perustehtävän toteutuksen muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. Toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset edellyttävät myös koulutuksen toteutuksen muutosta ja resursoinnin pienentämistä. 2.14 Tilikauden tuloksen muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot laskivat -3 prosenttia (-2,529 miljoonaa euroa) edellisestä vuodesta. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -5,7 prosenttia (-4,7 miljoonaa euroa). Yksikköhintarahoituksen osuus kokonaistuotoista oli 79 prosenttia (vuonna 2013 oli 85 prosenttia). 84

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus TOIMINTATUOTOT 1000 TP 2013 TA 2014 muut. TP 2014 tot% TP-TA TP 2014 osuus toimintatuotoista Muutos TP 14-13 Muutos % TP 14-13 Yksikköhintatulot 66 135 62 919 63 123 100 % 205 79 % -3 011-5 % - ammatillinen peruskoulutus 56 552 53 892 53 858 100 % -34 68 % -2 693-5 % - Taitaja 2014 707 1 238 751 61 % -487 1 % 44 6 % - tulosrahoitus (amm. peruskoulutus) 1 007 1 138 1 138 1 % 131 13 % - oppisopimuskoulutus 6 687 6 609 6 247 95 % -362 8 % -440-7 % - lukiokoulutus 1 182 1 180 1 130 96 % -51 1 % -53-4 % - ammatillinen lisäkoulutus sis.kohtaan Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus/koulutuksen myynti: 11 736 10 520 10 625 101 % 105 13 % -1 111-9 % - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoulutus 3 352 3 443 2 803 81 % -640 4 % -549-16 % - nuorten aikuisten osaamisohjelma 673 288 0 % -385-57 % - työvoimakoulutus 6 194 6 104 6 078 100 % -26 8 % -116-2 % - henkilöstökoulutus 1 189 653 1 155 177 % 502 1 % -34-3 % - tietopuolisen oppisopimuskoul. myynti 328 320 301 94 % -19 0 % -27-8 % Projektit 1 880 2 652 3 726 140 % 1 074 5 % 1 846 98 % - opetuksen kehittämishankk. (amm.peruskoul.) 656 384 707 184 % 322 1 % 51 8 % - Taitaja 2014 20 2 005 2 170 108 % 165 3 % 2 150 10750 % - eu-projektit 721 133 371 280 % 238 0 % -350-49 % - maksullisen palv.toim. muut projektit 483 130 478 368 % 348 1 % -4-1 % Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila, opetusravintolat ym.) 2 345 1 362 2 092 154 % 730 3 % -253-11 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 82 096 77 453 79 567 103 % 2 113-2 529-3 % Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 51,4 prosenttia (vuonna 2013 vastaava luku oli 53,0 prosenttia). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 40,893 miljoonaa euroa (43,516 miljoonaa euroa vuonna 2013). Henkilöstökulut pienentyivät edellisvuoteen -6,0 prosenttia. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttivat vuonna 2013 toteutetut Salpauksen organisaatiomuutos ja sopeuttamistoimenpiteet, jotka jatkuivat vuonna 2014. Palvelujen ostot 15,613 miljoonaa toteutuivat (104,0 prosenttia) ylittäen talousarvion 607 161 euroa. Edelliseen vuoteen palvelujen ostot lisääntyivät 411 528 euroa (+2,7 prosenttia). Kasvu johtui pääasiassa Taitaja 2014 tapahtumasta. Aine- ja tavaraostot (ilman varaston lisäys/vähennystä) ylittivät talousarvioon arvioidut ostot noin 219 188 euroa. Edellisvuoteen aine- ja tarvikeostot lisääntyivät noin 352 989 euroa (+9,7 prosenttia). Myöskin näihin ostoihin vaikutti Taitaja 2014-tapahtuma. Varaston muutos toteutui 162 222 euroa talousarviota pienempänä. Edellisen vuoden varaston muutokseen vaikutti kahden oppilastyönä rakennetun omakotitalon myynti. Vuokrakulut kasvoivat noin 771 851 euroa (kasvua +5,0 prosenttia edelliseen vuoteen). Vuokrakulujen toteuma oli 16,072 miljoonaa euroa (toteuma 99,4 prosenttia), joista tilavuokriin kohdistui 14,012 miljoonaa euroa ja muihin vuokriin (pääasiassa it-laitteisiin ja ajoneuvoihin) 2,060 miljoonaa euroa sisältäen Taitaja 2014 tapahtuman 966 571 euron vuokrat. Salpauksen maksamien palvelujen maksuosuudet pienenivät -581 561 euroa vuodesta 2013 (muutos -7,4 prosenttia). Salpauksen toimintatuottoihin suhteutettuna palvelujen maksuosuudet olivat 9,2 prosenttia vuonna 2014 ja 9,6 prosenttia vuonna 2013. Toimintakate (1,927 miljoonaa euroa) toteutui -785 729 euroa edellistä vuotta pienempänä. Suunnitelman mukaiset poistot lisääntyivät 49 875 euroa (noin 4,9 prosenttia) edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli 869 082 euroa. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina 2012-2014 olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. 85

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.14.1 Tuloslaskelma 2014 2013 1000 1000 Toimintatuotot 79 568 82 096 Myyntituotot 77 161 79 782 Maksutuotot 108 67 Tuet ja avustukset 2 156 2 041 Vuokratuotot 138 115 Muut tuotot 6 91 Valmistus omaan käyttöön 0 34 Toimintakulut -77 640-79 417 Henkilöstökulut -40 893-43 516 Palveluiden ostot -15 613-15 202 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 497-3 855 Avustukset -1 102-1 134 Vuokrakulut -16 072-15 300 Muut kulut -463-412 Toimintakate 1 927 2 713 Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 4 3 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -3-2 Vuosikate 1 928 2 713 Poistot käyttöomaisuudesta -1 059-1 009 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 869 1 705 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 200-1 000 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 1 000 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 069 1 705 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 86

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.15 Toiminnan rahoitus 2.15.1 Rahoituslaskelma Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen 1 296 759 euroa ja ylitti talousarvion tavoitteen 2 756 759 euroa parempana. Investointeja jäi toteuttamatta 870 400 euroa ja vuosikate oli 49 875 euroa tavoitetta huonompi. 2014 2013 1000 1000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 928 2 713 Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -634-1 478 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 294 1 236 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3-12 Vaihto-omaisuuden muutos -483 227 Saamisten muutos 2 114-1 063 Korottomien velkojen muutos 1 178 376 Rahoituksen nettorahavirta 2 812-472 RAHAVAROJEN MUUTOS 4 106 764 Rahavarat 31.12. 15 441 11 335 Rahavarat 1.1. 11 335 10 571 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu liikelaitoksille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 2.16 Rahoitusasema ja sen muutokset Perusrahoitussaamiset valtiolta lisääntyi edellisestä vuodesta noin 2 045 655 euroa, projektien saatavat vähentyivät noin 352 595 euroa ja myyntisaamiset lisääntyi noin 133 376 euroa. Korottomat velat lisääntyivät (151 122 euroa). Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli + 2 812 107 euroa. Kassavarat olivat 15 441 076 euroa ja lisääntyivät +4 106 410 eurolla edellisvuodesta. 87

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.16.1 Tase 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 2 766 3 191 I Aineettomat hyödykkeet 0 5 Aineettomat oikeudet 0 5 II Aineelliset hyödykkeet 2 676 3 097 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 7 Koneet ja kalusto 2 671 3 089 III Sijoitukset 90 90 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 72 72 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 4 4 Muut osakkeet ja osuudet 14 14 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 26 26 Muut toimeksiantojen varat 26 26 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 20 152 17 677 I Vaihto-omaisuus 2 287 1 804 Aineet ja tarvikkeet 320 364 Keskeneräiset tuotteet 1 896 1 365 Valmiit tuotteet 71 76 II Saamiset 2 424 4 538 Lyhytaikaiset saamiset 2 424 4 538 Myyntisaamiset 1 902 1 769 Muut saamiset (alv, valtionosuus) 0 161 Siirtosaamiset 522 2 608 IV Rahat 5 8 V Osuus pankkisaamisista 15 436 11 326 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 944 20 894 88

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2014 2013 VASTATTAVAA 1000 1000 A OMA PÄÄOMA 11 241 10 172 I Peruspääoma 434 434 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 739 8 034 VI Tilikauden yli-/alijäämä 1 069 1 705 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 800 1 000 Poistoero 800 1000 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 453 451 Muut toimeksiantojen pääomat 453 451 E VIERAS PÄÄOMA 10 449 9 271 II Lyhytaikainen 10 449 9 271 Ostovelat 762 957 Muut velat 1 477 1 506 Siirtovelat 8 209 6 808 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 944 20 894 89

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.17 Talousarvion toteutuminen 2.17.1 Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Suoritetut tutkinnot lkm 2 536 2 551 2 839 11 12 - ammatilliset perustutkinnot lkm 1 459 1 320 1 556 18 7 - yo-tutkinnot lkm 135 90 115 28-15 - lukion oppimäärä lkm 55 46 50 9-9 - näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm 436 500 551 10 26 - näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm 289 435 342-21 18 - näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm 162 160 225 41 39 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) - 3137/2015=1,5 3371/2247=1,5 2342/1702=1,4-6,7-6,7 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 62,2 64,5 65,8 2,0 5,8 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1266/2035 1206/1869 1347/2047 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,2 85,5-3,1-7,1 - suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/50 45/51 47/55 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 54,0 47,5 53,6 12,9-0,7 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 108/200 104/220 162/302 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 63,0 66,0 4,8 4,8 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen % peruskoulutus) 3,2 3,5 3,0-14,3-6,3 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 227/61 157/119 136/122,5-13,38/2,9 40,1/100,8 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 138/87 103/101 38/39-63,1/-61,4-72,5/-55,2 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,1 12,5 13,2 5,6 9,1 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,4/7,7 6,0/6,5 5,0/8,2-16,7/26,2 13,6/6,5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,5 4,0 9,0 125,0 260 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,5/0 3,0/1,0 8,0/1,0 166,7/0 220/-100 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 13,1 6,0 10,3 71,7-21,3740458 - positiivinen/negatiivinen purku % 11,3/1,8 5,0/1,0 7,3/3,0 46/200-35,4/66,7 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus)* % 83,0 75,0 72,5-3,3-12,65060241 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti)* % 84,0 75,0 95,0 26,7 13,0952381 *TP2013 sijoittumistiedot kuvaavat syksyn 2013 tilannetta ja TP2014 sijoittumistiedot kuvaavat 31.12.2014 tilannetta (tieto Opintopolkujärjestelmästä) Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Johtamismittari ** - - - Työhyvinvointimittari ** - - - Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 1,7 2,3 1,5-34,8-11,8 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 85,5 89,7 4,9 3,9 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 53,0 53,7 51,4-4,3-3,0 Toimitilavuokrat 14 166 284 14 168 900 14 012 365-1,1-1,1 osuus toimintatuotoista % 17,3 18,3 17,6-3,7 1,8 Toimintakate 2 712 788 41 000 1 927 059 4600,1-29,0 Tilikauden tulos 1 704 798-1 144 400 869 082-175,9-49,0 Oma pääoma 10 172 268 6 894 970 11 241 350-63,0-10,5 Kassavarat 11 334 666 8 161 921 15 441 076-89,2-36,2 ** Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa vuonna 2015. 90

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Perustiedot Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm 7 199 7 016 6 929-1 -4 - ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm 5 595 5 420 5 421 0-3 - lukiokoulutus ka 7/5 lkm 162 164 160-3 -1 - oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm 1 443 1 432 1 349-6 -7 Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm 269 695 275 000 247 872-10 -8 Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm 12 743 13 000 11 039-15 -13 Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm 1 172 1 240 1 067-14 -9 Toimintatuotot **** 82 096 071 77 453 093 79 567 374 3-3 Toimintakulut **** 79 383 283 77 412 093 77 640 315 0-2 Irtaimistoinvestoinnit 1 477 504 1 504 000 633 300-58 -57 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) **** 1 045 298 1 953 704 1 725 834-12 65 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) 59 448 197 56 310 252 56 876 895 1-4 osuus toimintatuotoista % 72,4 72,7 71,5 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) 6 686 812 6 608 664 6 246 581-5 -7 osuus toimintatuotoista % 8,1 8,5 7,9 Koulutuksen myynnin tuotot 11 736 213 10 520 129 10 626 283 1-9 osuus toimintatuotoista % 14,3 13,6 13,4 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot 2 941 079 1 407 162 2 212 779 57-25 osuus toimintatuotoista % 3,6 1,8 2,8 Koulutuksen myynnin toimintakate 2 221 426 3 523 276 3 449 554-2 55 osuus toimintatuotoista % 18,9 33,5 32,5 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate -167 067 56 567-236 920-519 42 osuus toimintatuotoista % -5,7 4,0-10,7 Henkilöstömäärä*** lkm/htv 786 764 680-11 ***TP2013 henkilöstömäärä on esitetty lukumääränä (lkm) ja TA2014 ja TP2014 henkilöstömäärä on esitetty henkilötyövuosina (htv). ****TA2014 sis. Taitaja 2014 talousarviomuutos (Konsernihallitus 15.9.2014 180 / Yhtymäkokous 27.10.2014 36) Tuloskortin ja mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.2. 2.17.2 Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen b) Elinikäisten polkujen vahvistaminen c) Vahvat kumppanuudet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite 2014 2016 Salpauksen kaikilla toimijoilla on yhteinen ymmärrys osaamisperusteisuudesta (mm. poisoppiminen aikasidonnaisuudesta ja perinteisestä resursoinnista). Tutkintojen osaamisperustaisen määrittelyn tueksi on luotu yhteisesti sovitut käytännöt, joiden mukaisesti toimitaan koko Salpauksessa. Toimenpidekokonaisuus 2014 Tarkastellaan opetussuunnitelmien ammatillisten tutkinnon osien sisältöjä osaamisperusteisesti yhdessä aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kaikilla koulutusaloilla/tutkinnoissa Toteutetut toimenpiteet Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2015 alkaen. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelu tehtiin kaikissa tutkinnoissa ja samalla nimettiin kehittämiskohteet. Keskeisimpinä kehittämiskohteina useissa tutkinnoissa on yhteistyön lisääminen nuorten ja aikuiskoulutuksen kesken sekä yhteisten tutkinnonosien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin. 91

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Avataan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa vaadittava osaaminen konkreettiseksi tekemiseksi T1, H2 ja K3 -tasoille Luodaan ja otetaan käyttöön tarvittavat toimintatavat ja välineet osaamisperusteisuuden haltuunotossa (esimerkiksi yhtenäinen dokumentointi) Vakiinnutetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eri koulutusaloilla / tutkinnoissa Laajennetaan edelleen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto-opinnot) ja ammatillisten aineiden integrointia eri tutkintoihin/ tutkinnon osiin tavoitteena arvioida myös attoopintoja ammattiosaamisen näytöissä Toteutetaan suunnitelmallinen eri henkilöstöryhmien koulutus pedagogisen perehdytysohjelman mukaisesti Seurataan ja osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja opitaan muiden koulutuksen järjestäjien hyvistä käytännöistä Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelussa ammattitaitovaatimukset on avattu tekemisenä. Eri tutkinnoissa on käytössä erilaisia malleja, esim. osaamiskartat. Tarkastelu jatkuu keväällä 2015 osana tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien uudistusta. Yhtenäisiä osaamisperusteisuutta tukevia toimintatapoja on valmisteltu opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Työssäoppimisen aikaisen oppimisprosessin dokumentointiin on kehitetty uusia malleja, joista esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden blogit. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia mallinnettiin ja eri henkilöstöryhmiä koulutettiin sen toteuttamiseen. Yhtenäiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eivät kuitenkaan ole vakiintuneet ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikilla koulutusaloilla. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointia ammatillisiin opintoihin on kokeiltu erilaisilla malleilla esimerkiksi liiketalouden, auto- ja logistiikka-alan, kone- ja metallialan, rakennusalan, talotekniikan, luonnonvara-alan sekä hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoissa. Sosiaali- ja terveysalalla on kokeiltu kielitaitovaatimusten osoittamista ammattiosaamisen näytöillä. Nämä kokeilut osaltaan edistävät uusien opetussuunnitelmien laadintaa ja tarkoituksenmukaista integrointia. Vuoden 2014 aikana toteutettiin yksi pedagoginen perehdytysryhmä opettajille ja yksi esimiesten perehdytysohjelma. Pedagogisen perehdytyksen tueksi laadittiin sähköinen Open boxi, joka sisältää laajan tukimateriaalin opetushenkilöstölle. Lisäksi eri henkilöstöryhmät perehtyivät mm. opetussuunnitelmauudistukseen ja sen edellyttämiin toimintatapamuutoksiin pedapajoissa, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja henkilöstökokouksissa. Loppuvuoden aikana käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Vuonna 2014 oli käynnissä yhteensä 46 ammatillisen koulutuksen kehittämistä tukevaa valtionavustushanketta. Valtionavustushankkeet toteutuvat aina laajoina verkostohankkeina, mikä edistää valtakunnallista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeiden avulla valmistauduttiin yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa opetussuunnitelmauudistukseen ja osaamisperusteisuuden toimeenpanoon. Lisäksi verkostohankkeissa kehitettiin mm. työturvallisuutta sekä mallinnettiin yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Hankeverkostojen lisäksi osallistuttiin aktiivisesti mm. AMKE ry:n toimintaan, mikä edisti muiden koulutuksenjärjestäjien hyvistä käytännöistä oppimista. 92

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014 2016 Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Ohjataan ja tuetaan opetushenkilöstön pedagogisten suunnittelu- ja ohjaustaitojen kehittymistä monipuolisissa oppimisympäristöissä, esim. työpaikalla tapahtuva oppiminen Toteutetut toimenpiteet Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2015 alkaen ja vuoden 2014 keskeinen painopiste oli valmistautuminen tähän opetussuunnitelmauudistukseen. Henkilöstölle järjestettiin useita info-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsiteltiin opetussuunnitelmauudistuksen vaikutusta opetus- ja ohjaustoimintaan. Loppuvuodesta käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Opetushenkilöstöä eri aloilta osallistui Tiimimestari - valmennukseen, jonka tavoitteena on uudistaa opetusmenetelmiä. Nämä valmennukset tukevat osaltaan osaamisperusteisuuden toimeenpanoa. TutKIVA-hankkeessa järjestettiin opettajille työpajoja, joissa harjoiteltiin mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa. Opettajat ovat osallistuneet yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja vertaisoppimiseen. Varmistetaan työpaikkaohjaajien osaaminen Hyödynnetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta koulutuksen järjestämismuotona Työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty koulutusaloilla tarpeen mukaan, erilaisin toteutustavoin yrityskohtaisesti tai avoimina ryhminä. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien työtehtäviin kuuluu työssäoppimispaikan työpaikkaohjaajan perehdyttäminen. Työssäoppimisen ohjauskäynnin aikana opettaja tarpeen mukaan perehdyttää työpaikkaohjaajaa ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin asioihin. Näitä perehdyttämisiä ei rekisteröidä salpaustasoisesti. Salpaus on partnerina Työpaikkaohjaajat valmentaen vahvaksi -hankkeessa, jossa Salpauksen tavoitteena on luoda mobiiliportaali työpaikkaohjaajien tueksi. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Kesällä 2014 Salpauksessa päättyi monivuotinen Top- Koutsi-projekti, jonka aikana koulutettiin yli 300 työpaikkaohjaajaa ja yli 100 Salpauksen opettajaa työpaikkaohjaaja-kouluttajiksi. Hanke tuotti suuren määrän materiaalia koulutuksen tueksi. Projektin päätyttyä alettiin suunnitella työpaikkaohjaajakoulutuksen salpaustasoista organisoimista ja linjaamista. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelun yhteydessä selvitettiin, miten laajasti oppilaitosmuotoisesti ammatillista perustutkintoa suorittavien on mahdollista suorittaa osa tutkinnosta oppisopimuskoulutuksena. Tarkastelu osoittaa, että oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävät toteutusmallit ovat vakiintuneet käytännöksi sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Muilla aloilla olisi tarpeen tehostaa markkinointia ja tiedotusta sekä työnantajille että opiskelijoille. 93

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Hyödynnetään opetusteknologian mahdollisuuksia oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä, mobiiliohjauksessa ja vertaisoppimisessa. Linjataan keskeiset Salpauksessa käytettävät opetus-/ohjausteknologian välineet. Opetusteknologiaa hyödynnetään entistä laajemmin kaikilla aloilla. Erityisesti työssäoppimisen ohjausta mobiililaitteilla on kehitetty (mm. sosiaali- ja terveysala, hius- ja kauneudenhoitoala, luonnonvara-ala, rakennusala, palvelualat). Mobiiliteknologian hyödyntäminen kansainvälisessä yhteistyössä ja ulkomaan työssäoppimisjaksojen ohjauksessa on kehittynyt ja laajentunut. Salpauksessa on määritelty yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn malli, jolla halutaan ohjata henkilöstöä hyödyntämään sosiaalisen median ja yleisemmin viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteisen työskentelyn edistäjänä. Keskeiset käytössä olevat opetus- ja ohjausteknologian työvälineet on määritelty. Henkilöstölle on järjestetty säännöllisesti perehdytystä ja opastusta erilaisten työvälineiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median opetuskäyttöä on opastettu vastaalkaville opettajille. Yksiköiden toimintasuunnitelmissa määritellään minimivaatimus opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen ja ohjauksen välineenä. Toteutetaan lähtötilannekartoitus ja suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet. Yksikkö- tai koulutusalatasolla ei ole määritelty minimivaatimusta opetusteknologian hyödyntämiselle. Kehittämistavoite 2014 2016 Selkeät johdon linjaukset yksilöllisten, joustavien opintopolkujen toteuttamisessa sekä HOPSja HOJKS -käytänteissä ja linjausten mukainen toiminta kaikilla aloilla Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetaan koulutusala-/ tutkintokohtainen kysely, jolla selvitetään todelliset edellytykset ja esteet yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle Lisätään koko henkilöstön osaamista ja välittämistä opiskelijoiden yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamisessa Toteutetut toimenpiteet Kyselyä ei ole toteutettu, mutta tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelussa on selvitetty edellytyksiä ja esteitä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle. 1.8.2015 käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä tavoitteena on edistää yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumista. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli yksilöllisten ja joustavien polkujen mahdollistaminen. Joustavien opintopolkujen ja aitojen valinnan mahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus jatkuvat vuoden 2015 aikana. Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelua ja toteutusta on käsitelty eri henkilöstöryhmien kanssa myös pedapajoissa, henkilökohtaisissa ohjauksissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä ja erilaisissa henkilöstökoulutuksissa. Lisäksi eri alojen opetushenkilöstöä on mukana tiimioppimista ja -valmennusta tukevissa Tiimimestarit-valmennuksessa. Tämä malli tukee osaltaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. 94

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Seurataan ja valvotaan opiskelijan oikeusturvan toteutumista sovituissa HOPS- ja HOJKSkäytänteissä Laaditaan ohjeistukset ja periaatteet tutkinnon suorittamiseksi vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan Edistetään eri alojen osaamisen yhdistämistä joustavasti tutkinnoiksi monitaitoisuuden lisäämiseksi Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen, KV-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-oppimisen integraatiota opetuksen toteuttamisessa Toimivien HOPS- ja HOJKS-käytänteiden kehittäminen kaikilla aloilla on edelleen työn alla. Ammattiosaamisen toimikunnalla on valvonta- ja ohjaustehtävä ja toimikunta on osaltaan seurannut ja valvonut opiskelijan oikeusturvan toteutumista. Opetuksen jaksotukseen liittyvää ohjeistusta ja periaatteita on linjattu osana opetussuunnitelmien uudistusta. Tämä työ jatkuu edelleen keväällä 2015. 1.8.2015 käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä lähtökohtana on joustavuus tutkinnon suorittamisessa ja tutkinnon rakenteessa. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli aidon valinnaisuuden mahdollistaminen yli tutkintorajojen. Näiden toteutusmallien suunnittelu jatkuu vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin Salpauksen uutta organisaatiota, jonka toiminta käynnistyi 1.1.2015. Yhtenä uudistuksena oli Oppimisen kehittämispalvelut - yksikön muodostaminen niin, että yrittäjyyskasvatuksen, kv-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-opetuksen asiantuntijat työskentelevät entistä tiiviimmin yhdessä tukien eri alojen opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedagogiikan kehittämisessä. Kansainvälisen työssäoppimisen ja muun kansainvälisen toiminnan prosesseja ja eri henkilöiden vastuita määriteltiin uudelleen. Alakohtaisesti määriteltiin kansainvälisen toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Kansainvälinen oppimisympäristö on kehittynyt, kun opettajien asiantuntijaliikkuvuudet, top-ohjaus ulkomailla ja muu kansainvälinen kehittämishanketoiminta on edistänyt kansainvälisiin työelämälähtöisiin osaamistaitovaatimuksiin perehtymistä, yhteisten osaamisen arvioinnin käytäntöjen kehittymistä ja opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamista. Yrittäjyyskasvatusta oppimisen menetelmänä on kehitetty vahvasti eri aloilla. Perustettiin Salpauksen osuuskunta Taidottaja, joka tarjoaa puitteita yrittäjyyden ja ammattiosaamisen oppimiseen, kehittämiseen ja harjoittamiseen. Osuuskunta toimii Salpauksen opiskelijoiden oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä sekä mahdollistaa jäsenkunnan ammattitaidon hyödyntämisen työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksessa on toteutettu laajasti Nuori Yrittäjyys (NY) -toimintaa, kuten NY-messut, NYleiriohjaajakoulutukset ja NY-leirit. Valinnaiskursseina on toteutunut Minustako yrittäjä - ja Nuori yrittäjyys - opintojaksot. Eri alojen NY-yrityksiä toimi vuoden 2014 aikana n. 40. Vuoden 2014 suuri yhteinen ponnistus olivat Taitaja2014 -ammattitaitokilpailut, joihin osallistuivat kaikki koulutusalat. Verkko-oppimisen kehittämistä on kuvattu aiemmissa kohdissa. 95

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite 2014 2016 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä nousevan tuotteiden kehittämisen ja myynnin tehostaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Myynti- ja markkinointiryhmän toimintaa tehostetaan aktivoimalla yhteydenpitoa eri asiakasryhmiin sekä laajentamalla toimintaa perusopetuksen piirissä vielä oleviin sekä sen päättäneisiin ei työmarkkinoilla oleviin. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdessä toteuttaminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet uusien tuotteiden ideointiin sekä tehokkaampaan toteutukseen. Toteutetut toimenpiteet Salpauksen myynti- ja markkinointiryhmässä sekä alakohtaisissa myynti- ja markkinointiryhmissä toteutettiin viestintä- ja markkinointiohjelman sekä myyntiohjelman mukaisia toimenpiteitä. Viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista on kuvattu kohdassa 2.1.4 ja myyntiohjelman toteutumista kohdassa 2.1.5. Salpauksessa toimii hakevan toiminnan kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on löytää vailla peruskoulun jälkeistä olevaa tutkintoa olevia nuoria. Takuumesta toimi ohjaus- ja palvelupisteenä. Katalysaattori-hankkeessa on järjestetty ideatapaamisia sosiaali- ja terveysalan, vaatetusalan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualan yritysten edustajille. Askel-hankkeessa on kehitetty Salpauksen asiakkuudenhallintaa ja yritysyhteistyötä webinaarien avulla. Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi -hankkeessa on koulutettu rakennusalan ammattialaisista työmaaohjaajia ja etsitty itsensä työllistämisen ratkaisuja. Taloudesta töitä -hankkeessa on taloushallintoalan yrityksille järjestetty innovaatioleirejä ja tehty tilitoimistotyön vetovoimaisuuskysely. Tavoite on nostaa taloushallintoalan vetovoimaisuutta. Salpauksen henkilöstölle järjestettiin tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin liittyvää koulutusta. Ala- ja yksikkökohtaiset myynti- ja markkinointiryhmät suunnittelivat uusia koulutustuotteita ja niiden toteutusta. Henkilöstöä eri aloilta suorittaa parhaillaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, jonka osana kehitetään uusia koulutustuotteita. Vuoden 2014 aikana kehitettiin ja toteutettiin useita uusia tutkintoja ja koulutuksia, mm. työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, yhteisöhoidon ja kasvatuksen perusteet -koulutus sekä työmaaohjaajakoulutus. Joillain aloilla nuoriso- ja aikuiskoulutusta toteutetaan yhteisissä oppimisympäristöissä ja opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tämä toimii erityisen hyvin mm. matkailu-, ravitsemis- ja elintarvikealalla, jossa Kulinaaritalo toimii yhteisenä oppimisympäristönä. Luonnonvara-alalla on suunniteltu Asikkalan toimipisteen tulevaisuutta ja koulutustarjontaa työnimellä Tulevaisuuden elämyksien Asikkala. Suunnittelussa on tarkasteltu koulutustarjontaa ja tuotteita koulutus- ja rahoitusmuodoista riippumatta. 96

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014 2016 Valmistautuminen toimintakentässä ja opiskelijaryhmissä tapahtuviin muutoksiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Opiskelijapalvelut ottavat entistä laajemmin vastuun nuorten ja aikuisten opiskelijapalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Hyödynnetään pedagogisten lehtoreiden ja ohjaavien opettajien asiantuntemusta erilaisten oppijoiden kohtaamisessa. Toteutetut toimenpiteet Ohjauspalvelujen kehittämisryhmässä käynnistettiin nuorten ja aikuisten ohjaustyön kehittäminen. Alakohtaisten kehittämisryhmien toiminta on ollut erityisen merkittävää toimintatapojen kehittämisessä. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa entistä yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut erilaisille opiskelijoille. Pedagogiset lehtorit ovat ohjanneet opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedapajoissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja muissa koulutuspäivissä. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen on valmistauduttu hankkeissa tehdyn kehittämistyön ja henkilöstökoulutuksen avulla (Ammatilliset opettajat kulttuurien välisen sillan rakentajina -hanke ja Spiraali Monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hanke). Kehittämistavoite 2014 2016 Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Kehitetään yritysten ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä siten, että työelämä voi keskittyä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaamiseen ja oppilaitos vastaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Toteutetut toimenpiteet Näyttötutkintojen arviointimenetelmien kehittäminen luonnonvara-alalla -hankkeessa on löydetty kustannustehokas malli näyttötutkintosuoritusten videointiin. Työpaikkaohjaajien koulutushankkeessa on aloitettu kehittämään mobiilisovellusta työpaikkaohjaajien käyttöön, jotta perehtyminen ohjaukseen olisi sujuvampaa. Oma polku -hankkeessa on aloitettu aikuisopiskelun henkilökohtaistamisprosessin kehittäminen yksinkertaisemmaksi ja vähemmän aikaa vieväksi. Tarkoitus on sekä parantaa tuottavuutta että vastata aikuisopiskelijoilta ja työelämästä nouseviin toiveisiin. Sosiaali- ja terveysalan Valovoimainen-hankkeessa on jatkokehitetty klinikkaopettaja-mallia, perehdytetty työntekijöitä opiskelijoiden mentoreiksi sekä otettu käyttöön pelillisiä elementtejä. Eri hankkeissa kehitettyjen mallien ja toimintatapojen käyttöönottoa tulisi suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti edistää Salpauksen sisällä. Jatkossa on tarpeen kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjen yhteistyössä yritysten kanssa. 97

