Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos nro 001932 Kaavoitus käynnistyy Håkansbölen kartanoalueella Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 15.9.2009 Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluvat Håkansbölen kartanoalue, siihen oleellisesti liittyvät talousrakennukset, ympäröivä omakotiasutus sekä ympäröivät virkistys- ja viljelyalueet. Alue rajautuu pohjoisessa Hakunilan urheilupuistoon, idässä Ponihakaan, etelässä Ojangon ulkoilualueeseen sekä Kormuniityn puistoon, lännessä Hevoshaantiehen ja niihin rajoittuviin asuntokortteleihin.
Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutoksen tavoitteet Håkansbölen kartanoalue oli Sandmarkin suvun omistuksessa vuodet 1905-2005. Håkansbölen alueen ensimmäinen asemakaava laadittiin vuonna 1995 yhteistyössä maanomistajan, Arvid Sandmarkin kanssa. Silloin asemakaavoitettiin kartanon maat ja myös Makasiininmäen alue, jonne sijoitettiin muutamia uusia asuinrakennusten paikkoja. Sandmarkin suku käytti kartanoa viime vuosina kesäaikoina suvun kesäpaikkana. Suurin osa Makasiininmäen vanhoista asuintaloista sekä uudet rakennuspaikat myytiin yksityisille 1990- luvulla. Vantaan kaupunki osti kartanoalueen ja sitä ympäröiviä maa-alueita Sandmarkin suvulta vuonna 2005. Koska kartano ja sitä ympäröivät maa-alueet siirtyivät yksityiseltä kaupungin omistukseen, tulee asemakaavaa myös tältä osin tarkistaa. Samalla tutkitaan mahdollisuutta lisätä asuinrakentamista Makasiininmäen pohjoispuolelle. Miten asemakaava muuttuu? Asemakaavaa valmisteltaessa kaupunki selvittää kartanoalueelle erilaisia käyttömahdollisuuksia. Vanha asemakaava oli laadittu siten, että kartanoalue toimi yksityiskartanona. Uusi asemakaava tulee määrittelemään kartanoalueelle monipuolisemman käytön. Myös rakennussuojelumerkinnät koko kaava-alueella alueella tarkistetaan ajan tasalle. Kartanoa ympäröivät yksittäiset rakennuspaikat sekä Makasiininmäen rakennuspaikat ja pihapiirit on inventoitu ja alueen maanomistajien kanssa tutkitaan sen mukaan alueen tulevaa maankäyttöä. Kartanon maakauppoihin liittyi myös maa-alueita Ratsumestarintien pohjoispuolelta. Myös Ratsumestarintien varteen tutkitaan paikkaa muutamalle uudelle asuntotontille. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne
Nykytilanne: Håkansbölen kartanoalueen merkitys on sekä valtakunnallinen että paikallinen. Kartanoalue rakennuksineen on Suomen kartanoiden joukossa ainutlaatuinen, koska kartanon päärakennus ja pihapiirit ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä tilassa. Nykyinen päärakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema ja kartanon puistosuunnitelman on laatinut Svante Olson. Myös päärakennuksen irtaimistoa on hyvin säilynyt ja se on myös osa alkuperäistä Armas Lindgrenin suunnittelemaa kokonaisuutta. Suunnittelualue on suurelta osin Vantaan kaupungin omistamaa maata., joten kaupungin rooli alueen kehittäjänä on keskeinen. Maanomistajat: Suurimaan osan suunnittelualueesta omistaa Vantaan kaupunki. Kaava-alueelle sijoittuu lisäksi 9 yksityistä maanomistajaa. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaalean ruskea), aluetta halkoo liikennetunnelivaraus (katkoviivat) ja keltainen viiva rajaa alueen eteläreunan osaksi Kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä. Alue rajautuu osittain myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (vihreä vaakaviivoitus) sekä virkistysalueeseen (vihreä). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006.
Vantaan yleiskaavassa (Kv 2007) alue on merkitty Palvelujen alueeksi P2, Lähivirkistysalueeksi VL, Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi VU sekä maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (harvempi vinoviivoitus), kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (tiheämpi vinoviivoitus) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007. Yleiskaava on suurimmalta osaltaan tullut voimaan 25.2.2009. Maanomistus
Asemakaava: Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Hakunila K 4013-4014 (nro 940100, SisM 30.9.1969), Hakunila 1 (nro 941000, SisM 30.6.1970) ja Hakunilan urheilupuisto (nro 940600, YM 1995). Lisäksi on voimassa seuraavat asemakaavan muutokset: 001324 (YM 21.4.1997) ja 001530 (Kv 16.12.2002). Asemakaavan mukaan alueella on erillispientalojen ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueita, joilla ympäristö säilytetään, sosiaalitointa palvelevien laitosten ja asuntoloiden sekä asuinrakennusten korttelialue ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Lisäksi alueella on katu- ja virkistysalueita.
Laaditut selvitykset: Vantaan tilakeskus on teettänyt selvityksen: Håkansbölen kartano, - päärakennuksen historiaselvitys 2007, arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Vantaan kaupunkisuunnittelu on teettänyt kaavatyön esiselvitystyön: Håkansbölen kartanoalue, historiaa, rakennuskannan inventointi ja maankäytön vaihtoehtoja 27.4.2009, arkk. tsto Schulmann Oy. Vantaan kuntatekniikan keskus on teettänyt selvitykset: Håkansbölen kartanonpuisto - Puistohistoriallinen selvitys ja restaurointiehdotus 2005, Eeva Rapola, sekä Håkansbölen työväenmäen maisemaselvitys ja täydennysrakentamisen vaihtoehtoja, asemakaavatyön esiselvitys 1.4.2008. Vantaan kaupunginmuseo on teettänyt historiaselvityksen: Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi vuonna 2007 (Museovirasto, Rho). Ketkä ovat osallisia? Asemakaavan muutosalueen maanomistajat, maanvuokraajat, rajanaapurit, lähipiirin naapurit ja asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, sekä itsensä osallisiksi mieltävät. Vantaan kaupungin asukkaat ja luottamuselimet sekä Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt ja niiden työntekijät tai heidän edustajansa. Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus. Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Tiehallinto / Uudenmaan tiepiiri. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, YTV, Hakunilan aluetoimikunta, seurakunnat, Vantaan Energia, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj ja muut tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt, Vantaan ympäristöyhdistys. Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön lähtökohdat, tavoitteet, alustava maankäyttöluonnos, arvioitavat vaikutukset ja osallistumismenettelyt on esitetty tässä asiakirjassa eli osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Asiakirjaa täydentää selvitystyö: Håkansbölen kartanoalue, historiaa, rakennuskannan inventointi ja maankäytön vaihtoehtoja 27.4.2009. Työn kuluessa tähän OAS -asiakirjaan voidaan tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisimpään versioon voi tutustua internetissä (www.vantaa.fi/ kaupunkisuunnittelu) tai Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa Tikkurilassa (Kielotie 28). Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kuulemiskirje lähetetään suunnittelualueen maanomistajille, naapureille ja viranomaisille heidän mielipiteidensä kuulemiseksi. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Kaavamuutoksen nähtävilläolosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaulullakaavoitustyön vaiheista ilmoitetaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa lehdessä, joka jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. Asemakaavaprosessin eri vaiheet on esitelty tämän OAS -suunnitelman viimeisellä sivulla. Kaavamuutoksen nykyinen vaihe on korostettu harmaalla taustalla.
Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Lisäksi arvioidaan erityisesti: kaupunki- ja maisemakuvaa sekä korttelirakennetta osana ympäröivää kulttuurimaisemaa alueenkäytön vaikutusta palveluihin asemakaavan muutoksen vaikutukset alueen luontoarvoihin liikenteen kasvun ja pysäköintiratkaisujen vaikutuksia eri liikkumismuotojen turvallista toimintaympäristöä ja joukkoliikenteen saavutettavuutta Sopimukset Vantaan kaupungin tilakeskus on esittänyt asemakaavan muuttamista kartanoalueen osalta. Vantaan yrityspalvelut on esittänyt asemakaavan muuttamista muiden kaupungin omistamien maiden osalta. Mikäli alueen maanomistajat haluavat kaavamuutosta ja/tai tonttijaon muutosta omistamilleen maille, tulee heidän tehdä myös kaavamuutoshakemus. Asemakaavaa laadittaessa voidaan samassa yhteydessä laatia alueelle myös uusi tonttijako. Asemakaavan muutoksesta ja tonttijaon muuttamisesta tai laatimisesta kaupunki voi myös periä maaomistajilta korvauksen. Mikäli asemakaavan sisältö ei oleellisesti muutu maanomistajan mailla, ei synny myöskään velvollisuutta kaavamuutoskorvauksiin. Kaavamuutoksen käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö on käynnistynyt 20.5.2009. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa on arvioitu tammikuulle 2010, nähtävilläoloaika on 30 vrk (MRA 27 ja 32 ). Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavamuutoksen suunnittelija Asemakaavasuunnittelusta vastaa aluearkkitehti Anitta Pentinmikko ja kaavakonsulttina toimii arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Osoite: Anitta Pentinmikko, Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa, puh. 8392 2677, fax 8392 3458, sähköposti: ani.pentinmikko@vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 15.9.2009 aluearkkitehti Anitta Pentinmikko Lakiviitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus: MRL 6, 62-64 ; MRA 30 32. Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 ; MRA 27, 32. MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus
ASEMAKAAVAN KULKU. Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi, johon osallistuvat kaavoittajat (suunnittelusta vastaavat virkamiehet), osalliset (kunnan asukkaat, yritykset, yhteisöt), viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, jne.) ja päättäjät (kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto). Seuraavassa on esitetty yksinkertaistettuna asemakaavan laatimisen vaiheet. Ennakkoneuvottelut kaavan muuttamisesta ja päätös kaavan laatimisesta Kaavamuutoksen hakija neuvottelee aluearkkitehdin kanssa kaavoitustarpeesta. Kaavan laatiminen tai muuttaminen käynnistyy kaupungin aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta. Virallinen kaavamuutoshakemus on tehtävä kirjallisesti ja samalla on sitouduttava korvaamaan kaavatyöstä aiheutuvat kustannukset (MRL 59 ). Kaavatyö liitetään kaupunkisuunnittelun suunnitteluohjelmaan, jonka hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Suunnitteluohjelma tehdään kaksi kertaa vuodessa. Siihen voi tutustua Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa, yhteispalvelupisteissä ja internetissä. Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Kuntalaiset saavat tietää kaavatyön käynnistymisestä esim. Vantaan Sanomien Virtaalin kautta, missä kaupunkisuunnittelu toimittaa säännöllisesti omaa palstaa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma "OAS" (MRL 63 ), Tiedottaminen kaavan lähtökohdista, tavoitteista ja vaihtoehdoista (MRL 6 ja 62 ), Osallisten mielipiteet kaavoituksesta (MRL 62 ) Kaavan laatiminen aloitetaan tekemällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka lähetetään suunnittelualueen maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. OAS:ssa kerrotaan, mihin kaavoitetaan, mitä ja miksi kaavoitetaan, mitä vaikutuksia arvioidaan ja mitkä ovat arviointimenetelmät, miten ja milloin kaavoitukseen voi osallistua, miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan sekä kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa. Osallistumisja arviointisuunnitelman pohjalta kuntalaiset ja muut osalliset voivat arvioida kaavahankkeen vaikutuksia ja lausua siitä kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavoittajalle. Osallinen voi esittää neuvottelua ympäristökeskukselle osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS on nähtävillä internetissä (www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu) ja Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28, katutaso). Kaavaluonnos Kaavaluonnoksessa esitetään suunnittelualueelle alustavasti kaavailtu maankäyttö. Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRL 65, MRA 27 ja 32 ), Osallisten muistutukset kaavaehdotuksesta (MRL 65 ) Mielipiteiden kuulemisen, neuvotteluiden ja luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaupunkisuunnittelussa asemakaavaehdotus, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät. Käsittelyiden jälkeen kaavaehdotus ja siihen liittyvä selostus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Jos kaavaehdotus on vaikutukseltaan vähäinen, se on nähtävillä 14 päivää. Kuntalainen tai muu osallinen voi tehdä nähtäville asetetusta asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen, joka on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot. Muistutusten ja lausuntojen perusteella kaavaehdotusta voidaan tarkistaa. Jos ehdotus on muuttunut olennaisesti, laitetaan se vielä uudestaan nähtäville. Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Olennaisesti muutettu kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Uudet asemakaavat ja merkittävät muutokset hyväksyy kaupunginvaltuusto. Muiden kuin merkittävien kaavojen osalta valtuusto on siirtänyt päätösvallan kaupunginhallitukselle. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan osallisille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Muutoksenhaku kaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 188 ) Hyväksymispäätöksestä voivat kuntalaiset halutessaan valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Vantaan kaupunkisuunnittelu julkaisee nähtävilläolo-, hyväksymis- ja voimaantulokuulutukset kaupungintalon ala-aulan ilmoitustaulun ja internetin lisäksi Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.