26.10.2000 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2002-2005 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 1. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus Toimintaympäristö Lain ja asetuksen mukaan Metlan yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toiminta-ajatus muutettiin vuonna 1999 osana uutta tutkimuslaitoksen strategiaa. Toiminta-ajatus on seuraava: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metsäntutkimuksen tarpeisiin olennaisimmin vaikuttavat tekijät uuden vuosituhannen alkaessa ovat metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen, puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen sekä suojelun yhteensovittaminen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten edistäminen sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiakkaiden ja sidosryhmien kustannustehokas palveleminen. Metsäteollisuuden kapasiteetti on kasvanut vanhoilla teollisuuslaitoksilla tehtyjen investointien ansiosta. Vuosina 1995-1999 keskimääräinen kotimaisen puun käyttö oli 59 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen metsäohjelman mukaan ainespuun hakkuukertymän arvioidaan kohoavan vuoteen 2010 mennessä 63-68 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Näin korkea metsien hyödyntämisen aste edellyttää metsänhoidon tason paranemista ja panostusten lisäämistä metsätalouteen. Epävarmuutta aiheuttavat mm. erilaiset näkemykset puuntuotannon ja metsien muiden käyttömuotojen suhteista. Erityisen tärkeä asema on ojitetuilla suometsillä, joiden osuus hakkuumahdollisuuksista on voimakkaasti kasvamassa sodanjälkeisen metsäojitusten tulosten kypsyessä hakkuuikään. Parinkymmenen vuoden kuluttua suometsien osuus hakkuumahdollisuuksista on peräti kolmannes. Metsien ympäristömerkitykseen on niin metsäntutkimuksessa kuin metsätalouden käytännössäkin kiinnitettävä huomiota, sillä yleinen arvojen muutos, markkinalähtöinen metsien sertifiointi, kansainväliset sopimukset ja Euroopan metsäministerikokouksesta liikkeelle lähtenyt Helsinki-prosessi edellyttävät metsien käytöltä puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kasvihuoneilmiö, puuntuotannon määrän ja laadun turvaaminen erilaisten ympäristökäsitysten ristipaineessa, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarkoitettujen metsätaloustoimien tehokkuus tavoitteiden kannalta
Voimavarat ja niiden vaikutukset puuntuotantoon sekä käytön ja suojelun yhteensovittaminen antavat metsäntutkimukselle merkittäviä haasteita uudella vuosituhannella. Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä asioita kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka pääpaino on taloudellisesti kannattavassa perinteisten ja vakiintuneiden puutavaralajien tuottamisessa, tutkimuksen tukea tarvitaan arvioitaessa, millainen metsätalouden intensiivisyys ja millaisten käyttömuotojen yhdistelmä antaa maaseutuelinkeinoille parhaat toimintamahdollisuudet. Metsäsektorin kansainvälisyyden lisääntyminen antaa tutkimukselle uusia haasteita. Metsäteollisuus toimii entistä suurempina kokonaisuuksina kansallisten rajojen yli, minkä vuoksi kansallisten etujen turvaaminen edellyttää nykyisten ja potentiaalisten kilpailijamaiden metsätalouden tuntemusta ja vertailevaa analyysiä. Erityisen hyvin on tunnettava metsätalouden näkymät lähialueilla, koska ne ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-ainelähteitä ja myös vakavia kilpailijoita erityisesti sahateollisuudessa, joka on voimakkaasti kasvanut Baltian maissa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa metsäntutkimuksessa sitä, että pyritään tunnistamaan tärkeimmät asiakasryhmät ja suuntaamaan toiminta niin, että asiakkaat saavat tietohuollossaan riittävää tutkimukseen pohjautuvaa tukea. Asiakkaiden tutkimukseen perustuvat tietotarpeet joudutaan ennakoimaan usean vuoden päähän, koska tutkimus vie tehokkaimmillaankin aikaa. Yksi metsäntutkimuksen suuntaamisen suurista haasteista on, kuinka tutkimusteemat onnistutaan valitsemaan niin, että tutkimustulokset ovat valmistuessaan tai sen jälkeen ajankohtaisia ja palvelevat asiakkaiden tarpeita. Henkilöstö Vuoden 2000 alusta Metsänjalostussäätiön toiminnot liitettiin Metlaan ja tuolloin vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi 47 henkilöllä. Metlassa oli lokakuun 2000 alussa 743 vakituista ja 278 määräaikaista työntekijää (liitteet 1-4). Määräaikaisista lähes puolet oli palkattu työministeriön momentilta. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee alueellisilla tutkimusasemilla. Kenttätyökautena henkilöstö lisääntyy kausityövoiman johdosta. Henkilötyövuosien kokonaismäärä vuonna 1999 oli 956. Toimintamenomomentilta palkattiin 718 henkilötyövuotta. Työministeriön momentilta palkattiin 157 ja muulla rahoituksella 81 henkilötyövuotta vuonna 1999. Suunnittelukauden aikana vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy jonkin verran lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisen johdosta. Määräaikaisen henkilöstön osuus pysyy ennallaan. Työministeriön rahoituksella palkatun henkilöstön määrä pienenee edelleen. Laitoksen henkilöstöstä noin 250 on tutkijoita. Lisäksi laitoksella on yli 100 ulkopuolista tutkijaa, joiden tutkimustoiminta liittyy laitoksen 3
toiminta-ajatukseen. Heillä on oikeus käyttää laitoksen suomia tutkimusmahdollisuuksia resurssien niin salliessa. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole työsuhteessa Metlaan. Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen toteutetaan avoinna olevien ja vapautuvien virkojen siirroilla, uusien virkojen perustamisella ja vapaaehtoisilla siirtymisillä. 4 Rahoitus Oman budjettirahoituksen (67 % kokonaisrahoituksesta) lisäksi Metlan tutkimuksia rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoilla sekä muiden ministeriöiden, tutkimusta rahoittavien organisaatioiden (Suomen Akatemia, TEKES, Sitra ym.) ja myös yritysten rahoituksella. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 1999 noin 93 miljoonaa markkaa (15,6 milj. euroa), josta työministeriön osuus oli noin 42 milj. mk (7,1 milj. euroa), muiden ministeriöiden osuus noin 43 milj. mk (7,2 milj. euroa), muu budjettirahoitus 6 milj. mk (1,0 milj. euroa) ja budjetin ulkopuolinen rahoitus 2 milj. mk (0,34 milj. euroa). Nettobudjetoidun toiminnan tulotavoite suunnittelukaudella on seuraava: Maa- ja vesialueet Toiminnan suuntaaminen 200223 mmk (3,87 milj. euroa) 200324 mmk (4,04 milj. euroa) 200425 mmk (4,20 milj. euroa) 200525 mmk (4,20 milj. euroa) Metsäntutkimuslaitoksella on tutkimustoimintaa varten hallinnassa yhteensä noin 150 000 hehtaaria valtion metsiä, joihin kuuluu sekä metsänkäsittelylle vapaita tutkimusmetsiä että erilaisia luonnonsuojelualueita (liite 5). Bruttobudjetoidun toiminnan tulot olivat noin 18 miljoonaa markkaa (3,0 milj. euroa) vuonna 1999. Metsäntutkimuslaitoksella on vahva perusta tutkimusten suuntaamiseksi uusien vaatimusten mukaiseksi. Vahvuuksia ovat etenkin laitoksen perinteinen monitieteisyys, monipuolinen, valtakunnallisiin inventointeihin ja pitkiin koealasarjoihin perustuva tietous metsävaroista ja metsäluonnosta sekä pitkäaikaisen mittauksiin perustuvan koetoiminnan antama vankalla pohjalla oleva käsitys eri toimien vaikutuksesta puuntuotantoon ja koko metsäluontoon. Vahvuuteen kuuluu myös laaja tutkimusyhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti sekä puolueettomuus ja luotettavuus. Tutkimusasemaverkko, omat tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet, laboratoriot ja tietotekniikka sekä osaava henkilöstö antavat hyvät edellytykset menestykselliselle toiminnalle muuttuvissa oloissa. Hankeorganisaatio ja tulosjohtamisjärjestelmä ovat vakiintuneet siten, että toiminnassa kyetään joustavasti reagoimaan muuttuviin tarpeisiin.
5 Toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti Metla uudisti strategiansa. Vuoden 1999 loppupuolella johtokunta hyväksyi uudet strategiset linjaukset, joiden valmisteleminen käytännön toimiksi vuonna 2000 ja toimeenpano suunnitelmakauden aikana ovat laitoksen tärkeimpiä tehtäviä. Metlan strategia lähtee Palvelumetlavisiosta, jonka sisältö on seuraava: Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Metlan rakenteellista kehittämistä Palvelumetlavision suuntaan toteutetaan uudistamalla tulosaluejako, jolloin tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustulosten käytäntöön siirto, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Suunnittelukaudella vakiinnutetaan uusi tulosaluejako. Strategian mukaan Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä. Tulosyksiköiden toimivaltaa ja vastuuta lisätään. Tulosyksiköt yhteensovittavat omat strategiansa yhtymästrategian mukaisiksi. Tulosyksiköitä ovat Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskukset sekä Kannuksen, Kolarin, Muhoksen, Parkanon, Punkaharjun, Rovaniemen ja Suonenjoen tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Suunnittelukaudella nykyinen Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi ja pysyvän henkilöstön määrä nostetaan 100 työntekijään. Toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuun tutkimuskeskus profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla.
