Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016
Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne, niin kyllä ne asukkaat sitten postaa sinne ja ne leviää sitä kautta, että kyllä se ehkä olis ihan hyödyllistä organisaationakin olla keskustelemassa -museolehtori, Espoo
Sosiaalisen median aspekteja Esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä käydään paljon ajankohtaista keskustelua kaupungin asioista Facebookissa erityisesti ryhmät: yksittäisten aiheiden ja kaupunginosien ympärille muodostuvia Jälkimmäisessä laajempi kirjo niin keskustelunaiheita kuin keskustelijoita Seuraamalla mahdollisimman monia alaan liittyviä ryhmiä ja käyttäjiä saa kattavimman kuvan eri osapuolten mielipiteistä Sosiaalisen median visuaalisuus tekee kaupungin asioista lähestyttävämpiä ja konkreettisempia, esimerkiksi videolla on helppo kertoa asioita lyhyesti Joukkoistamispalveluissa (esim. Tehtävä Leppävaarassa) mahdollisuus konkreettisten ehdotusten keräämiseen
Kuva Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hankkeen blogista
Kohti läpinäkyvämpää ja vuorovaikutteisempaa Sosiaalista mediaa kannattaa vähintään seurata, jotta tietää, mitä siellä tapahtuu ja millaista kaupunkia koskevaa keskustelua siellä käydään - mitä ajassa liikkuu Keskusteluihin osallistuminen ja vuorovaikutus myös hyvin suositeltavaa Kaupunkilaiset toivovat läpinäkyvää päätöksentekoa, aitoa vuorovaikutusta ja kaupunkilaisten mielipiteiden huomiointia Paras olisi, jos aiheeseen suoraan liittyvä asiantuntija ottaisi osaa keskusteluun
Miksi somettaa? Sosiaalisen median lähtökohta on rento jutustelu, josta ideat kumpuavat Tavoitteellisuus voi kuitenkin hyödyttää Sosiaalisessa mediassa virastolle saa oman äänen, päätöksenteon taustat ymmärrettäviksi imagonkohotusta Ehtimällä nostaa jonkun asian ensimmäisen keskusteluun saa määritellä sävyn, jolla se nousee julkisuuteen suuri merkitys vastaanotolle Konkreettisia ideoita ja ehdotuksia, joista apua työssä Monenvälisessä vuorovaikutuksessa voidaan vastata usean ihmisen kysymyksiin samalla kertaa nopeuttaa ja säästää resursseja Päästään paremmin perille siitä, mitä kaupunkilaiset toivovat vähemmän valituksia Keino kertoa, mitä kaikkea hienoa kaupungilla saadaan aikaan
Keitä siellä on? Mahdollisuus tavoittaa laajempi kirjo ihmisiä kuin esimerkiksi kaupungin asukasilloissa Ihmiset muodostavat samanmielisten intressiryhmiä - pyri seuraamaan useita Aktiivisimmat kaupungin asioista keskustelijat 30-60-vuotiaita - tapa tavoittaa kiireiset työikäiset! Myös eläkeläiset kasvava joukko, nuoriakin näkyy jonkin verran, mutta heidän tavoittamisensa on haastavampaa Huomioi myös, että kaikilla ei ole resursseja saada myöskään sosiaalisessa mediassa ääntään kuuluviin
Somessa saadaan aikaan Sosiaalinen media on hyvä mahdollisuus kaupunkilaisten ja hallinnon kohtaamiselle. Kaupunkilaiset tekevät siellä lisäksi paljon myös keskenään. Tätä kaikkea on hyvä seurata ja pyrkiä tukemaan Monensuuntaisia keskusteluja, joissa opitaan toinen toisiltaan Hedelmällistä alustaa uusien ideoiden ja yhteisöjen syntymiselle ja samanmielisten ihmisten saattamiselle yhteen Tapa järjestää kaupunkilaisten yhteistoimintaa, kaupunkikulttuuria ja muita tapahtumia Mitä enemmän avointa dataa, sitä enemmän mahdollisuuksia myös esim. perusteellisten vaihtoehtoisten selvitysten ja ehdotusten tekoon
Somen sovittaminen suunnitteluprosessiin Tärkein vaihe on suunnitteluprosessin alku Sosiaalinen media kannattaa kuitenkin pitää mukana pitkin matkaa - myös somen visuaalisuus mukaan! Keskeneräisistäkin asioista kannattaa kertoa, kunhan mainitsee, että asia on kesken - näin ei tule luvanneeksi liikaa Jo päätetyistä asioista kertomisen sijaan painopiste tulevassa: mitä seuraavaksi tehdään ja miten kaupunkilaiset voisivat siihen osallistua? Aitoa vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa Muista antaa kiitosta ja kunniaa, jos kaupunkilaisten ehdotuksista on ollut apua
Aina kun me ollaan menty sillain, että ollaan menty (asukastilaisuuteen) niinku tabula rasa, että nyt yhdessä suunnitellaan - niin miten hyvä siitä on tullut! -vuorovaikutussuunnittelija, Espoo Sama asenne someen!
Miten siellä ollaan Keskustelu sosiaalisessa mediassa on enimmäkseen kevyttä ja nopeatempoista, asioita kannattaa nostaa keskusteluun yksi kerrallaan Uusi keskustelunavaus kannattaa pohjustaa hyvin: rajaa selkeä aihe, josta puhutaan ja pyydä siihen kommentteja Keskustele mielellään omalla nimellä, ihminen ihmiselle Omaa persoonaa ja mielipiteitä voi tuoda esiin, kunhan muistaa asemansa siinä missä kaikkialla muuallakin (kuten vaikka sähköpostissa) ja tuo esiin, milloin ei puhu koko viraston suulla Avointa, oikeaa keskustelua arvostetaan Kerro kansankielellä, mutta älä väännä rautalangasta
Hankalat aiheet ja tilanteet Avoimuus myös hankalista aiheista voi kannattaa - päätökset on helpompi sulattaa, kun tietää niiden taustalla vaikuttavat tekijät ja osaa varautua niihin Keskustelu enimmäkseen rakentavaa, leimahduksiin ei välttämättä kannata ottaa osaa, ellei kyseessä ole esim. väärinkäsitys, jonka voi korjata Väärät tiedot kannattaa korjata ja jos on tehnyt virheen, siitä kannattaa pikimmiten ja selittelemättä pyytää anteeksi Leimahdukset laantuvat yleensä omalla painollaan, ellei kaada lisää bensaa liekkeihin ja virkamieskin saa mokata: sen näyttäminen luo kaupungista lähestyttävämmän ja inhimillisemmän kuvan
Käyttäydy fiksusti Sosiaalinen media toimii pitkälti samoin periaattein kuin muukin elämä. Siellä pärjää, kun muistaa Espoon sosiaalisen median suositusten pääviestin: käyttäydy fiksusti