Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Samankaltaiset tiedostot
Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Standardisointi tutuksi opiskelijoille Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Apuvälineiden standardit tutuiksi

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio klo , Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM , Tampere

Liikennepolttonesteiden standardisointi

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardisoinnin edut

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Miniopas standardeista

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa

Eurokoodien julkaiseminen , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

SFS:n IT-standardisointi

EUROKOODIT. EN-standardit. Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu.

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset

IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi

Sisällys. Lyhyesti. Kansainvälinen yhteistyö. Hallituksen toimintakertomus. Toimitusjohtajan katsaus. Toimialayhteisöt. Tilinpäätös.

Standardit ja niihin vaikuttaminen

uusia direktiivejä 7/2011

MUOVITEOLLISUUS RY:N STANDARDISOINTI-OHJESÄÄNTÖ

Välinehuollon standardisointi

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Kuluttajia tarvitaan standardisoinnissa

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Osallistu ja vaikuta. Standardisointityön opas asiantuntijalle

Eurokoodien jatkokehitystyö - tilannekatsaus

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

13.00 Lastenvaatteiden markkinavalvonta, Jaakko Laitinen, Tukes Lastenvaatteiden valvonta tullilaboratoriossa, Leena Partanen, Tullilaboratorio

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta

Tietoa talousvesijärjestelmien standardeista ja tuotehyväksynnästä

EUROOPPALAINEN OPAS STANDARDEISTA JA SÄÄNTELYSTÄ. PAREMPAA SÄÄNTELYÄ VAPAAEHTOISILLA STANDARDEILLA. OPASTUSTA JULKISEN SEKTORIN PÄÄTTÄJILLE

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät rek. nro 46456

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Tietoturvastandardoinnin verkoston käynnistys

Avain standardien maailmaan

Standardit. hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeinoelämää. yksilöä. Sisällys

Osallistu ja vaikuta. standardisointityön opas asiantuntijalle

SFS-käsikirja Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

MUOVITEOLLISUUS RY:N STANDARDISOINTI-OHJESÄÄNTÖ

Standardisointikatsaus

Pro Laadunhallinta. Standardit

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 2011

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari

SFS-OPAS 5. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO PL 130, HELSINKI (MALMINKATU 34) PUH painos.

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Sisällys. Lyhyesti. Kansainvälinen yhteistyö. Hallituksen toimintakertomus. Toimitusjohtajan katsaus. Toimialayhteisöt. Tilinpäätös.

SFS:n IT-standardisoinnin tilannekatsaus

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja

METSTAn strategia

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Hitsauksen standardit

SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset

ISO-standardien käsittelyvaiheet. Venetekniikkapäivä Juhani Pappila

Kuluttajien edustajia tarvitaan standardisoinnissa

Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN pääkohdat

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

SFS-KÄSIKIRJA 1 STANDARDIT JA STANDARDISOINTI

Komitean (SK) ja seurantaryhmän (SR) rooli, tarkoitus ja työskentely

Lorem ipsum dolor amet mirham. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Säännöt

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Johdatus sähköalan standardointiin

Katsaus OOXML ja ODF standardointiin. Juha Vartiainen, SFS

Transkriptio:

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS

SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiselle tiedottaa standardeista ja standardisoinnista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin laatii SFS-standardeja vahvistaa SFS-standardit myy kansallisia ja kansainvälisiä standardeja hoitaa tietopalvelua ISOn ja CENin jäsen > osallistumisoikeus ISOn ja CENin standardisointiin

Standardisoimisliiton jäsenet PSK Standardisointi Ministeriöt (11 kpl) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Finanssialan Keskusliitto FK ry Helsingin Yliopisto Kemianteollisuus ry Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry PSK Standardisointiyhdistys ry Rakennusteollisuus ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto ry Teknologiateollisuus ry Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Rakennustietosäätiö RTS

Standardisoimisliiton toimialayhteisöt Yksityiset: Kemesta ry Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Valtiolliset Liikennevirasto Luonnonvarakeskus (Luke) Suomen Ympäristökeskus Viestintävirasto