Painoalatutkimukset kootaan monitieteisiksi tutkimusohjelmiksi, joiden lukumäärä vaihtelee tarpeen mukaan. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. 6 Tutkimustiedon tuottaminen -tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on edistää metsien kestävää käyttöä ja suojelua tuottamalla käyttökelpoista ja korkeatasoista tieteellistä tietoa metsä- ja puutaloudesta, metsäympäristöstä ja metsän eri käyttömuodoista. Tärkeimmät tulostavoitteet suunnitelmakaudelle ovat: Asiakasvaikuttavuus Tavoitteena on lisätä Metlan tutkimusten asiakasvaikuttavuutta eli tutkimusten käyttökelpoisuutta metsäpolitiikalle ja metsätalouden sidosryhmille. Osa vaikuttavuuden lisääntymisestä tapahtuu yhteis- ja asiakasrahoitteisena tutkimustoimintana. Laitostasolla käytetään neuvottelukuntia ja jatkuvia yhteyksiä tärkeimpiin sidosryhmiin. Suunnitelmakaudella kaikille tulosyksiköille on nimitetty hoitokunnat pysyvää yhteydenpitoa varten, minkä lisäksi järjestetään metsäntutkimuspäiviä ja seminaareja. Tutkimushankkeiden avuksi voidaan kutsua sidosryhmien edustajia tuki- ja ohjausryhmiin. Vuoden 2001 alussa perustettava ekstension tulosalue tukee tutkimushankkeita tutkimustulosten käytäntöön siirrossa. Tulosalueen puitteissa asetetaan myös tavoitteita ja seurataan tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen painoaloja suunnitelmakauden alussa osoittavat toteuttamisvaiheessa olevat sekä suunnitellut tutkimusohjelmat: - Etelä-Suomen metsänuudistamisen tutkimusohjelma (1998-2002) - Julkinen tuki ja kilpailu -tutkimusohjelma (1998-2001) - Valtakunnan metsien inventoinnin tutkimusohjelma (1998-2004) - Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma (1999-2004) - Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kasvatuksen ja käytön tutkimusohjelma (1999-2003) - Metsänkasvatuksen vaihtoehtojen ja niiden puuntuotannollisten seurausten tutkimusohjelma (2000-2004) - Metsäpuiden jalostusohjelma (2000-2005) - Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät (2001-2005) Tutkimuksen suuntaamisessa erityistä painoa asetetaan Kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen.
Metsäntutkimuslaitos huolehtii erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myös jatkuvasti tärkeistä metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta palvelevista viranomaistehtävistä, joita ovat ohjelmaksi organisoitu valtakunnan metsien inventointi sekä metsätilasto ja metsäverotus, metsänviljelyaineiston rekisterit, torjunta-aineiden tarkastus, puutavaran mittaus, metsätuhopalvelu ja metsien terveydentilan seuranta. Valtakunnan metsien inventointia on viime vuosina kehitetty ja jatkossa edelleen kehitetään kattamaan koko metsäluonto mukaan lukien monimuotoisuuden erilaiset indikaattorit. Metsätilastotuotannon käytettävyyttä ja kattavuutta lisätään edelleen kehittämällä sähköistä, atk-pohjaista tietopalvelua sekä lisäämällä samaan informaatioverkkoon muuta asiakkaiden tarvitsemaa materiaalia. Tieteellinen vaikuttavuus Metlan tutkimuksen on oltava tieteellisesti korkeatasoista. Tämä merkitsee sitä, että laitoksen tulee huolehtia riittävästä perustutkimuksesta pohjana soveltavalle tutkimukselle. Tutkimusten tasoa, luotettavuutta ja menetelmiä seurataan vuosittaisella suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä sekä aloitettavien ja päättyvien tutkimushankkeiden tieteellisellä evaluoinnilla. Tutkimuksen asiantuntijaryhmä, joka koostuu Metlan professoreista, antaa lausunnon tutkimushankkeiden hyväksymisestä Metlan työohjelmaan. Loppuevaluoinnissa käytetään hyväksi myös laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Evaluointien yhteydessä arvioidaan tutkimuksen suuntaamisen onnistumista, tieteellisiä ansioita ja tulosten käytännön merkittävyyttä. Metsäntutkimuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että sen yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa julkaisemat tieteelliset aikakauslehdet Silva Fennica ja Metsätieteen Aikakauskirja Folia Forestalia sekä monografiasarja Acta Forestalia Fennica kehittyvät tieteellisesti korkeatasoisina sarjoina. Tutkijoiden osaamistaso, monipuolisuus ja motivaatio Tutkijoiden työssä tärkeitä osaamisen alueita ovat tieteellinen osaaminen, julkistamisosaaminen ja suunnitteluosaaminen. Suunnittelukaudella erityisesti kehitettäviä taitoja ovat tutkimusten suunnittelu asiakaslähtöisyyden pohjalta ja tulosten tehokas välittäminen hyödyntäjille. Kehittyvä tulosjohtamisjärjestelmä tuo lisää jäntevyyttä tutkimusten suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimustiedon välitystä kirjallisina raportteina ja muilla tavoilla edistetään Metlan sisäisellä koulutuksella. Tutkijan työn perusominaisuuksiin kuuluu vahva oma motivaatio. Motivaatiota tuetaan tutkimushankkeiden suhteellisen suurella itsenäisyydellä sekä tulosjohtamisjärjestelmän osallistavalla ja yksilön aloitteellisuutta tukevalla soveltamisella. 7
Kotimaisen tutkimusyhteistyön määrä Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on viime vuosina lisätty ja sama suunta jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös laajoihin, hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Ulkopuolisten tutkijoiden järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatketaan entisessä laajuudessa. Entisen käytännön mukaisesti tulosyksiköiden johtajat ottavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavat ulkopuoliset tutkijat kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistuu myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostetaan niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna 1996. Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin. 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminnan tulosalueen tulostavoitteet Tulosalueen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää monipuolisia tutkimusmetsä- ja laboratoriopalveluja korkeatasoisen tutkimustiedon tuottamiseksi. Tulosalueen avaintulokset suunnittelukaudella ovat tutkimusmetsätoiminnan palvelevuus, pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpito ja laboratorioiden palvelevuus. Keskeisimpiä tulostavoitteita suunnittelukaudella ovat: Tutkimusmetsätoiminnan tuloksellisuus Metsäntutkimuslaitoksen yhtenä vahvuutena on omiin tutkimusmetsiin perustuva pitkäjänteinen kenttäkoetoiminta. Metsäntutkimuksen tarpeita varten kehitetään edelleen luontopiirteitämme edustavaa tutkimusmetsäverkostoa, jossa on sekä maankäyttömuotojen että metsien hoidon ja käytön intensiivisyyden suhteen hyvin erilaisia osia. Tutkimusmetsien henkilöstön yhteiskäyttöä tutkimuksen avustamisessa lisätään ja tutkimusmetsien käyttöä yhteistyökumppanien tarpeisiin edistetään.
Tulokertymätavoite vuosille 2002-2005 9 2002 17,9 mmk (3,0 milj. euroa) 2003 17,9 mmk (3,0 milj. euroa) 2004 17,9 mmk (3,0 milj. euroa) 2005 17,9 mmk (3,0 milj. euroa) Tietojärjestelmien toimivuus Tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoiminnan palvelujen järjestäminen perustetaan tietojärjestelmiin, jotka kattavat mm. koerekisterin, tutkimusmetsien historia-, kasvupaikka- ja luonnonvaratiedon samoin kuin tutkimusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tietojärjestelmät kehitetään tutkimusta palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kiinteistörakenteen parantaminen Eräiden tutkimusasemien ympäristössä tutkimusmetsien edustavuutta parannetaan kasvupaikkavaihtelun laajentamiseksi. Toisaalta hajanaisia tutkimusmetsäpalstoja keskitetään paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kenttäkokeiden jatkuvuuden turvaaminen Uusi tutkimustieto tuotetaan lyhytkestoisissa tutkimushankkeissa, minkä vuoksi pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpidon turvaamiseksi organisoidaan laitostason kenttäkoetoiminta - palveluhanke. Koetoiminnan laatutason parantaminen Kenttäkokeilta tehtävien mittausten ja näytteenoton standardisoimiseksi ja eri työvaiheiden laatutason parantamiseksi laaditaan työohjeisto ja jatketaan henkilöstön koulutusta monipuolistuviin tehtäviin. Koetulosten hyödyntämisen tehostaminen Kenttäkokeilta tehtyjen mittausten aikasarjat ja kerätyt näyteaineistot muodostavat korvaamattoman arvokasta aineistoa monille uusille tutkimuksille. Mittaus- ja näyteaineistojen hyväksikäytön edistäminen on yksi tärkeä kehittämiskohde. Laboratorioiden erikoistuminen Metlassa laboratoriotoimintaa kehitetään tutkimuskeskusten ja asemien tutkimustoiminnan suuntautumisen mukaisesti. Palveluiden mitoittaminen tutkimuksen tarpeita vastaaviksi Laboratorioiden laitekapasiteetti ja henkilöstö mitoitetaan vastaamaan tutkimushankkeiden tarpeita. Monipuolisten palvelujen turvaamiseksi verkostoidutaan muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
