KS:n SOTE2020 Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen - Ikäystävällinen ympäristö, yhteisöllinen asuminen ja palvelut Seminaari 11.2.2016 Palvelujohtaja Risto Kortelainen
Haasteet (1) Iäkkäiden asukkaiden palveluihin kohdistuvat paineet johtuvat ensisijaisesti väestön ikääntymisestä. Väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Jyväskylässä 75 vuotta täyttäneiden määrän on ennustettu kasvavan nykyisestä 9 700 asukkaasta lähes 15 000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Keski- Suomessa 22 500 asukkaasta 31 900 asukkaaseen samana aikana. Maakunnan vanhuspalveluiden palvelurakenteessa on sitoutunut korostuneesti voimavaroja ympärivuorokautiseen asumiseen ja hoitoon (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaishoidon laitospalvelut). Tämä on tapahtunut osin hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn, kotona asumisen tukemisen ja kotihoidon tehostamisen sekä omais- ja perhehoidon kehittämisen kustannuksella. Keski-Suomessa 75 vuotta täyttäneistä omassa kodissa asuu vain 89,7 prosenttia asukkaista, kun esimerkiksi merkittävästi kotona asumisen tukemiseen ja kotikuntoutukseen panostaneen Eksoten alueella omassa kodissa asuu 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Myös muita esimerkkejä on. Ja tämä näkyy myös kustannuksissa.
Keski-Suomessa 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 75-45000 40000 36646 39861 41604 35000 31959 30000 25000 22531 25319 20000 15000 10000 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Keski-Suomessa 85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 85-18000 16000 15603 14000 13697 12000 10000 8000 6000 6442 7176 8206 9808 85 4000 2000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Haasteet (2) Jos nykyisellä palvelurakenteella ja toimintamalleilla jatketaan, tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa lisää Keski-Suomessa. Jos Jyväskylässä säilytetään vanhuspalvelujen nykyinen peittävyystaso ja sen mukaiset voimavarat, tarkoittaa 50 prosentin 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrän nousu laskennallisesti noin 500 työntekijän lisäystä vanhuspalveluihin. Hoitohenkilökunnan saatavuus on jo pidemmän aikaa ollut haastavaa ja mahdollisuudet lisätä absoluuttista henkilöstön määrää ovat rajalliset. Tähän vaikuttavat tarve hillitä julkisia kustannuksia, mutta myös huoltosuhteen muutoksesta johtuva työvoiman väheneminen. Puolestaan, jos tavoitellaan samaa palvelurakennetta kuin esimerkiksi Eksotessa on, tullaan toimeen jokseenkin nykyiselllä ympärivuorokautisen hoidon ja asumisen paikkamäärällä seuraavat 10 vuotta.
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestööstä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 88,8 88,7 91,3 91,1 91 90,9 90,9 90,6 90,5 90,4 90,3 90,2 90,2 90,2 90,1 90 89,9 89,7 89,4 92,5 86 87 88 89 90 91 92 93
Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus % 75 vuotta täyttäneet Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 46,5 45,4 44,9 44,7 44 43,6 43,3 43,2 41,7 41,3 41,1 40,9 40,8 40,7 40,6 40,3 39,2 37,9 37 34,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Kehittämislinjat (1) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen vanhuspalveluiden osakokonaisuudessa on haettu linjoja sille, millaista palvelurakennetta tavoitellaan maakunnan iäkkäiden palveluissa ja miten vastataan iäkkäiden määrän lisäyksestä aiheutuvaa palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuun. Maakunnan vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelmaluonnos on ollut kommentoitavana Palveluntuotannon kehittämisen tavoitteena on kohdentaa käytettävissä olevat voimavarat niin, että nykyvoimavaroilla kyetään vastaamaan mahdollisimman hyvin ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen myös jatkossa. Tämä edellyttää palvelurakenteen ja toimintamallien muutosta. Jyväskylässä tavoitteeksi asetetaan se, että 93 prosenttia 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden osuus on 89,5%. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden kotona tai kodin omaisessa ympäristössä asuvien osuuden odotetaan nousevan 95 prosenttiin Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen tavoitteen mukaisesti.
