Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa

Samankaltaiset tiedostot
Puurakentamisen esteiden poistaminen Ohjelmakokonaisuus. Ympäristövaliokunta , Matti Mikkola

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

C A S E S A T A M A K A T U

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

Puu pintamateriaalina_talo

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

Olennainen rakenneosa palossa

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Puukerrostalokoulutus

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Puu pintamateriaalina_halli

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Rakennusvaipan paloturvallisuus

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8.

Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi SPEK Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun

Palonkestävä NR yläpohja

Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

Selvitys sprinklerilaitteistojen luotettavuudesta

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

Palomääräyksissä eroja Onko tarvetta harmonisointiin? Esko Mikkola

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (8) Sisällysluettelo

OSA 1: PALO. Lähde: Puurakennuksen palotekninen suunnittelu, Unto Siikanen, professori Tampereen teknillinen korkeakoulu

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Mitä rakentamisen uudet säännökset

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Kotimaan liikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuusinfo

Puukerrostalojen paloturvallisuus - Vaatimusten perusteluja, ehtoja ja soveltamisohjeita TUTKIMUSRAPORTTI. Esko Mikkola, Topi Sikanen ja Teemu Karhula

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

PAROC GROUP

TEKNINEN TIEDOTE Puukerrostalon toiminnallinen palotekninen suunnittelu

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari Wanha Satama, Helsinki

Kingspan Therma TM TW57 ja TW58 P1-paloluokan rakennuksen julkisivussa

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

PUUKERROSTALON PALOSUUNNITTELUOHJE TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU

Pelastusalan neuvottelupäivät Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun. Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Riskienhallintapalvelut

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Tulevaisuuden puukerrostalo

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

RakMK uudistuu, uudet rakennusten palo- ja energiatehokkuusvaatimukset Joensuu

MUUTOSLOKI ( ) Kingspan Kooltherm -palosuunnitteluohje, palosuojaukset P1-paloluokan rakennuksen

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

Selvitys sprinklerilaitteistojen luotettavuudesta Mikko Nieminen

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE SUOJAVERHOUS

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU

Rakentamisen määräykset ja viranomaisyhteistyö, missä mennään? Jani Kemppainen

Uudet rakentamisen tekniset asetukset

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Savunpoiston mitoitus

PALOTURVALLINEN PUUTALO

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Transkriptio:

1 Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa 01.04.2015 19.11.2015

5 Uusien palomääräysten kehityskaari RTT E1 taustaselvityshanke Teollisuuden kommentit käsitelty, puuteollisuus ja eristeteollisuus Palokonsultit tekivät selvityksiä (2014-2015) Massiivisten puurakenteiden laajennettu käyttö ilman suojaverhousta perustelut ehdotukselle palomääräyksiin (kesäkuu-marraskuu 2016) Automaattisen sammutuksen luotettavuus ja vaikuttavuus Mitoittava palo ja kantavien rakenteiden R luokkavaatimukset Ehdotus määräyksiin: eri kerroskorkeuksille R-luokkavaatimukset näkyvän kantavan puurakenteen suhteellisen pinta-alan funktiona ja porrastettuina arvoina. VTT:llä teetetään puun hiiltymisnopeuskokeita pidemmillä ajanjaksoilla ja myös rankemmissa palo-olosuhteissa. Uusi palomääräysluonnos tulossa lausunnolle vuoden 2016 loppuun mennessä Odotettavissa on lyhyt lausuntojen antoaika Uutta E1 luonnosta ei ole näytetty Uudet palomääräykset käytössä syksyllä 2017

Puukerrostalojen palomääräykset Vain Suomessa vaaditaan automaattinen sammutuslaitteisto puurakennuksilta (Norjassa vaaditaan kaikille rakennuksille) Vain Suomessa vaaditaan sekä passiivista että aktiivista suojausta

R120 R90 R90 R30

R90 R90

Palotuhon todennäköisyys Palon syttymistodennäköisyys (VTT) = 7.5 x 10-6 /(vuosi m 2 ) 70 m 2 palo-osaston syttymistodennäköisyys = 5 x 10-5 /(vuosi) Vaarallisen palon kehittymistodennäköisyys syttymisestä 1% (Hietaniemi MK) Sprinklerin varmuus on luokkaa 97 %, jolloin toimintariski on 3% Palotuhon todennäköisyys on siten: P fire = 5 x 10-5 /(vuosi) x 0.01 x 0.03 = P fire = 1.5 x 10-8 /(vuosi) tai 7.5 x 10-7 (50v aikana) Rakennesuunnittelun hyväksytyn murtotodennäköisyys on Eurokoodijärjestelmässä (EN 1990 annex C) β=4,7/vuosi eli P = 1.3 x 10-6 /(vuosi) tai P50 = 7.2 x 10-5 /(50v aikana)

Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten E1 uudistamisessa 10 Nykytilanne Tavoite Uudistamisen nykytilanne Palomääräyksistä tullut tilkkutäkki Palomääräysten rakenne on vuosien saatossa tehtyjen lisäysten, lisäehtojen ja alaviitteiden myötä muodostunut vaikealukuiseksi, sekavaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Puun hyvää kuormankantokykyä ja palonkestävyyttä ei huomioida määräyksissä Puuta materiaalina kohdellaan vain palavana materiaalina ja sille asetetaan ei-faktapohjaisia lisävaatimuksia. Määräykset kirjoitetaan uudelleen Määräykset kirjoitetaan kokonaan uudelleen, jolloin sekä luettavuus paranee että tulkinnanvaraisuus poistuu. Siirrytään kansallisellakin tasolla suoritusperusteisiin vaatimuksiin Materiaaliperusteisista vaatimuksista siirrytään suoritusperusteisiin vaatimuksiin (REI; kantavuus, osastoivuus, tiiveys). Euroluokitus: palava palamaton Kun pitäisi arvioida palonkestävyyttä Selkeytystavoite näyttää olevan yhteinen. Suoritusperusteisuutta ei täysin ymmärretä, puhutaan palavista ja palamattomista materiaaleista. Puukerrostaloille vaaditaan vähintään tuplasuojaukset muihin kerrostaloihin verrattuna Puurakennuksille asetetaan kaksinkertaisia suojaus-vaatimuksia: aktiivisia (sprinklerit) passiivisia (suojaverhoukset) Puukerrostalojen käyttötaparajoitus vailla perusteita Puukerrostaloja voidaan käyttää vain asuin- ja työpaikkakäyttötarkoituksessa Puukerrostalojen sprinklaus poistaa tai lieventää muita suojausvaatimuksia Sprinklauksen tuomat mahdollisuudet sisäja ulkopintojen suojaverhous- ja pintaluokkavaatimusten lieventämiseksi perustuvat todelliseen (tutkimukset, laskelmat ja simulointi) paloturvallisuuteen. Puukerrostalojen käyttötaparajoitus poistetaan Puukerrostalojen käyttötapa laajennetaan kattamaan myös majoitus-, hoito- ja liikerakennukset. Tavoite vaikeasti toteutettavissa täydellisenä ja edellyttää palokokeita. Mahdollisesti osittaisia helpotuksia, esim. rajattu ala massiivista puupintaa voisi jäädä näkyviin ilman suojauksia. Tavoite menossa mahdollisesti läpi.