Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin hyvä. Tähän raporttiin on koottu kuvaajina yhteenvedot kaikista vastauksista kunkin kysymyksen osalta. Monissa kuvaajissa näkyvä n kertoo siihen kysymykseen vastanneiden määrän. 1. Mitä Kauvatsan reitin osa-aluetta Te tai perheenjäsenenne käytitte virkistykseen eniten touko-syyskuussa 2013? 0 % 1 % Sääksjärven alue 3 % 3 % 8 % 4 % 3 % Kiikoisjärven alue Mouhijärven alue Kourajärven alue Kauvatsanjoen alue 7 % 6 % 48 % Jaaranjoen-Piilijoen alue Mouhijoen alue Kourajoen-Leppijoen alue Taipaleenjoen-Toijasjoen-Hirvonjoen alue 6 % 11 % Sävijoen alue Muu alue Ei mikään yllä olevista alueista Koko tutkimusalue oli kyselyssä jaettu 10 osa-alueeseen, joista 4 oli järvialueita ja loput jokiosioita. Lähes puolet vastaajista oli Sääksjärven alueelta, joka onkin alueen ylivoimaisesti suurin järvi. 2. Kuinka kauan olette viettäneet aikaa Kauvatsan reitin alueella? 120 100 80 60 40 20 0 Alle 5 vuoden ajan 5-15 vuoden ajan 16-30 vuoden ajan 31-50 vuoden ajan Yli 50 vuoden ajan Selvästi suurin osa vastaajista oli viettänyt alueella yli 16 vuotta.
3. Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä ajatellen valitsemaanne vesistönosaa? Vesistöntila on parantunut sinä aikana, kun olen viettänyt siellä aikaa (n=339) Vesistön tila huolestuttaa minua (n=342) Vedenlaatu vaihtelee kesäisin paljon (n=340) Alueella ei ole esiintynyt tulvia (n=336) Olen tottunut sameuteen (n=340) Olen tottunut vedenpinnan/virtaaman vaihteluun (n=338) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Yli 80 % vastaajista oli huolissaan alueensa vesistön tilasta ja yli 70 % koki vedenlaadun vaihtelevan kesäisin. Noin puolet vastaajista koki myös että vesistön tila ei ole parantunut heidän alueella viettämänään aikana. monet olivat myös jo tottuneet veden sameuteen ja/tai järven vedenpinnan tai jokien virtaaman vaihteluihin. 4. Kuinka monena päivänä Te tai Perheenjäsenenne harjoititte seuraavia toimintoja toukosyyskuussa 2013 valitsemallanne vesistön osalla? Suuntaa antava arviokin riittää. Uiminen omalla tai tuttavan rannalla (n=343) Uiminen yleisellä uimarannalla (n=326) Saunominen ja uinti (n=339) Kalastus (n=335) Oleskelu rantatontilla (n=341) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (n=341) Pesu- tai saunavedenotto (n=338) Veneily yms. (n=152) Muu (n=243) yli 100 päivänä 51-100 päivänä 26-50 päivänä 11-25 päivänä 1-10 päivänä 0 päivänä Useimmin tehtyjä vesistöön liittyviä toimintoja olivat veden läheisyydessä oleskelu ja maiseman ihailu, uiminen omalla tai tuttavan rannalla, saunominen ja veneily. Myös pesu- tai saunavedenotto oli hyvin yleinen veden käyttötarkoitus.
5. Kuinka suuri merkitys seuraavilla käyttömuodoilla on Teille tai perheenjäsenillenne valitsemallanne vesistön osalla? Uinti saunan yhteydessä (n=339) Muu uinti (n=340) Kalastus (n=342) Veneily (n=339) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (n=344) Pesu- tai saunavedenotto (n=341) Muu (n=92) Erittäin suuri merkitys Suuri merkitys Kohtalainen merkitys Vähäinen merkitys Ei merkitystä Samojen toimintojen osalta kysyttiin myös tärkeyttä vastaajille ja samat toiminnot, joihin käytettiin paljon aikaa, olivat myös vastaajille tärkeitä, mutta erityisesti uimisen merkitys korostui vastauksissa. 6. Kuinka hyvin valitsemanne vesistön osa on soveltunut Teidän tai perheenjäsentenne virkistyskäyttöön touko-syyskuussa viime vuosina? 3 % 3 % Hyvin 11 % 31 % Jokseenkin hyvin 9 % Ei hyvin eikä huonosti Jokseenkin huonosti Huonosti 43 % Suurin osa vastaajista koki, että heidän valitsemansa vesistön osa on soveltunut heidän käyttötarkoituksiinsa kesäaikaan hyvin tai jokseenkin hyvin, mutta monet kokivat myös päinvastoin. Tällöin useimmin avovastauksissa mainittuja syitä olivat levät ja/tai veden sameus.
7. Onko valitsemallanne vesistön osalla toteutettu kunnostustoimia (esim. ruoppauksia, poistokalastusta, vesikasvien niittoa tai pohjapatojen rakentamista) viimeisen 10 vuoden aikana? 12 % En osaa sanoa 18 % Ei, en ole kuullut 66 % 4 % Mahdollisesti Kyllä, tietääkseni Suurin osa vastaajista tiesi alueellaan toteutetun kunnostustoimia. Sääksjärven osalta tässä yhetydessä useimmin mainittiin rakennettu pohjapato. Muuten yleisimpiä toimia olivat vesikasvien niitto, ruoppaus ja poisto- tai hoitokalastus. 8. Miten kunnostustoimet ovat mielestänne vaikuttaneet a) vesistön vedenlaatuun? 23 % 27 % parempi tilanne huonompi tilanne 50 % sama tilanne Puolet vastaajista koki kunnostustoimien huonontaneen vedenlaatua. Yleisimmin syitä olivat lisääntyneet levät ja sameus.
b) vesistön vedenkorkeuksiin/virtaamiin? 20 % Parantuneet (noussut/tasaantunut) 14 % Huonontuneet 66 % Ei vaikutusta Vedenkorkeuksiin ja virtaamiin kunnostustoimilla sen sijaan koettiin olleen useimmiten parantava vaikutus, erityisesti Sääksjärven pohjapadon osalta. Useimmat jotka kokivat tässä olleen huononnusta aiempaan verrattuna, asuivat tai mökkeilivät jokiosuuksilla. c) vesistön virkistyskäyttöön? 23 % parempi tilanne 3 % huonompi tilanne 74 % sama tilanne Yleisimmin virkistyskäytön osalta parantuneiksi mainittuja asioita olivat uinti, veneily ja kalastus.
140 120 100 9. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisitte valitsemanne vesistön osan vedenlaadulle käyttörantanne läheisyydessä touko-syyskuussa 2013 kokonaisuutena ja eri käyttömuotojen kannalta? Kun mietitte vedenlaatua, ajatelkaa esimerkiksi leviä, veden sameutta, hygieniaa sekä pohjan sekä pyydysten limoittumista. 80 60 40 20 0 Vesistönkäyttö kokonaisuutena (ka=6.9) Uinti käyttörannan läheisyydessä (ka=6.7) Kalastus (ka=7.2) Veneily (ka=7.6) Pesu- tai saunavedenotto (ka=6.2) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (ka=8.1) 10 9 8 7 6 5 4 Vedenlaadun saamat kouluarvosanat olivat korkeimpia maiseman ihailun, rannalla oleilun ja veneilyn osalta. Tää selittynee sillä, että tällöin ei yleensä olla suorassa kosketuksessa veteen, jolloin pienemmät muutokset vedenlaadussa eivät vielä juurikaan vaikuta näiden käyttömuotojen osalta. Tämä selittää myös miksi uinti ja pesu- tai saunavedenotto saivat selvästi enemmän alhaisia arvosanoja. 140 120 100 80 60 40 20 10. Minkälainen vedenlaatu on mielestänne ollut valitsemallanne vesistön osalla toukosyyskuussa 2013 viime vuosiin verrattuna? 0 Paljon parempi Jonkin verran parempi Ei muutosta Jonkin verran huonompi Paljon huonompi Vaikka monet kokivat että vedenlaadussa ei ollut tapahtunut muutosta vuonna 2013 aiempaan verrattuna, olivat useammat sitä mieltä että muutosta oli ollut huonompaan kuin parempaan.
11. Onko valitsemallanne vesistön osan vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuneilla muutoksilla ollut vaikutusta Teidän tai perheenjäsentenne virkistyskäytön määrään viime vuosina? Muut seikat kuin vedenlaatu vaikuttavat virkistyskäytön määrään Vedenlaadun muutokset ovat vaikuttaneet virkistyskäytön määrään Vedenlaadun muutoksilla ei ole ollut vaikutusta virkistyskäytön määrään Vedenlaatu ei ole muuttunut 0 20 40 60 80 100 120 140 Vedenlaadun muutokset olivat myös vaikuttaneet monilla vesistön virkistyskäytön määrään. 120 100 80 60 40 20 12. Miten valitsemallanne vesistön osan vedenlaadussa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet Teidän tai perheenjäsentenne kesäajan virkistäytymiseen viime vuosina? 0 Uinti Kalastus Veneily Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Käyttö on lisääntynyt paljon Käyttö on lisääntynyt vähän Käyttö ei ole muuttunut Käyttö on vähentynyt vähän Käyttö on vähentynyt paljon Uinnin osalta vedenlaadun muutokset olivat aiheuttaneet uimisen ja pesu- tai saunavedenoton vähentymistä. Kalastuksen, veneilyn ja vesimaiseman ihailun osalta käyttö ei useimmilla ollut muuttunut, mutta niidenkin osalta mahdollinen muutos oli useammin käytön väheneminen kuin lisääntyminen.
13. Onko seuraavia tilanteita esiintynyt ja ovatko ne vaikuttaneet Teidän tai perheenjäsentenne virkistyskäyttöön valitsemallanne vesistön osalla touko-syyskuussa 2013? Levien massaesiintymät (n=337) Veden sameus (n=340) Savinen tai liejuinen pohja (n=339) Pohjan tai laiturin limoittuminen (n=340) Paljon vesikasvillisuutta rannassa (n=341) Vedessä oleva haju (n=339) Runsas särkikalasaalis (n=330) Makuhaitat kaloissa (n=328) Pyydysten limoittuminen (n=327) Kalakuolemat (n=329) Sopimattomat vedenkorkeudet (n=333) Muu (n=46) Ei esiintynyt Esiintyi ja haittasi jonkin verran Esiintyi mutta ei haitannut Esiintyi ja haittasi paljon Useimmiten haitanneiksi tilanteiksi virkistyskäytön osalta koettiin levien massaesiintymät, veden sameus, runsas vesikasvillisuus, savinen tai liejuinen pohja, vedenkorkeudet ja limoittumiset. Vähiten koettiin sen sijaan esiintyneen kalakuolemia sekä kalojen maku tai veden hajuhaittoja. 14. Jos valitsemallanne vesistön osan vedenlaadussa tapahtuisi muutos, miten seuraavat asiat vaikuttaisivat Teidän tai perheenjäsentenne virkistyskäytön laatuun ja määrään kesäaikana? LAATU: Näkösyvyys kaksinkertaistuisi nykyisestä (nykyisin 0.7-1.1m) (n=340) Sinilevää esiintyisi vain satunnaisesti ja vähäisinä määrinä (n=340) Ruovikkoa ja muuta runsasta vesikasvillisuutta esiintyisi vai paikoitellen (n=338) Särkikalojen osuus saaliista vähenisi huomattavasti, valtalajeina olisivat ahven, hauki ja kuha (n=333) Ei vaikutusta virkistyskäytön laatuun Vähäinen myönteinen vaikutus virkistyskäytön laatuun Kohtalainen myönteinen vaikutus virkistyskäytön laatuun Suuri myönteinen vaikutus virkistyskäytön laatuun Vesistön tilan parantumisella olisi selvästi suurimmat laadulliset vaikutukset jos levien määrä vähenisi.
MÄÄRÄ: Näkösyvyys kaksinkertaistuisi nykyisestä (nykyisin 0.7-1.1m) (n=332) Sinilevää esiintyisi vain satunnaisesti ja vähäisinä määrinä (n=331) Ruovikkoa ja muuta runsasta vesikasvillisuutta esiintyisi vai paikoitellen (n=331) Särkikalojen osuus saaliista vähenisi huomattavasti, valtalajeina olisivat ahven, hauki ja kuha (n=328) Ei vaikutusta virkistyskäytön määrään Vähäinen myönteinen vaikutus virkistyskäytön määrään Kohtalainen myönteinen vaikutus virkistyskäytön määrään Suuri myönteinen vaikutus virkistyskäytön määrään Samoin levien vähenemisellä olisi myös suurimmat vaikutukset virkistyskäytön määrään. 15. Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista tai virtaamista valitsemallanne vesistön osalla? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Talvisin (joulu-maaliskuu) (n=336) Keväisin (huhti-toukokuu) (n=337) Kesäisin (kesä-elokuu) (n=338) Syksyisin (syys-marraskuu) (n=335) Aivan liian alhaalla Jonkin verran liian alhaalla Sopiva Jonkin verran liian korkealla Aivan liian korkealla Erityisesti kesäaikaan vedenpinnan koettiin oleva alhaalla tai virtaaman liian pieni. Keväisin tilanteen sen sijaan koettiin olevan juuri päinvastoin. 16. Ovatko haitalliset vedenkorkeudet tai virtaamat mielestänne vähentyneet tai lisääntyneet valitsemallanne vesistön osalla viime vuosina? Lisääntyneet Vähentyneet Ei muutosta 0 20 40 60 80 100 120 140 Monet kokivat että haitalliset vedenkorkeudet tai virtaamat olivat kuitenkin vähentyneet viime vuosina, ja tässä erityisesti näkyi Sääksjärveläisten kokema positiivinen vaikutus pohjapadosta.
17. Ovatko vedenkorkeuden tai virtaaman vaihtelut haitanneet virkistyskäyttöänne valitsemallanne vesistön osalla? Uinti (n=330) Kalastus (n=322) Veneily (n=325) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (n=325) Pesuveden- tai saunavedenotto (n=303) Vedenkorkeuden/virtaaman vaihteluita ei ole esiintynyt Vedenkorkeuden/virtaaman vaihtelut eivät ole aiheuttaneet haittaa Vedenkorkeuden/virtaaman vaihtelut ovat aiheuttaneet haittaa Vaikka useimmat kokivat että vedenkorkeuden tai virtaaman vaihtelut eivät ole aiheuttaneet haittaa, monia ne kuitenkin olivat haitanneet. 4 % 35 % Vastaajien sukupuoli Mies Nainen 61 % tyhjät 140 120 100 80 60 40 20 0 Vastaajien ikä 2 % Omistus 2 % Aiheen tärkeys vastaajille 8 % 69 % 21 % Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Sekä vakituinen että vapaa-ajan asunto Ei kumpaakaan 30 % 9 % 59 % Tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Kyselylle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 8.4.