Vanhaa, uutta, sinistä, lainattua- monimenetelmällinen tutkimus

Vanhaa, uutta, sinistä, lainattua- monimenetelmällinen tutkimus Suvi Ronkainen Lapin yliopisto, menetelmätieteiden lts. Metodifestarit, Jyväskylä 2009

Nimeämisen tapoja multi-methods; multi-strategy, mixed methods, mixed methodology (Bryman 2007) triangulation, mixed methods, multiple strategies (Layder 1998) Mixed methods approach tai design, multimethod/multitrait research, methodological triangulation; mixed methods research, mixed methodology; combined research (Creswell & Plano Clark 2007) Multimethod strategy; multimethod approach (Brewer & Hunter 1989)

Mixed methods research uusi metodologia vai brändin luomista? mixed methods research involves both collecting and analyzing quantitative and qualitative data. (Cresswell & Plano Clark 2007) mixing of data is a unique aspect of our definition By mixing the datasets, the researcher provides a better understanding of the problem than if either dataset had been used alone. Siten kirjoittajat väittävät - mixed methods tutkimus on samankaltainen, uusi oma traditionsa kuin esim. etnografia

Joka lupaa mixed methods designs provide researchers, across research disciplines, with a rigorous approach to answering their research questions. (xv) to put both forms of date together as a distinct research design or methodology is new. Thus the idea of mixing the data, the specific types of research designs, the notation system, the terminology, the diagrams of procedures, and the challenges and issues in using different designs --- are new features that have emerged within the last decade. (Cresswell & Plano Clark 2007 1)

Käytännössä tarkoittaa aineistojen sekoittamista tietyillä logiikalla 1) Aineistojen sulauttaminen tai yhdistäminen (= analysoidaan yhdessä) 2) Yksi aineisto pohjautuu toiselle aineistolle (= esitutkimus ja jatkotutkimus) 3) Toinen aineisto sisältyy toiseen (= aineisto tuo lisän tai tukee toisen aineiston analyysia) Perusjako laadullinen määrällinen vrt. menetelmällisten traditioiden moninaisuus. Psykologia, kasvatuspsykologia, hoitotiede

Yhteiskuntatieteiden vanha keskustelu: Triangulaatio * Methods are of high theoretical relevance. (Denzin 1978, 5). BUT * Each theory demands and produces a special view of the research act. AND The personal preferences of sociologist (definitions of methods, values and ideologies, etc) serve to shape fundamentally the activities as investigators, and the major way in which they act on their environment is through their research methods.

Jonka muotoja ovat 1) Data triangulation 2) Investigator triangulation 3) Theory Triangulation 4) Methodological Triangulation Tämän hetken mixed methods keskustelijoista Cresswell & Plano Clark 1, Tashokkori & Teddlie, Morse 4.

Kolmas tapa: Tutkimustyylien yhdistäminen What is needed are approaches that systematically explore the new avenues of research that methodological diversity affords. Methodological styles reflect not just differences in technique, (such as qualitative versus quantitative procedures) but also different views of the epistemology of science and its ultimate goals and contributions to human thought and endeavor. (Brewer & Hunter 1989,26)

Monimenetelmällisyydellä voidaan siis viitata - laadullisten ja määrällisten aineistojen yhdistämisestä (asetelmallisesti: aika, hierarkia) - erilaisten ways of making sense ymmärtämisen/tietämisen tapojen yhdistämisestä (= traditioista, tutkimustyyleistä) - erilaisten luovien valintojen tekemisestä ilmiön tavoittamiseksi (=tutkimus erillisten valintojen joukkona) - erilaisilla metodologioilla toteutettujen tutkimusten yhdistämisestä (QUAL+quan, QUAL quan, QUAL + qual etc = multimethod design)

Oma käsitykseni monimenetelmällisyydestä Kun tutkimusta tarkastellaan sen kautta, millaiseen tavoitteeseen siis millaiseen tietoon tutkimus pyrkii, näyttäytyy monimenetelmällinen tutkimus ennen kaikkea toimintatavalta, jonka ytimessä voisi olla erityyppisen ja eri yleisyystasolla toimivan tiedon yhdistäminen tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi. Edellytys: erilaisen tiedon taju (tulossa Ronkainen ym. (2010 Tutkimuksen voimasanat.. WSOY)

Ei paragimaattisia jakoja vaan epistemologista ymmärrystä - Kuitenkin kyse on jostain huomattavan paljon käytännöllisemmästä. Monimenetelmällinen tutkimus ei voi olla pelkästään eklektisiä luovia valintoja mutta toisaalta suuret paradigmaattiset jaot eivät ole käytäntöjen kannalta kuitenkaan keskeisiä. Keskeistä erilaisen tietämisen ymmärtäminen Vrt. Greene & Garacelli 2003

Esimerkki: Kortteinen & Tuomikoski 1998: Työtön. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, millä tavoin työttömät ennen muuta pitkäaikaistyöttömät ovat selviytyneet. LK: Ristiriitaiset tulkinnat työttömyyden vaikutuksista ja sen hoitamista koskevista tulkinnoista Kysymykset: Tuottaako pitkittyvä työttömyys huono-osaisuuden kasautumista? Millaisella tavalla (pitkäaikais)työttömät sopeutuvat osaansa? Aineistoja: tarina-aineisto, rekisteriaineisto, kyselyaineistoja

Kortteinen & Tuomikoski 1998 2 1) Irtisanomisen tyyppitarina: irtisanotuksi tuleminen on nöyryyttävää. Koska kirjoituksissa oli myös kuvauksia vahvoista somaattisista oireista, kysytään, onko työttömyys yhteydessä sairastavuuteen, ja jos on, missä määrin ja millä tavalla. 2) Kyselyaineisto 1996. Miten työttömyyden kesto ja terveydentila liittyvät toisiinsa.