Kehittämislinjat (2) Jyväskylän nykyistä palvelurakennetta kevennetään panostamalla omaehtoista kotona asumista tukevien kevyempien palveluiden ja tukitoimien sekä asumisratkaisuiden kehittämiseen. Näin hillitään ympärivuorokautisen asumis- ja laitospalveluiden tarpeen lisäystä. Keskeisimmät keinot vaikuttaa vanhuspalvelujen palvelurakenteeseen ovat: 1) ikääntyneen väestön osallisuuden, tiedon ja taitojen lisääminen, 2) yhteisöllisyyden edistäminen sekä 3) asumismuotojen kehittäminen monimuotoisemmiksi.
Jyväskylän nykyistä vanhuspalvelurakennetta tullaan keventämään merkittävästi vuoteen 2025 mennessä Yhteensä noin 93% 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodin omaisessa ympäristössä Jyväskylän vanhuspalvelurakenne vuonna 2025 1 Valtaosa ikääntyneistä asuu kotona 2 Nykyistä isompi osa asuu kodinomaisessa ympäristössä, jossa palvelut ovat helposti saatavilla 3 Nykyistä pienempi osa ikääntyneistä on ympärivuorokautisten palveluiden piirissä 4 Laitospalveluita tarvitsee vain murto-osa väestöstä Valtaosa ikääntyneistä asuu kotonaan joko ilman palveluita tai omaehtoisesti hankittujen palveluiden avulla. Tukena erilaiset asumisratkaisut. 15-20% ikääntyneistä asuu omaehtoisesti kotonaan tai senioriasumisessa mm. kotihoidon ja omaishoidon turvin. Asumisyksiköissä ikääntynyt voi asua vaikka loppuun saakka palvelutarpeen kasvaessa Ympärivuorokautisessa asumisessa asuu tulevaisuudessa noin 6-7 % ikääntyneistä. Tehostettua palveluasumista korvataan uusilla asumismuodoilla. Vain erittäin huonokuntoiset ja paljon sairaanhoidollista ja lääkärin tukea tarvitsevat jatkossa laitoshoitoa (noin 1% ikääntyneistä). Laitoshoidon lisäksi tarvitaan lyhytaikaishoitoa tkvuodeosastoilla ja esh:ssa. Palvelurakenteen keventyminen edellyttää palveluntuotannon vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantumista *Vuoteen 2030 osuuden odotetaan nousevan 95 %:iin Keski-Suomen sote 2020-hankkeen tavoitteen mukaisesti.
Vanhuspalvelujen palvelurakenteen keventäminen siirtää painopistettä pois raskaista asumispalveluista Nykyinen vanhuspalvelurakenne vuonna 2015 Tulevaisuuden vanhuspalvelurakenne vuonna 2025 Tk-osastot 1,8% Pitkäaikainen laitoshoito 3% Tehostettu palveluasumine n 7-8% Säännöllinen kotihoito 10 % Tavallinen palveluasumine n 0,1% Asuu kotona 80% Omaehtoinen asuminen ja kotihoito 13-14 % Asuu kotona 79% Tehostettu palveluasumin en 6-7% Laitos 1% Lisäksi tarvitaan toimiva lyhytaikaishoito tkvuodeosastoilla ja esh:ssa
Kehittämislinjat (3) Iäkkäiden osallisuus ja itsemäärääminen Hyvinvoinnin edistämisessä ja peruspalveluissa korostetaan julkisen hyvinvointivastuun rinnalla korostetaan asukkaiden omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Asukkaiden valinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja asiakasohjautuvat toimintatavat yleistyvät (henkilökohtainen budjetointi, monituottajuus). Ennen säännöllisiä palveluja julkisen tehtävä on luoda edellytyksiä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen mm. tarjoamalla matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta (kulttuuri- ja liikuntapalveluista, järjestöjen ja yritysten tarjoamasta toiminnasta, seniorikioskit), Tämä tarkoittaa vanhuspalveluissa palveluohjauksen kehittämistä ja kotihoidon alueellisten keskusten avaamista. Osallisuuden lisääminen tarkoittaa käyttäjien mukaan ottamista palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen (palvelumuotoilu, kansalais- ja asiakasraadit) Pyrkimys vaikuttaa iäkkäiden asukkaiden valmiuteen suunnitella ja hakea ratkaisuja tärkeisiin elämän tilanteisiin. Mm. aiemmassa vaiheessa asumisratkaisujen tekeminen eri vaihtoehdoista. Elämäntyylit. Kaupungistumisen vaikutus vaihtoehtoihin. Hollannin Buurtzorg-malli esimerkkinä. Digitalisaation hyödyntäminen - ei jatkossa niinkään ikä- ja sukupolvisidonnasta.