Tutkimustulosten käytäntöön siirto -tulosalueen tulostavoitteet 10 Ekstensiotoiminnalle, jolla tarkoitetaan tutkimustiedon siirtoa käytäntöön, perustetaan vuoden 2001 alussa oma tulosalue. Toiminnan suuntaamisessa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön asettaman Metsäntutkimuslaitoksen kehittämistä pohtineen työryhmän kannanotot ja suositukset, joihin on vaikuttanut myös laitoksen kansainvälisen evaluoinnin raportti. Yhteistyötä metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tiivistetään maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti. Verkottumista myös muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään sekä henkilö- että laitostasolla. Pääosa ekstensiosta tapahtuu läpäisyperiaatteella tutkimushankkeiden kautta. Aloitettavien tutkimushankkeiden suunnitelmiin liitetään ekstensio-osa, jonka tavoitteina on pohtia jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimuksen kohderyhmää (asiakasta) ja keinoja, joilla asiakas tavoitetaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan laitoksen normaalien seurantajärjestelmien (TUSKA) avulla. Tehokas ekstensiotoiminta edellyttää tutkimushankkeiden tukemista. Laitoksen verkkopalvelujen, tiedotustoiminnan ja omien metsien käytön kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon se, kuinka kyseiset toiminnot voisivat tukea tutkimushankkeita tiedon levittämisessä. Ekstensiotoiminnan organisointi aloitetaan vuoden 2001 alussa. Onnistuminen edellyttää koko Metlan henkilökunnan sitouttamista toimintaan. Sitouttaminen ja motivointi tapahtuu täsmäkoulutuksella, joka ulotetaan koskemaan koko henkilökuntaa. Nykyinen asiakasrahoitteinen toiminta liitetään osaksi ekstensiota. Asiakasrahoitteinen toiminta vakiintuu normaaliksi osaksi tutkimushankkeiden toimintaa. Myös laitoksen ja muiden toimijoiden yhteisesti rahoittamat ns. YRTtutkimukset lisääntyvät. ART:n liikevaihdon markkamääräiset tavoitteet suunnittelukaudella ovat: 2002 7,5 mmk (1,3 milj. euroa) 2003 7,5 mmk (1,3 milj. euroa) 2004 8,0 mmk (1,4 milj. euroa) 2005 8,0 mmk (1,4 milj. euroa) Metsänjalostussäätiöltä Metlaan siirtyneet tehtävät sovitetaan Metlan muuhun toimintaan suunnitelmakaudella. Lopullinen tavoite on se, että jalostuksen tutkimus ja käytännön toiminta muodostavat yhden, sekä sisäisesti että myös metsätalouden käytäntöön suuntautuvan, vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Kansainvälinen toiminta
Kansainvälisyyden merkitys Metlassa kasvaa erityisesti tutkimuksen laadun kohottajana, kun oma tutkimustoimintamme ja sen tulokset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Metsäsektorin globaalistuminen on myös vaikuttanut tutkimusongelmiin siten, että niiden ratkominen on yhä useammin mahdollista vain yhteistyöllä muiden maiden tutkijoiden kanssa. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön parantaa lisäksi rahoitusmahdollisuuksia, ja erityisesti EU:n tarjoamat rahoituskanavat ovat tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmät. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälistymisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös yhtymätason toimia. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuus Vuonna 2001 hyväksyttyä kansainvälisen toiminnan strategiaa aletaan toteuttaa. Suunnitelmakaudella parannetaan laitoksen kansainvälisen toiminnan koordinointia ja edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle mm. tukemalla verkottumista. Tutkijoiden panosta metsäalan kansainvälisten neuvottelujen tukemisessa lisätään. Yhtymätasolla Metla osallistuu kansainväliseen yhteis-työhön metsäntutkimusjärjestöjen, ennen kaikkea IUFRO:n kautta, ja yhteistyösopimuksin ulkomaisten metsäntutkimusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälistä tutkijavaihtoa lisätään ja muullakin tavoin parannetaan entisestään omien tutkijoiden mahdollisuuksia työskentelyyn ulkomailla. Erityisenä tavoitteena on saada ulkomaisia huippututkijoita työskentelemään Metlassa. Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntäminen Kansainvälistä tutkimusmarkkinointia tehostetaan ja Metlan tunnettuutta maailmalla lisätään, jolloin myös kansainvälisiä rahoituslähteitä voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Tutkijoita ja hankkeita avustetaan edelleen sekä kansainvälisten rahoituslähteiden etsinnässä että hanke-esitysten valmistelussa. 11 Tukipalvelujen tulosalue Tulosalueen tehtävät jakaantuvat yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon. Myös yleinen tietohallinto ja hallinnolliset tietojenkäsittelyjärjestelmät kuuluvat tukipalveluihin. Tiedotus ja sisäinen tarkastus kuuluvat ylijohtajan alaisuuteen. Tukipalveluiden tavoitteena on koko laitoksen ja varsinaisten tulosalueiden toimintaedellytysten tukeminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kaikissa tulosyksiköissä. Tavoitteen toteuttamiseksi valtakunnallisissa palveluhankkeissa hoidetaan laitostason ja Metlassa keskitetysti suoritettavat tehtävät sekä tuotetaan johtamisessa ja toiminnassa tarvittavat muut tulosalueen tehtäviin kuuluvat palvelut. Tukipalveluiden avaintulokset ja keskeisimmät tulostavoitteet suunnittelukaudella ovat:
12 Henkilöstön motivaatiotaso Tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja toimivuuden vakiinnuttaminen kuuluu suunnittelukauden tärkeimpiin tavoitteisiin. Palkkatilastointi uudistetaan vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita. Koulutuksen käyttämistä tehostetaan siten, että henkilökohtaisten koulutusohjelmien avulla voidaan voimavaroja ohjata ja kohdentaa laitoksen toiminnan kannalta nykyistä paremmin ja siten parantaa tuloksellisuutta. Metlan henkilöstöstrategian ja sen nojalla laadittujen Metlan ja tulosyksiköiden henkilöstöpoliittisten ohjelmien toteutus tapahtuu pääosin suunnitelmakaudella. Tukipalveluiden tuloksellisuus Metlan toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan tulosjohtamisjärjestelmän ja hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Raportointia ja seurantajärjestelmiä kehitetään siten, että käyttöön saadaan kullekin käyttäjätasolle ja käyttötarkoitukseen sopivat vakioraporttimallit. Laskentajärjestelmien kehittämisen ja muiden toimenpiteiden avulla pyritään lisäämään yleistä kustannustietoisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Euron käyttöönotto vakiinnutetaan. Sisäisen tarkastuksen kehittäminen Laitoksen sisäinen tarkastustoiminta toteutetaan vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Sisäisellä tarkastuksella täydennetään jatkuvaa sisäistä tarkkailua. Sisäinen tarkastustoiminta sovitetaan täydentämään ulkoista tarkastustoimintaa. Muut tulostavoitteet Henkilöstötilinpäätöksen tekeminen vakiinnutetaan ja sisältö laajennetaan kattamaan tarvittavat osa-alueet. Yleisen tietohallinnon toimivuus turvataan tarvittavien investointien avulla, ja toteutetaan hyväksytyn tietohallintostrategian edellyttämät toimenpiteet. Tulosjohtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vaikuttavuuden lisäämiseksi parantamalla tulostavoitteiden asetantaa, tulosmittareiden luomisella ja tuloskeskustelujen laajentamisella. Arkistoinnin kehittämistä jatketaan.
Tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen asiantuntijapalveluiden suuntaan. Rakentaminen Suunnittelukauden tärkeimpiä rakennusprojekteja ovat Vantaan Jokiniemen ja Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakentamisten loppuunsaattaminen. Metsäntutkimuslaitoksen muun rakentamisohjelman toteuttaminen liitteen 6 mukaisesti luo edellytykset laitoksen tehtävien tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle. Suunnittelukaudella aloitetaan joidenkin tutkimusasemien peruskorjaushankkeet. 13