Tuotteet ja palvelut SFS-Standardit, SFS-käsikirjat Muiden maiden standardit Kestotilaukset Verkkokäyttösopimukset Verkkokauppa, SFS ONLINE Tietopalvelut, kirjasto WTO-tietopiste Sidosryhmälehti presiis www.sfs.fi www.sfsedu.fi

Standardisoinnin maailmankartta Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen Viestintävirasto Teleala

SFS:n keskeiset tavoitteet vuosille 2017-2020 SFS:n ja suomalaisen standardisointijärjestelmän perimmäisenä tavoitteena on hyödyn tuottaminen koko yhteiskunnalle. Standardisointiin osallistuminen ja standardien käyttäminen edistävät kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Strategiakauden neljäksi keskeiseksi tavoitteeksi on valittu: standardisoinnin tunnettuuden kasvattaminen standardisointiin osallistumisen aktivointi standardien käytön lisääminen sekä osallistavan standardisointijärjestelmän hyvä toiminta.

Standardien merkitys 1/3 Standardisointi edistää kansallista hyvinvointia: Yhteiskunnan infrastruktuuri kehittyy ja kansalaisten elinympäristö paranee. Euroopan sisämarkkinat tehostuvat ja kaupan tekniset esteet vähenevät maailmanlaajuisesti. Suomen kilpailukyky paranee. Lainsäädäntö kevenee ja sen ylläpito helpottuu

Standardien merkitys 2/3 Standardisointi edistää yritysten sekä kansallista että kansainvälistä liiketoimintaa: Toiminta tehostuu ja markkinoillepääsy helpottuu. Yritysten kilpailukyky paranee. Toimintaympäristön hallittavuus kasvaa. Innovaatioiden kaupallistaminen nopeutuu.

Standardien merkitys 3/3 Yksilötasolla kaikki hyötyvät standardisoinnista, joka vaikuttaa terveyteen turvallisuuteen tuotteiden ja palveluiden yhteensopivuuteen ja laatuun sekä ympäristön tilaan.

Standardit Edistävät innovointia Lisäävät laatua ja turvallisuutta Mahdollistavat työpaikat ja kasvun Tukevat maailmanlaajuisia arvoketjuja Pidetään kurissa kuluja aiheuttava hajaannus EU:n tiedonanto 11.6.2016 Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle COM(2016)358 final

Yhteinen standardisointialoite Euroopan unionin uusin hanke standardisoinnin edistämiseksi on Yhteinen standardisointialoite (Joint Initiative on Standardisation, JIS). Kyseessä on asiakirja, jossa aloitteen allekirjoittajatahot ilmaisevat yhteisen visionsa eurooppalaisesta standardisoinnista. Yhteinen aloite on allekirjoitettu 13.6.2016. Aloitteen allekirjoittajia ovat Euroopan komissio, EU:n jäsenvaltiot, EFTAn jäsenvaltiot, eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN, eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö CENELEC ja eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö ETSI, kansalliset standardisoimisjärjestöt, Euroopan teollisuus, jota edustavat myös useat sen liitot, pk-yritykset mukaan lukien, ja yhteiskunnan sidosryhmät, jotka edustavat esimerkiksi ympäristön etuja, ammattijärjestöjä ja kuluttajia. Yhteisellä aloitteella pyritään nopeuttamaan ja priorisoimaan standardien laatimista. Siinä esitellään arvot, joihin yhteinen visio perustuu.

Yhteinen standardisointialoite - visio Eurooppalaisella standardisoinnilla edistetään merkittävästi kasvua, työpaikkojen luomista ja yhteiskunnallista hyvinvointia korkealaatuisten standardien avulla. Niitä laativat teollisuus ja muut markkinatoimijat osallistavasti ja oikea-aikaisesti teknisiä kaupan esteitä koskevien WTO:n periaatteiden ja asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti. Standardeja laaditaan markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi ja tarvittaessa yhteiskuntapoliittisten etujen saavuttamiseksi esimerkiksi tukemalla kansallisten ja EU:n säädösten täytäntöönpanoa. Eurooppalaiseen standardisointijärjestelmään kuuluu yhdenmukainen eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardien sarja, ja se helpottaa pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille, koska siinä hyödynnetään kansainvälisiä standardeja aina, kun se on mahdollista.