Kortteinen & Tuomikoski 3 3) Kumpi on ennen, sairastaminen vai työttömyys siis tarvitaan seuranta-aineistoa (rekisteriaineisto) 4) Seuranta-aineiston kautta nähdään, että sairastavuus kasvaa työttömyyden pidentyessä. 5). Tarina-aineiston tulkinta liittää nämä havainnot nöyryytyksen ja häpeän kokemukseen. Tulkinnan kautta luotu yhteys on teoreettinen, mutta voisiko sitä koetella jollain lailla muusta aineistosta. Jos kerran työttömien tarinoiden perusteella sekä nöyryytys että häpeä liittyvät kokemuksiin siitä, että tulee loukatuksi, olisiko tämä kokemus tai sen looginen seuraus mahdollista tehdä näkyväksi toisenlaisella aineistolla.

Kortteinen & Tuomikoski 4 6) Katsotaan kyselyaineistosta. Kyselylomakkeen 8-osainen kysymyspatteristo, joka selvitti sosiaalista luottamusta. Havainto: sosiaalinen epäluottamus lisääntyy työttömyyden keston myötä. Uusi kysymys: mitä ihmissuhteille tapahtuu työttömyyden myötä. Vastausta haetaan ensin tarina-aineiston tulkinnasta ja jälleen tämän tarjoama tulkinta suhteutetaan rekisteriseuranta-aineistoon ja kyselylomakkeen kysymyksiin sosiaalisista suhteista.

Miksi oiva esimerkki? 1) Aineistoja hyödynnetään niiden ehtojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Kyse ei siis ole siitä, että olisi laadullista ja määrällistä aineistoa vaan erityyppistä aineistoa, mikä mahdollistaa erityyppisen analyysin ja kysymisen. (=>aineistojen lähdekriittisyys ) 2) Aineistoja hyödynnetään saman yleisen tutkimusongelman vastaamiseksi mutta siten, että niiden keskinäinen suhde on looginen päättelyketju, jossa yhden aineiston rajallista tulkintaa koetellaan ja tarkennetaan toiselle aineistolla tämän aineiston mahdollisuuksia hyödyntävällä analyyttisellä kysymyksellä. (= > erilaisen tiedon tuottaminen ja käyttäminen) 3) Aineistojen kautta tapahtuva käsitteellinen tulkinta VAIKKA kysymykset sinänsä ovat empiirisesti (= aineiston kautta) vastattavaksi asetettuja. 4) Tutkimuksen aineistoluvut itse asiassa muodostavat yhden mallitarinan työttömänä selviytymisestä (Tätä voi myös kritisoida: vahva sanoma)

Lopuksi Uutta: systemaattinen, tietoinen ote Vanhaa: koko idea (vrt. Marienthal 1930- luku, tapaustutkimuksen perinne) Lainattua: triangulaation ajatus Sinistä: tiedon ja erilaisen tietämisen taju: Perspektiivi, josta monimenetelmällisyyttä ei ole teoretisoitu, mutta josta käsin ehdotan sitä ymmärrettäväksi.

Kirjallisuutta 1. Alastalo, Marja (2005): Metodisuhdanteiden mahti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiologiassa 1947-2000. Vastapaino, Tampere. Brewer, John & Hunter, Albert (1989): Multimethod Research. A Syntehsis of Styles. Sage, Newbury Park. (Sarja: Sage Library of Social Research, Vol 175) Greene, Jennifer; Caracelli, Valerie; Graham, Wendy (1989): Toward a conceptual framework for mixed-method evaluation designs. Educational Evaluation and Policy Analysis 11(3), 255-274). Creswell, John W. & Plano Clark Vicki L (2007): Designing and Conducting Mixed Methods Research. Sage. Denzin, Norman (1978): The Research Act. A Theoretical Introduction to Sociological Methods. McGraw-Hill, USA Devine, Fiona & Heath, Sue (1999): Sociological Research Methods in Context. Macmillan, Houndsmills & London Kortteinen, Matti & Tuomikoski, Hannu (1998): Työtön. Tutkimus ptikäaiakistyöttömien selviytymisestä. Hanki ja Jää. Layder, Derek (1998): Sociological practice. Linking theory and social research. Sage, Surrey. Morgan, D. L (2007): Paradigms lost and pragmatism regained: Methodological implications of combining qualitative and quantitative methods. Journal of Mixed Methods Research, 1, (1), 48-76

Kirjallisuutta 2 Morse, Janice (2003): Priciples of Mixed Methods and Multimethod Research Design.. Teoksessa Tashakkori, A& Teddlie, C. (toim.): Handbook of mixed methods in social and behavioural research. Sage.Newman, Isadore; Ridenour, Caroly, S; Newman, Carole & DeMarco, George Mario Paul,Jr (2003): A typology of research purposes and its relationship to mixed methods. Teoksessa Tashakkori, A& Teddlie, C. (toim.): Handbook of mixed methods in social and behavioural research. Sage. Tashakkori, Abbas & Teddlie, Charles (1998): Mixed methodology. Combining Qualitative and Quantitative Approaches. Sage, Thousand Oaks. Applied Social Research Methods Series. Vol. 46. Todd, Zazie; Nerlich, Birgitte; McKeown, Suzanne & Clarke, David D (eds.):mixing methods in Psychology. The integration of qualitative and quantitative methods in theory and practice. Psychology Press. Taylor & Francis Group. Hove and New York. 2004 * MUISTAKAA KLASSINEN MARIENTHAL TUTKIMUS Jahoda ym.