OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS Antti Maunu
Antti Maunu Helsingin yliopisto, sosiologia VTM 2002, väitöskirja yökerhoista nuorten kaupunkilaisaikuisten sosiaalisena areenana suuren muuton jälkeisessä Suomessa Yhteistyötä Elämäntapaliiton kanssa v. 2007 alkaen JUUSO-hanke: Tutkimustietoa opiskelijoiden juomisesta ja sen sosiaalipoliittista soveltamista Mukana mm. SYL ja SAMOK
Esitys I) JUUSO-hanke ja alustavia tuloksia opiskelijoiden juomisesta II) Tulosten sosiaalipoliittinen sovellettavuus
Juuso-hankkeen keskusteluasetelma 4-6 osallistujaa, miel. tuttu porukka Ryhmätyönä kuvitellut elokuvakäsikirjoitukset 1) Hauskin mahdollinen juomistilanne 2) Inhottavin mahdollinen juomistilanne Vetäjän rooli minimoitu, ryhmän omaehtoinen keskustelu ja omat kokemukset esille
Koulutustaso ja paikkakunta Ammattikorkea, Helsinki Sosiaali- ja terveysala 6 haastattelua (2 nais-, 2 mies- ja 2 sekaryhmää) Talous- ja hallintoala 6 haast. Yliopisto, Helsinki Ammattiopisto, Helsinki Ammattiopisto, Kuopio 6 haast. 6 haast. 6 haast. 6 haast. 6 haast. 6 haast.
Alustavia tuloksia Kukaan ei puhu tai ajattele juomista sinänsä. Ryhmissä keskustellaan yhdessäolosta, reissaamisesta, tanssimisesta, nauramisesta, yksinäisyydestä, häpeästä Juomiskulttuuri = kaikki, mitä tapahtuu konkreettisissa juomistilanteissa. Alkoholilla oma osuutensa, muu on vielä tärkeämpää.
Miksi opiskelijat juovat? Ollakseen yhdessä (kuten kaikki suomalaiset) Sosiaaliset emootiot: Yhdessäolo ja kuulumisen tunne (belonging) Taustalla yhteiskunnallinen kehitys, jossa annetut sosiaaliset asemat heikentyneet ja sosiaalisuutta tulee aktiivisesti tehdä Kulutustilastot räjähtivät 1968-69 samaan aikaan kuin suuri muutto alkoi
Kuinka opiskelijat juovat? 1. Ihanteet Mökkiviikonloppu; ex tempore -reissu; bänditai bileilta; kotibileet hyvällä porukalla Yhteenkuuluvuuden tunteen luominen samaa, keinot sen saavuttamiseksi vaihtelevat Kertomukset perinteisiä ja ennalta-arvattavia: Tärkeää tasaveroisuus ja maanläheisyys, ei yksilölliset nautinnot tai ylellisyys
Kuinka opiskelijat juovat? 2. Pelot Sosiaalisuus kriisiytyy 1) Sooloilu: itsekkäät halut saavat vallan 2) Kosminen yksinäisyys: kaverit hylkää, tyttö- tai poikakaveri jättää, kadunmiehet pilkkaavat 3) Paha sosiaalisuus : väkivallan ja kaaoksen kurimus Ambivalenssi: Hyvät ja pahat fantasiat lähellä toisiaan
Kuinka opiskelijat juovat? 3. Todellisuus Kauniit ihanteet, mustat pelot: Todellisuudessa juominen yleensä ihan ok Mielikuvien utopistisuus: alkoholi rituaalinomainen portti toiseen todellisuuteen Kuitenkin juominen hallittua: Toinen todellisuus enemmän mielikuvissa kuin käytännössä
Laadullisen tutkimustiedon soveltaminen 1 Juomistoimintaan ei voida vaikuttaa juomisen puitteisiin voidaan Kuinka tukea eri tilanteissa sosiaalisten kokemusten saavuttamista ilman alkoholin haittoja?
Laadullisen tutkimustiedon soveltaminen 2 Juomistoimintaan ei voida vaikuttaa asenteisiin ja valintoihin voidaan Kuinka tukea ihmisiä tunnistamaan itse omia sosiaalisia toiveitaan ja työstämään keinoja niiden toteuttamiseksi?
Tutkimuksen rooli 2010-luvun sosiaalipolitiikassa (ihanne) i) Tiedon tuottaminen ii) Puolueeton keskustelun virittäjä iii) Ratkaisee eettisiä ongelmia yksityisasioihin puuttumisesta
Kirjallisuutta Maunu, Antti & Simonen, Jenni (2010): Miksi Suomi juo? Nuoret, humala ja sosiaalisuus. Kirjassa Mäkelä ym. (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2010. Ladattavissa THL:n nettisivuilla Maunu, Antti (ilmestyy): Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiopiskelijoiden ja lukiolaisten juomisen motiivit ja juomisen koetut haitat. Ladattavissa Elämäntapaliiton nettisivuilla marraskuussa 2010 Ota yhteyttä: antti.maunu@helsinki.fi