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite 2014 2016 Valmistautuminen sähköisiin yo-kokeisiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Aloitetaan sähköisten kurssikokeiden testaaminen ja koulutetaan henkilöstöä teemaan liittyen. Toteutetut toimenpiteet Sähköisiä opetusmenetelmiä ja kokeita tai kokeiden osia käyttävät jo lähes kaikki lukion opettajat. Ensimmäiset kokonaan sähköisenä toteutetut kurssikokeet toteutettiin loppuvuodesta ja erilaisia sähköisiä koealustoja testataan. Kaksi opettajaa osallistui Palmenian järjestämään Digiajan opettaja -koulutukseen ja he ovat kouluttaneet muita opettajia. TVT-tiimin jäsenet seuraavat aktiivisesti Facebookin ryhmiä, joissa käsitellään mm. tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, tietokoneiden hyödyntämistä ylioppilaskirjoituksissa ja tulevaisuuden lukiota. Kehittämistavoite 2014 2016 Kestävä kehitys Toimenpidekokonaisuus 2014 Perustetaan koko talon yhteinen kestävä kehitys -ryhmä, tavoitteena aluksi paperinkulutuksen vähentäminen sekä kierrätyksen tehostaminen. Toteutetut toimenpiteet Nastolan toimipisteen Kestävä kehitys -ryhmä on perustettu, mutta toiminta ei ole ollut vielä kovin aktiivista. Kierrätystä varten on kuitenkin lisätty luokkiin roskien lajittelua varten roskiksia sekä lajitteluohjeet. Ruokalaan tulevien muoviastioiden kierrätys muoviosaston raaka-aineeksi toimii. Kehittämistavoite 2014 2016 Yrittäjyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Jatketaan Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Yrittäjyysopettajan, ammattiaineiden opettajan ja lukion opettajien välistä yhteistyötä tiivistetään. Lisäksi käynnistetään NY-yhteistyö Nastolan yläkoulujen kanssa. Suunnitteilla on myös KV-yhteistyötä yrittäjyyteen liittyen. Toteutetut toimenpiteet Nuori Yrittäjyys -toimintaa on jatkettu suunnitelmallisesti ja vuoden 2014 aikana lukiossa toimi viisi NY-yritystä. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty norjalaisen koulun kanssa ja tätä pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on yrittäjyysopintojen lisäämistä kaikille lukiolaisille, mutta erityisesti ohjelmointikurssilaisille uuden kurssin muodossa. 98

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite 2014 2016 Laajenevien sähköisten palvelujen käyttöönotto koulutustiedon tuottamisessa, koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Kansallisen Opintopolku-sovelluksen käyttöönotto Ammattistartti ja maahanmuuttajien valmistava koulutus mukaan perusopetuksen jälkeiseen sähköiseen hakuun Opintopolun kautta toteutettavien erillishakujen suunnittelu ja koordinointi Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedottaminen Toteutetut toimenpiteet Kansallinen Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön kevään ja syksyn yhteishaussa sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Sovelluksen tekninen toiminnallisuus ei palvele vielä koulutuksen järjestäjää tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös virkailijanäkymältä odotetaan parempaa palvelevuutta. Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Uutta hakumenettelyä opastettiin myös Zoomaa-tapahtumassa, jossa markkinoitiin valmistavien ja valmentavien koulutusten tarjontaa alueellisena yhteistyönä. Opintopolku-sovellus ei vielä mahdollista erillishakuja ja siksi niiden suunnittelua ja koordinointia ei vielä ole käynnistetty. Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedotettiin laajasti eri henkilöstöryhmille. Salpaus osallistui kansallisessa VAKUVA 2 -hankkeessa uusien pääsykoeaihioiden pilotointiin kulttuurialoilla sekä muutamissa tekniikan alan tutkinnoissa. Kehittämistavoite 2014 2016 Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten, ohjauspalvelujen kehittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Palvelukokonaisuuden suunnittelu ja käynnistäminen hanketoiminnan tuella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Toisen asteen ja ammattikorkean ohjausyhteistyön kehittäminen LAMK:n kanssa Toteutetut toimenpiteet KohtaAmo -hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen ikärajatonta ohjauspalvelua ja valmisteltu yksilöllisen ohjausmallin rakentamista koulutuksen ulkopuolella oleville ja koulutuksen keskeyttäneille. Alueellista ohjauspalvelukarttaa on rakennettu nuorisotakuun toteuttamisen tukemiseksi. Valmistelu ja saatu uusi Opintie-hanke, jossa jatketaan KohtaAmon tavoitteiden toteuttamista ja käytäntöön juurruttamista sekä työpajatoiminnan alueellista kehittämistä. Uusi opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja siihen liittyen neuvoteltiin kuraattori- ja psykologipalvelujen tuottaminen ostopalveluna niille kunnille, joissa on Salpauksen toimipiste. Yksittäiset koulutusalat tekevät yhteistyötä LAMK:n kanssa jatko-opintoihin ohjauksessa. Laajempi kehitystyö ei ole käynnistynyt Salpauksen toimijoista johtumattomista syistä. 99

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014 2016 Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Toimenpidekokonaisuus 2014 Yhteisten kehittämistiimien käynnistäminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja asiantuntijuuden jakamiseksi Toteutetut toimenpiteet Valmistavassa koulutuksessa on käynnistetty kotoutumiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen opettajien yhteistyöryhmät. Toiminta on käynnistynyt varsin hitaasti. Pienimuotoista yhteistyötä on tehty ohjaajan asiantuntijuuden hyödyntämisessä VALKO-ryhmillä (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille). Salpauksen toimijat ovat osallistuneet Sillanrakentajat - koulutukseen, jossa tavoitteena on luoda monikulttuurisuusosaajien verkosto Salpaukseen. Toiminnan käynnistyminen vaatii edelleen aikaa ja yhteisten tavoitteiden kirkastamista. Toimintaa on hidastanut myös esimiestyössä tapahtunut muutos. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Menestystekijät: a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite 2014 2016 Nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuminen yhdessä omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Toimenpidekokonaisuus 2014 Kuvataan eri toimijoiden roolit ja toiminta nuorisotakuun toteuttamisessa ja sovitaan yhteistyön tavoitteet ja tavat Salpauksen, Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä työryhmässä. Tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden mm. seurakunnan osallisuutta nuorisotakuun toteuttamisessa. Toteutetut toimenpiteet Nuorisotakuun toimijakartta Lahden kaupungin osalta on valmistumassa. Kartassa kuvataan keskeisimmät toimijat ja heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa. Kartta tulee Salpauksen nettisivuille ja toimijat linkittävät sen omille sivuilleen. Lahden kaupungin ja PHKK:n kehittämisryhmässä laaditun toimintasuunnitelman mukaisina toimenpiteinä on kehitetty joustavia opintopolkuja mm. pajatoiminnan avulla. Sen sijaan perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvien riskioppilaiden varhainen tukeminen, opinto-ohjauksen kehittäminen ja nivelvaiheyhteistyö eivät ole toteutunut tavoitteen mukaisesti. Näiden toimintojen kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja asian selkeää vastuuttamista. Seurakunnan tukipari-hanke ja Salpauksen Supremehankkeen toimijat ovat tehneet yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi nuorten mentorointimallin kehittämiseen. Yhteistyötä seurakunnan kanssa on tehty myös vapaa-ajan toimintojen kehittämisessä. 100

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014 2016 Työpajatoiminnan kehittäminen vaihtoehtoisena tapana suorittaa ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä opintoja Toimenpidekokonaisuus 2014 Selvitetään, kuinka laaja-alaiset mahdollisuudet työpajoilla on tällä hetkellä vastata alueellisesti eri koulutusalojen oppimis- ja osaamistavoitteisiin (työssäoppiminen työpajoilla). Lisätään eri tahojen tietoisuutta pajaoppimisen mahdollisuuksista vaihtoehtoisena tapana erilaisille oppijoille ( huiput ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat) Toteutetut toimenpiteet Varsinaista selvitystyötä ei ole tehty, koska Salpauksen toimijat ovat vaihtuneet. Tällä hetkellä työpajayhteistyötä tehdään Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisotoimen työpajojen kanssa. Heinolassa toteutettiin Opinpajaprojekti, jonka toiminta oli tuloksellista. Kehittämistoiminta jatkuu Opintie-hankkeen puitteissa vuonna 2015. Pajaoppimisen kautta voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen katkeamista. OIVAn pajojen kanssa on solmittu yhteistyösopimus, mutta toiminta ei ole vielä käynnistynyt. Pajaoppimisesta on tehty esite, jolla pajaoppimisen mahdollisuuksia on esitelty sekä Salpauksen henkilöstölle että yhteistyökumppaneille. Työpajajaksojen määrä on lisääntynyt ja kiinnostusta työpajajaksoihin on ollut enemmän kuin paikkoja on ollut tarjolla. Kehittämistavoite 2014 2016 Opiskelijoiden ohjauksen jatkuvuuden ja tasalaatuisuuden parantaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Luodaan ja pilotoidaan toimintamallia nuorten koulutuksellisen osallisuuden lisäämiseksi tehostamalla ohjausta yli hallintorajojen. Perustetaan Kohtaamo-ohjauspiste, jossa räätälöidään nuorten koulutuspolkuja ja tarjotaan nuorille rinnalla kulkija, joka auttaa nuorta tulemaan tietoiseksi oikeuksistaan ja tarjolla olevista yksilöllisistä koulutusvaihtoehdoista ja palveluista. Luodaan ja pilotoidaan malli opiskelijoiden mentorointiin yhteistyössä työelämän, Tuoterenkaan, Lamk:n ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tukea ja lisätä työelämäyhteyksiä. Selvitetään AMK-opiskelijoiden mahdollisuutta toimia esim. opiskelijakummeina. Toteutetut toimenpiteet KohtaAmo-hankkeessa on luotu matalan kynnyksen ohjauspalvelulle pohjaa ja verkostoiduttu alueen muiden ohjausalan toimijoiden kanssa. Nuorten ja aikuisten ohjauksen toimijoiden koulutusalakohtaiset työryhmät ovat käynnistyneet. Aikuiskoulutuksen ohjauksen kokonaistilannetta on selvitetty ja nostettu esiin kehittämiskohteita. Jatkossa on tarkasteltava nuorten ja aikuisten ohjaustoiminnan yhtenäistämistä ja ohjauspalveluiden monipuolistamista vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. Supreme-hankkeessa on kehitetty opiskelijoiden mentorointimallia. Yksi toimiva mentorointipari on muodostettu. Hankkeen eteenpäinvientiä hidasti halukkaiden, toiminnasta kiinnostuneiden opiskelijoiden ja kummien löytäminen, sopivien parien yhteen saattaminen sekä hanketoimijoiden vaihtuvuus. 101

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite 2014 2016 Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toimitaan saatujen resurssipäätösten mukaisesti panostaen erityisesti hakevan ja tukevan toiminnan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO) on toteutettu saatujen resurssipäätösten mukaisesti. Logistiikka-alan NAO-koulutus on käynnistynyt hyvin ja opiskelijapaikkoja tullaan lisäämään vuoden 2015 aikana. Hoiva-avustajakoulutuksen toteuttamisessa onnistuttiin erinomaisesti. HAKO-ryhmän toiminta käynnistyi. Ryhmän tehtävänä on tavoittaa vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevia henkilöitä, joita ohjataan palvelujen piiriin. Lisäksi Takuumesta-palvelu tarjosi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toimintaan kuului päivystys sekä erilaiset infot ja tapahtumat. Kehittämistavoite 2014 2016 Maakunnallisen verkostoyhteistyön vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää peruskuntien ja oppilaitoksen yhteistyön tehostamista ja aikuiskoulutus toimii aktiivisesti eri työryhmissä sekä kehittää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa tehostamalla koulutustarjonnasta tiedottamista. Toteutetut toimenpiteet Salpauksessa kehitettiin palvelukokonaisuus sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseen. Lisäksi kehitettiin ja myytiin ELY-keskukselle osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen nuorille -palvelukokonaisuus. Toteutettiin laaja-alainen yhteistyö työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Yhteistyössä toteutettiin ammattitaitokartoituksia ja hakevaa toimintaa mm. rakennusalan työttömille työnhakijoille. Nuorisotakuun toteutusta on edistetty mm. seuraavien hankkeiden kautta: Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nuorten koulutusmuotona, KohtaAmo, Opinpaja, Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi ja Valovoimainen. Salpaus osallistui Ladecin vetämän innovaatioryhmän toimintaan. Tavoitteena oli mm. oppilaitosverkoston (Salpaus, LUT, HY, LAMK) ja työelämän yhteistyöhankkeiden toteuttaminen alueen koulutustason nostamiseksi. Ryhmän toiminta on päättynyt, mutta uusi toimintatapa ja kokoonpano suunnitteilla. 102

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite 2014 2016 Lukion näkyvyyden lisääminen markkinoinnin avulla Toimenpidekokonaisuus 2014 Kohdennetaan markkinointi erityisesti Lahteen ja Hollolaan ja markkinoinnissa tuodaan erityisesti esille tekniikkalinja ja ohjelmointiputki. Pyritään vaikuttamaan alueen liikennöitsijöihin suoran linja-autoreitin luomiseksi Hollolasta Nastolaan. Toteutetut toimenpiteet Lukion markkinointitiimi perustettiin ja markkinointivierailuista sovittiin Nastolan yläkoulujen lisäksi Tiirismaan ja Ahtialan yläkoulujen kanssa. Opettajat päivittävät lukion www-sivuja ja Facebook-sivua. Nastolan kunnan liikennöintiryhmässä toimivalle edustajalle on esitetty pyyntö yrittää vaikuttaa Nastolaan aamulla saapuvien linja-autojen aikatauluihin niiden aikaistamiseksi n. 10 minuutilla, jotta opiskelijat ehtisivät oppitunneille ajoissa. Kehittämistavoite 2014 2016 Kansainvälisyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetaan saatujen hankepäätösten mukaiset opiskelija- ja asiantuntijavaihdot sekä etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja hankeideoita. Toteutetut toimenpiteet Lukioon perustettiin KV-tiimi, joka suunnitteli ja toteutti aktiivisesti kansainvälisyyttä tukevia tapahtumia, kuten KVteemaviikon. Lisäksi luotiin uusia kontakteja espanjalaiseen ja saksalaiseen kouluun, joiden kanssa tutustuttiin mm. opiskelijoiden kuvaamien esittelyvideoiden avulla. Lukion opiskelijaryhmä sekä kaksi opettajaa vierailivat Ruotsin Bålstassa yhteistyökoulun vieraina huhtikuussa 2014. 103

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite 2014 2016 Valmistavan koulutuksen rakenteellinen uudistaminen ja volyymin mitoittaminen Salpauksen koulutustarjonnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Osallistuminen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksen valtakunnalliseen kehittämistyöhön Salpauksen oman opetussuunnitelmatyön käynnistäminen Toteutetut toimenpiteet Opiskelijapalvelujohtaja on osallistunut kansalliseen Valmakoulutuksen perustetyön ohjausryhmään. Salpauksen Valmakoulutuksen seurantaryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Opetussuunnitelmatyötä ei vielä ole käynnistetty, koska valtakunnallisia koulutuksen perusteita ei ole vielä hyväksytty. Kuitenkin lausunnolla ollutta koulutuksen perusteluonnosta ja nykyisiä perusteita on vertailtu. Kehittämistavoite 2014 2016 Avoimen ammattiopiston toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Aloitetaan suunnittelutyö kartoittamalla avoimen ammattiopiston koulutustarjonnan alueellinen tarve ja rahoitusmahdollisuudet Toteutetut toimenpiteet Tavoite liittyi toteutuneeseen KohtaAmo-hankkeeseen, jossa avoimen ammattiopiston sijaan on keskitytty matalan kynnyksen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Avoimen ammattiopiston suunnittelu on valtakunnallisesti jäissä. Sen sijaan tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen ohjauspalveluja ja joustavia opintopolkuja nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Menestystekijät: a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri b) Ennakoiva johtaminen c) Resurssien oikea kohdentaminen Kehittämistavoite 2014 2016 Vahva pedagoginen johtaminen kaikilla tasoilla Yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuurin edistäminen osana koulutus- ja työelämäpalveluiden laadunvarmistusta Toimenpidekokonaisuus 2014 Sovitaan selkeät yhteiset linjaukset, raamit ja pelisäännöt, joiden mukaan kaikki toimivat Hyödynnetään johdon katselmuksia, vertaisarviointia ja muita arviointimenetelmiä toiminnan Toteutetut toimenpiteet Koko henkilöstö osallistui syksyllä uuden strategian valmisteluun. Keskeinen osa strategiaprosessia oli Salpauksen uusien arvojen määrittely. Arvojen merkitys arjessa avataan yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tammikuussa 2015. Arvot luovat toiminnalle raamit, jotka ohjaavat jokaisen salpauslaisen toimintaa. Vuoden 2014 toiminnan arviointisuunnitelmassa määriteltiin toteutettavat arvioinnit. Keväällä Salpaus osallistui ammatilli- 104

