Mitä rakentamisen uudet säännökset

Transkriptio

1 Mitä rakentamisen uudet säännökset Esityksen sisältö mahdollistavat? Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 VAIN HYVIÄ SYITÄ II PUDASJÄRVI Kuva: Honkatalot

2 Ilmastosopimukset YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Nykyinen rakentamista ohjaava lainsäädäntö pohjautuu Kioton ilmastosopimukseen

3

4 Rakennettu ympäristö ja ilmaston muutospudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Matti Kuittinen/ YM

5 Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016

6

7 Lähde; Katja Outinen / YM

8 Lähde; Katja Outinen / YM

9 Palomääräykset mahdollistavat entistä enemmän Uudet palomääräykset sallivat entistä enemmän puuta näkyviin pintoihin myös kerrostaloissa. Lisäksi tästä lähtien myös puurunkoisia majoitus- ja hoitolaitosrakennuksia voidaan toteuttaa kahdeksankerroksisina. Muutoksen taustalla on puutuoteteollisuuden teettämien kansainvälisestikin merkittävien palokokeiden tulokset. Ympäristöministeriö on julkaissut rakennusten paloturvallisuutta koskevan asetuksen. Asetus astuu voimaan vuoden 2018 alusta ja korvaa nykyiset palomääräykset E1 ja sitä koskevan ohjeistuksen vuodelta Enemmän puupintaa näkyviin kerrostaloasunnoissa Puun käytön kannalta asetuksessa on useita merkittäviä parannuksia. Puukerrostaloissa kantavien puurakenteiden sisäpintaa voidaan jättää suojaverhoamatta ja saada näin puupintaa näkyviin 20 % huoneiston seinä- ja kattopinnoista. Nostamalla kantavuusvaatimusta 90 minuuttiin puupintaa saadaan näkyviin jopa 80 %. Kantamattomat väliseinät ja lattiat voivat olla tämän lisäksi puupintaisia.

10 MJ/seinä-m2 CO2-eq g/seinä-m2 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä uusiutumaton kokonaisenergiankulutus Energiankulutus MJ/m Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

11 CO2-eqv päästökertymä /tn Materiaalivalinta on nopeavaikutteinen Hirsikampuksen hiilijalanjälki 1200 Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus) Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous aika/v Pudasjärven koulu sisältää kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!

12 Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.

13 Pariisin ilmastosopimuksen vaatimustaso Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä. Ennen Pariisin ilmastosopimusta (Kioton sopimus) tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja yli kaksi kertaa pienemmiksi vuoteen 2050 mennessä. Mari Panzar, Sitra

14 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto

15 Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä Huomio rakennusten koko elinkaareen Matti Kuittinen/ YM

16 Puurakentamisen ympäristöetuja; pitkä hiilen varastoituminen CO 2 CO 2 Hiilikierto jatkuu C Kestävästi hoidettu metsä Pitkäikäinen hiilivarasto Bioenergia Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen Matti Kuittinen/YM

17 Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin 2017 Säädöskehityksen tiekartta 2018 Menetelmien kehitys ja vaikutusarviointi 2025 Hiilijalanjälki rakennusmääräyksissä Matti Kuittinen/ YM Matti Kuittinen 17

18 MISSÄ MENNÄÄN? toimenpideohjelmat Julkiset rakennushankkeet vähähiilisyyden edelläkävijöiksi Pudasjärven koulu Kuva: Juha Nyman 7 mrd EUR / v = 30% Kilpailutettujen hankintojen vuosittaisesta arvosta. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

19 Hankintalaki mahdollistaa ympäristöystävälliset valinnat Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuksia valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja Ympäristöministeriö tarjoaa kriteerit tarjousten laatimiseen ja vertailuun 19

20 Matti 20 Kuittinen MISSÄ MENNÄÄN? Miten muualla? lainsäädäntö Hollanti Itävalta Ranska Ruotsi Norja CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2020 mennessä Vaiheittainen eteneminen, aluksi fokus valmistusvaiheen päästöissä CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan Matti Kuittinen/ ym

21 Hiilidioksidin talteenotto KIERTOTALOUS Tuotannon hyötyasteen nostaminen > 70 % Hyödyntämisaste materiaalina Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Pitkä tekninen käyttöikä

22 MIKSI? miksi puusta? Puutuoteteollisuudella ylivoimainen ekosysteemi Kuva Kontiotuote Oy Puu ei Suomesta rakentamalla lopu Suomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi, cltlevyiksi ja hirreksi, puutaloiksi, silloiksi Kuvat VersoWood Kuva Mammutti Energiaomavarainen tuotanto Puutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!

23 KIITOKSIA! Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Kuva: Honkatalot