WTO:n periaatteet standardisoinnille Maailman kauppajärjestön WTO on määritellyt periaatteet standardisoinnille. Ne on kirjattu järjestön kaupan teknisten esteiden (TBT) sopimukseen. Kansainväliset standardisoimisjärjestöt noudattavat näitä periaatteita. Periaatteet ovat: Läpinäkyvyys (transparency) Avoimuus (openness) Puolueettomuus (impartiality) Konsensus (consensus) Vaikuttavuus (effectiveness) Tarpeellisuus (relevance) Johdonmukaisuus (coherence) Kehittyvien maiden näkökohtien huomioiminen (consideration of the concerns of developing countries)

SFS-standardien määrän kehitys 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

SFS-standardien alkuperä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % EN ISO/IEC, EN ISO SFS 30 % 20 % 10 % 0 % 1984 1994 2004 2014 2015

ISO-standardien osuus CENin ENstandardeista

IEC-standardien osuus CENELECin standardeista

Yhdenmukaistetut standardit

Standardit direktiivien jatkeena

Mandatoidut standardit

Standardisoinnin periaatteet Standardisoinnin yleisiä periaatteita ovat toiminnan läpinäkyvyys, avoimuus, puolueettomuus, konsensusperustaisuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset oikeudet osallistua standardien laadintaan.

Osallistuminen standardisointiin SFS ja sen TAY:t vastaavat Suomen osallistumisesta ja vaikuttamisesta vastuulleen kuuluvien kansallisten ja eurooppalaisten komiteoiden työskentelyyn. Kansallinen seurantaryhmä olennaiset osapuolet mukaan avoin kaikille alan standardisoinnista kiinnostuneille toimii alansa standardien suomalaisena asiantuntijaryhmänä vastaa Suomen kannanotoista ko. alan standardisoinnissa eurooppalaisella ja/tai kansainvälisellä tasolla osallistuu tarvittaessa standardeja ja standardisointia käsittelevään viestintään arvioi standardien käännöstarpeen

EN-standardin laadinta valmistelu etenee projektina vaiheittain aloite käsitellään työkohde-ehdotuksena tekninen työ työryhmässä, johon jäsenjärjestöt voivat nimetä asiantuntijoita lausuntovaiheessa (pren) julkinen lausuntokierros äänestysvaiheessa (FprEN) käytetään jäsenmaiden painotettuja äänimääriä EN-standardit on vahvistettava kansallisesti EN-standardien käyttö on vapaaehtoista standardin ajanmukaisuus ja tarpeellisuus arvioidaan säännöllisesti ja uudistaminen aloitetaan tarvittaessa

ISO-standardin laadinta valmistelu etenee projektina vaiheittain aloite käsitellään työkohde-ehdotuksena tekninen työ työryhmässä, johon jäsenjärjestöt voivat nimetä asiantuntijoita äänestyksissä (NWIP, CD, DIS, FDIS) kullakin ISOn jäsenjärjestöllä yksi ääni DIS-vaiheessa Suomessa kansallinen lausuntokierros, jos Suomi ko. komiteassa/alakomiteassa P-jäsen ISO-standardien käyttö on vapaaehtoista ISO-standardi voidaan vahvistaa kansallisesti standardin ajanmukaisuus ja tarpeellisuus arvioidaan säännöllisesti ja uudistaminen aloitetaan tarvittaessa

Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä standardisointi SR 201 eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin osallistuminen ja työn seuranta (EN 45000 - ja ISO/IEC 17000 - standardisarjat) avoin kaikille tahoille komitean sihteeristökustannukset rahoitetaan Työ- ja elinkeinoministeriöltä saatavalla rahoituksella jäseninä tällä hetkellä 7 tahoa Lisätietoa: seurantaryhmän sihteeri Katri Valli (katri.valli@sfs.fi)

Lisätietoa SFS:n www-sivuilta (www.sfs.fi) SFS:n tietopalvelusta (info@sfs.fi) SFS:n verkkokaupasta (http://sales.sfs.fi) SFS:n kirjasto, Malminkatu 34, Kamppi Sidosryhmälehti presiis SFS:n toimialayhteisöiltä SFS:n uutiskirjeet