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus kehittämisessä, toisilta oppimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä sen koulutuksen kansallisen laadunhallintajärjestelmän kriteerien ja itsearviointiprosessin pilotointiin. Arviointi toteutettiin useissa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui eri henkilöstöryhmien, työelämän ja opiskelijoiden edustajia. Arviointi kohdistui Salpauksen laatukulttuuriin ja johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, henkilöstöjohtamiseen sekä toiminnan arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi arvioitiin eri koulutuksen järjestämismuotoja. Arviointi tuotti tietoa Salpauksen toimintajärjestelmän nykytilasta ja kehittämiskohteista ja arvioinnin pohjalta kehitettiin Salpauksen toimintajärjestelmää ja sen kuvausta Kori-intrassa. Salpaus osallistui vertaisarviointiin, jossa arvioitiin oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson toteutumista. Kansallisista oppimistulosten arvioinneista saatua palautetietoa hyödynnetään joillain aloilla, mutta oppimistulostietojen hyödyntäminen ei toteudu systemaattisesti kaikkien arviointiin osallistuneiden tutkintojen osalta. Kehittämistavoite 2014 2016 Tietoperusteisen johtamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Kerätään ennakointi-, arviointija palautetietoa systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla ja hyödynnetään sitä toiminnan kehittämisessä (erityisesti opiskelija- ja työelämäpalautteet) Toteutetut toimenpiteet Vuosina 2006 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä 2015. Vuoden 2014 aikana kehitettiin edelleen lähes reaaliaikaista raportointijärjestelmää (Tietovarasto), joka on koko henkilöstön käytössä intranetissa. Yhtenä kehittämiskohteena oli johdon raportointi, johon on koottu keskeiset johtamisen tukena käytettävät mittarit. Lisäksi mm. myynnin raportointia on kehitetty edelleen. Opiskelijapalautetta kerätään kaikissa koulutusmuodoissa, mutta sen systemaattinen keruu ja erityisesti käsittely opiskelijoiden kanssa ei toteudu kaikissa tutkinnoissa. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2015 aikana. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapalauteprosessia, eri toimijoiden vastuita ja tehtäviä sekä kyselyiden sisältöä arvioitiin ja kehitettiin. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön elokuussa 2015. Työpaikkaohjaajille suunnattu palautekysely otettiin käyttöön syksyllä 2013, mutta sen käyttö ei ole vakiintunut. Työelämäpalautteen systemaattiseen keruuseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomioita. Eri aloilla on toteutettu oppimisympäristöjen katselmuksia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja katselmusten pohjalta oppimisympäristöjä ja työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä on kehitetty. 105

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite 2014 2016 Vahvat oppimis- ja kehittämiskumppanuudet Toimenpidekokonaisuus 2014 Määritellään strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet Varmistetaan oppimis- ja kehittämiskumppanuuksien jatkuvuus Vahvistetaan työelämäyhteistyötä osallistamalla työelämää koulutuksen osaamisperustaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Opetussuunnitelmien uudistaminen käynnistyi syksyllä ja työelämän edustajat osallistuvat tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun eri tavoin. Vuoden 2014 aikana osallistuttiin valtakunnalliseen hyvinvointiteknologian opetussuunnitelman valmisteluun, johon osallistui myös työelämän edustajia. Lisäksi työelämän edustajat ovat osallistuneet yksittäisten koulutusten suunnitteluun ja esimerkiksi Hiilidioksidikylmälaitteiston asennus ja huolto - koulutuksen suunnittelussa yritysten asiantuntijat toimivat laadunvarmistajina. Työelämäneuvottelukuntatoiminnan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Toteutetut toimenpiteet Salpaus-tasolla on osin määritelty strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet, mutta kokonaisvaltainen kumppanuuksien johtaminen ei vielä toimi systemaattisesti. Alakohtaisesti on määritelty tärkeimmät työelämäkumppanit, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan. Eri aloilla on käytössä erilaisia toimintamalleja työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön varmistamiseksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty uudenlaisia työssäoppimisen malleja, jotka syventävät yhteistyötä oppimis- ja kehittämiskumppanuudeksi. Teollisuusaloilla on keskusteltu yritysten kanssa mahdollisuudesta hyödyntää yhteisiä koneita ja laitteita ja laajemmin yhteisiä oppimisympäristöjä. Tavoitteena on jatkossa laajentaa ja uudistaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyömalleja kaikilla aloilla. Vuosina 2006 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Neuvottelukunnat ovat osallistuneet OKM:n KESU-työn taustalle tehtävään maakunnalliseen ennakointityöhön. Lisäksi neuvottelukunnilla on ollut merkittävä rooli koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämisessä. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä 2015. 106

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 2 839 tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Viime vuosina erityisen suosittuja ovat olleet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto ja niiden määrän lisääntyminen selittää osaltaan suoritettujen erikoisammattitutkintojen määrän kasvua. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ammatilliset perustutkinnot Suoritetut tutkinnot 2012-2014 Yo-tutkinnot Lukion oppimäärät Näyttötutkinto na suoritetut perustutkinnot Näyttötutkinto na suoritetut ammattitutkin not Näyttötutkinto na suoritetut erikoisammatti -tutkinnot 2012 1416 97 58 477 401 181 2013 1459 70 55 436 289 162 2014 1556 115 50 551 342 225 Kuva 9. Suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ylioppilastutkinnot, lukion oppimäärät sekä näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 2012 2014 Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (ammatillinen peruskoulutus) jakautuminen tutkinnoittain vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014. 107

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Valmistuneet 2011 (lkm) Valmistuneet 2012 (lkm) Valmistuneet 2013 (lkm) Opiskelijamäärä 20.9.2013 Valmistuneet 2014 (lkm) 1. Humanistinen ja kasvatusala 21 39 28 109 34 75 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 21 39 28 109 34 75 2. Kulttuuriala 146 168 154 665 198 439 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 36 31 17 62 16 31 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 1 16 25 94 26 50 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 92 78 81 407 128 259 Musiikkialan perustutkinto 16 27 15 84 28 65 Sirkusalan perustutkinto 1 16 16 18 0 34 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 143 135 182 566 156 522 Liiketalouden perustutkinto 143 135 182 566 156 522 4. Luonnontieteiden ala 32 30 28 70 14 67 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 26 70 14 67 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 32 30 2 0 0 5. Tekniikan ja liikenteen ala 602 585 553 2390 662 2064 Autoalan perustutkinto 45 57 40 198 66 166 Elintarvikealan perustutkinto 25 33 47 127 39 101 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 5 53 18 34 Kivialan perustutkinto 17 2 0 0 Kone- ja metallialan perustutkinto 108 87 65 382 97 307 Laboratorioalan perustutkinto 10 18 10 60 11 61 Logistiikan perustutkinto 41 55 40 228 61 194 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 4 13 7 38 5 35 Pintakäsittelyalan perustutkinto 20 17 17 57 18 53 Puualan perustutkinto 11 9 11 55 9 52 Rakennusalan perustutkinto 82 51 84 346 101 334 Suunnitteluassistentin perustutkinto 9 11 10 65 13 53 Sähköalan perustutkinto 118 15 6 1 2 0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 9 76 66 270 80 246 Talotekniikan perustutkinto 46 44 33 87 34 98 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 6 11 7 59 18 15 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 3 37 39 167 44 143 Turvallisuusalan perustutkinto 10 21 22 97 22 96 Vaatetusalan perustutkinto 10 2 1 3 1 0 Veneenrakennuksen perustutkinto 5 8 3 14 6 5 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 23 18 40 83 17 71 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 90 84 100 364 88 317 Hevostalouden perustutkinto 5 17 23 103 15 95 Kalatalouden perustutkinto 4 9 4 29 8 22 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 14 21 21 61 18 61 Maatalousalan perustutkinto 65 36 51 171 47 139 Puutarhatalouden perustutkinto 2 1 1 0 0 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 202 180 206 830 206 731 Hiusalan perustutkinto 42 33 26 145 35 116 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 28 16 25 109 40 92 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 132 131 155 576 131 523 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 151 180 208 728 198 607 Catering-alan perustutkinto 23 30 1 4 2 0 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 72 68 13 6 1 0 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto - 20 134 547 145 463 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 4 1 4 12 3 11 Matkailualan perustutkinto 52 61 56 159 47 133 Taulukko 1. Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä vuosina 2011 2013 Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin (1,4 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) laski hieman edelliseen vuoteen (1,5 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) verrattuna. Kuitenkin hakijoiden määrä säilyi hyvällä tasolla. Erityisen vetovoimaisia olivat autoalan, kauneudenhoitoalan, laboratorioalan, logistiikan, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, pintakäsittelyn, sirkusalan, talotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot. Sen sijaan hevostalouden, kalatalouden, kone- ja metallialan, luonto- ja ympäristöalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan, rakennusalan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoihin haki aloituspaikkoja vähemmän ensisijaisia hakijoita. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa on kehitetty henkilöstön ohjausosaamista, teemoina mm. yksilön ohjaaminen, opiskelijan innostaminen ja kohtaaminen, ryhmäyttäminen, opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen sekä ryhmänohjaajuus. Henkilöstön ohjausta on Opiskelijamäärä 20.9.2014 108

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus toteutettu yksilöllisesti ja ryhmissä mm. pedagogisissa työpajoissa uusille opettajille ja esimiehille. Ryhmänohjaajuutta on vahvistettu myös sähköisen ryhmänohjaajan työkaluboxin käyttöönottoa tukemalla. Ryhmänohjaajan työkaluboxin sisältöä on laajennettu opettajan perehdytysmateriaaliksi. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Läpäisyasteessa on selkeää vaihtelua koulutusalojen välillä, mikä ilmenee taulukosta 2. Toisaalta eri vuosien välillä on myös merkittävää vaihtelua koulutusalan sisällä. Osa vaihtelusta on luonnollista opiskelijajoukon vaihtelusta johtuvaa, mutta kaikilla aloilla on tärkeää kiinnittää huomiota ryhmänohjaajien toimintaan sekä muihin ohjaus- ja tukipalveluihin. Läpäisyn edistämistä tukevia hankkeita on kohdennettu erityisesti niihin tutkintoihin, joissa läpäisy on ollut erityisen heikkoa. Hankkeissa on ollut mukana mm. logistiikka-alan pt, kone- ja metallialan pt, rakennusalan pt, muovi- ja kumitekniikan pt, kiinteistöhoidon pt, kalatalouden pt sekä luonto- ja ympäristöalan pt. Näillä koulutusaloilla on etsitty myös tukitoimia integroitujen erityisopiskelijoiden läpäisyn edistämiseksi. Työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien, yksilöllisten opintopolkujen sekä opiskelijoiden osallisuuden kehittämistä jatkettiin edelleen. Läpäisy (%) 2012 Läpäisy (%) 2013 Läpäisy (%) 2014 Suoritetut tutkinnot / aloittaneet (lkm) 2011-2014 Humanistinen ja kasvatusala 69,6 63,4 68,9 31/45 Kulttuuriala 71,3 63,2 68,0 157/231 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 63,9 72,8 71,8 155/216 Luonnontieteiden ala 56,9 55,3 50,0 14/28 Tekniikan ja liikenteen ala 65,7 62,0 65,7 542/825 Luonnonvara- ja ympäristöala 48,9 61,2 53,7 73/136 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 58,2 69,7 202/290 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 59,0 59,9 62,5 173/277 Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 63,7 62,2 65,8 1347/2048 Taulukko 2. Läpäisy (%) ja suoritetut tutkinnot/aloittaneet (lkm) koulutusaloittain Lukiokoulutuksen läpäisy (85,5 %) on edelleen hyvällä tasolla, vaikka laski vuoden 2013 tulokseen (92 %) verrattuna. Lukion läpäisyastetta tarkasteltaessa on syytä huomioida, että opiskelijajoukko on suhteellisen pieni (55 opinnot aloittanutta opiskelijaa), jolloin yksittäisen opiskelijan vaikutus % -osuuteen on suhteellisen suuri. Suhteellisen hyvään läpäisyasteeseen vaikuttaa mm. opiskelijoiden huomioiminen yksilöinä, opiskelussa toteutettavat erilaiset ja erityiset opetusjärjestelyt, nopea puuttuminen mahdollisiin poissaoloihin ja yhteistyö oppilaitoksen kodin välillä. 109

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuva 10. Lukiokoulutuksen läpäisy vuosina 2010 2014 Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy (53,6 %) säilyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (54,0 %) ja tavoite ylittyi. Henkilökohtaistamiseen ja tutkintosuunnitelmien laatimiseen on panostettu entistä enemmän ja tietopuolista koulutusta on kehitetty niin, että se palvelee paremmin oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi opintojen etenemistä on seurattu tehostetusti ja opiskelijoita on kannustettu suorittamaan tutkinto määräajassa. Kuva 11. Oppisopimuskoulutuksen (perustutkinnot) läpäisy vuosina 2010 2014 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoon, joka kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009 31.7.2012 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2012 lopussa. Tämän tilaston mukaan 66 % tutkinnon suorittaneista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita. Työllistyminen oli parantunut hieman vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna (63 %). Kuitenkin tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 15 % eli hieman lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin työttöminä oli 14 % tutkinnon suorittaneista. Työllistymisessä on jonkin verran alakohtaisia eroja. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. 110

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Jatko-opintoihin sijoittuminen (3,0 %) perustuu ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen tuloksiin (läpäissyt, jatko-opiskelija). Vuoden 2015 tulosrahoituksen laskenta perustuu 20.9.2009 Salpauksessa läsnä olleiden opiskelijoiden tilanteeseen vuoden 2012 lopussa. Jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus säilyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin jatko-opintoihin oli sijoittunut 3,2 % tutkinnon suorittaneista. Alla olevassa kuvassa 4 on kuvattu tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tuloksia vuosilta 2013 2015. Kuva 12. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tulokset vuosille 2013 2015 Salpauksen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2013 yhteensä 227 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa ja vuonna 2014 yhteensä 136 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa. Kansainvälisten vaihtojen vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea Taitaja2014-ammattitaitokilpailujen järjestäminen Salpauksessa keväällä 2014. Taitaja-kilpailujen järjestäminen vaati opettajilta ja opiskelijoita paljon ylimääräisiä ponnistuksia, eikä esimerkiksi kansainväliseen toimintaan voitu panostaa tavalliseen tapaan. Elokuussa 2014 kaikille koulutusaloille nimettiin kv-yhteysopettajat, mikä selkiytti toimintaa ja tulee jatkossa näkymään aktiivisempana kansainvälisyyttä edistävänä toimintana eri aloilla. Salpaukseen saapui edellisvuotta enemmän kansainvälisiä opiskelijoita joko oppilaitokseen opiskelemaan tai työssäoppimisjaksolle. Salpaus on pitkään ollut vaihto-opiskelijoiden suosima kohde ja kaikkia kiinnostuneita opiskelijoita ei voida ottaa vastaan. Opettajat ja asiantuntijat tekivät vuoden 2014 aikana yhteensä 38 ulkomaan vierailua, mikä on selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (138 vierailua). Aiemmin mainitut Taitaja-kisat veivät paljon aikaa, mikä vähensi osaltaan muuhun pedagogiseen kehittämistyöhön käytettyä aikaa. Toisaalta taloudellisesti kiristynyt tilanne ei mahdollista yhtä laajaa kansainvälistä toimintaa kuin aiempina vuosina. Myös Salpaukseen saapuneiden asiantuntijoiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. 111

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Eri aloilla on kehitetty työelämälähtöisiä ja opiskelijoita motivoivia oppimismenetelmiä. Esimerkiksi kiinteistöalalla kehitetty yrittäjyys opetusmenetelmänä -mallia on sovellettu kumi- ja muovialalla sekä kone- ja metallialalla. Tulokset osoittavat, että yrittäjyys opetusmenetelmänä - malli on kasvattanut opiskelijoiden motivaatiota ja eroamisten määrä on selkeästi vähentynyt. Kuva 13. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneet koulutusaloittain (%) 2012 2014 Lukiokoulutuksesta erosi vuoden 2014 aikana 9,0 % opiskelijoista ja eronneiden osuus nousi 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eroista kuitenkin valtaosa oli positiivisia eroja, jolloin syynä oli mm. muutto toiselle paikkakunnalle tai siirtyminen ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa opiskelijat huomioidaan yksilöinä ja opiskelussa toteutetaan joustavasti erilaisia opetusjärjestelyitä, mikä lisää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opinto-ohjaaja, opetusalapäällikkö ja opettajat keskustelevat kaikkien lukiosta eroamista harkitsevien kanssa ja tarvittaessa tehostetaan tukitoimia. Oppisopimuksia (perustutkinnot) purkautui 10,3 %, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna (13,1 %). Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Suurimpana syynä tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa on työpaikoilla tapahtuvat irtisanomiset tai konkurssi, jolloin oppisopimus purkautuu työsopimuksen purkautuessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (AVAkoulutus) ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (Ammattistartti-koulutus) suorittaneet sijoittuivat hyvin ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammattistartin suorittaneista 95 % sijoittui tutkintoon johtavaan koulutukseen tarkasteluhetkellä 31.12.2014. Tähän vaikutti osaltaan yhteishaun uudistus, jossa peruskoulun päättäneet ja valmistavan koulutuksen suorittaneet olivat etusijalla. AVA-koulutuksen ja Ammattistarttikoulutuksen suorittaneiden sijoittumista ei kuitenkaan voi suoraan verrata edellisvuosien tuloksiin, koska vuoden 2014 tarkasteluhetki oli 31.12. ja aiempien vuosien tulokset kuvaavat alkusyksyn tilannetta. 112

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuoden 2014 aikana Salpauksen rakennemuutoksen vuoksi. Kysely toteutetaan helmi-maaliskuussa 2015. Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (89,7 %) on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (86,3 %) ja asetettu tavoite ylitettiin. Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on kasvanut mm. määräaikaisen ei-kelpoisen henkilöstömäärän vähentyessä. Opettajakoulutusta järjestetään edelleen yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa alueellisina koulutusryhminä. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista olivat 1,5 %. Kehittämiseen käytetty määräraha laski 0,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 kehitystyöhön vaikutti osaltaan kevään 2014 yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstön osaamisen varmistamisen haasteita on nopea uuden oppiminen ja pois oppiminen, mikä edellyttää eri työssä oppimisen muotojen tehokasta hyödyntämistä osaamisen varmistamisessa. Tähän haasteeseen vastaa 70-20-10 -malli, jonka mukaan ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia ja seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten 70-20-10 -mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mentorointi sekä valmennus. 70-20-10 -malli vähentää henkilöstön kehittämiseen käytettyjen määrärahojen osuutta, kun osaaminen kehittyy entistä enemmän työssä oppimalla. Salpauksella on käynnissä Osaava-rahoitteinen hanke 70-20-10 -mallin käytön vahvistamiseksi. Taloudellisia tuloksia esitellään kohdassa tilikauden tuloksen muodostuminen. Perustietomittarit Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) opiskelijatyöpäivien määrä väheni 8 %: lla edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui erityisesti työvoimakoulutuksen vähentymisestä. Työvoimakoulutuksen määrä on vähentynyt valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Positiivista oli henkilöstökoulutuksen määrän lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) väheni 13 % vuoteen 2013 verrattuna. Opiskelijamäärän lasku johtuu erityisesti aiemmin mainitusta työvoimakoulutuksen määrän vähenemisestä. 113

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.18 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot 74 748 2 005 76 753 77 161 408 Maksutuotot 18 18 108 89 Tuet ja avustukset 641 641 2 156 1 515 Vuokratuotot 41 41 138 96 Muut tuotot 6 6 Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT 75 448 2 005 77 453 79 567 2 114 MENOT Palkat 33 433 33 433 32 705-728 Sosiaalivakuutusmaksut 8 219 8 219 8 473 255 Henkilöstökorvaukset -68-68 -285-217 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot 13 997 1 009 15 006 15 613 607 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 447 314 3 761 3 980 219 Varastojen muutos -645-645 -483 162 Tuet ja avustukset 1 005 1 005 1 102 97 Vuokramenot 15 480 682 16 162 16 072-90 Verot 163 163 148-15 Muut kulut 377 377 315-62 YHTEENSÄ MENOT 75 407 2 005 77 412 77 640 228 NETTO 41 41 1 927 1 886 Suunnitelmapoistot 1 185 1 185 1 059-127 114

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.19 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpaus Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 75 448 2 005 77 453 79 567 2 114 Myyntituotot 74 748 2 005 76 753 77 161 Maksutuotot 18-18 108 Tuet ja avustukset 641-641 2 156 Vuokratuotot 41-41 138 Muut toimintatuotot - - - 6 Valmistus omaan käyttöön - - - - - Toimintakulut - 75 407-2 005-77 412-77 640-228 Henkilöstökulut - 41 583 - - 41 583-40 893 Asiakaspalvelujen ostot - - - - Muiden palvelujen ostot - 13 997-1 009-15 006-15 613 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - - - Ostot tilikauden aikana - 3 447-314 - 3 761-3 980 Varaston muutos 645-645 483 Tuet ja avustukset - 1 005 - - 1 005-1 102 Vuokrakulut - 15 480-682 - 16 162-16 072 Muut toimintakulut - 540 - - 540-463 Toimintakate 41-41 1 927 1 886 Korkotuotot - - - - Muut rahoitustuotot - - - 4 Korkokulut - - - - Muut rahoituskulut - - - - 3 Vuosikate 41-41 1 928 1 887 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 185 - - 1 185-1 059 Kertaluonteiset poistot - - - - Satunnaiset tuotot - - - - Satunnaiset kulut - - - - Tilikauden tulos - 1 144 - - 1 144 869 2 013 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) - - - 200 Varausten lisäys(-), vähennys(+) - - - - Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) - - - - TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ - 1 144 - - 1 144 1 069 2 213 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 115

Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.20 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Palvelualat Menot - 1 000-1 000-368 632 Tulot - 0 0 Hyvinvointi Menot - 85-85 - 48 37 Luonto ja asuminen Menot - 269-269 - 99 170 Teknologia Menot - 150-150 - 118 32 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä - - - 0 0 Menot yhteensä - 1 504 - - 1 504-634 870 Nettomenot - 1 504 - - 1 504-633 871 2.21 Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 9 479-9 479 12 981 3 503 Satunnaiset erät - - - 675 675 Tulorahoitukseen korjauserät - - - - 759-759 Investointien rahavirta - - - Investointimenot - 9 214 - - 9 214-8 196 1 018 Rahoitusosuudet investointimenoihin - - - 64 64 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot - - - 2 922 2 922 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 265-265 7 687 7 422 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 37-37 Antolainasaamisten vähennykset - - Lainakannan muutokset - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000-3 000 - - - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 1 825 - - 1 825-1 525 300 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 2 000 2 000 456-1 544 Oman pääoman muutokset - - - Muut maksuvalmiuden muutokset - - - Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - - 11 11 Vaihto-omaisuuden muutos - - 8 8 Saamisten muutos - - - 2 437 2 437 Korottomien velkojen muutos - - 1 185 1 185 Rahoituksen rahavirta 1 175-1 000 175 2 536 2 361 116

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) 2.22 Rehtorin katsaus Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Noin 70 prosenttia läsnä olevista opiskelijoista on Päijät-Hämeestä. Uusimmat sijoittumistiedot ovat vuodelta 2012, jolloin yli 40 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista sijoittui toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Lahti on tunnettu toimivasta, vaikuttavasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota on edelleen kehitetty vuoden aikana. Uutta yhteistyöohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Lahden Yliopistokeskuksen kanssa syksyllä 2014. Valtioneuvosto myönsi LAMKille vakinaisen toimiluvan joulukuussa 2014. Toimilupa astuu voimaan 1.1.2015. Uudessa toimiluvassa ammattikorkeakoululle annettiin tutkinnonanto-oikeus restonomi-tutkintoon muiden tutkintonimikkeiden pysyessä ennallaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin osakeyhtiömuotoinen toimilupahakemus, jatkettiin koulutusvastuu-uudistuksen tuomien muutosten jalkauttamista sekä ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Yhtiö käynnistyi suunnitellusti 1.1.2015. Seuraavat kunnat ovat osakeyhtiön välittömiä omistajia (omistusosuus sulkeissa): 1. Heinolan kaupunki (8,34 %) 2. Hollolan kunta (7,58 %) 3. Lahden kaupunki (56,43 %) 4. Nastolan kunta (12,62 %) 5. Orimattilan kaupunki (6,10 %) Seuraavat kunnat omistavat osuutensa Lahden ammattikorkeakoulusta Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän kautta (omistusosuus yhteensä 8,94 %): Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma (FUAS) FUAS-liittoumahallitus (10.9.2014) linjasi syksyllä FUAS-liittouman strategista uudistamista. Liittouman uudistamien tarkoituksena on vahvistaa yhteistyön jäsenammattikorkeakouluille tuomaa konkreettista lisäarvoa ja keventää liittouman toimintarakennetta. FUASliittoumasopimuksen mukaisesti liittouman toimielimiä ovat jatkossakin liittoumahallitus, rehtorikollegio, toiminnanjohtaja ja neuvottelukunta. FUAS-liittouman strategiset yhteistyöalueet ja niihin liittyvät vastuut toteutuvat vuoden 2015 alusta seuraavasti: FUAS-kesäopinnot, HAMK koordinaatiovastuu FUAS-Graduate School, LAMK koordinaatiovastuu FUAS-virtuaalikampus, HAMK (teknologia), Laurea (tarjonnan koordinointi) koordinaatiovastuut 117

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu FUAS-palvelut yrityksille ja yhteisöille, LAMK koordinaatiovastuu Strategisia yhteistyöalueita tuetaan seuraavin palveluin: Toiminnanohjaus, laadunhallinta ja viestintä, Laurea koordinointivastuu Kehittämishankkeena kokonaisarkkitehtuuri ja järjestelmien yhteensopivuus, HAMK koordinointivastuu Strategiset yhteistyöalueet ja niitä tukevat palvelut mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen ja toiminnan kustannustehokkuuden ja laadun parantumisen. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana uudistuvan FUAS-liittoumastrategian (1.1.2015-) toteuttamista. Toiminnot resursoidaan yhteisesti ja niiden johtaminen delegoidaan vastuuammattikorkeakouluille. FUAS-painoalat ohjaavat ja jäsentävät edelleen liittouman koko toimintakokonaisuutta ja sen sisältöä. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat entiseen tapaan seuraavasti: Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, HAMK Ympäristö ja energiatehokkuus, LAMK Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Laurea Hyvinvoinnin turvaaminen, läpileikkaava yhteinen painoala FUAS-liittouman toiminto- ja vastuurakennetta sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää kehitettiin vastaamaan liittouman uudistamista ja näin tukemaan uuden liittoumastrategian määrätietoista toteuttamista kaikissa jäsenammattikorkeakouluissa. Osana strategista uudistamista FUAS-strategiset ohjausryhmät (koulutus, TKI, ohjaus ja järjestelmät) päätettiin lakkauttaa vuoden 2015 alusta. Yhteisistä toiminnoista nykymuodossaan päätettiin lakkauttaa myös vuoden 2015 alusta alkaen FUAS-Global Activities (koulutusvienti), FUAS-viestintä ja FUASkokonaisarkkitehtuuri. FUAS-liittouman strategiatyötä on aikaistettu siten, että uusi liittoumastrategia astuu voimaan jo vuoden 2015 alusta alkaen. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Strateginen ja toiminnallinen kehittäminen Strategian toteuttamisohjelman avulla tuettiin edelleen strategiatyötä ja sen edistämistä. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2014 keskeisenä onnistumisena voidaan pitää opintojen etenemisen (55 op suorittaneiden osuus) tuloksen selvää parantumista. Johtamisen kehittämisessä ja johtamiskoulutuksissa keskityttiin muutoksen johtamiseen sekä asiantuntijaorganisaation johtamisotteen ja jaetun asiantuntijuuden vahvistamiseen. Kehittämisessä painopisteenä oli edelleen erityisesti uuteen rahoitusmalliin varautuminen ja siihen liittyvät uudistukset ja toimenpiteet. Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja tulokset siinä olivat parantuneet kaikilla mittareilla ammattikorkeakoulun tasolla. Strategisen organisaatiouudistuksen valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta 2014. Tuottavuuden varmistaminen Tiukentuvaan taloustilanteeseen varautumista jatkettiin edelleen tehostamalla opintojen etenemistä ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä. Kehitystyössä fokus oli ja tulee jatkossakin olemaan erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Toiminnassa on tärkeää muistaa pitää opiskelijat keskiössä ja kehittää aktiivisesti pedagogiikkaa sekä monialaisesti että eri koulutusaloilla. Laatujärjestelmän ja systemaattisten laatumenettelyjen rooli on korostunut entisestään viime vuoden aikana. 118

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.23 Arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset painopisteet Ammattikorkeakoulu käynnisti syksyn 2014 aikana strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategiatyön yhteydessä vahvistetaan yhteiset uudet arvot, uusi visio, missio ja strategiset linjaukset. Tässä yhteydessä syvennetään myös painoala-ajattelua osana alueen tahtotilaa ja kaupunkiseudun innovaatioklustereita. Strategia laaditaan vuosille 2016 2020. Syksyllä 2014 valtioneuvostolle jätetyn ja joulukuussa 2014 hyväksytyn toimilupahakemuksen mukaisesti ammattikorkeakoulun strateginen kehikko on määritetty seuraavasti: Ammattikorkeakoulun visio 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Toiminta-ajatus 2020: Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelijaja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. Ammattikorkeakoulun profiilit ja painoalat on määritelty yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Ne ovat linjassa alueen strategioiden ja ohjelmien kanssa. LAMK täyttää aktiivisesti tehtävänsä valituilla painoaloilla ja profiileissa sekä tuo tarvittavan lisäarvon alueen osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen koulutuksen ja TKI-toiminnan välityksellä. Painoalojen rajapinnoilta syntyy uusia avauksia alueen kehittämiseen. Lahden ammattikorkeakoulun profiilit vuonna 2014 ovat: Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Opiskelijayrittäjyyttä LAMKissa painoaloilla kuvataan ja konkretisoidaan strategiset osaamisenkehittämisen painopisteet ja osaamisen kärjet, jotka kokoavat monialaisesti toimijoita. Osaamiskeskittymät ovat sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin sekä kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Lahden ammattikorkeakoulun painoalat vuonna 2014 ovat: Muotoilu Ympäristö Hyvinvointi FUAS liittouman uuden strategian uudet lähtökohdat ja painotukset pohjautuvat liittouman ammattikorkeakoulujen strategioille. FUAS-liittouman toiminta-ajatus ja visio on luotu yhteisessä strategiaprosessissa ja vahvassa yhteistyössä. FUAS-visio 2020: FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. Lahden ammattikorkeakoulun strategian uudistaminen 2016 2020 Lahden ammattikorkeakoulun hallitus käynnisti strategiaprosessin 20.3.2014. Ensimmäisessä vaiheessa kevään ja syksyn aikana koottiin arviointi-, ennakointi- ja seuranta-aineistoa strategiatyön pohjaksi. Strategiatyön toinen vaihe käynnistyi 2015 perustettavan osakeyhtiön halli- 119

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu tuksen aloitettua työskentelynsä. Työn tavoitteena on hallituksen ja henkilöstön yhteisten merkitysten rakentaminen LAMK Oy:n tulevaisuudelle. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet strategian valmisteluun työpajoissa, työryhmäsivustolla sekä verkkoaivoriihessä. Yhteistyössä Fountainpark Oy:n toteutettiin verkkoaivoriihi sidosryhmille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Verkkoaivoriihessä keskusteltiin LAMKin toiminnasta, uudesta visiosta ja painoaloista (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Lahden ammattikorkeakoulun arvoja on valmisteltu strategiaprosessin osana kevään ja syksyn 2014 aikana. Opiskelijavetoiseen arvoprosessiin on osallistunut laajasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilöstöä. Seuraavassa vaiheessa arvoprosessin etenemistä ja tuloksia käsiteltiin ammattikorkeakoulun hallituksessa tammikuussa 2015. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallituksen kokoonpano 1.1. 31.12.2014 Jäsen Varajäsen puheenjohtaja Kallioinen Outi rehtori LAMKin johdon edustaja LAMKin johdon edustaja opettajien edustaja opettajien edustaja Karento Helena vararehtori Kivistö Jari osaamisaluejohtaja muotoilu ja tekniikka Starckjohann Päivi Kivilahti Rami Mustonen Jukka 1.1. - 31.7. osaamisaluejohtaja liiketalous ja hyvinvointi lehtori tekniikan ala lehtori liiketalouden ala Oresto Jukka Haapola Leena Pilpola Olli 31.7. asti kehitysjohtaja lehtori sosiaali- ja terveysala lehtori tekniikan ala muun henkilöstön edustaja opiskelijoiden edustaja opiskelijoiden edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja Pilpola Olli 1.8. 31.12. Vierumäki Riikka Leinonen Eero Mäkitalo Miika Anttonen Jukka Strengell Petri Mustonen Seija lehtori tekniikan ala koulutussuunnittelija opiskelija liiketalouden ala opiskelija liiketalouden ala toimitusjohtaja Isku Kiinteistöyhtiöt Group Vice President, Raute Corporation, Technology and Operations liiketoimintajohtaja LähiTapiola Vellamo Similä Neea Kiuru Jenna Piipponen Minna Nikula Susa Alaluukas Essi harjoitteluinsinööri opiskelija tekniikan ala opiskelija liiketalouden ala henkilöstöjohtaja Osuuskauppa Hämeenmaa johtaja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Eerikäinen Jussi toimitusjohtaja Lahden messut Oy Hallituksen keskeisimmät päätökset liittyivät seuraaviin kokonaisuuksiin: uuden toimiluvan hakeminen, osakeyhtiöittämisen valmistelu, talouden ja sen tasapainottamisen seuranta sekä talousennusteiden ja välitilinpäätösten hyväksyminen. 120

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.24 Organisaatio ja toimintamallit Kuva 14. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio 3.3.2014 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne koulutuksen osalta koostui kahdesta osaamisalueesta, jotka toimivat rehtorin alaisuudessa ja joita johtivat osaamisaluejohtajat. Osaamisalueet ovat: Muotoilun (muotoilu ja viestintä) ja tekniikan osaamisalue Liiketalouden ja hyvinvoinnin osaamisalue. Organisaatiomallia kehitettiin ja tehostettiin edelleen vuoden 2014 aikana sekä valmisteltiin yhtiössä käynnistyvää organisaatiouudistuksen seuraava vaihetta, jonka tarkoituksena on valmistautua yhteiselle monialaiselle Niemen kampukselle siirtymiseen. 2.25 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talouden muutokset Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin tulospohjainen rahoitusmalli oli voimassa. Opiskelijapohjainen rahoitusmalli poistui kokonaan vuoden 2013 jälkeen. Vuosi 2014 ja tulevat taloussuunnitelmavuodet ovat uuden rahoitusmallin käyttöönoton myötä haasteelliset. Talousarvion valmistelussa perusrahoitus arvioitiin varovaisuuden periaatteella vuoden 2013 rahoituspäätöksen perusteella sekä OKM:n kanssa syksyllä 2012 käytyihin neuvotteluihin perustuen. Näin ennakoitiin noin 4 prosentin laskua perusrahoitukseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa oli uuden rahoitusmallin mittaritietojen keruu kesken ja OKM:n informaatio niukkaa laskennan osalta ja päädyttiin erityiseen varovaisuuteen rahoituksen suunnittelussa. Vuonna 2013 perusrahoitusta tuli noin 4 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös vuodelle 2014 oli odotettua positiivisempi. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2014 kokonaisrahoitus kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 1,3 prosenttia eli 426 940 euroa. Talousarvioon verrattuna kasvua on 5,8 prosenttia eli 1 790 130 euroa. Positiivinen rahoituspäätös mahdollisti se, että koulutusalojen kehittämiseen voitiin myöntää käyttösuunnitelmassa lisärahoitusta toimintavuodelle 500 000 euroa. Osakeyhtiöittämisen valmisteluun varattiin rahoitusta myös 500 000 euroa. Suurimmat kustannuserät yhtiöittämiseen liittyen syntyivät tietojärjestelmäkustannuksista 360 000 euroa ja palkkakustannuksista 61 000 euroa, lakipalvelut 18 000 euroa ja muut asiantuntijapalvelut 68 000 euroa sekä tarvikkeet 10 000 euroa. Osakeyhtiöittämisen kustannukset yhteensä olivat 517 000 euroa. Vuosi 2014 oli haastava Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan volyymi (toimintakulut) vuonna 2014 oli 6,3 M (vrt. ed. vuosi 6,6 M ). TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 M ) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (2,4 M ) oli EU-rahoitteista projektitukea 121

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu ja neljäsosa (0,8 M ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKItoiminnan tuloista oli 0,2 M. Talousarviovalmistelussa vuoden 2014 laite- ja kalustoinvestoinneissa panostettiin tekniikan ympäristöteknologian oppimistilojen laitteistojen, Älybussin rakentamiseen, muotoilun opetusvälineiden ja laitteistojen hankintaan. Osa koulutusaloista jätti toteuttamatta irtaimistoinvestointejaan. Irtaimistoinvestointeihin oli budjetoitu vuodelle 2014 yhteensä 600 000 euroa. Nettototeuma oli 350 593 euroa (ed. vuoden vastaava luku 572 777 euroa). Toimintakate talousarviossa vuodelle 2014 oli 600 000. Positiivinen rahoituspäätös ja harkittu kulukuri mahdollisti tilikauden hyvän tuloksen. Kaikki toiminnot tarkasteltiin ja toimintaa sekä taloutta seurattiin tiukasti vuoden aikana. Tilikauden ylijäämä oli 1 212 084 euroa ja vastaava luku edellisenä vuonna 1 745 656. Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli koulutusalojen pysyminen pääasiassa annetuissa talouden raameissa sekä projektivolyymin kasvu verrattuna talousarvioon. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta -0,4 %, tuotot yhteensä 38 648 660 euroa (vrt. ed. vuoteen 38 803 572 euroa). Perusrahoituksen osuus kasvoi 5,8 % verrattuna talousarvioon eli 1 790 254 euroa. Perusrahoitus toimintatuotoista oli 84,9 % eli 32 831 254 euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat suhteessa talousarvioon 88,7 % eli 1 816 310 euroa, mutta laskivat verrattuna edellisvuoteen -15,8 % eli -726 449 euroa. Tuet ja avustukset olivat tilinpäätöksessä 3 863 290 euroa (edellisen vuoden vastaava luku oli 4 589 739 euroa). Maksullinen palvelutoiminta 11,5 % Toimintatuottojen jakautuminen Kiinteistöt 0,1 % Muut toiminnot 0,5 % Opetuksen tukitoiminta 0,2 % Opetus 2,0 % Taiteen perusopetus (Taika) 0,8 % Yksikköhintarahoitus 84,9 % Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski edelliseen vuoteen verrattuna -0,1 % (vuonna 2013 vertailuluku oli 55,7 %). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 21 491 066 euroa (vrt. ed. vuoteen 21 629 645 euroa). Henkilöstökulut muodostivat 58 prosenttia kokonaiskuluista. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmisteluun liittyen henkilöstöä siirtyi konsernin. Yhteisistä palveluista syksyllä LAMKin puolelle ja tämä osaltaan vaikutti henkilöstökuluihin. Vuokrakulut ylittyivät 3,1 % verrattuna talousarvioon eli 186 533 euroa. Ostot tilikauden aikana olivat yhteensä 769 228 euroa ja ylittyivät 68,9 % eli 313 794 euroa verrattuna talousarvioon. Tämä johtui pääasiassa projektitoiminnan kasvusta toimintavuoden aikana. 122

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Toimintakulujen jakautuminen Avustukset 0,9 % Vuokrat 16,8 % Muut toimintakulut 1,2 % Henkilöstökulut 58,0 % Ostot tilikauden aikana 2,1 % Palvelujen ostot 21,0 % Irtaimistoinvestoinnit vapautettiin toimintavuoden alussa ja toteutus painottui toimintavuoden syksyyn. Irtaimistoinvestointien toteumaprosentti vuonna 2014 oli 58,4, joka oli euroina 350 593 euroa (talousarviossa 600 000 euroa). Irtaimistoinvestoinnit alittuivat 249 407 euroa. Toimialat keskittyivät aiempien vuosien tapaan investoinneissa vahvasti toiminnan opetuslaitteiden ja -välineiden hankintaan. Koneiden ja laitteiden (leasingvuokrat) vuokrakustannukset olivat 557 496 euroa, toteumaprosentti 107,6 eli kululaji ylitettiin 7,6 prosentilla ja 39 354 eurolla (vrt. edelliseen vuoteen 563 234 euroa, toteumaprosentti 106,7). Rakenteellinen kehittäminen, korkeakouluyhteistyö ja muu kehittämistoiminta Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen jatkui ammattikorkeakoulu-uudistuksen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin yhtiöittämistä. Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 11.6.2014 kuntajohtajien kokouksen yhteydessä Lahdessa. Syksyllä 2014 tehtiin toiminnan käynnistämistä valmistelevat toimenpiteet, kuten toimilupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön ja talousarvio vuodelle 2015. LAMKin uudessa toimiluvassa (1.1.2015) opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti LAMKin edellisen toimiluvan mukaiset koulutusvastuut ja antoi sen lisäksi luvan käynnistää uudelleen restonomikoulutuksen. Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä edistettiin alueellista korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi Lahden yliopistokeskuksen kanssa käynnistettiin yhteistyöohjelman laatiminen. Vuoden 2014 aikana ammattikorkeakoulussa kehitettiin edelleen painoala- ja profiilitiimien toimintaa ja vaikuttavuutta strategian toteuttamisen työkaluina. Erityisesti keskityttiin painoalojen ja profiilien konkretisointiin LAMK-tasoisesti. Yhteisen kampuksen suunnittelutyö vauhdittui kevään 2014 aikana. LAMK on päättänyt uudistetun strategiansa mukaisesti keskittää kaikki toimintonsa Lahden Niemen alueelle vuoteen 2018 mennessä. Kampuskehityksen keskeisenä tavoitteena oli jatkaa vahvaa osallistamista ja kampuskehitykseen liittyvän käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä, luoda LAMKin tilaohjelma kampusvision 2018 suunnassa sekä vahvistaa LAMKin sijoittuminen Niemeen. Työtä toteutettiin mm. Lahden innovaatiokeskittymä -hankkeessa. Käyttäjätietoon pohjautuvan syn- 123

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu teesin kautta luotiin toimintaa ohjaavat kampusteesit, joiden avulla jatkettiin ammattikorkeakoulun toimijoiden sitouttamista kampusvisioon. Tilat yhteiselle monialaiselle kampukselle päätettiin vuokrata alueen olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Opiskelijaliikunnan kehittämiseen palkattiin päätoiminen henkilö, ja Lahden ammattikorkeakoulun oma liikuntatoimi LAMK Sports käynnistettiin. LAMK Sports hakee Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistoimintajäsenyyttä vuodelle 2015. Opiskelijaliikunta on kirjattu osaksi LAMKin opiskelijahyvinvointisuunnitelmaa. Opetus ja oppiminen Vuoden 2014 aikana toteutettiin laaja koko LAMKin laajuinen opetussuunnitelmauudistus. Opetussuunnitelmat uudistettiin uuden toimiluvan koulutusvastuiden mukaisiksi, rakennetta yhtenäistettiin ja niiden sisältöjä päivitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Opetussuunnitelmien kuvauksia kehitettiin ja tutkintotavoitteet kuvattiin osaamisina. Osaamisen arviointiin liittyen vahvistettiin ns. AHOT-käytänteitä (aiemmin hankitun osaamísen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja käynnistettiin työn opinnollistamisen kehitystyö. Opetussuunnitelmatyö tueksi aloitettiin FUAS-yhteistyössä toteutettava opetussuunnitelmien ristiinarviointi 2014 2015. Sen ensimmäisessä osiossa syksyn 2014 aikana toteutettiin opetussuunnitelmaprosessin arviointi, jonka tulokset julkaistaan kevään 2015 aikana. Arviointi jatkuu opetussuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointeina vuoden 2015 aikana. Pedagogisen kehittämisen painopiste 2014 oli opettajuuden kehittämisessä. Sen puitteissa toteutettiin kehittämishankkeita, jotka kohdentuivat opetuksen digitalisoitumisen kehittämiseen erilisissa osaamiskokonaisuuksissa. Opintojen ohjausta kehitettiin ohjaustiimissä työstämällä yhteistä ohjauslupausta ja parantamalla ohjauksen ja neuvonnan näkyvyyttä koulutusaloilla. Syksyllä 2014 käynnistettiin lukuvuoden 2014 2015 kestävä monialainen opettajatutorvalmennus. Learning Support Centerin kehitystyö on edennyt vuoden 2014 aikana. Tavoite on tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opiskelijaa oppimiseen, opiskeluvaikeuksiin ja elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä (lukija matematiikkavaikeudet, mielenterveys, opiskelustrategiat, elämänhallinta). LAMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseksi kaikkien YAMK-tutkintojen opetus keskitettiin Fellmanniaan ja koulutuksen kehittämis- ja suunnittelutyötä yhtenäistettiin tavoitteena muodostaa monialainen LAMK Graduate School. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TKI-toiminnan painopisteenä oli strategian mukaisesti painoalojen (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen) lisäksi yrittäjyyden edistäminen. LAMKin hallinnoima Kansallinen kalustealan TKI-yksikkö käynnistettiin yhteistyössä yritysten kanssa ulkoisen valmistelurahoituksen avulla. Hanke on osa INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaa. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteutuksessa LAMK oli mukana kaikissa toimintalinjoissa (Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö, kestävä ympäristö). Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman elinkeinojen uudistaminen -toimenpiteisiin LAMK vastasi Yrittäjyysinvaasio -toiminnalla. FUAS -liittoumassa LAMKin vastuulle kuului Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan TKI-toiminta. LAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laajuus (menot) ja myönnetyn ulkoisen TKI-rahoituksen määrä oli lähes edellisvuoden tasolla yli kuusi miljoonaa euroa (kuva). 124

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu milj. 8 7 6 5 4 3 2 1 0 6,93 6,45 6,64 6,31 2011 2012 2013 2014 Kuva 15. TKI-toiminnan laajuus (M, menot kirjanpidosta) vuosina 2011 2014 TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 milj. ) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (67 %, 2,4 milj. ) oli EU-rahoitteista projektitukea ja neljäsosa (24 %, 0,8 milj. ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKI-toiminnan tuloista oli 7 %:a (0,2 milj. ). FUAS- liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen yhteisiä TKI-projekteja oli yhteensä seitsemän kappaletta. Niiden osuus ulkoisesta TKI-kokonaissalkun arvosta (vuosi 2014 kokonaissalkku n. 3 000 000 euroa) oli 18 % eli 589 727. LAMKin kansainvälisten projektien lukumäärä (6 kpl) oli edellisvuoden tasolla. Samoin TEKES-hankkeiden määrä (2 kpl) oli sama kuin edellisvuotena. Aluekehitystyö Ammattikorkeakoulu aloitti keväällä 2014 systemaattisen aluekehitystyön. LAMKin sisäinen hallitus hyväksyi huhtikuussa aluekehitysohjelman, joka liitettiin osaksi ammattikorkeakoulun strategista perustaa. Aluekehitysohjelmassa nostettiin esiin kuusi kehittämisaluetta, joihin panostamalla ammattikorkeakoulu voi nostaa merkittävällä tavalla aluevaikuttavuuttaan. Lähtökohtana aluekehittämisessä ovat Päijät-Hämeessä toimivien yritysten ja yhteisöjen kehittymistarpeet, joihin ammattikorkeakoulu vastaa mm. uudistamalla ja laajentamalla täydennyskoulutusta sekä korostamalla hanketoimintaa työelämälähtöisen TKI-toiminnan edistämiseksi. Toiminnallaan ammattikorkeakoulu edistää yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä, yrittäjyyttä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä vahvistaa sidosryhmätyötä ja verkostoitumista. Kansainvälistyminen LAMKin KV-strategian mukaisesti kansainvälisessä toiminnassa on huomioitu painoalojen ja profiilitiimien työskentely aikaisempaa enemmän; vaihto-opiskelijoille on suunnattu LAMKtasoista opintotarjontaa painoaloittain, monialaisia opiskelijayrittäjyyden vaihto-ohjelmia on tuettu sekä käynnistetty monialaisen Summer School -opintojakson suunnittelu. FUAS- yhteistyötä on jatkettu kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Osaamisen vienti kehittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös liiketaloudessa, tekniikassa ja muotoilussa tehtiin uusia avauksia täydennyskoulutustuotteiden ja konsultointipalveluiden vientimarkkinoiden avaamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin maksullisia hoitotyön kehittämis- ja täydennyskoulutusohjelmia Kazakstanissa ja Kiinassa. Neuvotteluja koulutusviennin kasvattamiseksi on käyty Persian lahden alueella, Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa. KV-palveluiden kehittämistä jatkettiin osana organisaatiouudistusta. KV-palveluiden saatavuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Keskitettyjen KV-palveluiden rooli on kasvanut siltä osin kuin niitä voidaan tarjota opiskelijoille alasta riippumatta. 125