Neuvontaa ja palveluohjausta tarjotaan jatkossa yhden keskitetyn toimiyksikön lisäksi alueellisissa toimintapisteissä, joiden yhteyteen sijoitetaan myös mm. kotihoidon alueiden kotihoitokeskukset Lähiyksiköt tuovat neuvonnan ja ohjauksen lähellä iäkkäiden asukkaiden omaan kaupunginosaa Lähi-OIVA : Pohjoinen / Palokka seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Pohjoisen alueen kotihoitokeskus Lähi-OIVA : Läntinen / Korpilahti seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Tilat tarvittaessa käytettävissä kotihoidon tiimitiloina Päiväkoti Kirjasto *Keskustaan yhdistetään kaksi päiväkeskusta yhdeksi isoksi Alueella alle 1000 65+-vuotiasta Alueella 1000-2000 65+-vuotiasta Alueella yli 2000 65+-vuotiasta Kyllikin kadun Seniorikampus ( Uusi-Kyllikki ): OIVA-keskus: matalan kynnyksen neuvonta (ja seniorikioski) ja palveluohjaus Kokoontumispaikka ikääntyneille Keskustan uusi päiväkeskus* sekä päiväaikainen perhehoito (muistisairaille ja omaishoidon asiakkaille) Kotihoidon sekä turva- ja vuorohoidon tilat Lääkäripalvelut ja muistipoli Kuntouttava toiminta Yhteisöllistä senioriasumista Lähi-OIVA : Itäinen Vaajakoski seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoimintaa Itäisen alueen kotihoitokeskus
SUURALUEITTAINEN IKÄRAKENNE 2014 Suuralueittain Yhteensä alle 16-vuotiaat % 16-64-vuotiaat % yli 65- vuotiaat % Kantakaupunki 26 954 2 159 8,0 % 19 423 72,1 % 5 372 19,9 % Kypärämäki-Kortepohja 11 475 1 719 15,0 % 7 836 68,3 % 1 920 16,7 % Lohikoski- Seppälänkangas 4 704 773 16,4 % 3 007 63,9 % 924 19,6 % Huhtasuo 9 011 1 482 16,4 % 5 948 66,0 % 1 581 17,5 % Kuokkala 17 122 2 951 17,2 % 12 284 71,7 % 1 887 11,0 % Keltinmäki-Myllyjärvi 7 574 1 242 16,4 % 5 246 69,3 % 1 086 14,3 % Keljo 6 008 1 421 23,7 % 3 887 64,7 % 700 11,7 % Halssila 5 808 1 109 19,1 % 3 714 63,9 % 985 17,0 % Säynätsalo 3 310 612 18,5 % 2 050 61,9 % 648 19,6 % Tikkakoski-Nyrölä 5 271 1 324 25,1 % 3 097 58,8 % 850 16,1 % Palokka-Puuppola 15 135 3 676 24,3 % 9 129 60,3 % 2 330 15,4 % Vaajakoski-Jyskä 14 775 3 086 20,9 % 9 229 62,5 % 2 460 16,6 % Kuohu-Vesanka 2 331 596 25,6 % 1 398 60,0 % 337 14,5 % Korpilahti 4 953 908 18,3 % 2 867 57,9 % 1 178 23,8 % Ei tietoa 1 349 213 15,8 % 960 71,2 % 176 13,0 % Yhteensä 135 780 23 271 17,1 % 90 075 66,3 % 22 434 16,5 % - Tikkakosken, Palokka-Puuppolan, Vaajakoski-Jyskän, Kuohu-Vesangan sekä Keljonkankaan alueiden väestörakenne on muuta Jyväskylää lapsivaltaisempi. - Kantakaupungin alueella, Lohikoskella, Säynätsalossa ja Korpilahdella yli 65- vuotiaiden osuus on muuta Jyväskylää suurempi.
