Sisällys. Lyhyesti. Kansainvälinen yhteistyö. Hallituksen toimintakertomus. Toimitusjohtajan katsaus. Toimialayhteisöt. Tilinpäätös.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2017

2 Sisällys 4 Lyhyesti 12 Kansainvälinen yhteistyö 20 Hallituksen toimintakertomus 5 Toimitusjohtajan katsaus 14 Toimialayhteisöt 22 Tilinpäätös 6 Standardisointi 16 Palvelut 11 Infograafi 18 Hallinto Kannen symbolit standardista SFS-EN ISO

3 Standardit hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeino elämää ja yksilöä Standardisointi on vapaaehtoista, avointa, konsensukseen perustuvaa toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Standardisointi on kansainvälistä toimintaa. Standardisointi parantaa tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojelee kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Vuonna 2017 Suomessa oli voimassa yli standardia kymmenillä eri toimialoilla. Standardeista 96 prosenttia on eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia standardeja. i 1 HYÖDYT YRITYKSILLE Standardit parantavat kilpailukykyä tehostavat toimintaa helpottavat markkinoille pääsyä varmistavat vaatimusten mukaisuuden lisäävät toimintaympäristön hallittavuutta 2 HYÖDYT YHTEISKUNNALLE Standardit vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä keventävät lainsäädäntötyötä parantavat kansalaisten elinympäristöä 3 HYÖDYT KULUTTAJILLE Kuvitus: JUKKA PYLVÄS Standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta laatua yhteentoimivuutta 3

4 Tärkeitä Lyhyestilukuja Mikä SFS? Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäseninä on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS vahvistaa Suomessa käytössä olevat SFS-standardit ja laatii standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa. Pääosa Suomessa voimassa olevista standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS on kansainvälisen ISO-standardisoimisjärjestön (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisen CEN-standardisoimisjärjestön (European Committee for Standardization) jäsen. Vuosi 2017 LYHYESTI Uusi strategiakausi käynnistyi vuoden alussa. Uuden strategian fokus on standardisoinnin tunnettuuden kasvattamisessa, jotta elinkeinoelämä ja yhteiskunta hyötyisivät standardeista entistä enemmän. SFS:n tunnettuus tutkittiin. Seurantatutkimus toteutetaan strategiakauden lopulla vuonna Hallituksen puheenjohtajana aloitti Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola. Yhdysvaltalaiset ASTM-standardit tulivat asiakkaiden saataville verkkokauppaan. Kansainväliseen standardisointiin osallistuvia valmennettiin delegaattikoulutuksessa kesäkuussa ja marraskuussa. SFS osallistui CENin yleiskokoukseen Edinburghissa ja ISOn yleiskokoukseen Berliinissä. SFS oli mukana startup-tapahtuma Slushin oheistapahtumassa, jonka järjesti sosiaali- ja terveysministeriö. SFS:ssä otettiin käyttöön uudistettu intranet STANDARDIA VAHVISTETTIIN > VOIMASSA OLEVAA SFS-STANDARDIA Kpl Voimassa olevien SFS-standardien lukumäärä > ASIANTUNTIJAA VAIKUTTAMASSA

5 Toimitusjohtajan katsaus tj Uusi strategiakausi käynnistyi Vuosi 2017 oli ensimmäinen uuden Strategia 2020:n ohjaama vuosi. Toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota neljän päätavoitteen tunnettuuden kasvattamisen, standardien käytön lisäämisen, osallistumisen aktivoimisen ja osallistavan järjestelmän kehittämisen saavuttamiseen. Vuoden aikana toteutetut tunnettuus- ja sidosryhmätutkimukset sekä alkuvuonna 2018 tehty toimialayhteisöjen tyytyväisyyttä kartoittanut tutkimus antavat hyvän pohjan vuoden 2018 toimille. Standardeja vahvistettiin 14 prosenttia enemmän kuin vuonna Vahvistusmäärän kasvun ja hyvin sujuneen myynnin ansiosta liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuodesta ja ylitti tavoitteen. SFS Online -palvelusopimusten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti samoin kuin SFS Online -palvelun osuus standardien myynnistä. DIGITALISAATIO MUOVAA STANDARDISOINTIPROSESSEJA JA TULEVAISUUDEN STANDARDEJA. SFS jatkoi standardisointia edistävää projektirahoitusta. Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle, joiden pääpaino oli edelleen ajankohtaisille standardisoinnin aloille suunnatuissa seminaareissa ja standardien käytön edistämisessä oppilaitoksissa. Vuoden aikana käynnistettiin yhteispohjoismainen hanke, jonka tavoitteena on selvittää standardisoinnin hyötyjä sekä kansantalouden että yksittäisten yritysten ja toimialojen näkökulmasta. Projekti on osoittautunut haastavaksi, minkä takia sen valmistuminen on viivästynyt. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO käynnisti neljä komiteaa uusille standardisointialueille. Suomalaisten kannalta kiinnostavimmat uudet komiteat käsittelevät väestön ikääntymisen haasteita ja tekoälyä. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN käynnisti vuoden aikana seitsemän omaa standardisointikomiteaa. Se perusti yhteistyössä eurooppalaisen sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin kanssa muun muassa kyberturvallisuutta käsittelevän yhteisen teknisen komitean. SFS:n toimikausi CENin hallituksessa jatkuu vielä vuonna Sekä ISO että CEN pyrkivät voimakkaasti digitalisoimaan palveluitaan ja tuotteitaan. Standardien laadintaa viedään verkkoon prosessin nopeuttamiseksi. Samalla halutaan tehdä prosessiin osallistumisesta aiempaa helpompaa ja edullisempaa. Toisena kehitystyön aiheena ovat käyttäjien odotukset digitaalisen ajan standardeille mitä paperin ja pdf:n jälkeen? SFS on valmistautunut tulevaan siirtymällä XML-pohjaiseen julkaisutuotantoon, pilotoimalla yhteistyössä muiden standardisointijärjestöjen kanssa olemassa olevan standardikannan kääntämistä XML:lle sekä valmistautumalla verkkokaupan ja SFS Online -palvelun seuraavaan kehitysvaiheeseen. Taloudellisesti vuosi 2017 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Liikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia ja kokonaiskulut 4,6 prosenttia, minkä ansiosta toiminnan alijäämä jäi budjetoitua pienemmäksi. Sijoitusomaisuuden tuotto kattoi toiminnan alijäämän ja turvasi sijoitusomaisuuden reaaliarvon pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti. Pekka Järvinen Toimitusjohtaja, SFS 5

6 Standardisointi Standardit parantavat kilpailukykyä Standardit ovat yrityksille tärkeä menestystekijä. Ne helpottavat toimintaympäristön hallittavuutta, parantavat kilpailukykyä ja helpottavat markkinoille pääsyä. Standardien avulla voidaan edistää maan kansainvälistä kilpailukykyä ja kansalaisten elinympäristöä, mikä parantaa kansallista hyvinvointia. Standardien hyödyntäminen muun muassa keventää lainsäädäntöä ja helpottaa sen ylläpitoa. Yksilötasolla standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. Kaikki hyötyvät standardeista, sillä niiden ansiosta kustannukset alenevat ja suorituskyky, yhteentoimivuus sekä turvallisuus paranevat. STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisointiin osallistuminen hyödyttää yrityksiä ja muita organisaatioita. Osallistumalla standardisointiin organisaatio voi vaikuttaa sille tärkeiden standardien sisältöön. Osallistumalla se saa ennakkotietoa standardeista jo niiden valmistelun aikana. Standardisointi on kaikille avointa toimintaa. Yritykset ja muut organisaatiot voivat Suomessa osallistua standardisointityöhön olemalla mukana kansallisissa standardisointiryhmissä. Osallistumalla kansainvälisiin työryhmiin ja kokouksiin yritykselle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa suoraan kansainvälisiin standardeihin. SFS:n kaikille avoin lausuntopyyntöpalvelu lausunto.sfs.fi helpottaa sekä lausuntojen antamista että tiedonsaantia lausunnolla olevista standardiehdotuksista. Julkaistut suomenkieliset SFS-standardit Julkaistut suomenkieliset SFS-standardit toimialayhteisöittäin 2017 Kpl Muut 14 % YTL 8 % RTT 9 % METSTA 32 % SFS 10 % SESKO 27 % 6

7 Vahvistetut standardit Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä Kpl 1500 % Kansallinen Maailmanlaajuinen Eurooppalainen ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA SFS-ISO 21503:2017 Projektin-, ohjelman- ja salkunhallinta. Ohjeita ohjelmanhallinnasta. Suunnitelmallinen standardin mukainen toiminta tukee projektijohtamista ja organisaation strategiaa. SFS-EN Painelaiteteräkset. Levytuotteet -sarja (2017) Moniosaisessa standardissa esitetään yleiset tekniset toimitusehdot ja vaatimukset painelaitteiden valmistuksessa käytettäville teräksille. SFS-ISO/IEC 27004:2017 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Seuranta, mittaus, analysointi mät. Osa 7: Soveltamisohjeet. ja arviointi. Sivumäärä Standardissa määritellään vaamät. Standardissa määritellyt toimet timukset turvapuhelinpalvelun tukevat tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän tarjoajille, jotta ne voivat järjes johtamista ja tää tehokkaasti ja tuloksellisesti jatkuvaa parantamista hallinnan, toimintaperiaatteen ja SFS-EN ISO 18135:2017 Kiinteät menettelytavat palveluketjun eri biopolttoaineet. Näytteenotto. vaiheissa. Bioenergia on Suomen tärkein SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset -sarja (2017) uusiutuvan energian lähde. Kiinteitä biopolttoaineita ovat muun Laajasti käytössä olevassa stan muassa hake, murske, pelletit, dardisarjassa annetaan sääntöjä polttopuu, kuori 4 ja 000 sahanpuru. sähköasennusten turvallisuuden Standardi auttaa näytteenotossa. varmistamiseen. SFS-EN : Hälytysjärjestelmät. Turvapuhelinjärjestel

8 Standardisointi Kansallinen standardisointijärjestelmä Suomessa on hajautettu standardisointijärjestelmä, jossa SFS vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. 96 prosenttia SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS EDISTÄÄ SUOMALAISEN ELINKEINOELÄMÄN JA YHTEISKUNNAN ETUJA. SFS toimii työ- ja elinkeinoministeriön nimeämänä standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se huolehtii siitä, että Suomessa on edellytykset standardisoinnille ja että standardisointiin liittyvät velvoitteet hoidetaan. SFS ylläpitää Suomen tarpeita vastaavaa kansallista ja kansainvälistä standardikokoelmaa ja osallistuu aktiivisesti standardisointityön ja standardien julkaisutapojen kansainväliseen kehittämiseen. Se vahvistaa ja julkistaa standardit sekä ylläpitää tietoja voimassa olevista standardeista. SFS myös ylläpitää ja kehittää standardisointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä tietojärjestelmiä. Lisäksi SFS tiedottaa standardisointiin liittyvistä asioista sekä markkinoi ja myy standardeja. Keskusjärjestönä SFS edistää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan etuja osallistumalla eurooppalaisen CEN-standardisointijärjestön ja maailmanlaajuisen standardisointijärjestön ISOn standardisointia ohjaavaan työhön. SFS huolehtii siitä, että suomalaisilla organisaatioilla ja asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet seurata ja osallistua eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointityöhön sekä vaikuttaa alansa standardisointiin. TOIMIALAYHTEISÖJEN TEHTÄVÄT Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia organisaatioita, jotka laativat SFS-standardeja SFS:n kanssa sovitulla tavalla. Toimialayhteisöt vastaavat oman toimialansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisöjen tehtäviin kuuluvat standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen ottaen erityisesti huomioon sekä eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevat kriteerit. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien kääntämisestä suomen kielelle elinkeinoelämän ja viranomaisten tarpeiden mukaan. Keskusjärjestöroolinsa lisäksi SFS toimii yhtenä toimialayhteisönä. SFS vastaa laajoista, toimialojen rajat ylittävistä standardeista esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisoinnista sekä kapea-alaisista standardisointialueista, kuten pakkauksia koskevasta standardisoinnista. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISEMINEN Vuonna 2017 vahvistettiin SFS-standardia (2016: 1 509). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä oli 243 (302) ja sivumäärä (17 360). Vuoden lopussa oli voimassa SFS-standardia (25 713). 8

9 Kuvat: RAISA KYLLIKKI RANTA CASE FISKARS VARMISTAA LAADUN TESTAAMALLA Järjestelmällinen testaaminen tukee Fiskarsilla laatua tuotekehityksen alusta valmistukseen asti. Testaaminen alkaa pian sen jälkeen, kun suunnittelija on luonnostellut en simmäisen version uudesta tuottees ta. Esimerkiksi jämäkkä ja notkea tai kinakaavin on jättänyt jälkeensä liudan testituloksia alkaen siinä käytetyn si likonin kovuudesta, joustavuudesta ja kestävyydestä. Suuri tavoitteemme on, että tuot teen kaikille ominaisuuksille on nume roarvo, joka perustuu johonkin testi menetelmään. Aina kun mahdollista, menetelmä perustuu standardiin, tes tauspäällikkö Mika Nummila sanoo. Nummilan mukaan testaamisella varmistetaan, että kehitettävä ja val mistettava tuote vastaa Fiskarsin si säisiä laatuvaatimuksia muun muassa tuoteturvallisuuden osalta. Vaikka kuluttajatuotteen suun nittelu alkaa aina kuluttajan tarpeista ja vaatimuksista, meidän pitää pereh tyä hyvin varhaisessa vaiheessa myös markkina-alueen lainsäädäntöön. Ha luamme varmistaa, että noudatamme alueen vaatimuksia ja että pystymme myös aukottomasti todistamaan sen, sanoo Mika Sokka, joka vastaa Fiskar sin keittiötuotteiden tuotekehityksestä Euroopan ja Aasian markkinoilla. Keittiötuotteissa viranomaisvaati mukset kohdistuvat yleensä materi aaleihin, ja ne perustuvat EU-maissa muun muassa REACH-kemikaaliase tukseen. Muissa vaatimuksissa on kui tenkin EU:ssakin runsaasti maakohtai sia eroja. Sokan mukaan vaatimuskentällä on kuitenkin kohtalaisen helppo pelata, kun vain tuntee vaatimukset ja pitää oman riman tiukimman vaatimuksen yläpuolella. Jotta kokonaisuus pysyisi hallussa, Fiskars kerää sisäiset ja ulkoiset vaati mukset tuotevaatimusdokumenttiin ja seuraa vaatimusten muutoksia. Meille on paljon hyötyä myös SFS Online -palvelusta, jossa tarvitsemam me standardit ovat helposti käytettä vissä ja päivitettyinä, Sokka sanoo. Hän ei uskalla antaa arviota Fiskar silla käytettävien standardien määräs tä, koska monia tulee noudatettua lä hes huomaamatta. Valmistusketjusta tulisi kovin kal lis, jos ruuvien kierteet eivät noudat taisikaan standardeja, Sokka naurah taa. Teksti: MARIANNA SALIN 9