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen LAMKissa keskittyi vuonna 2014 uuden lamkilaisen organisaatiokulttuurin ja osaamisen kehittämisen käytäntöjen rakentamiseen LAMK Oy:n käynnistymistä silmällä pitäen. Lisäksi vietiin loppuun vuonna 2013 käynnistynyt esimiesten Oppimisen ja työn muutos -oppimisprosessi sekä jatkettiin opettajien substanssiosaamisen kuvaamista yhteisöllisesti ja vuorovaikutteisesti kaikilla jatkavilla koulutusaloilla. LAMKilaisen pedagogiikan uudistamiseksi käynnistettiin pedagogiset pajat ja tutoropettajakoulutus. 2.26 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talousarviossa asetettu toimintakate vuodelle 2014 ylittyi tilinpäätöksessä 1 268 894 eurolla. Investoinnit alittuivat -249 407 eurolla eli 41,6 %. Aiempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset, toiminnan ja talouden systemaattinen sopeuttaminen rahoitushaasteeseen auttoivat riskien hallinnassa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski vuoteen 2013 verrattuna eli - 0,7 % eli noin 150 000 euroa. (edellisen vuoden vastaavat luvut -7,0 % eli 1,6 M ). Henkilöstökulut toimintatuotoista olivat 55,6 prosenttia edellisen vuoden vertailuluvun ollessa 55,7. Hallitusohjelmasta nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset (-22) toteutuvat ja etenevät suunnitellun mukaisesti aina vuoteen 2016, jolloin arvioidaan alustavasti viimeistenkin opiskelijoiden valmistuvan. Talousarviovalmistelu vuodelle 2015 toteutettiin varovaisuuden periaatteella huomioiden uuden rahoitusmallin epävarmuus. Valmistelussa otettiin huomioon OKM:n ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvän toimilupahakuprosessin yhteydessä annettu rahoituksen laskentainformaatio. Tältä pohjalta päädyttiin talousarviovalmistelussa siihen, että perusrahoituksen laskenta ponnistaa vuoden 2014 rahoituspäätöksestä ja siinä huomioidaan tulosmittareiden tiedot mahdollisimman tarkalla tasolla. Erityistä haastetta ennakointilaskennalle asettaa muiden amkien mittaritulokset suhteessa omiin tuloksiin. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2015 oli Lahden ammattikorkeakoululle hiukan ennakoitua pienempi. Valtion perusrahoitusta saatiin 1 prosentti vähemmän kuin talousarviovaiheessa arvioitiin eli -338 000 euroa. Tarvittavat tarkennukset tehdään ensimmäisessä tilinpäätösennusteessa. OKM:n koelaskennat toimilupaprosessiin liittyen vuosille 2015 2018 näyttää, että Lahden ammattikorkeakoulu pärjää uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa suhteellisen hyvin. Huomioon on otettava kuitenkin se, että muutokset negatiiviseenkin suuntaan ovat hyvin mahdollisia valtion talouden ollessa haasteellisessa tilanteessa sekä ammattikorkeakoulujen keskinäisen tulosmittareihin liittyvän kilpailuasetelman muuttaessa tilannetta.. Jotta positiivinen suunta perusrahoituksen osalta varmistuu, on tulevien vuosien tulosten tasaisesti kehityttävä. Tämä tarkoittaa toiminnan näkökulmasta monia muutoksia ja kehittämisen systemaattista eteenpäin viemistä. Ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin vastaamiseksi henkilöstön määrätietoinen työskentely kehittämisotteella ammattikorkeakoulun kolmen perustehtävän eteen on ensisijaisen tärkeää. Hankekannan kasvattaminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista toimintaa talouden näkökulmasta. Opetuksen ja TKI-hankkeiden integroinnin kautta pystytään kehittämään perustoimintaa. Vuodelle 2014 on OKM jakanut strategista kehittämisrahoitusta ja Lahden ammattikorkeakoulu sai tätä rahoitusta kehittämiseen 600 000 euroa. Vuodelle 2015 strategiarahoitusta haettiin 1,2 M ja saatiin 0,7 M. Strategiarahoitus on vuodesta 2015 osana perusrahoitusta ja se on käytettävä toimintavuoden aikana. Lahden ammattikorkeakoulun on kokonaisuutena toimittava perusrahoituksellaan, mutta sisäisen resursoinnin tulee perustua sekä alueen että ammattikorkeakoulun strategioihin eikä suoraan koulutusalapohjaiseen rahoitukseen. Rahoituksen painotuksia joudutaan pohtimaan tarkasti. Opetuksen entistä parempi laatu ja tehokkuuden vahvistaminen vaativat toimenpiteitä koko toimintakentässä. 126

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.27 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Laskua oli -0,4 % (-154 912 euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 84,9 % tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 15,1 %, josta maksullinen palvelutoiminta (sisältää projektitoiminnan 9,3 % eli 3,6 M ) oli 11,5 % (4,4 M ). Muut tuotot olivat yhteensä 3,6 % (1,4 M ), josta opetuksen kv-toiminnan osuus oli 0,5 M, opetus ja opetuksen tukitoiminnot 0,4 M. Tuet ja avustukset laskivat -15,8 % eli -726 449 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli 1 652 742 euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa 1 052 742 eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 337 644 eli 0,9 %. Henkilöstökulut laskivat -0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen eli n. 150 000 euroa (edellisen vuoden vastaavat luvut -7 % eli - 1,6 M, lukujen takana olivat vahvat sopeuttamistoimenpiteet vuoden 2013 rahoituspäätökseen). Vuokrat ylittyivät 3,1 % eli 186 533 euroa (tilavuokrien ylitys 115 245 euroa). Tilavuokrien osalta ylitys johtui Tekniikan ja Liiketalouden Niemenkadun vuokrista, koska talousarvion valmisteluvaiheessa ei vuokrataso ollut varmistunut. Toimintakulut vuonna 2014 olivat 37 060 236 euroa ja toteumaprosentti 106,2 (vrt. ed. vuoteen 36 722 592). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hiukan edellisvuotta alhaisempana. Toteuma oli 120 211 euroa edellisvuotta pienempi eli poistot olivat yhteensä 441 383 euroa. Tilikauden tulos oli 1 212 084 euroa. 127

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.27.1 Tuloslaskelma 2014 2013 1000 1000 Toimintatuotot 38 649 38 804 Myyntituotot 34 561 33 938 Maksutuotot 130 139 Tuet ja avustukset 3 863 4 590 Vuokratuotot 30 53 Muut tuotot 65 84 Valmistus omaan käyttöön 64 226 Toimintakulut -37 060-36 723 Henkilöstökulut -21 491-21 630 Palveluiden ostot -7 776-6 911 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -763-902 Avustukset -326-413 Vuokrakulut -6 243-6 604 Muut kulut -460-263 Toimintakate 1 653 2 307 Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -0-1 Vuosikate 1 653 2 307 Poistot käyttöomaisuudesta -441-562 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 1 212 1 746 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 212 1 746 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 128

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.28 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 1 306 572 euroa. Talousarvioon nähden toiminnan ja investointien nettokassavirta ylitti tavoitteen 1 306 572 eurolla. Vuosikate oli 1 053 468 euroa suurempi ja nettoinvestoinnit 249 407 euroa pienemmät kuin talousarvio. Investoinnit toteutuivat vuonna 2014 pienempänä. Opetustilat oli varusteltava opetuskäytön edellyttämällä tavalla jo vuoden 2013 puolella. Hankinnat vapautettiin heti toimintavuoden alussa, mutta toteutuksessa käytettiin erityistä harkintaa koulutusalojen toiminnan taloudellisesta haasteista johtuen. Lahden ammattikorkeakoulun irtaimistoinvestointien toteutus painottui edellisten vuosien tapaan toimintavuoden syksyyn. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten (456 491,61), korottomien velkojen (519 588,40), toimeksiantojen varojen ja pääomien (8 912,20 euroa) sekä varastojen muutokset (-6 387,62euroa) vapauttivat kassavaroja 978 604 (vertailuluku edelliseltä vuodelta -84 487 euroa). Kassavarojen muutos Kassavarat olivat 13 107 152 euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta 2 285 176,20 euroa. Siirtosaamisten muutos/väheneminen tilinpäätöksessä oli -473 746,33 verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä 1 583 362,90 euroa (ed. vuosi 2 024 750 euroa) ja siirtovelat 150 148,83 (ed. vuosi 125 062). LAMKin siirtosaamiset tilinpäätöksessä yhteensä 1 654 298,01 euroa ja siirtovelat 2 517 678,30 euroa (edellinen vuosi 2 025 598,62). 129

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.28.1 Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 1000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 1 588,78 2 225,64 Vuosikate 1 653 2 307 Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät -65-82 Investointien rahavirta -282-477 Investointimenot -415-799 Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 226 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 68 96 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 307 1 749 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 979-84 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 0 Vaihto-omaisuuden muutos -6 Saamisten muutos 456 471 Korottomien velkojen muutos 520-555 Rahoituksen nettorahavirta 979-84 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 285 1 664 Rahavarat 31.12. 13 107 10 822 Rahavarat 1.1. 10 822 9 158 Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 130

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.29 Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi 1 740 584,64 euroa. Pysyvät vastaavat pienenivät -94 487,57 euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta 1 212 084,30 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat. 2.29.1 Tase 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 325 1 420 I Aineettomat hyödykkeet 26 52 Aineettomat oikeudet 26 52 II Aineelliset hyödykkeet 1 280 1 349 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 3 Koneet ja kalusto 1 234 974 Muut aineelliset hyödykkeet 45 45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 327 III Sijoitukset 20 20 Muut osakkeet ja osuudet 20 20 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 7 Muut toimeksiantojen varat 7 7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 191 13 356 I Vaihto-omaisuus 6 0 Valmiit tuotteet 6 0 II Saamiset 2 078 2 534 Lyhytaikaiset saamiset 2 078 2 534 Myyntisaamiset 264 276 Muut saamiset (alv, valtionosuus) 160 130 Siirtosaamiset 1 654 2 128 IV Rahat 0 1 V Osuus pankkisaamisista 13 107 10 821 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 524 14 783 131

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2014 2013 VASTATTAVAA 1000 1000 A OMA PÄÄOMA 12 151 10 939 I Peruspääoma 169 169 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 10 770 9 025 VI Tilikauden yli-/alijäämä 1 212 1 746 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 356 348 Muut toimeksiantojen pääomat 356 348 E VIERAS PÄÄOMA 4 017 3 497 II Lyhytaikainen 4 017 3 497 Ostovelat 514 670 Muut velat 985 801 Siirtovelat 2 518 2 026 2.30 Talousarvion toteutuminen VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 524 14 783 2.30.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2013 2016 Lahden ammattikorkeakoulu ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista määrällistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa: Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä. Tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimat koulutusaloittaiset tavoitteet vuosille 2013 2016 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tutkintotavoitteet ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrälliset tavoitteet on asetettu keskimäärin koko sopimuskaudelle. 132

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tavoitteet Tunnuslukujen tavoitetasot on määritelty sopimuskauden loppuun, vuodelle 2016. Tähän tavoitteeseen perustuen LAMK on asettanut välitavoitteet vuosille 2013 2015 toimintasuunnitelmassaan. Sopimuksessa on määritelty keskeiset kehittämiskohteet. LAMKin sopimuskauden kehittämiskohteet ovat seuraavat: 1) FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut kehittävät toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi 2) FUAS-liittouma vahvistaa asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittää osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella 3) Ammattikorkeakoulu uudistaa opiskelijavalintojaan ja tehostaa opintoprosessejaan Rahoitus a) Perusrahoitus 2013-2016 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 875 Kulttuuriala 175 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 195 Luonnontieteiden ala 30 Tekniikan ja liikenteen ala 190 Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala 215 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 70 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 105 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 300 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden 380 vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) Tavoite Tunnuslukutavoitteet 2016 AMK-tutkinnot/opetus- ja t&khenkilöstö 3,6 Väh. 55 op. suorittaneiden määrä 50,0 T&k -hankkeissa suoritetut op:t/läsnä olevat opiskelijat 11,0 Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö 0,50 Henkilökunnan kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö 1,10 Maksullinen palvelutoiminta/kokonaisrahoitus 20,0 Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kokonaisrahoitus 15,0 Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä oli vuonna 2014 yhteensä 3 696 opiskelijaa. Koulutusala 2014 Kulttuuriala 738 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 815 Luonnontieteiden ala 170 Tekniikan ja liikenteen ala 1061 Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala 944 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 241 Yhteensä 3969 133

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. Ministeriön hankerahoitus Lahden ammattikorkeakoulu sai OKM:n myöntämää hankerahoitusta vuodelle 2014 seuraaviin hankkeisiin: Toimiluvan mukainen strateginen kehittäminen 600 000 FUAS-ammattikorkeakoulujen Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Hyvinvoinnin turvaaminen - painoalojen työelämälähtöisen t&k-toiminnan edellytysten vahvistaminen 250 000 134

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.30.2 Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Suoritetut tutkinnot lkm 980 975 948-2,8-3,3 - AMK-tutkinnot lkm 896 860 873 1,5-2,6 - YAMK-tutkinnot lkm 84 115 75-34,8-10,7 55 op suorittaneiden osuus % 38,0 45,0 55,3 22,9 45,5 Läpäisy 5v % 62,8 69,0 57,6-16,5-8,3 Vetovoima lkm 4,6 5,0 4,3-14,0-6,5 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet lkm 42 042 48 000 39 526-17,7-6,0 Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet lkm 4 866 3 600 4 723 31,2-2,9 Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä lkm 472 410 432 5,4-8,5 Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 6,9 7,0 7,0 0,0 0,9 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus) 6 399 264 4 451 105 5 817 404 30,7-9,1 Maksullinen palvelutoiminta* 4 801 386 2 701 945 4 434 553 64,1-7,6 osuus toimintatuotoista % 12,4 7,6 11,5 Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti) 4 011 507 2 019 133 3 550 722 75,9-11,5 osuus toimintatuotoista % 10,3 5,7 9,2 61,7 Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta) 1 260 477 655 264 1 116 978 70,5-11,4 *Maksullisen palvelutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen TA-luvut tulevat kirjanpitoon voimassa olevien rahoituspäätösten mukaisesti ja siksi toteuma on yleensä huomattavasti suurempi. Strateginen tavoite 2: Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen, AMK % 8,7 7,0 9,6-37,1-10,3 Keskeyttäminen, YAMK % 7,3 8,5 9,4-10,6-28,8 Valmistuneiden työllistyminen % 91,2 95,0 92,0-3,2 0,9 *2013 tieto vuodelta 2011, 2014 tieto vuodelta 2012 Strateginen tavoite 3: Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari ka 3,14 3,31 5,4 Työhyvinvointimittari ka 3,50 3,64 4,0 Toimitilavuokrat 5 874 245 5 502 680 5 508 882 0,1-6,2 osuus toimintatuotoista % 15,1 15,5 14,3 neliöt lkm 42 412 39 502 39 235-0,7-7,5 Toimintakate 2 307 424 600 000 1 652 742 175,5-28,4 Oma pääoma 10 938 850 9 193 194 12 150 934 32,2 11,1 Kassavarat 10 821 975 9 157 552 13 107 152 43,1 21,1 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Perustiedot: Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Toimintatuotot 38 803 572 35 492 360 34 648 660-2,4-10,7 Toimintakulut 36 496 147 34 892 360 37 060 236 6,2 1,5 Irtaimistoinvestoinnit 572 777 600 000 350 593-41,6-38,8 Perusrahoitustuotot 32 404 308 31 041 000 32 831 256 5,8 1,3 osuus toimintatuotoista % 83,5 87,5 84,9 Koulutuksen myynnin tulot 647 084 619 812 830 266 34,0 28,3 Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 4.7.3. 135

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.30.3 Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta Vuonna 2014 LAMKissa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 huipputuloksesta jäätiin yli 30 tutkintoa. Ammattikorkeakoulututkintojen osalta tavoite ylitettiin (13 tutkinnolla), mutta ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille asetetusta tavoitteesta jäätiin selvästi kuten edellisenäkin vuonna (tavoite vuodelle 2014 yhteensä 115, toteuma 74). Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Kuva 16. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina 2011 2014 Taulukosta näkyvät suoritetut tutkinnot koulutusaloittain/koulutuksittain. Taulukossa vuoden 2014 tutkintomäärää on verrattu vuoden 2013 toteumaan. Tutkintojen määrä väheni reilut 3 prosenttia viime vuodesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarkasteltaessa mm. liiketalouden koulutuksen (tradenomi), viestinnän koulutuksen (medianomi), englanninkielisen tietojenkäsittelyn koulutuksen (Bachelor of Business Administration) sekä sosiaalialan koulutuksen (sosionomi) tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi. Sitä vastoin mm. sairaanhoitajakoulutuksen ja tietotekniikan koulutuksen suorittaneiden määrä laski. Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman valmistuneiden määrän vähenemisestä selittää se, että koulutusohjelmaan ei ole enää viime vuosina ollut sisäänottoa. Vuoden 2014 aikana valmistuivat ensimmäiset englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen ja ensimmäiset materiaalitekniikan koulutuksen suorittaneet. 136

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Taulukko 2. Suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain vuosina 2013 2014 Uuden rahoitusmallin kannalta tärkeimpiä mittareita ovat tutkintojen määrä ja opintojen eteneminen. Opintojen etenemisessä on ollut suuria haasteita aiempina vuosina. Opintojen etenemisen seurantaan, kirjaamiskäytäntöihin ja opintojen ohjaukseen on lukuvuoden 2013 2014 aikana vahvasti panostettu ja tulokset alkavat näkyä. Lukuvuonna 2013 2014 yli 55 prosenttia opiskelijoista suoritti vähintään 55 opintopistettä, kun edellisenä lukuvuonna osuus jäi 38 prosenttiin. LAMKin tavoite 45 % ylitettiin selvästi ja kaikki koulutusalat paransivat tuloksiaan ja ylittivät LAMK-tason tavoitteen. Suhteessa eniten 55 op suorittaneita on sosiaali- ja terveysalalla (63,2 %) ja vähiten tekniikan alalla (48,5 %). Tulos on vielä alustava. 137

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu % 70 60 50 40 30 20 10 55,8 54,8 55,5 41,1 40,8 23,6 30,4 48,5 49,7 63,2 27,9 59,7 38,0 55,3 2013 2014 0 Kuva 17. 55 op. suorittaneiden osuus koulutusaloittain vuosina 2013 2014 Opintojen eteneminen mittaa opintojen tasaista etenemistä opintojen keskivaiheilla. Lahden ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei opintojen sujuvalle etenemiselle ole esteitä: tarjontaa on riittävästi, arvioinnit tulevat ajoissa ja opinnot on jaoteltu järkevästi eivätkä kasaannu liikaa viimeiselle vuodelle. Yhtenä selkeänä esteenä opintojen kertymiselle edellisinä vuosina olivat liian isot opintojaksokokonaisuudet, joita on nyt purettu. Lisäksi on kehitetty työkaluja opintojen etenemisen seurantaan. Tietovaraston (DW) avulla on mahdollista seurata opintojen reaaliaikaista etenemistä useammasta eri näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa. Myös läpäisymittari kertoo opintojen etenemisestä pidemmän ajanjakson ajalta. Viiden vuoden aikana tutkinnon suoritti noin 58 prosenttia vuonna 2009 aloittaneista ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista. Asetetusta tavoitteesta (69 %) jäätiin selvästi, samoin vuoden 2013 tuloksesta (63 %). Heikentyneen läpäisyn taustalla vaikuttaa vuonna 2009 aloittaneiden keskimääräistä suurempi keskeyttäminen ja opintojen viivästyminen. Viisi vuotta sitten aloittaneista vielä noin 130 suorittaa opintojaan LAMKissa. % 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 74,3 64,1 30,4 40,5 67,3 48,3 57,6 2013 2014 Kuva 18. Koulutuksen läpäisy 2013 ja 2014 (5v, AMK) koulutusaloittain Kulttuuriala ja liiketalous paransivat tulostaan, kaikilla muilla läpäisy heikkeni vuoden 2013 tulokseen verrattuna. Koulutusaloista ainoastaan kulttuuriala ylitti LAMK-tason tavoitteen. Toimenpiteitä on tehty läpäisyn edistämiseksi ja valmistuttamisen nopeuttamiseksi. Opintojen 138

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu etenemisen osalta (55 op) on onnistu, mutta tämä yhden vuoden hyvä tulos ei vielä näy läpäisyn tehostumisena. Läpäisyn heikkeneminen vaatii tarkempaa analyysiä. Nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni myös jonkin verran edellisvuodesta. Vetovoimaisimmat koulutukset ovat fysioterapian, media-alan ja sosiaalialan koulutukset. Vähiten ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin oli materiaalitekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutusvastuun mukaisesti uudistetut opetussuunnitelmat ovat avainasemassa, kun edistetään opintojen joustavuutta, vahvistetaan koulutuksen vetovoimaisuutta ja turvataan laadukas opetus ja oppiminen. 6 5 5,0 5,0 5,0 5,0 4 4,8 4,7 4,6 4,3 3 2 Vetovoima Asetettu tavoite 1 0 2011 2012 2013 2014 Kuva 19. Koulutuksen vetovoima ja asetetut tavoitetasot vuosina 2011 2014 (nuorten kevään ja syksyn haut, pl. englanninkieliset koulutusohjelmat) T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä (alustava määrä 39 526) väheni edellisvuodesta 6 prosenttia, ja jäi alle asetetun tavoitteen (45 000 op). Kulttuurin, luonnontieteiden ja tekniikan aloilla T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi edellisvuodesta, muilla aloilla opintopisteet laskivat. OKM:n sopimuksessa määritelty tavoite vuodelle 2016 on 11 opintopistettä/opiskelija. Opiskelijat suorittivat vuoden 2014 tuloksen mukaan keskimäärin 9 opintopistettä T&K-hankkeissa. Opetuksen ja työelämän/hanketoiminnan tiivis integrointi on ollut yksi keskeisistä strategisista linjauksista ja opintopistemäärää on pyritty kasvattamaan. Kyse ei ole kuitenkaan rahoitusmallin mittarista, joten kirjaamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, T&K-hankkeissa suoritettu opintopistemäärä on tällä hetkellä noin viidesosa kaikista vuoden aikana suoritetuista opintopisteistä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopistetavoitetta (3 600 op) on pidetty hyvin haastavana, mutta tavoite on ylitetty jo kolmena vuonna peräkkäin. Vuodelle 2015 on asetettu jo selvästi aiempia vuosia haastavampi tavoite. Vuonna 2014 avoimessa ammattikorkeakoulussa saavutettiin LAMKin historian toiseksi paras tulos - ulkopuoliset opiskelijat suorittivat avoimessa yli 4 700 opintopistettä. Tulos ylittää asetetun tavoitteen, mutta jää edellisvuoden huipputuloksesta noin kaksi sataa pistettä. Sosiaali- ja terveysalalla avoimessa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi, mutta muilla aloilla opintopistemäärä laski. Kulttuurialan osuus avoimen tarjonnasta on vajaa puolet ja 139

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysalan 30 prosenttia. Erinomaisen tuloksen taustalla on ahkera, monien vuosien työ. Polkuopintojen määrän kasvun uskotaan lähivuosina lisäävän avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrää. Kuva 19. Avoimessa suoritetut opintopisteet 2011 2014 Kansainvälisen toiminnan tulokset ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen ja kv-vaihto-opiskelijoiden osalta näyttävät hyviltä. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus nousi tavoitetasolle, 7 prosenttiin (yhteensä 67 tutkintoa). Edellisvuonna jäätiin hieman alle tavoitetason, vaikka ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yksi enemmän, yhteensä 68. Tutkintojen kokonaismäärä kuitenkin laski vuonna 2014, mikä edesauttoi suhteellisen tavoitteen saavuttamista. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita valmistui liiketalouden International Business - koulutusohjelmasta (29 valmistunutta), mutta yksittäisiä tutkinnon suorittaneita löytyy kaikilta koulutusaloilta. Tämä kertoo siitä, että tarvittaessa opetuskieli voidaan muuttaa englanniksi, vaikka kyseessä on suomenkielinen koulutus. Näin toimitaan usein esim. muotoilun ja mediaalan koulutuksissa. Tutkinnon suorittaneiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Vietnam, Kiina ja Venäjä. Kuva 20. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus kaikista suoritetuista tutkinnoista, 2011 2014 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ylittää OKM:n kanssa sovitun sopimuskauden 2013 2016 keskimääräisen tavoitteen. LAMKissa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 374, kun sopimustavoite on 300. Myös OKM-sopimuksessa asetettu keskimääräinen tavoite kvvaihto-opiskelijoiden määrälle (380) ylitettiin, kun vuonna 2014 saapuneiden ja lähteneiden kv-vaihto-opiskelijoiden (pitkät vaihdot, yli 3 kk) määrä oli yhteensä 432. Tulos oli kuitenkin heikompi kuin vuonna 2013 (472). Suomesta lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä väheni selvästi (-70) edellisvuoteen verrattuna, mutta sitä vastoin saapuvien määrä kasvoi (+ 30). Voimakkainta lasku on ollut kulttuurialalla, jossa päättyi kansainvälinen IMIAD-maisteriohjelma, 140

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu sekä matkailun alalla, jossa koulutuksen lakkauttamisprosessi on vähentänyt lähtijöiden määrää. Lisääntyneen tarjonnan vaikutukset alkavat näkyä kv-toiminnan tuloksissa. Vieraskielistä tarjontaa on pystytty lisäämään. Myös vieraskielisten koulutusohjelmien määrä on kasvanut ja lähivuosien aikana käynnistetään uusia englanninkielisiä koulutusohjelmia mm. kulttuurin alalla. Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoi 40 julkisrahoitteista TKI-projektia, mikä oli lukumäärältään kymmenen enemmän kuin vuonna 2013. Lähteneiden rahoitushakemusten yhteenlaskettu kokonaisarvo oli 7,4 milj. euroa (2013/6,4 milj. ). Kuitenkin TKI-toiminnan laajuus pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (6,6 -> 6,3 milj. ). Myös ulkoisen TKIrahoituksen määrä pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (4,0 -> 3,6 milj. ) johtuen pääosin rakennerahastokauden vaihtumisesta. Alueellista ulkoista kehittämisrahoitusta oli vuonna 2014 uuden rakennerahastokauden 2014-2020 käynnistyessä haettavana vasta vuoden loppupuolella ja käynnissä olleet TKI-projektit olivat pääosin vanhan rakennerahastokauden projektien rippeitä. Vastaava trendi TKI-toiminnan kasvun hiipumisesta rahoituksen tiukentuessa on havaittavissa muissakin ammattikorkeakouluissa. EU-rahoituskauden vaihtuessa moni hanke on päättynyt eivätkä uudet hankkeet ole vielä ehtineet kompensoida tilannetta. Rahoituksen ennakoidaan alkavan elpyä vuodesta 2016 alkaen. Ulkoisen TKI-rahoituksen tulokseen vaikutti myös strategiselle Future Campus Demonstrator -kehittämishankkeelle vuodelle 2015 tehty siirto. Julkisrahoitteisia TKI-projekteja toteutettiin laajasti koko ammattikorkeakoulussa. Toteutuneista tuloista laskettuna TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden osuus oli noin puolet sekä Hyvinvoinnin ja liiketalouden että Muotoilun ja tekniikan osaamisalueen molempien neljäsosa. Loppuvuodesta TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden siirtyessä Kehittämispalveluihin siirrettiin hankkeiden operatiivinen toiminta osaamisalueille. Julkaisutoiminnan tulos ylitti henkilöstömäärään suhteutetun tavoitteen, mutta jäi alle vuoden 2013 tuloksen, mikä selittynee osin hankerahoituksen laskulla. Myös kulttuurialan toiminnan väheneminen vaikutti huomattavasti taiteellisen toiminnan lukumäärän laskuun. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrälle (suhteessa koko tulorahoituksen määrään) on asetettu kovat tavoitteet OKM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa. Maksullisen palvelutoiminnan määrä pieneni edellisvuodesta projektirahoituksen ja täydennyskoulutuksen laskun vuoksi. Vuonna 2014 maksullisen palvelutoiminnan tulojen osuus jäi 11,5 prosenttiin, kun OKM:n sopimuksessa vuodelle 2016 asetettu tavoite on peräti 20 prosenttia. Myös ulkopuolisen rahoituksen määrä (n. 5,8 M ) laski edellisvuoteen verrattuna (-9 %), mutta asetettu tavoite saavutettiin. TKI-toiminnan volyymin lasku selittää myös ulkopuolisen rahoituksen vähenemistä. Ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyy kaikki muu ulkopuolinen rahoitus paitsi perusrahoitus (maksullinen palvelutoiminta + muut tulot). Keskeyttäneiden määrä ei sisälly rahoitusmallin mittareihin, mutta se on silti strategisesti tärkeä mittari. Keskeyttäneiden määrä selittää tutkintojen määrää ja opintojen etenemistä ja antaa osaltaan viitteitä myös siitä, miten koulutus on vastannut opiskelijoiden odotuksia ja tarpeita. 141

Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 12,0 10,0 10,1 9,6 8,7 9,6 8,0 7,0 7,0 7,0 % 6,0 5,0 Keskeyttäneet 4,0 Asetettu tavoite 2,0 0,0 2011 2012 2013 2014 Kuva 22. AMK-tutkintoa suorittaneiden keskeyttäneiden osuus vuosina 2011 2014 Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia ja jäi selvästi 7 prosentin tavoitteesta. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa (hieman alle tai yli). Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2013 AMK-tutkinnon keskeyttäneitä oli yhteensä 408 (8,7 % kaikista opiskelijoista) ja vuonna 2014 yhteensä 437 (9,6 % kaikista opiskelijoista) Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Matkailun tulosta selittää osaltaan se, että kyseessä on lakkautettava ala. Osa opiskelijoista vaihtaa ammattikorkeakoulua tai alaa ja ne, joilla opinnot eivät ole edenneet, jättävät opinnot kesken mm. taloudellisten syiden vuoksi. Tekniikan alan keskeyttämistä selittää puolestaan se, että osaan koulutuksista on vähän hakijoita ja osa valituksi tulleista kokee opinnot liian haastaviksi ja keskeyttää opintonsa. Tätä haastetta on pyritty ratkomaan ohjauksen ja tukiopetuksen avulla. Lisäksi matemaattisia aineita on integroitu vahvemmin ammattiaineisiin, jotta opintojen alku ei muodostu liian raskaaksi. Keskeyttämisten todellisia syitä ei aina saada selville, mutta niissä koulutuksissa, joissa keskeyttäminen on yli LAMKin keskiarvon, käynnistetään syiden tarkempi kartoittaminen ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin keskeyttäneisiin, joilla on paljon suorituksia tehtynä ja potentiaalinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun. Sosiaali- ja terveysalalla keskeyttämisten ehkäisemiseksi on jo syksyllä 2014 käynnistetty toimenpiteitä. YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen on myös lisääntynyt vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 YAMK-opiskelijoista keskeytti yhteensä 33 (9,4 % kaikista opiskelijoista), kun vuonna 2013 opintonsa keskeyttäneitä oli 25 (7,3 %). Tuloskortissa on käytetty uuteen rahoitusmalliin sisältyvää tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opintojaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 60 prosenttia henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian ja yhteisten toimintaohjelmien tavoitteiden toteutumisen seurantaa, jota johtamis- ja työhyvinvointimittarit kuvastaa. 142