Kehittämislinjat (4) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki Yhteisöllisyys on merkittävä voimavara, jota ei ole riittävästi hyödynnetty Julkisen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja tukea yhteisöllisyyden muodostumista lähiyhteisöissä ja myös asumisyksiköissä Iäkkäiden asukkaiden pärjäämisen kannalta ympäristösuhde on erityisen tärkeä, se kuinka lähiyhteisössä muodostuu sosiaalista tukea ja turvallisuutta. Sosiaalisen tuen lähteet ovat ensisijaisesti omaiset, läheiset, naapurit, vapaaehtoiset ja järjestötoimijat, joiden aktivoinnissa myös julkisella tärkeä merkitys (käytännössä toiminnanohjaajat, toiminnan sisältöjen tuottajat ja vapaaehtoiskoordinaattorit) Sosiaaliset verkostot tuottavat suuriman osan sosiaalisesta tuesta. Puhutaan varhaisen eläkeiän ruuhka vuosista, ns. care taking pool. Vanhusten pärjäämisen tukemiseksi voidaan suunnata myös uusia ryhmiä tekemää vapaaehtoistyötä mm. opiskelijat, työttömät ja maahanmuuttajia
Kehittämislinjat (5) Monimuotoiset asumisen ratkaisut ja vaihtoehdot Ikäystävällinen ympäristö, yhteisölliset asumisratkaisut ja vanhusten palvelut ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu tarjoavat perustan yhteisöllisyyttä tukeville asumisen ympäristöille, joilla on puolestaan vaikutusta palvelujen toimintamalleihin sekä myös tarpeeseen ja kysyntään. Palvelurakenteen ja toimintameallin muuttaminen enemmän kotona asumista tukeviksi niin, että aiempaa useampi iäkäs asukas voi asua kotona elämänsä loppuun. Julkisen tehtävänä on paitsi varmistaa asunnonmuutostöiden saatavuus edistää myös osaltaan ikääntyneelle väestönosalle soveltuvien asumisratkaisujen ja - vaihtoehtojen kaavoitusta, suunnittelua ja toteuttamista Muuttojen sijasta palveluja vahvistetaan toimintakyvyn muutosten mukaan. Ikääntyviä voidaan toki asukkaita tukea muuttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa alueille, joissa palveluita on saatavilla toimintakyvyn muutosta vastaavasti: asumisoikeusasunnot, seniorikorttelit ja jopa kaupungin osat (Hervanta) Tarvetta on juuri tämänkaltaisille välimuotoisille asumisratkaisuille, myös uudenlaisille perhehoidonyhteisöille (Kaarina) Asumisen tulee olla myös iäkkäiden asukkaiden saavutettavissa myös hinnaltaan
Päätelmiä (1) Iäkkäiden pärjäämisen ja toimintakyvyn kannalta tärkeä vaihde on aika ennen säännöllisiä palveluja. Tässä vaiheessa on paljon eri toimijoita mukana ja yhteisöjen merkitys suuri. Säännöllisten palvelujen alkaessa usein tarkastelukulma supistuu. Tilannetta katsotaan usein yksipuolisesti hoidon ja palvelujen näkökulmasta. Seniorirakentamista ja sen suunnittelua ovat pitkään ohjanneet hoito- ja hoivapalveluiden järjestämisen näkökulma. On rakennettu ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä, jotka asukkaan kannalta tarkoittavat makuuhuoneen ja kylpyhuone/vessan huoneistoja. Tosi asiassa 65 vuotta täyttäneistä vain joka kymmenes on säännöllisten palveluiden piirissä. Tähän asti palvelujen piiriin syntyneitä jonoja on pyritty suitsimaan palvelukriteereillä, jotka ovat toki perustuneet niukkoihin voimavaroihin. SOTE2020 hankkeen yhteisen näkemyksen mukaan palvelujen kysyntää tulee hillitä ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä eli pitämällä hyvää huolta niiden toimintakyvystä, joilla ei vielä ole säännöllisen palvelun tarvetta
Päätelmiä (2) Nyt järjestettävä vaihtoehtoja ikäihmisen seminaariin keskittyy ainoastaan hoivarakentamisen sijaan seminaarin nimen mukaisesti hakemaan mielekkäitä asumisen ratkaisuja iäkkäille asukkaille, kun nykyinen koti vaikeuttaa hänen arjessa pärjäämistään sijaintinsa, varustetasonsa, kokonsa tai kiinteistönhoidon haasteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta itsehallintoalueille eli maakuntiin vuonna 2019. SOTE uudistuksen jälkeen kunnille jää vastuu edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden ja iäkkäiden toimintakyvyn ja pärjäämisen kannalta oleellista on, miten kunta kykenee turvaamaan lähipalvelut, joukko- ja asiointiliikenteen, tietoverkot, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja miten kunta huomioi kaavoitus-, asunto-, turvallisuus-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussaan ikääntyvät kuntalaisensa eli kuinka IKÄYSTÄVÄLLINEN KUNTA ON.
Vanhuspalvelujen palvelualueen palveluprosessi ja -organisaatio
Vanhuspalvelujen palvelualueen tuottavuuden parantamisen päätavoitteet Kotona asumisen tukeminen Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto vuonna 2016. Työn optimoinnin ja sähköisen lukkojärjestelmän avulla voidaan odottaa huomattavaa säästöpotentiaalia. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Palvelurakenteen ja palvelukäytäntöjen muuttaminen enemmän kotona asumista tukeviksi niin, että aiempaa useampi iäkkäs asukas voi asua kotona elämänsä loppuun. Muuttojen sijasta palveluja vahvistetaan toimintakyvyn muutosten mukaan. Vertailukaupunki Kuopiossa, jossa on 75 vuotta täyttäneitä saman verran kuin Jyväskylässä, ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkoja 700 ja Jyväskylässä 1000.
Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa palveluihin tulee hillitä ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut ja monialainen kuntoutus Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja!!! 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita
Jotta paremmin pärjäisimme! Poissulkevista palvelukriteereistä pärjäämisen tukemiseen Tarmo hyvinvointia edistäviin ja kuntouttaviin palveluihin Mh+wc huoneistopolitiikan sijasta asumiseen houkuttelevia vaihtoehtoja Ryhmäkotirakentaminen jäihin, tilalle palvelukortteleita, -kampuksia, yhteisöasumista
Hyvinvointia edistävään ja kuntouttavaan työhön on varaa Mikäli strateginen linjaus palvelurakenteen suhteen pitää TP / LH Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu laskennallisesti kahteen asiakkaaseen HV edistäminen Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu lähes 300 asiakkaaseen Kotikuntoutus Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu 50-100 asiakkaaseen
Vastuun kolmijako hyvä ikääntyminen Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus