ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu

2 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi Yleinen tausta Tietojen tarkkuus Aineiston keruu Tasetarkastelujen lähdetiedot Energian kulutus Suomessa vuonna Itä-Suomen energian käyttö Energian käyttö maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteenveto Lähteet... 20

3 1 1 Itä-Suomen energiatilastointi Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa yhteisenä maakuntien toimenpiteenä on maakuntien energiatilastointi. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, jossa käytännön toimenpiteistä vastaa Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toimiva Kainuun bioenergian teemahanke. Alustava tarkastelu Itä-Suomen maakuntien osalta tehtiin vuonna 2008 julkistetussa Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa. Nyt käsillä oleva tilasto on järjestyksessään neljäs. Energiatilastot ovat näin käytettävissä vuosilta 2004, 2008, 2010 ja nyt myös vuoden 2012 tiedoin. Suomessa on tehty useita maakuntien energiankäyttöä käsitteleviä tarkasteluja ja taseita. Näiden ongelmana on, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia mm. erilaisen laskentatapansa vuoksi. Lisäksi kaikkia energiamuotoja ei ole otettu tarkasteluissa huomioon. Ongelmia aiheuttaa eteenkin se, että kaikkia tietoja ei ole mahdollista saada maakunnallisina virallisista tilastoista. Voidaan kuitenkin olettaa, että nyt käsillä olevassa tarkastelussa virhemarginaalit ovat pienet ja tiedot antavat vertailukelpoisen ja oikeansuuntaisen tiedon energian käytöstä Itä-Suomen maakunnissa. 2 Yleinen tausta Tässä raportissa energiatilastoa on pyritty kehittämään niin, että se olisi mahdollisimman yhdenmukainen tilastokeskuksen energiatilaston kanssa. Itä-Suomen maakuntien välillä tiedot ovat siis hyvinkin vertailukelpoisia ja myös hyvin verrattavissa valtakunnalliseen Tilastokeskuksen valtakunnalliseen tilastotietoon. Itä-Suomen maakunnissa on tätä aiemmin tehty energiatilastoja ja taseita, mutta eivät ne ole erilaisen tekotapansa takia kovinkaan hyvin vertailukelpoisia. Aiemmin toteutetut energiatilastoinnit antavat hyvän pohjan energiatilastojen teolle. Tilastointimenetelmä on kahden vuoden välein tapahtuneiden toistojen kautta jatkuvasti kehittynyt ja sen laatiminen helpottunut niin, että voidaan puhua tilastoraportin päivittämisestä. Toisaalta joissakin tietolähteiden aineistoissa tapahtunut muutoksia, mikä edelleen tarkentaa lopputulosta (esimerkiksi lämpöpumppujen tuottama energia). 3 Tietojen tarkkuus Lähtötiedoista 90 prosenttia on kerätty valtakunnallisista lähteistä. Loppuosa tiedoista on joko saatu haastattelemalla tai johtamalla valtakunnallisista tilastoista. Energian käyttäjien haastattelut yhdistettynä paikallistuntemukseen antavat tarkemman lähtötiedon kuin esimerkiksi otostutkimukseen perustuva tieto. Eri keinoin kerätty aineiston oikeellisuus on asiantuntijoiden näkemysten perusteella tarkastettu. Tietojen tarkkuuden voidaan olettaa olevan hyvä. Polttoaineiden luokitus ja määritelmät tulee olla selkeät, jotta tulkintavirheiltä vältytään. Raportissa on myös laskettu maakuntien energian tuotannon omavaraisuusaste, joka arvioitu polttoaineen alkuperän mukaan. Tätä tietoa on kuitenkin pidettävä vain suuntaa-antavana.

4 2 4 Aineiston keruu Koska valtakunnallisista lähteistä ei saatu riittävästi maakunnallista energiankäyttötietoa, oli jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa tilastovastaava, joka huolehti tiettyjen tietojen keruusta. Vuoden 2012 energiatilaston keruuseen osallistuivat seuraavat henkilöt: Esa Kinnunen, Suomen metsäkeskus - Pohjois-Karjala Mika Muinonen, Miktec Etelä-Savo Ritva Käyhkö, Savonia ammattikorkeakoulu Pohjois-Savo Antti Karhunen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjala Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu - Kainuu Tilastojen lopullisesta koostamisesta vastasi Timo Karjalainen. 5 Tasetarkastelujen lähdetiedot Osa polttoaineen käyttötiedoista saadaan suoraan maakunnittain valtakunnallisista tilastoista. Aineiston lähdetiedot ovat seuraavat: Puuenergia Metsäntutkimuslaitos: Puun energiakäyttö 2012 Sähkö Liikenteen polttoaineet Raskas- ja kevytöljy Turve Hiili Muut fossiiliset polttoaineet Lämpöpumput Maakaasu Metsäntutkimuslaitos: Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008 Energiateollisuus ry Öljyalan Keskusliitto / Öljyalan Palvelukeskus Oy Öljyalan Keskusliitto / Öljyalan Palvelukeskus Oy Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Suomen Kaasuyhdistys ry Biokaasu Suomen biokaasulaitosrekisteri 16 Puuenergian käyttötilastoissa ovat voimaloiden ja aluelämpölaitosten energian tuotanto ja suurimpien erillislämmitteisten kohteiden lämpökeskukset. Pientalojen osalta Metsäntutkimuslaitos on tehnyt laajan kyselytutkimuksen, josta on saatu myös maakunnittaiset puuenergian käyttötiedot asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta. Pienkiinteistöjen osalta tiedot ovat tosin peräisin lämmityskaudelta 2007/2008, mutta antanevat kuitenkin suuruusluokkatiedon. Turve, hiili ja muiden polttoaineiden käyttötiedot perustuvaan työryhmän jäsenten omissa maakunnissa käyttökohteista keräämiin tietoihin.

5 3 Maa-, ilma- ja poistolämpöpumppujen osalta maakunnittaista tietoa ei ole mistään lähteestä mahdollista saada suoraan. Valtakunnallisesti lämpöpumppujen määrä ja pumppujen tuottama nettoenergian on saatavissa Suomen lämpöpumppuyhdistykseltä ( Lämpöpumpuilla tuotetun energian laskemisessa on hyödynnetty tietoa, että lämpöpumpulla energiatuottavat rakennukset on kirjattu rakennustietokannassa sähkötalojen luokkaan. Rakennustietokannassa ovat rakennusten päälämmitystavat maakunnittain ja jopa kunnittain saatavissa. Näin lämpöpumppujen tuottaman energian laskennassa maakunnittain on lähdetty oletuksesta, että lämpöpumput jakaantuvat tasaisesti koko Suomen alueelle suhteessa suorasähkölämmitykseen. Sähkön tuotanto ja käyttö perustuu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoihin. Sähkö on muutettu tässä yhteydessä primäärienergiaksi. Tuontisähkön osalta tarkastelurajana ovat Suomen valtion rajat. Suomessa tuotetulle sähkölle löytyy helposti primääripolttoaineet valtakunnallisista energiatilastoista (Energiateollisuus ry). Itä-Suomen maakuntiin tuotu sähkö eritellään käytetyn energialähteen perusteella uusiutumattomaan (fossiiliseen) ja uusiutuvaan sähköön. Kokonaisuudessaan uusiutuvaksi sähköksi katsotaan vesivoima ja tuulivoima. Täysin uusiutumatonta osuutta syntyy ydinvoimaloissa tuotetusta sähköstä, jossa hyötysuhteena on käytetty 33 prosenttia. Lauhdevoiman ja yhdistetty lämmön ja sähkön tuotannon osalta sähkö on jaoteltu uusiutuvaan ja uusiutumattomaan osuuteen käytettyjen polttoaineiden suhteessa. Tarkasteluissa on myös esitetty energiaomavaraisuus maakunnittain. Tähän liittyy oletus, että polttoaineita ei siirry maakuntarajojen yli. Voidaan kuitenkin olettaa, että jossain määrin eri polttoaineita siirtymiä kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden käyttö perustuu ostotilastoihin, jolloin polttoaineiden käytön voidaan olettaa ainakin jossakin määrin tapahtuvan tarkastelualueen ulkopuolella. Esimerkiksi liikenteen polttoaineita ostetaan myös Venäjän puolelta, mistä on myös viime vuosina tuotu puupolttoaineita lämpövoimaloiden ja -laitoksien käyttöön. 5.1 Energian kulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 380 terawattituntia (1 372 petajoulea) vuonna 2012, mikä oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2011 ja 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Uusiutuvan energian osuus oli 32 prosenttia koko energian kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kasvu oli puupolttoaineiden käytössä, joka oli vuonna 2012 ensimmäistä kertaa suurin energialähde. Puupolttoaineilla katettiin 24 % Suomen kokonaisenergian kulutuksesta, mikä oli suurempi kuin öljyn kulutus (kuva 3). Puupolttoaineista metsähakkeen käyttö nousi uuteen ennätykseen vuonna Metsähaketta käytettiin 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä ja yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,3 miljoonaan k-m 3 (kuva 3). Sähköä käytettiin 85,1 terawattituntia (TWh), joka oli prosentin edellisvuotta enemmän. Kotimaisella tuotannolla katettiin 80 prosenttia sähkön kulutuksesta ja loput 20 prosenttia tuotiin Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pienenivät Suomessa lähes 19 prosenttia, mikä johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähenemisestä. Sähkön nettotuonti kasvoi 25 PJ eli noin 66 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna yksittäisistä energialähteistä eniten väheni hiilen kulutus yli 33,8 prosentilla (64 PJ) ja toiseksi eniten turpeen kulutus (31 prosenttia ja 30 PJ). Turvepulaa on korvattu osittain puulla ja myös hiilellä. Maakaasun kulutus väheni yli 22 prosentilla (33 PJ).

6 4 Kuva 1. Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt Suomessa (Lähde Tilastokeskus). Kuva 2. Energian kulutusjakauma Suomessa vuonna 2012 (Lähde: Tilastokeskus).

7 5 Kuva 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain (Lähde Metla).

8 6 6 Itä-Suomen energian käyttö Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2012 primäärienergiaa GWh, jossa on laskua 9 prosenttia vuoden 2010 käyttöön nähden. Puuenergian osuus oli vuonna 2012 peräti 47 % primäärienergian kulutuksesta. Puuenergian käyttöosuus kokonaisuutena pysyi 2010 vuoden tasolla. Puuenergia sisälsi myös metsäteollisuuden jäteliemet, joiden käyttömäärä oli GWh vastaten 53 prosenttia puuenergian käyttöosuudesta. Uusiutuvan energian osuus nousi vuonna 2012 ollen 62 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Itä-Suomen alueelle tuotiin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä peräti 30 prosenttia vähemmän, mikä johtui ennen muuta vesivoiman tuotannon kasvusta Itä-Suomessa. Lämmitysöljyn osuus laski 26 prosenttiyksikköä. Taulukko 1. Itä-Suomen primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Maakaasu Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 55,6 * ) Sisältää Itä-Suomen vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden ****) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus 62,0

9 7 Kuva 4. Primäärienergian kulutusjakauma Itä-Suomessa Taulukossa 2 on Itä-Suomen maakuntien osalta uusiutuvan energian käyttöaste maakunnittain vuosina 2008, 2010 ja Taulukko 2. Uusiutuvan energian käyttöaste Itä-Suomen maakunnissa 2008, 2010 ja Maakunta Vuosi 2008 (%) Vuosi 2010 (% ) 2012 (%) Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Itä-Suomi

10 8 Kuva 5. Energiaomavaraisuus Itä-Suomessa vuonna Kuva 6. Sähkön tuotanto, kulutus ja tuonti Itä-Suomen maakuntiin vuonna 2012 (GWh).

11 9 7 Energian käyttö maakunnittain 7.1 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa on Itä-Suomen korkein uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi selluteollisuuden jäteliemien energiakäytöstä. Uusiutuvan energian käyttöaste nousi peräti 6 prosenttiyksikköä maakaasun käytön vähetessä ja tuontisähkön fossiilisen osuuden laskiessa. Maakunnassa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, jolloin primäärienergian kokonaiskäyttö on Itä-Suomen maakunnista korkein. Puuenergian käyttöosuus oli peräti 61 % primäärienergian kulutuksesta. Etelä-Karjala on ainoa Itä-Suomen maakunnista, jossa käytetään maakaasua. Sen osuus oli 11,8 % primäärienergian käytöstä maakunnassa. Etelä-Karjalassa primäärienergian käyttö laski 10 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Karjalassa on myös investoitu tuulisähkön tuotantoon, mutta varsinainen tuotanto käynnistyi vuoden 2013 puolella. Muukossa on seitsemän kappaletta kolmen megawatin tuulivoimalaa. Omavaraisuusaste nousi 5 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2012 peräti 71 %. Taulukko 3. Etelä-Karjalan primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Maakaasu Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 66,9 66,3 72,4 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

12 10 Kuva 7. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Karjalassa Kuva 8. Energiaomavaraisuus Etelä-Karjalassa vuonna 2012.

13 Etelä-Savo Vuonna 2012 Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli lähes 48 prosenttia, mihin vaikuttaa alentavasti suuri tuontisähkön mukana maakuntaan tuotu fossiilinen primäärienergia. Primäärienergiankulutus laski 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Savossa ei myöskään ole kemiallista metsäteollisuutta, eikä näin ollen jäteliemien käyttöä. Energiaomavaraisuusaste Etelä-Savossa oli 43 %. Taulukko 4. Etelä-Savon primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 44,2 43,3 47,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

14 12 Kuva 9. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa Kuva 10. Energiaomavaraisuus Etelä-Savossa vuonna 2012.

15 Kainuu Vuonna 2012 Kainuussa käytettiin primäärienergiaa 4697 GWh, missä tapahtui noin 130 GWh:n lasku edelliseen tarkasteluun. Energian käytön omavaraisuusaste oli maakunnassa korkea, 70 %. Kainuusta oli sähkön osalta yliomavarainen maakunta, sillä vuonna 2012 sähkön tuotanto oli 634 GWh yli oman käytön. Kiinteä puupolttoaineen käytön osuus oli 32 prosenttiyksikköä, missä mukana metsähake sekä sahojen puru ja kuori. Taulukko 5. Kainuun primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 56,3 61,6 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoimaa ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

16 14 Kuva 11. Primäärienergian kulutusjakauma Kainuussa Kuva 12. Energiaomavaraisuus Kainuussa vuonna 2012.

17 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa käytettiin vuonna 2012 primäärienergiaa GWh, jossa oli laskua lähes 4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Uusiutuvan energian osuus nousi 3,8 prosenttiyksiköllä ollen nyt 67,0. Puuenergian osuus oli peräti 51 % ja energiaomavaraisuus energian käytöstä 65 %. Taulukko 6. Energian kulutus Pohjois-Karjalassa vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat 6 2 Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 62,6 63,3 67,0 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

18 16 Kuva 13. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Karjalassa Kuva 14. Energiaomavaraisuus Pohjois-Karjalassa vuonna 2012.

19 Pohjois-Savo Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2012 yhteensä GWh, jossa oli vuoteen 2010 verrattuna laskua 13 prosenttiyksikköä. Uusiutuvan energian käyttöosuus nousi 38:sta 47 prosenttiin. Ominaista Pohjois-Savolle on verrattain pieni oma sähkön tuotanto, jolloin tuontisähkön mukana maakuntaan tuli merkittävästi myös uusiutumattomilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Turvetta käytettiin Pohjois-Savossa edelleen ylivoimaisesti eniten Itä-Suomen maakunnista, 1379 GWh. Turpeen käyttö tosin laski lähes 800 GWh edellisestä tarkastelusta. Energiaomavaraisuusaste oli 46 %. Siilinjärvellä sijaitsevan Yara Suomi Oy:n (entinen Kemira Growhow) tuotantoprosessissa syntyy runsaasti reaktiolämpöä sivutuotteena, jota hyödynnetään yhtiön voimalaitoksella sekä rikkihappo- ja typpihappolaitoksilla. Voimalaitoksella tuotettiin myös sähköä ja kaukolämpöä. Taulukko 7. Pohjois-Savon primäärienergian kulutus vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoriöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 38,3 37,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden ****) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus 46,9

20 18 Kuva 15. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa Kuva 16. Energiaomavaraisuus Pohjois-Savossa vuonna 2012.

21 19 8 Yhteenveto Itä-Suomessa uusiutuvan energian käyttöaste nousi 62 %, mikä on kaksinkertainen Suomen uusiutuvan energian käyttöön verrattuna. Tämä selittyy hyvin pitkälle sillä, että yksittäisistä energialähteistä puuta hyödynnetään Itä-Suomen alueella selvästi muuta Suomea enemmän. Itä-Suomessa puuenergia osuus oli peräti 47 % kokonaisenergian käytöstä, mikä oli kaksinkertainen Suomen vastaavaan lukuun verrattuna. Lisäksi hiilen käyttö oli Itä-Suomessa marginaalista (alle 1 %), kun taas Suomen osalta hiilen osuus oli peräti 10 prosenttia kokonaisenergian käytöstä vuonna Itä-Suomessa kului vuonna 2012 primäärienergiaa yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna Primäärienergian käytöstä omavaraisuusaste oli Itä-Suomessa 61 %.

22 20 Lähteet Metsäntutkimuslaitos. Metsätilastotiedote 15/2013. Puun energiakäyttö Metsäntutkimuslaitos: Metsätilastotiedote 26/2009 Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008 Energiateollisuus ry: Öljy- ja kaasualan keskusliitto Suomen maakaasuyhdistys ry Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry: Suomen biokaasurekisteri Tilastokeskus Kyselyaineistot

23 21 LIITE 1 Primäärienergian käyttö Itä-Suomessa, vuosi 2012 E-Karjala E-Savo Kainuu P-Karjala P-Savo Yhteensä LÄMPÖ- JA VOIMALAITOKSET GWh GWh GWh GWh GWh Metsähake Teollisuuden puutähteet: Teollisuuden puutähdehake Kuori Sahanpuru ja muut purut Muu kiinteä puupolttoaine Teollisuuden pelletit ja briketit (sis edellisiin) Mustalipeä Kierrätyspuu ,3 0 30,5 129 Puuenergia yhteensä Ruokohelpi ym. energiakasvit Biokaasu 3,6 2,0 0,4 10,2 16,6 33 Muu uusiutuva , Turve Muut energialähteet: Öljy (POR) 7, Muut fossiiliset Vesivoiman tuotanto Sähkön tuotanto polttoaineilla Sähkön tuotanto yhteensä Sähkön kulutus Sähkön nettotuonti (sis. Siirtohäviö 4 %), josta uusiutuvaa primäärienergiaa ja fossiilista primäärienergiaa PIENKIINTEISTÖT: Lämpöpumput Kiinteistöjen polttopuu (sis puupelletin) Kiinteistöjen kevyt polttoöljy LIIKENTEEN POLTTOAINEET Bensiini, diesel Moottoripolttoöljy josta biopolttoaineita josta maakunnassa tuotettuja YHTEENSÄ: UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUS PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTÖSSÄ