Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon Suomessa lisääntyvistä Itämeren lohista. Hyvät uutiset: - Perämeren lohijokien vaelluspoikastuotanto on kymmenkertaistunut vuodesta 1997. - Pohjanlahden lohisaaliissa oli 15 vuotta sitten alle 20% villiä kantaa, nykyään tilanne on niin, että alle 20% on enää viljeltyä kantaa. Huonot uutiset: - Perämeren luonnonlohijoet ovat tutkijoiden mukaan lähellä pitkäaikaisen elvyttämisen ja suojelun mahdollistavaa vähimmäistasoa. - Lohi/ vaelluskalojen kutuvaellus pysähtyy tai loppuu kokonaan, mikäli pyynti jatkuu Itämeren pääaltaalla edelleen samalla teholla kuin nyt tai kasvaa entisestään. Ruotsi on ilmoittanut siirtävänsä lohenkalastuksen pohjoiseen ja lopettavansa avomeren ammattikalastuksensa Itämerellä 2013. - Tulevaisuudessa heillä lohikiintiö on tarkoitus pyytää jokisuiden lähistöiltä ja rannikoilta? Suomi on kuulemani mukaan menossa samanlaiseen käytäntöön mukaan! - Mielestäni tässä ei ole mitään järkeä, mikäli lohikiintiötä ei pienetä. - Saaliskiintiöistä onkin keitetty lohisoppaa kauan eikä selkeisiin parantaviin toimiin ole kyetty. - Kiistely saaliin jaosta on lopetettava ja kalastusta tulee tarkastella lohen/ vaelluskalojen kannalta. Minkälaista kalastusta ja kuinka paljon
kannat kestävät yleensäkin kalastaa. - Mielestäni nyt olisi vihdoin aika ottaa ratkaiseva askel luonnon lohen/ vaelluskalakantojen kasvattamiseen. Miksi tarvitaan kansallista lohi/ vaelluskalastrategiaa? Vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen parantaminen. - Lohi/ meritaimen sekä muut vaelluskalamme tarvitsevat koski ja virtapaikkoja lisääntymiseen ja poikasvaiheen kasvulle. - Vaelluskalojemme luontainen elinkierto edellyttää esteetöntä kulkumahdollisuutta jokien poikasalueiden ja järvien/ meren syönnösalueiden välille. - Kalojen luonnonlisääntymisestä mahdollistava toiminta ja kantojen palauttaminen luonnolliseen elinympäristöönsä tulee olla keskeinen tavoite. - Kalojen vaellusmahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä tulee toteuttaa erityisesti niissä vesistöissä, joissa on edellytyksiä kansallisesti ja paikallisesti merkittävien vaelluskalakantojen kotiutukselle, ja niiden elvyttämiselle tai jopa suojelulle. Uhanalaisten vaelluskalakantojen tilan parantaminen. - Uhanalaiset vaelluskalakannat Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksessa määriteltiin mm. Itämeren lohi ja meritaimen erittäin uhanalaisiksi, taimen ja vaellussiika uhanalaisiksi. - Tästäkin syystäkin meitä lähellä oleviin kutuvaellusjokiin kuten Simo- Tornio Muoniojoki ja Kemijoki ja sen sivujoet Ounasjoki, sekä Kemijoen latvavedet sivujokineen, jotka ovat potenttiaalisia vaelluskalojen lisääntymisalueita. Joten näihin jokiin nousukaloilla tulee olla esteetön pääsy kutukarkeloihin. Vesistörakennettuihin jokiin tulee rakentaa kalaportaat, mikäli ne on kansantaloudellisesti järkevä toteuttaa, sekä nousukkaita riittää. - Strategian tärkeimpänä päämääränä tulee kuitenkin olla uhanalaisen ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen turvaaminen, vaikka kalanviljelyn avulla tapahtuvat tuki-istutukset jokien alkuperäiskantaa käyttäen,
istutuksissa tulee ottaa käyttöön istukkaiden rasvaeväleikkaus, jonka toteuttamisen jälkeen kaikki rasvaevälliset, villit lohet /meritaimenet ja taimenet on vapautettava. - Nousujokien edustalle määritetään kutuvaelluksen aikaan riittävän laajat rauhoitusalueet, jotka ulottuvat jokisuusta sisäsaariston ulkopuolelle, alueelle, missä kutuvaelluksella olevien kalojen vaellusta ei voida estää asettamalla pyydyksiä salmiin ja kapeikkoihin. - Mielestäni näin uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden lisääminen ja säilyttäminen. - Vaelluskalojemme heikko tila johtunee pääasiassa ihmisten aiheuttamista vesiympäristön muutoksista, joista merkittävämpiä ovat virtavesien patoaminen ja jokienperkaukset, varsinkin jokien koskiosuuksia on radikaalisesti muutettu, sekä suurmetsä ja maatalous ja nykyisin kaivosteollisuus, jotka pilaavat vesiluotoamme. Kalastuksen säätely on tärkeä tukitoimi kalojen ja vaelluksen turvaamiseksi. - Tarvitaan joustavaa kalastuksen säätelyä koskien tasapuolisesti kaikkia kalastajaryhmiä ja kalastusta. - Kalastuksen säätelyllä jokivesistöissä ja vaelluskalojen syönnösalueilla toteuttavilla kalastuksen säätelytoimilla tulee edesauttaa riittävän kalamäärän nousu kutujokiin. - Näin säätelyn perusteet lähtevät kalasta eikä erottele kalastajia! - Kalastajaryhmät määritettävä perustuslain tasavertaisuuspykälän mukaisesti. - Kaikille kalastajille samat ja selkeät pelisäännöt! - Kalastusalueiden ja viranomaisten on joskus tehtävä kipeitäkin päätöksiä kalastuksen säätelyssä, lohen sekä muiden vaelluskalojemme turvaamiseksi. - Itämeren lohi /muiden vaelluskalakantojen kalastus Suomen rannikolla on järjestettävä niin, ettei se uhkaa Pohjanlahteen laskevien jokien heikkoja lohi/ vaelluskalakantoja, sekä rannikkokalastus on järjestettävä niin, että uhanalaisiin lohi/vaelluskalakantoihin kohdistuva sekakantakalastus Suomen rannikoilla minimoidaan. - On pyrittävä pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun, jotta alueellista
yhteistä tahtotilaa voidaan rakentaa. Yhteistyö keskeinen intressi ryhmien välillä. - Vaelluskalojen palauttamisen vaikutusalueet ovat yleensä laajoja, laajalla alueella eri toimijoilla on erilaisia tavoitteita ja intressejä, joita ei sovi missään tilanteessa väheksyä. Jos meillä ja muilla eri ryhmittymillä ei ole yhteistä tahtotilaa edistää lohi/vaelluskalastrategiaa ja sitoutua sen toteuttamiseen, niin vaelluskalojen palauttamisen onnistumisen edellytykset ovat melko heikot. - Tulisikin perustaa alueellinen yhteistyöryhmä, jossa olisivat mukana kalastusalueet (kalatalousalueet), alueen osakaskunnat, ammattikalastajat (elinkeinokalatalous) vapaa-ajankalastajat (käyttäjät), vesivoimayhtiöt, metsähallitus, kunnat, matkailuyrittäjät ja kalatalousviranomaiset. (ympäristö ja luonnonsuojelujärjestöt )? Lohi/ vaelluskalastrategiassa. - Tarvitaan tutkimusta ja seurantaa. - Esimerkkinä voinee ottaa vaikka Ounasjoki joka on tätä päivää, sekä Kemijoen latvavedet tulevaisuudessa. Tarvitaan etukäteisarvio lohen, meritaimenen/taimenen luonnonkierron onnistumisen todennäköisyydestä. Arviota varten tarvitaan tutkimustietoa poikasten kuolleisuudesta mm. Kemijoen patoaltaissa ja voimalaitosten turbiineissa, sekä lisääntymisen onnistumisen mahdollisuuksista lohen ylisiirtokokeiluun ja kokeisiin perustuen. Rahoitusvälineet - Kalatalousrahastosta voitaisiin myöntää taloudellista tukea lohen ja meritaimenen palautusistutusten tekemiseksi jokiin. - Toiminnalla voidaan nopeuttaa lohikantojen palauttamista useisiin padottuihin lohijokiin, kuten esim. Kemijokeen, jonka voimalaitospatojen yläpuolisilla alueilla on edelleen merkittäviä vaelluskalojen poikastuotantoalueita. Kiitos! Lapin Vapaa-ajankalastajat ry
Jorma Kaaretkoski Ivalontie 2057 puheenjohtaja 99600 Sodankylä puh. 040 5696488 sähköposti: puheenjohtajalvk@gmail.com