10 Kuvat: RAISA KYLLIKKI RANTA CASE SUOMENLINNAN HUOLTOTUNNELI PERUSKORJATAAN TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ Suomenlinnan huoltotunnelin perus korjaus on ainutlaatuinen hanke mo nestakin syystä. 1,3 kilometriä pitkä tunneli raken nettiin vuonna 1981 liittämään saari Helsingin kaukolämpö- ja viemäriverk koon, ja tunneliin siirrettiin myös vesi putket ja kaapelit. Tunneli peruskorjataan yhteistyö hön ohjaavalla allianssimallilla. Allians sin muodostavat hankkeen tilannut Suomenlinnan hoitokunta, suunnitteli ja Pöyry ja pääurakoitsija YIT. Perinteisessä rakennushankkeessa tilaaja solmii suunnittelijan ja urakoit sijan kanssa erilliset sopimukset. Silloin urakoitsija tarvitsee tarkat suunnitelmat jo tarjousvaiheessa, jotta se voi hinnoitella urakan ja ottaa itsel leen hintariskin. Allianssissa hintariski 10 on yhteinen. Tilaajalla, suunnittelijalla ja urakoitsijalla on yhteinen rahapussi, sanoo allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen. Koska allianssissa suunnittelu pai nottuu ajallisesti lähelle toteutusta, suunnittelijoiden on helppo hyödyntää työmaalta tulevaa tietoa. Tammilehto-Hänninen kertoo stan dardien auttavan hankinnoissa mer kittävästi hankkeen toteutusmallista ja kohteesta riippumatta. Kun suun nittelija määrittelee valaisimen tai laa tan olennaiset piirteet standardien ja CE-merkintöjen avulla, urakoitsija voi etsiä vastaavaa tuotetta koko Euroo pan markkinoilta. Tämän takia YIT:llä on tärkeää, että standardit ovat kaikkien projek tihenkilöiden saatavilla SFS Onlinen kautta, Tammilehto-Hänninen sanoo. Samaa palvelua käyttää suunnit telija Topi Hänninen Pöyryllä. Hänen työtään ohjaavat pitkälti infrarakenta misen yleiset laatuvaatimukset sekä eurokoodit eli kantavien rakenteiden suunnittelustandardit. Kun laadin esimerkiksi suunnitel man ruiskubetonin lujuuden testaami seen, viittaan standardiin ja käyn myös tarkastamassa sen sisällön SFS Online -palvelussa, Hänninen sanoo. Vaikka standardeihin ja vaatimuk siin ei viitata arkisissa puheissa, ne vaikuttavat kuitenkin kaikessa, ja mei dän toiminta- ja laatujärjestelmämme ohjaavat niiden käyttöön, TammilehtoHänninen toteaa. Teksti: MARIANNA SALIN

11 Infograafi i Tervetuloa verkostoitumaan Standardien laadintaan osallistuu tuhansia asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tässä esimerkki tietoturva-alan verkostosta. SFS 11 IT-standardisoinnin seurantaryhmää SFS/SR SFS/SR SFS/SR SFS/SR 307 Tietoturvatekniikat SFS/SR Osallistuu SFS:n seurantaryhmään 307. Mukana työryhmässä WG 1, joka kuuluu ISOn tietoturvastandardeja laativaan alakomiteaan ISO/IEC JTC 1/SC 27. Yhteistyötahot muista organisaatioista ja ISOn muista komiteoista. TIMO TIETÄVÄINEN Tietoturva-asiantuntija Tietoturvayritys Oy Haluaa vaikuttaa liiketoimintaansa ohjaaviin IT-alan standardeihin. WG 1 WG 1 WG 2 WG 3 WG 4 WG 5 SC 27 IT SECURITY TECHNIQUES 55 P-jäsentä = maata ~ 21 alakomiteaa 4500 asiantuntijaa 33 P-jäsentä 62 O-jäsentä ISO/TC ISO/IEC JTC 1 Information technology ISO/TC ISO/TC ISO/TC IEC Kansainvälinen sähköalan standardisointiorganisaatio ISO Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö ITU Kansainvälinen televiestintäliitto ISO/TC ISO/IEC JTC - ISOn ja IEC:n yhteinen tekninen komitea, SC - alakomitea, WG - työryhmä, SR - seurantaryhmä, P-jäsen - osallistuva jäsen, O-jäsen - tarkkailijajäsen, 11

12 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä vaikuttamista Standardeja laaditaan maailmanlaajuisesti, Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. Suomalaiset osallistuvat standardisointiin kaikilla tasoilla. Suomessa voimassa olevat standardit vahvistetaan SFS:ssä. Suomessa vahvistetun standardin tunnus on SFS, eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä vahvistetun EN ja kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa julkaistun ISO. Standardien valmistelusta vastaavat SFS:n toimialayhteisöt. Suomi on mukana keskeisten maailmanlaajuisten standardeja laativien organisaatioiden ISOn (International Organization for Standardization), IEC:n (International Electrotechnical Commission) ja ITUn (International Telecommunication Union) toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITUn jäsen. Muut toimialayhteisöt osallistuvat ISOn työhön. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Suomi on edustettuna myös Euroopan alueellisissa standardisoimisorganisaatioissa CENissä, CENELECissä ja ET- SIssä. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Muut toimialayhteisöt osallistuvat CENin työhön. Kaikki CENin, CENELECin ja ETSIn eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa SFS-standardeiksi sellaisenaan, ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Vuosittain laaditaan muutama kymmenen puhtaasti kansallista standardia. Kansainvälisiin standardeihin vaikuttaminen tapahtuu tehokkaimmin osallistumalla standardia valmistelevien teknisten komiteoiden tai niiden alakomiteoiden työhön. Teknisen komitean sihteeristövastuu tarjoaa standardisointityöhön laajimmat vaikutusmahdollisuudet. Lisätietoa muista keinoista vaikuttaa standardien sisältöön löytyy sivulta 16. STANDARDISOINNIN TASOT Sähköala Muut alat Teleala Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄVIRASTO 12

13 KANSAINVÄLISET STANDARDISOINTIORGANISAATIOT CEN European Committee for Standardization Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista Euroopassa lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa 33 jäsentä julkaisua uutta julkaisua vuonna aktiivista teknistä komiteaa, joissa työryhmää SFS on CENin jäsen ja edustettuna CENin hallituksessa vuosina ISO International Organization for Standardization Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa 162 jäsentä julkaisua uutta julkaisua vuonna aktiivista teknistä komiteaa, 505 alakomiteaa ja työryhmää SFS on ISOn jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian, Serbian ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille alueille. Vuonna 2017 perustettiin kuusi uutta teknistä komiteaa. Lisäksi viisi CENELECin kanssa yhteistyössä toiminutta yhteistyöryhmää muutettiin yhteisiksi komiteoiksi. Terästen standardisoinnista vastannut liitännäisjäsen ECISS liitettiin CENiin tekniseksi komiteaksi CEN/TC 459. Vuonna 2017 CEN kiinnitti edelleen huomiota siihen, että kaikilla sidosryhmillä olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet osallistua standardisointiin. Erityisesti yhteiskunnallisia sidosryhmiä pyritään kannustamaan osallistumaan standardisointityöhön. Joint Initiative on Standardization eli JIS-hanke tähtää eurooppalaisten instituutioiden ja standardisointiyhteisön yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on pitää eurooppalainen standardisointi muuttuvan talouden, palveluiden merkityksen kasvun ja digitalisaation tahdissa. Mukana hankkeessa ovat standardisointiorganisaatioiden lisäksi Euroopan komissio, EFTA sekä esimerkiksi eurooppalaisia teollisuusliittoja ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä. Vuoden 2017 aikana työtä tehtiin yhteensä 15 eri teeman puitteissa, joita olivat muun muassa tutkimuksen ja innovaatioiden kytkennät standardisointiin, kansallisten viranomaisten standardisoinnin tuntemuksen lisääminen ja sidosryhmien standardisointiin osallistumisen tehostaminen. Suomi ja CEN SFS tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden osallistua laajasti CENin standardisointiin. Tätä varten perustetaan tarvittaessa uusia standardisointiryhmiä. SFS toimialayhteisöineen on osallistunut suureen osaan CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomen vastuulla on yksi CENin komitean sihteeristö: SFS vastaa CEN/ TC 343 Solid Recovered Fuels -komitean sihteeristöstä. Lisäksi toimialayhteisöillä on yhden alakomitean ja 19 komitean alaisuudessa toimivan työryhmän sihteeristövastuut. ISOlla on jäsenorganisaatio yli 160 maassa. Länsimaiden lisäksi toimintaan ovat yhä aktiivisemmin tulleet mukaan muun muassa Aasian nousevat taloudet. ISO panostaa voimakkaasti toimintojensa ja tuotteidensa digitalisointiin pyrkien hyödyntämään uuden teknologian antamat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Tulevaisuudessa standardit laaditaan virtuaalisesti digitaalisella alustalla, jolloin kommentointi ja konsensuksen haku voidaan tehdä nykyistä tehokkaammin, osallistujien ajasta ja paikasta riippumatta, työskentelyyn kehitetyn ohjelmiston avulla. Standardien käyttöä helpottamaan kehitetään päätelaitteista riippumattomia teknisiä ratkaisuja, jolloin standardien sisältöä voidaan lukea joustavasti myös mobiilisti. Tarvittavat tiedostot voidaan yhdistää toisiinsa loogisiksi kokonaisuuksiksi ja hakutoimintoja kehitetään monipuolisemmiksi. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee yhä perinteisiä teknisiä aloja koneenrakennusta, materiaalitekniikkaa, tietotekniikkaa, mittaamista ja analytiikkaa mutta laajojen horisontaalisten aihealueiden, kuten johtamisjärjestelmien ja palvelujen, suhteellinen osuus on kasvussa. Vuoden 2017 aikana ISO perusti neljä uutta teknistä komiteaa. Niistä työohjelmaltaan laajin on ISO/TC 314 Ageing societies, jonka työ käsittää niin työelämän, terveydenhuollon, hoivakäytäntöjen, ergonomian kuin erilaisten teknisten sovellusten vaatimusten muuttumisen yhteiskunnassa vanhenevan väestön näkökulmasta. Suomi ja ISO SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, teknisen valiokunnan, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Suomalaiset ovat osallistuneet laajasti standardien laadintaan: asiantuntijoita on ollut mukana 587 teknisessä komiteassa tai alakomiteassa. Suomi toimii kiinteitä kierrätyspolttoaineita käsittelevän teknisen komitean ISO/TC 300 Solid Recovered Fuels sihteeristönä. Suomi vastaa lisäksi kahdesta ISOn alakomitean sihteeristöstä: ISO/TC 46/SC 4 Technical Interoperability ja ISO/ TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. 13

14 Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt harjoittavat standardisointitoimintaa tietyillä, erikseen määritellyillä aloilla. Ne laativat SFS-standardeja yhteistyössä SFS:n kanssa. Toimialayhteisö ja SFS sopivat keskenään yhteistyöstä ja työnjaosta. KEMESTA RY Toimiala: Kemian- ja metsäteollisuus SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardit vaikuttavat kemianja metsäteollisuustuotteita valmistavien yritysten kilpailukykyyn ja edistävät niiden pysymistä alan johtavina valmistajina kansainvälisesti. 2017: Teräsrakenteiden korroosionestoa suojamaaliyhdistelmillä käsittelevä SFS-EN ISO sarja päivitettiin vastaamaan nykyisiä ohjeita. Standardia sovelletaan toimintaan, jossa voi syntyä räjähdysvaarallisia kaasu-, ilma-, sumu- ja pölyilmaseoksia käytettäessä orgaanisia, nestemäisiä tai jauhemaisia maaleja. LIIKENNEVIRASTO Toimiala: Tienrakennustuotteet SFS-standardeja voimassa: 262 Miksi: Rakennussektorille laaditut rakennustuotteiden yhdenmukaistetut standardit ovat pohjana rakennustuotteiden kaupalle EU:n sisämarkkinoilla. EU:n rakennustuoteasetus on lisännyt standardien painoarvoa rakennusalalla. 2017: Geoteknisessä suunnittelussa laajasti käytetyt SFS-EN eurokoodistandardit ovat nyt laajasti päivitettävänä. Vuoden aikana julkaistiin useita asfalttimassojen testistandardien päivitettyjä versioita. LUONNONVARAKESKUS (LUKE) Toimiala: Maatalous- ja metsäkoneet, elintarvikekuljetusvälineet SFS-standardeja voimassa: 140 Miksi: Standardisoinnilla on merkittävä tehtävä toimialalla turvallisuuden, markkinakelpoisuuden sekä kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 2017: Vuonna 2017 työllistivät metsä koneiden yleistä turvallisuutta koskevan ISO standardin muutokset, metsäkoneiden liikkumista avustavia vinssejä ja metsäkoneiden kaukohallintalaitteita koskevien standardien valmistelu, hakkuristandardin SFS- EN uudistus ja klapikoneiden EN-standardin valmistelu. METALLITEOLLISUUDEN STANDARDISOINTIYHDISTYS RY METSTA Toimiala: Kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, talotekniikka ja energian hallinta SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardisointialue liittyy vahvasti teollisuudenaloihin, jotka ovat vientialoja. Standardit toimivat kaupankäynnissä tuotteiden teknisinä spesifikaatioina, jotka määrittävät tuotteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja pitkäaikaisen kestävyyden. 2017: Vuonna 2018 pidetään Suomessa ydinenergian (ISO/TC 85), avaruusteknologian (ISO/TC 20) sekä värähtelytekniikan (ISO/TC 108/SC5) teknisten komiteoiden vuosikokoukset. Kansainvälisten kokousten avulla pyritään lisäämään suomalaisten asiantuntijoiden verkottumista alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. MUOVITEOLLISUUS RY Toimiala: Tietyt muovituotteet SFS-standardeja voimassa: 389 Miksi: Standardit osoittavat muovimateriaalien olevan turvallisia sekä kilpailukykyisiä muiden materiaalien kanssa. 2017: Vuonna 2017 keskityttiin erityisesti muoviputkien, muovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Useat muoviputkistandardit ovat erittäin ajankohtaisia korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä kunnallistekniikassa. RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY Toimiala: Rakennussektori SFS-standardeja voimassa: Miksi: Tavoitteena on vaikuttaa EU:n sisämarkkinoiden luomiseen suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden standardisoinnin avulla, joka liittyy CE-merkintään ja kantavien rakenteiden mitoitukseen 2017: Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden päästöjen tarkastelut ovat tulossa CE-merkinnän piiriin. Ensimmäinen päästöjen testauksen standardi SFS-EN 16516:2017 julkaistiin. SESKO RY Toimiala: Sähkötekninen ala SFS-standardeja voimassa: Miksi: Osallistumalla standardisointiin voidaan ennakoida toimintaa ja varautua tuleviin muutoksiin. Asiantuntijoiden osaaminen paranee, ja käyttöön saadaan uusinta tietoa. Yritys pääsee vaikuttamaan sähköteknisen alan kehitykseen ja verkottumaan alan toimijoiden kanssa. Standardit tuovat kilpailuetua, ja yritykset voivat viedä omia ideoita standardeihin. Standardit asettavat kaikki toimijat samalle lähtöviivalle. 2017: Pienjännitesähköasennuksia sekä räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten tilaluokittelua, asennusta, huoltoa ja tarkastusta käsittelevät käsikirjat julkaistiin. Lisäksi julkaistiin 14

15 muun muassa toiminnallisen turvallisuuden turva-automaatiojärjestelmiä, kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmiä, hälytys- ja äänijärjestelmiä sekä energiakaapeleita koskevia standardeja. STANDARDISOIMISYHDISTYS TEVASTA RY Toimiala: Tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alat mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet SFS-standardeja voimassa: 709 Miksi: Osallistuminen standardisointityöhön tuo yrityksille merkittävää kilpailuetua. Standardeista on hyötyä materiaali- ja tuotekehityksessä, tuotannossa sekä kaupankäynnissä ja hankinnoissa. Verkostoituminen mahdollistaa uusia yrityskumppanuuksia sekä vahvistaa asiantuntijuutta. TEVASTAn standardisointityössä on mukana teollisuuden, kaupan, kuluttajien, tutkimusja testauslaitosten sekä alaa valvovien viranomaisten edustajia. 2017: Uusi potilasvaatestandardi SFS 7500:2017 Sairaalatekstiilit. Trikoopyjama, -yöpaita ja -avopaita valmistui. Uusi standardi tuo lisää valinnanvaraa materiaalien valintaan ja tuotekehitykseen. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE Toimiala: Ympäristöalan tutkimusmenetelmät SFS-standardeja voimassa: 377 Miksi: Ympäristöalan menetelmästandardeja käytetään Suomessa ympäristön tutkimuksessa, valvonnassa, velvoitetarkkailussa ja seurannassa. Standardimenetelmät edistävät luotettavien ja vertailukelpoisten mittaustulosten saamista ja helpottavat siten kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä muun muassa elinkeinoelämässä ja viranomaisten toiminnassa 2017: SFS-ISO Maaperän laatu. Näytteenotto. Osa 105: Näytteiden pakkaaminen, kuljetus, säilytys ja kestävöinti julkaistiin. VIESTINTÄVIRASTO Toimiala: Teleala SFS-standardeja voimassa: Miksi: Viestintävirasto edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. 2017: Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmistellaan Viestintäviraston ITU-T/ETSI-vastinryhmässä. YHTEINEN TOIMIALALIITTO YTL Toimiala: Muun muassa älyliikenne, ajoneuvot, logistiikka, raideliikenne, terveydenhuollon laitteet ja palvelut, urheilu- ja vapaa-ajan välineet sekä rakennuslasit SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardeilla varmistetaan tuotteiden ja palveluiden turvallisuus sekä saavutetaan merkittävää kilpailuetua niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. 2017: Terveydenhuollon laadunhallintajärjestelmästandardi SFS-EN ISO julkaistiin. Se mahdollistaa terveydenhuoltopalvelujen aiempaa paremman laatuvertailun. ÖLJY- JA BIOPOLTTOAINEALA RY Toimiala: Muun muassa öljytuotteet, öljyteknologia (mukaan lukien LNG), öljyn ja kaasun käyttölaitteet, -laitteistot ja -säiliöt sekä maakaasuputkistot SFS-standardeja voimassa: 715 Miksi: Standardisointi edesauttaa uusien biopohjaisten polttonesteiden käyttöönottoa, edistää öljy- ja kaasualan turvallisuutta sekä pienentää ympäristövaikutuksia. 2017: Standardin SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema liitteiden C (maanpäälliset moottoribensiini- ja korkeaseosetanolisäiliöt) ja D (jakeluasemien sähkölaitteistot) valmistelu käynnistyi. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Toimiala: Pääsääntöisesti horisontaaliset toimialarajat ylittävät aihealueet sekä tietyt erityisalat, kuten tietotekniikan standardisointi. SFS-standardeja voimassa: Miksi: Tietotekniikan standardisointi edistää turvallisten ja yhteentoimivien rajapintojen syntyä digitalisaation edetessä. Hallintajärjestelmien standardit antavat johtamiseen hyvän, toiminnanohjausta tehostavan viitekehyksen. 2017: Projektinhallintaa käsittelevään standardisarjaan valmistui: Projektin-, ohjelman- ja salkunhallinta. Ohjeita ohjelmanhallinnasta SFS-ISO 21503:2017. STANDARDEJA LAATIVAT SFS JA 12 TOIMIALAYHTEISÖÄ. Lue lisää: 15

16 Palvelut SFS palvelee SFS palvelee standardien käyttäjiä ja standardisointiin osallistujia monipuolisesti. SFS:n kautta voi osallistua standardien laadintaan ja vaikuttaa niiden tuleviin vaatimuksiin. SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta kuka tahansa voi osallistua standardien laadintaan. Standardisointityöhön osallistuva organisaatio pääsee vaikuttamaan standardien sisältöön, saa tietoa standardien tulevista vaatimuksista ja verkottuu oman alansa toimijoiden kanssa. Kansallisissa asiantuntijaryhmissä päätetään yhdessä Suomen kanta valmisteilla oleviin standardeihin työn eri vaiheissa. Ryhmät voivat tehdä myös aloitteita uusiksi standardeiksi. Standardisointityö kasvattaa asiantuntemusta. Työhön osallistuvat perehdytetään standardisointijärjestelmään ja vaikuttamiskeinoihin standardin laadinnan aikana. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuville järjestetään vuosittain perehdytyskoulutusta (ns. delegaattikoulutus). LAUSUNTOPYYNTÖPALVELU Kaikille avoimessa lausuntopyyntöpalvelussa (lausunto.sfs.fi) ovat esillä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen lausuntokierroksella olevat standardiehdotukset. Rekisteröityneet käyttäjät voivat arvioida standardiehdotuksia ja kommentoida niiden sisältöä. STANDARDIEN HANKINTA SFS:stä voi hankkia kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO- ja IEC-standardeja. SFS välittää myös CENin, CE- NELECin, ISOn ja IEC:n muita julkaisuja sekä ulkomaisia standardeja, joista kysytyimpiä ovat ASTM- ja DIN-standardit. Tiettyjen aihealueiden tärkeimmät standardit julkaistaan SFS-käsikirjoina, joihin liitetään tarvittaessa muuta aihepiirin tietoutta, kuten artikkeleita ja lainsäädäntöä. Standardeja voi hankkia SFS:n verkkokaupasta, SFS Online -palvelusta tai asiakaspalvelusta. Verkkokaupasta asiakas voi ladata omalle tietokoneelleen yksittäisiä standardeja sekä tilata digitaalisia tai painettuja julkaisuja. SFS Online -palvelussa kaikki asiakkaan tarvitsemat standardit ovat samassa paikassa ja aina ajan tasalla. Palvelu mahdollistaa kokoelman räätälöinnin omien tarpeiden mukaan joko yksittäin tai aihealueittain. SFS:n myynti ja markkinointi auttavat standardikokoelman muodostamisessa. Vuonna 2017 palvelu oli käytössä lähes 500 yrityksessä, julkishallinnon organisaatiossa ja oppilaitoksessa. Palveluun saatiin uutena julkaisukokonaisuutena ASTM-standardit. TIETOPALVELU Tietopalvelun asiantuntijat selvittävät asiakkaille esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Tietopalvelusta voi tiedustella erilaisia palveluja. SFS-update auttaa varmistamaan, ja että käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla. Uudet SFS-julkaisut -palvelu kertoo uusista SFS-julkaisuista, ja CEN InfoPro tiedottaa CENin jäsenmaissa tekeillä olevista kansallisista standardeista. Direktiivipalvelu seuraa aiheittain EU-lainsäädännön kehitystä. KIRJASTO SFS:n kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Kirjastossa voi tutustua kansainvälisiin standardeihin, Suomen ja muiden maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. WTO-TIETOPISTE SFS:n WTO-tietopiste huolehtii standardeja koskevista tietojenvaihtojärjestelmistä. WTO-tietopisteen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevaan TBT-sopimukseen. OPPILAITOSPALVELU SFSEDU SFSedun tavoitteena on lisätä standardien ja standardisonnin tuntemusta opiskelijoiden ja opetushenkilöstön keskuudessa. SFSedu tuottaa opetus- 16

17 2 17 S TANDARDISOINNIN ASIALL A Lohkoketjuteknologia on internetin puuttuva palanen. Teknologiateollisuus ry:n Jorma Turunen: VIENNIN RAKENNE LIIAN KAPEILLA HARTEILLA SUOMENLINNAN TUNNELI TIIVIIKSI ALLIANSSIYHTEISTYÖSSÄ H! Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoi set seurau kset. TAPAHTUMAT SFS:n tilaisuuksien tavoitteena on lisätä standardien ja standardisoinnin hyötyjen tunnettuutta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille, ja niiden kohderyhminä ovat yritykset, julkishallinto ja standardisointityöhön osallistuvat toimijat. Vuonna 2017 tilaisuuksissa esiteltiin usean eri aihealueen uusia ja päivittyneitä standardeja. Muun muassa rakennusten energiatehokkuuteen, terveydenhuollon laatuun, verkkolaskutukseen, asiakaskokemukseen ja tietoturvaan liittyvistä standardeista pidettiin esittelytilaisuus. Lähes kaikki esittelytilaisuudet lähetettiin suoratoistona. Linkit tallenteisiin sekä esitysmateriaaleihin löytyvät kyseisen tilaisuuden sivulta osoitteesta SIDOSRYHMÄLEHTI PRESIIS Etupäässä yrityspäättäjille suunnattu Presiis-sidosryhmälehti kertoo standardien merkityksestä ja hyödyistä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Lehti on tilaajilleen maksuton, ja sen voi lukea myös näköisversiona verkossa. UUTISKIRJEET SFS:n uutiskirjeet käsittelevät yleisiä standardisoinnin uutisia, johtamisen standardeja, IT-alan standardeja sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardeja. SFSedu julkaisee oppilaitok- M A AIL UUSIKSM A KERR AL I LOHKO L A AN 8 PRESIIS mets 2.17 Paketti tule Pankkeja e perille juuri luva ei tarvita saa mak rahansiirrottuun aikaan. sett ssa. Juu paljon mu ua virtuaaliva stopake luutalla tin uta lupaa lohkoketju. Kaikkea tätä HÄNN ja INEN kuvitus teknolog JUKKA ia. 1 lohkoket ju toim ii? A halua a lähett ää rahaa B:lle. 2 Tapahtuma esitetään verkossa lohkona. 3 A???? 5 4 Verkossa olevat hyväksyvät tapah Lohko lisätää toimii pysyv n ketjuun, joka todisteena änä ja läpinä tapahtumis kyvänä ta. B tuman. 6 Lohko lähete tään kaikill osallisille e verkossa. l Times Kohteita ästämäs Lohkoketjuje sä n sovelt lisuuksia uvuutta tutkitaan ja kuumeisesti käyttömahdolta logisti ikka, eri aloilla valtionhallin vakuuttaminen,, joisterveydenhu merkkejä. non eri osat ovat vain joitaki olto, n esi Valitet tavasti tällä ratkaisu, jolle kaikki hetkellä lohko Tämä ei etsivät sopiva ketjut ovat ole hedelm a ongelm mään asioita ällisin aa., älylogistiika tapa lähteä kehitt tin asiant än ja esinei untija Mika den intern nista sanoo Lammi ekouvola. InnovatioMaailm alla työste velluksia ttävänä on esime sopimusten rkiksi sojen läpinä tekemiseen, kyvyyden uden edistä parantamise toimitusketjumisee en, Lohkoketjuja n ja tiedostojen jakamistalotallen voitaisiin omaisten hyödyntää nukseen. hallussa jopa viranolevien seen. Tähän tietoje lainen kiinnoliittyy olennaisesti n säilyttämise, miten stui lohko Pohja Ukrain ketjuista. an vallan hallinnon kumouksen papereita aikana julkisolisivat olleet sijoite tuhottiin poltta malla. Jos olisivat ne löytyneet ttuina lohkoketjuu muuttumatt n, tiedot omina. u Miten Raha siirtyy Financia ajautettu tietoraha liikk kanta, joka ei tarvitse Ensimmäine uu ilman pank yksittäisn lohko kia tä opera on Bitcoi ketjuun attoria perus n-kryptovalu Ratkaisumal. sa vuode utta, joka tuva sovellus sta on ollut jossa osapu li, kossa, kesku Bitcoin on olemasvaihdo olet spankeista voivat toisiaa luutta. riippumatonn väline vervirtuaalivatuntematta n Kun World luotwide Web taa toisiin tapa hoitaa luotiin, sa. maksuja. olevan intern Lohkoketjuje siitä puuttui Nämä ovat etin n on puuttuva joitain vastau na mullis mitä lohko pala, joka sanottu taa kketjuteknolo lähivu sia kysym omistusten muun muassa na se takaa arvon siirtäm osiykseen, gia kirjaam tiedon eheyd on. Yksinkertaist ista, teriön istä ja sanoo valtiov don jakam kehittämisp isen ennen en ja mahdollista ettuarainminislohkoketjuje äällikkö Kimm ti ja turval näkemättöm a tieo Mäkin n mahd lisesti mäisenä än tehok en. ollisuuksia lähten Yksiselitteist. kaasonkin teisesti esime yt tutkimaan ä ja helpo määritelmä finanssiala. ensimsti ymmä rkiksi rahan ä kin kautta Perinrrettävää asiaa vähän ei tunnu löytyv. Lohkoketjun siirto on kulken än, mutta kään tuntev tää suoraa ut panavulla varoja kaikki että lohko at ovat yhtä n ketjut voisi osapuolelta ja ilman pankin aiheuttamaa siirlohkoketjut mullistavat maailm mieltä siitä, toiselle. eivät kuiten viivettä aa. Rahan logiaa, vaan siirto pankk kaan ole uusi tapa vaihtoa. uutta tekno ta uuden Miten varmi ien välillä vaatii yhdistää laiseksi viestien nyt perille stetaan, ratkaisuksi. jo olemassa ollutturvallinen että viesti, tai Tuloksena tapa säilytt on menlohkoketjus estetään viestie tehdä sopim on avoin, ää n tuplaa ntuminen? uksia verkos tietoja, siirtää varoja pahtumiin sa kaikilla on yhtein mitä on sa ilman en or Enterp välikäsiä. ja tapahtunut näkymä tarise ja mitä ei, sistä toteaa Architect Pietu Pohjalainen Seni. Net- A:lta B:lle. Lähde: materiaaleja sekä tarjoaa asiantuntijaluentoja standardien ja standardisointityön perusteista. SFSedun verkkosivuilla osoitteessa on julkaistu 51 opetusmateriaalipakettia. SFSedu löytyy myös Facebookista ja SlideSharesta. LOHKOKET JUT LYHYESTI Lohkoketju nä olevat on hajautettu tietokanta, tiedot ovat tietokoneiss eli siisamanlaisina a tai muiss aikaa. lukuis a pääte laitteissa issa Jos tiedoi yhtä oita, käytä sta löytyy eri paikoista lee tosias nnössä yleisim eri versimästä versio iallinen alkuperäisk Tietoja sta tuappal maan tai ei pysty muok kaamaan, e tiedoista. lisäämään tiedot löytyv poistasalavi ät eri paikoi hkaa, koska täsmätä sta ja niiden samat keskenään. Samoin pitää tä syistä tietoihin ei pääse, jotka voisiv virheitä tokannan. teknisisat tuhota Näin Koska tiedot tietojen eheys keskitetyn tieon aina ovat kaikki tettävissä en osapu taattu. saman tarvita olten luotettua laisina, tietoje n vaihdo käyosapuolta Lohkoketjut välittäjänä. ssa ei toteut koodilla. Näin mikää etaan avoim se määrä ella lähde n yksitt ämään teknologianäinen taho ei ta, vaan pääsen määrä ä käyttä kehityssuunnasjien enem mistö. KAIKILLA NÄKYM ON YHTEINE Ä TAPAH N TUMIIN. PRESIIS teksti ANNE PYLVÄS 6 PRESIIS 2.17 PRESIIS sille, opettajille ja opiskelijoille suunnattua uutiskirjettä. SOSIAALINEN MEDIA Standardeja voi hankkia SFS:n verkkokaupasta tai SFS Online -palvelusta. Presiissidosryhmälehdessä käsiteltiin vuonna 2017 muun muassa lohkoketju- ja terveysteknologiaa, sisäilman laatua ja betonin valmistusta. Sosiaalisen median kautta SFS pyrkii tavoittamaan erityisesti tahoja, joille standardisointi ei ole vielä tuttua. SFS löytyy Twitteristä, LinkedInistä ja SlideSharesta. SFSedu on myös Facebookissa. MITEN PALVELUISTA SAA LISÄTIETOA? Lisätietoa SFS:n palveluista saa verkko-osoitteesta ja SFS:n tietopalvelusta, puh

18 Hallinto Hallinto, organisaatio ja henkilöstö SFS:n ja suomalaisen standardisointijärjestelmän tehtävä on lisätä suomalaisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kiinnostusta standardisointia kohtaan sekä standardisoinnin hyötyjen tuntemusta. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiselle tiedottaa standardisoinnista ja standardeista toimia kansallisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuskanavana varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä markkinoida ja myydä standardeja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita. SFS:n missio Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. SFS:n visio Johdamme huippuluokan standardisointiyhteistyötä edistäen kasvua ja tuloksellisuutta. SFS:n strategiset painopistealueet strategiakaudella : Standardisoinnin tunnettuuden kasvattaminen Standardisointiin osallistumisen aktivointi Standardien käytön lisääminen Standardisointijärjestelmän kehittäminen HENKILÖSTÖ SFS:ssä työskenteli vuonna 2017 keskimäärin 46 henkilöä, joista 70 prosenttia oli naisia ja 30 prosenttia miehiä. Sisäisessä viestinnässä otettiin käyttöön uusittu intranet, jossa on helppo hallinnoida päivittäisessä työssä tarvittavaa tietoa. Henkilöstölle järjestettiin kieli-, IT-, esimiesja esiintymistaidon koulutusta sekä ammatillista koulutusta osasto- ja henkilökohtaisesti. Hallitus MATTI MIKKOLA (puheenjohtaja) toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry ANTTI JOENSUU (varapuheenjohtaja) johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö ANDERS ANDTBACKA johtaja, Uponor Oyj TIMO HEIKKA sidosryhmäjohtaja, Stora Enso Oyj ESKO KESKINEN johtaja, Teknologiateollisuus ry JUHA LUHANKA toimitusjohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry HEIKKI UUSITALO teknologiajohtaja, ABB Oy HELENA VÄNSKÄ toimitusjohtaja, Öljy- ja biopolttoaineala ry KASVATAMME SUOMALAISTA KILPAILUKYKYÄ STANDARDISOINNIN KEINOIN. 18

19 Organisaatiorakenne Standardisointi Antti Karppinen (CEN-standardisointi) Susanna Vahtila (ISO-standardisointi) Julkaisutoimi Susanna Vahtila Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine SFS:N JÄSENET Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssiala ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetusministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Standardisointilautakunta Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Viestintä Karina Vikman SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoministeriö Valtiovarainministeriö Yhteinen Toimialaliitto ry Ympäristöministeriö Öljy- ja biopolttoaineala ry STANDARDISOINTILAUTAKUNTA Standardisointilautakunta vahvistaa standardisoimistyön yleiset periaatteet ja menettelyohjeet sekä vahvistaa puhtaasti kansalliset standardit. Puheenjohtaja Kemianteollisuus ry johtaja Sami Nikander Business Finland asiantuntija Pekka Ollikainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK asiantuntija Niina Harjunheimo Finanssiala ry turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Kemesta ry asiamies Jouni Valtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto erikoistutkija Jarkko Vuorinen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry toimitusjohtaja Hanna Järvenpää Metsäteollisuus ry innovaatioasioiden päällikkö Alina Ruonala-Lindgren Muoviteollisuus ry toimitusjohtaja Vesa Kärhä Palvelualojen työnantajat PALTA ry kehityspäällikkö Reino Ratilainen Rakennustuoteteollisuus RTT ry johtaja Antti Koponen TEK ry, AKAVA ry ja SAK ry DI Timo Ali-Vehmas Teknologiateollisuus ry asiantuntija Arto Kivirinta SESKO ry toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) johtaja Tuiri Kerttula Työ- ja elinkeinoministeriö vanhempi hallitussihteeri Laura Holkko VTT Expert Services Oy tekninen johtaja Matti Lanu Yhteinen Toimialaliitto ry standardisointipäällikkö Kimmo Konkarikoski Öljy- ja biopolttoaineala ry erityisasiantuntija Virpi Nummisalo 19

20 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ja toimialayhteisöissä ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa käytiin erillisteemoina Strategia 2020:n mukaisesti läpi viestintään, markkinointiin ja myyntiin, varainhoitoon sekä eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin liittyviä asioita. Hallituksen tueksi perustettiin varainhoitovaliokunta, joka vastaa sijoitustoiminnan kehittämisestä SFS:n sijoitussuunnitelman puitteissa. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin uutta SFS-standardia eli 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 (1 509 kpl). Suomeksi käännettynä julkaistiin 243 standardia (2016: 302). Vuosittain vahvistettujen standardien määrä kasvoi, kun taas suomeksi käännettyjen standardien määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna, rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2017 projektirahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä euroa (2016: euroa). milj. euroa vs. 2,1 milj. euroa vuonna 2016) johtuen kiinteistön alemmasta vuokrausasteesta. Kokonaistuotot olivat 7,6 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (2016: 7,4 milj. euroa). Valtion rahoituksen määrä oli edellisvuoden tasolla 1,3 miljoonaa euroa (2016: 1,3 milj. euroa). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 15,5 prosenttia (2016: 16,2 prosenttia). Valtion rahoitus kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, johon sisältyivät kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistuminen kansainväliseen standardisointityöhön ja standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpito. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 4,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat volyymin kasvusta johtuen 13,1 prosenttia 2,3 miljoonaan euroon (2016: 2,1 milj. euroa). Henkilöstökulut kasvoivat 2,7 prosenttia 2,9 miljoonaan euroon (2016: 2,8 milj. euroa). Toiminnan muut kulut nousivat 0,9 prosenttia 3,4 miljoonaan euroon. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (0,83 milj. euroa, ±0,0 prosenttia), toimialayhteisöavustukset (0,45 milj. euroa, ±0,0 prosenttia), kansainvälinen toiminta (0,34 milj. euroa, ±0,0 prosenttia), tietohallintokulut (0,53 milj. euroa, 23,5 prosenttia) sekä konttori- ja hallintokulut (0,43 milj. euroa, +20,7 prosenttia). Vuoden 2017 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 1,0 milj. euroa (2016: 0,85 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä +2,2 miljoonaa euroa (2016: +3,2 milj. euroa). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 1,2 miljoonaa euroa (2016: 2,4 milj. euroa). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 2,1 prosenttia (2016: 4,3 prosenttia). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,9 prosenttia (2016: 97,8 prosenttia). HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 46 (2016: 46, 2015: 49). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2,4 mil- TALOUS Vahvistetut SFS-standardit Vuoden 2017 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen hyväksi. Toiminnan alijäämä ( 1,0 milj. euroa) oli budjetoitua pienempi. Sijoitusomaisuuden tuotto ylitti asetetun pitkän aikavälin tavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa, joka on 10,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 ja 1,3 prosenttia yli budjetoidun. Suurimpana tekijänä budjettiylitykseen oli julkaisumyynnin hyvä kehitys. Toiminnan muut tuotot laskivat (1,8 Kpl Käännösten osuus

21 SFS:n hallitukseen kuuluvat alkaen: Juha Luhanka (vas.), Timo Heikka, puheenjohtaja Matti Mikkola, Anders Andtbacka, Antti Joensuu, Helena Vänskä ja Esko Keskinen. Kuvasta puuttuu Heikki Uusitalo. joonaa euroa (2016: 2,3 milj. euroa, 2015: 2,3 milj. euroa). Sisäisessä viestinnässä otettiin käyttöön uusittu intranet. Se toimii helppokäyttöisenä alustana päivittäisessä työssä tarvittavan tiedon hallinnassa ja keskustelussa. Henkilöstön koulutusta jatkettiin vuoden aikana yhteisellä kieli-, IT-, esimies- ja esiintymistaidon koulutuksella sekä osasto- ja henkilökohtaisella koulutuksella. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja teknologisten murrosten vaikutus eri alojen arvoketjuihin tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Kiihtyvällä vauhdilla etenevä digitalisaatio vaatii koko standardisointijärjestelmältä panostuksia prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Muutostarpeiden edellyttämiä toimia ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen merkitys suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksessa on huomattava. Tämä tulokomponentti on siihen kohdistuvista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n vakaa taloudellinen asema mahdollistaa muutostarpeiden huomioimisen sekä uuden strategian mukaiset toimet standardisoinnin tunnettuuden, siihen osallistumisen ja standardien käytön edistämiseen. Toiminnan rahoitus 2017 Muut 6 % Liikevaihto Milj. 6 Oma rahoitus 12 % Valtionrahoitus 15 % Myyntitulot 67 %