Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015



Samankaltaiset tiedostot
Energian tuotanto ja käyttö

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Keski-Suomen energiatase 2014

Liikenteen biopolttoaineet

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Keski-Suomen energiatase 2016

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Jyväskylän energiatase 2014

Metsä Groupin biotuotetehdas

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Puun energiakäyttö 2007

Jyväskylän energiatase 2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

NordFuel uusi, moderni biojalostamo Haapavedelle Timo Strengell

Tuontipuu energiantuotannossa

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Puun energiakäyttö 2012

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari , Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Uusiutuvan energian potentiaalit

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kainuun bioenergiaohjelma

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Primäärienergian kulutus 2010

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes,

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Powered by UPM BioVerno

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Energiaa ja elinvoimaa

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 - lausunnoille 01/2007 Energiatase ja bioenergian nykytilanne Tavoitteet vuosille 2010 ja 2015 - kestävä energian tuotanto - osaamisen vahvistaminen - teknologian ja osaamisen vienti Toimenpiteet

Energian käyttö Pohjois-Karjalassa v. 2004 10.5 TWh Uusiutuvat: 6 630 GWh (63%) 14 % 4 % Turve: 650 GWh (6%) Uusiutumattomat: 3 190 GWh (30%) 12 % 28 % Öljy Sähkön tuonti Muut 42 % Hake Puutähteet Mustalipeä Polttopuu Vesivoima

Tavoitteita 1. Tehostetaan energian käyttöä - energian kulutus henkeä kohden laskuun 2. Lisätään uusiutuvien energialähteiden osuutta käytöstä - uusiutumattoman energian kulutus henkeä kohden laskuun 3. Laajennetaan bioenergian tuotantopotentiaalia - metsät, pellot, jätteet 4. Nostetaan jalostusastetta ja vientiä - lisää biosähköä, pellettejä, klapeja, biodieseliä ja myytäviä päästökiintiöitä

Metsäteollisuuden sivutuotteet Enocellin mustalipeä: 2800 GWh neljännes koko energiamäärästä yli puolet puuenergiasta Sahanpuru ja kuori: 1850 GWh Vuonna 2010: suurempi osa pelleteiksi? Vuonna 2015: osa polttonesteiden valmistukseen?

Metsähake: 280 GWh Nuorten metsien harvennuksista Avohakkuiden oksista ja latvuksista Kannoista Vuonna 2010: 750 GWh? Vuonna 2015: 950 GWh 1 300 GWh?

Polttopuu: 770 GWh - sisältää maatilojen hakelämmityksen Vuonna 2010: 840 GWh? uunit ja takat käyttöön hake öljyn sijaan maatiloilla polttopuukaupan kehittäminen 100 GWh valmiina ostettuna? Vuonna 2015: 840 GWh? 160 GWh valmiina ostettuna? vientiin 60 GWh

Ruokohelpi Monivuotinen maatalouskasvi 1. sato toisen kasvukauden jälkeen tehokkaita tuotantoketjuja vasta kehitetään pellot, turvesuon pohjat poltto seospolttona isoissa laitoksissa pelletin raaka-aine? biopolttonesteiden raaka-aine? Vuonna 2010: 150 GWh? 8.000 ha (9% peltoalasta) Vuonna 2015: 230 GWh? 12.000 ha (13-14% peltoalasta)

Biokaasu Kasveista, biojätteistä, lietteistä jne. mädättämällä biokaasureaktorissa Kaatopaikoilta keräämällä Pääosin metaania, puhdistettuna kuten maakaasu Lämpöä, sähköä, autojen polttoainetta myös pienissä yksiköissä Nyt: Repokallio, Kuhasalo = 0.1% energiasta Merkitys kasvihuonekaasuille suurempi Suunnitteilla: Puljonki / Juuka Kiteen maatalousoppilaitos Maatila Kontiolahdella Repokallion biojätteet? Vuonna 2010: käyttö 2,5-kertainen sähkön osuus kasvaa myös liikenteen polttoaineeksi? Vuonna 2015: käyttö nelinkertaiseksi

Öljyn käyttö puoleen v. 2015 mennessä Vuosi 2004 2010 2015 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 GWh Kiinteistöjen öljylämmityksestä pelletteihin mikroverkot energia-avustukset! Hake, helpi ja pelletit kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Biopolttonesteet liikenteessä 5,75% v. 2010 7-8% v. 2015 Diesel-autojen verokohtelu! Liikenne Lämpö- ja voimalaitokset Kiinteistöt

Omavaraisemmaksi sähkön tuotannossa 1. Pysäytetään sähkön kulutuksen kasvu (n. 2 200 GWh) Kulutuksesta 100-200 GWh voidaan leikata sähkölämmityksestä Ei sähkölämmitystä uusiin taloihin Polttopuun käyttö suorasähkötaloissa Kaukolämpö ja pelletti suurissa kiinteistöissä 2. Lisää investointeja sähköntuotantokapasiteettiin - runsaat 100 GWh lisää vuoteen 2010 ja - saman verran lisää v. 2015 mennessä - 100 GWh vastaa 15-35 MW:n tehon tarvetta - Uusia laitoksia, sähkötehon nostoa uusintainvestoinneissa, uutta pienlaitosteknologiaa

Biopolttonesteillä rajaton kysyntä! Pienessä mittakaavassa: rypsidieseliä ja biokaasua Keskisuuressa: etanolia (energiatase heikko) Suuressa mittakaavassa: biodieseliä sekalaisista kasvimassoista, eläinjätteestä, (turpeesta) 2. sukupolven biodiesel / Fischer-Tropsch menetelmä Neste Oy edelläkävijä kasviöljyn jalostamisessa dieseliksi, rakentamispäätös 3. laitoksesta Bioöljyn valmistus puubiomassasta vaatii vielä kehitystyötä Laitos tuottaa: Bioöljyä dieselin raaka-aineeksi (bioraakaöljystä dieseliksi jalostamossa) Sähköä ja lämpöä

Tuotantoteknologian kehittäminen vaatii kemian, tekniikan ja fysiikan osaamista! UPM: sellutehtaan kokoinen biojalostamo Kuinka suuri laitoksen täytyy olla? a) Polttonesteen tuotanto 200 000 tn/v - investointikulut optimoitu suhteessa tuotantomäärään - polttoaineen hankintakulut kasvavat laitoksen koon kasvaessa - hankinta-alue 2-3 maakunta + tuontia b) Polttonesteen tuotanto 40-50 tn/v - investointikulut kapasiteettiyksikköä kohden kasvavat? - laitoksen hyötysuhde? - hankinta-alue pysyy kohtuullisena: raaka-ainekustannus alempi - Itä-Suomeen sopisi 2-3 laitosta Biodieselistä metsäkoneiden ja bioenergiakattiloiden rinnalle uusi itäsuomalainen osaamisalue?

Komatsu Forest Oy LOGSET The production of forest machinery in Europe has concentrated in Finland

The best combustion technology for biofuels

Vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa voitaisiin: tuottaa biopolttonesteitä yli oman kiintiöosuuden olla omavaraisia sähkön tuotannossa viedä biopolttoaineita yli puolet maakunnassa käytettävien fossiilisten tuontipolttoaineiden määrästä Itä-Suomessa: olla metsäkoneiden ohella markkinajohtajia puudieselin tuotantotekniikassa

Kierrätyspuu Käsiteltyä (maalattua ) ja käsittelemätöntä puuta Käsittelemätön puu energian tuotantoon, käsittelemätön viedään muualle Vuonna 2010: 0,1 0,3% energiasta?