Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri
Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.
Tällä hetkellä kansallista koulutuspolitiikkaa leimaa lyhytjännitteisyys Koulutuspolitiikan visio ja suunta eivät nouse riittävästi esille yksittäisten toimenpiteiden varjosta Tämä näkyy selvästi ammatillisen koulutuksen reformissa, jossa vision ja suunnan sijaan keskitytään keinoihin ja mikromanagerointiin Perusopetuslain kokonaisuudistuksen valmistelu tulisi aloittaa tällä hallituskaudella (SiSu)
Paikallinen päätösvalta turvaa ja mahdollistaa tasa-arvoisen ja alueen tarpeiden mukaisen koulutuksen toteuttamisen.
Selkeä kansallinen visio ja suunta sekä tavoitteellisesti toimintaa ohjaava lainsäädäntö takaavat mahdollisuudet parhaisiin paikallisiin ratkaisuihin Alueellinen yhteistyö esim. toisen asteen koulutuksessa Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö Ei ryhmäkokosäädöksiä
Palveluissa on toimintakulttuuri, jossa jokainen ihminen kokee olevansa hyväksytty.
Johtamisen merkitys toimintakulttuurin luomisessa Johtamisosaaminen ja -koulutus keskeistä Kunnan johto, sivistystoimen johto, oppilaitoksen johto Kuntaliiton huippujohtajakoulutus sivistystoimenjohdolle käynnistymässä Rehtoreiden laaja-alainen työ vaatii johtamisosaamista
Ylläpidetään yhdessä jatkuvaa keskustelua koulutuksen suunnasta ja arvopohjasta, vahvistetaan osaamista ja toimintakulttuuria.
Tulevaisuuden sivistyskunta Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Muutos haastaa niin valtiota kuin kuntiakin Miten turvaamme koulutuksellisen tasa-arvon kaikilla koulutuksen osa-alueilla? Miten saamme riittävät resurssit ja miten ohjaamme niiden käyttöä?
Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 3
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 14.9.2016 Terhi Päivärinta johtaja
Kulttuuri Lukiokoulutus Liikunta Nuoriso Perusopetus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Elinkeino- ja työllisyyspalvelut 14.9.2016 Terhi Päivärinta johtaja
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % ulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Materiaalin ostot 7% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % (toimintamenot + Muut henk.menot 9% investoinnit) Palvelujen ostot Valtionosuudet 12 % Toimintatulot 12% 23 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. 14.9.2016 Terhi Päivärinta johtaja Lähde: Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunnan toimintaedellytykset Miten taataan riittävät resurssit tulevaisuuden kunnan palveluiden järjestämiseen? Miten toimivat palveluiden rajapinnat suhteessa maakuntiin? Miten kunta organisoituu? 14.9.2016 Terhi Päivärinta johtaja
Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit
Kuntien ja maakuntien yhteistyö Maakuntien ja alueen kuntien yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää. Kunnan ja maakunnan palvelujen rajapintoja ja työnjakoa on selkiytettävä. Maakuntien on annettava kunnille konkreettista tukea, tietoa ja asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävissä. Yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti.
Hallituksen kärkihankkeet Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet» http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/?lang=fi Lasten ja perheiden palvelut (LAPE)» http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsi-japerhepalveluiden-muutosohjelman-rahoitushakukaynnistyy