Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela



Samankaltaiset tiedostot
Kela kuntouttaja 2009

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

KELAn tukema kuntoutus

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Ammatillinen kuntoutusselvitys

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Nuorten ammatillinen kuntoutus

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kelan TYP-toiminta KELA

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Kelan asiantuntijalausunto

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Aktiivisen tuen avaimet

Keski-Suomen TE-palvelut

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

PÄIHDEPOTILAAT JA KELAN ETUUDET

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Työuupumus -kuntoutuskurssit

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Ammatillisen kuntoutuksen käytännön haasteet

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Transkriptio:

Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela

Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ( KKRL 566 / 2005) perusteella Kelan kuntoutus on -ammatillista kuntoutusta (KKRL 6 ), -vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta (KKRL 9 ) - kuntoutuspsykoterapiaa (KKRL 11a ) ja -ns. harkinnanvaraista kuntoutusta (KKRL 12 ) Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvia matkakustannuksia ja maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa.

Kelan kuntoutus 2009-2010 (2/2) 2010 2009 Muutos-% v:sta 2009 Vajaak. ammatill. kunt. milj. 25,9 25,5 1,4 Kuntoutujia 12 950 12 905 2,7 Vaikeav. lääk. kunt. milj. 116,8 112,6 3,8 Kuntoutujia 20 750 20 654 0,5 Harkinn.varainen kunt. milj. 94,6 96,5-1,9 Kuntoutujia 51 843 52 084-0,5 3 TAT/Tilastoryhmä 27.2.2002

4

5

6

7

8 8 Terveysosasto I Kuntoutusryhmä

Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjätahot Työeläkelaitokset Työelämään vakiintunut väestö (31492,15 / 5v.) Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus Taustalla tapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko Työhallinnon kuntoutus Työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat Kelan kuntoutus Työikäinen väestö, joka ei kuulu em. tahojen järjestämisvastuun piiriin. 9

Kelan ammatillinen kuntoutuksen kohderyhmät Työelämään vakiintumattomat työikäiset - Mm. pitkään työstä poissa olleet sekä työttömät, jotka täyttävät Kelan kuntoutuksen myöntämisedellytykset Nuoret -Ammatillinen kuntoutus mahdollisuutena saada ote työelämästä -Sosiaaliset kriteerit ja syrjäytymisen ehkäiseminen tulee ottaa tässä ryhmässä erityisesti huomioon Ryhmämuotoinen kuntoutustoiminta -Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille esim. TYK-kuntoutusta ja kuntoutuskursseja 10

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa vakuutetulle sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi, taikka 2) vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen. ks. Kelan kuntoutuslaki 6 11

Työkyvyttömyyden uhka = tilanne, jossa on todennäköistä, että vakuutetulle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke (osa/täysi), vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet tarkastelujakso n. 5 v. eteenpäin arvioidaan, aleneeko vakuutetun työkyky 2/5:lla tarkastelujakson aikana tarkoitettu lieväksi kriteeriksi (HE 3/2005) > tavoitteena kuntoutuksen varhainen käynnistäminen 12

Olennainen heikentyminen = työkyky on olennaisesti heikentynyt, jos ammatissa ja työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon > sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitukset ja vaikeudet työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä sekä > vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon hänen koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat nuoren kohdalla arvioidaan sairauden, vian tai vamman aiheuttamia olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa 13

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista jos sen avulla voidaan todennäköisesti ylläpitää tai parantaa vakuutetun työkykyä niin, että hän voi: Jatkaa terveydentilaansa sopivassa työssä tai Työelämästä pudottuaan palata terveydentilaansa sopivaan työhön taikka Siirtyä työelämään arvioinnissa otetaan huomioon kuntoutujan sairaus, ikä, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja työ sekä sosiaaliset ja taloudelliset seikat > arvioinnissa on keskeistä huomioida kuntoutujan kokonaistilanne 14

Toimenpiteet Kelan kuntoutuslain 7 :n mukaan Kela järjestää ja korvaa: Kuntoutustarveselvitys / kuntoutustutkimus Työkokeilu, työhönvalmennus, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Koulutus / koulutuskokeilu Ammatilliset kuntoutuskurssit Apuvälineitä työhön ja opiskeluun Työkykyä ylläpitävää valmennusta TYK Elinkeinotuki 15

16

17 24.11.2010

Kuntoutustarveselvitys Työikäisille ja nuorille, joiden työ- ja toimintakyvyssä on todettu rajoitteita, joiden vaikutuksia työssä selviytymiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin ei ole riittävästi selvitetty Mahdollisimman varhaisen vaiheen toimenpide Myönnettävissä myös harkinnanvaraisena Haastattelut, asiantuntijoiden arvioinnit ja kuntoutujan ja asiantuntijoiden keskustelut Kesto enintään kolme päivää Palveluntuottajan työryhmä laatii kuntoutusselosteen; johtopäätökset, arvio kuntoutustarpeesta ja - mahdollisuuksista 18

Kuntoutustutkimus Työ- ja toimintakyvyn rajoituksia ja ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä ei ole kyetty selvittämään terveydenhuollossa tms. Sairauden / vamman johdosta ammatinvalinnanohjauksen ja opinto-ohjauksen keinot eivät riitä koulutussuunnitelman laatimiseen Sosiaaliset tai suoriutumiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisestä 19

Kuntoutustutkimus Laaja lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen kartoitus asiakkaan tilanteesta Moniammatillinen työryhmä ja asiakas arvioivat edellytyksiä ja mahdollisuuksia Kesto enintään 15 päivää ja kolme seurantapäivää Moniammatillinen työryhmä laatii selosteen Asiakkaan kanssa laaditaan ammatillinen kuntoutussuunnitelma vaihtoehtoineen 20

Työkokeilu ja työhönvalmennus Kohderyhmä Terveydentilan tulee olla riittävässä määrin selvitelty ja hoitosuunnitelmien riittävän pitkällä työssä selviytymisen problematiikkaan paneutuminen Aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä sekä nuoret, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Tavoitteita mm. Työllistyminen / työelämävalmiuksien lisääminen ja parantaminen Erilaisiin ammatteihin tai tehtäviin soveltuvuuden selvittäminen Sopivan koulutusalan etsiminen, ellei työllistyminen ilman uutta koulutusta tai lisäkoulutusta ole mahdollista Kuntoutusprosessin myötä työelämässä pysymisen tukeminen Ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatiminen. 21

Työkokeilu Rakenne / kesto Enintään 40 vrk + 1-3 seurantapäivää alkukartoitus 3-5 vrk työkokeilu 15 35 vrk yksilöllisen tarpeen mukaan Työkokeilu joko kuntoutusyksikössä tai työpaikalla Kuntoutujan tukeminen työelämään yhteistyössä TEtoimiston kanssa Mahdollisuus siirtyä esim. työhönvalmennukseen 22

Työhönvalmennus Rakenne / kesto 120 vrk + seurantapäivät (3-23 vrk) / jos ei ulkopuolista työharjoittelua, kesto 60 vrk ilman seurantapäiviä Alkukartoitus 2 5 vrk Työharjoittelu on työhönvalmennuksen keskeisin osio ohjauskäyntejä ja puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa jatkuvuus, ajantasaisuus, kuntoutujan tukeminen Työelämätavoite nostettu selkeämmin valmennuksen tavoitteeksi Painotettu ulkopuolista työharjoittelua Verkostoyhteistyö TE-toimiston kanssa Työllistyminen avoimille markkinoille 23

Mielenterveyskunt. työhönvalmennus Kohderyhmä Ensisijainen työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus aina psyykkinen sairaus aikuiset henkilöt, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä sekä nuoret, joiden vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää sopiva koulutusala. Erityinen tarve pitkäkestoiseen tuettuun valmennukseen. Hoitosuhde terveydenhuoltoon, ensisijaisesti psykiatriseen yksikköön, mikäli psykiatrista yksikköä ei ole, tulee hoidosta vastaavalla henkilöstöllä olla mahdollisuus psykiatrikonsultaatioon 24

Mielenterveyskunt. työhönvalmennus Rakenne 240 vrk (n. 12kk) + 23 seurantapäivää Aina ennakkohaastattelu kuntoutuksen tavoitteet ja perusteet, käytettävissä myös hoitavan lääkärin B-lausunto Aluksi työharjoittelua palveluntuottajan omissa tiloissa Ulkopuolisessa työharjoittelussa aina vähintään 60 vrk, niin pian kuin se kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan on mahdollista ohjauskäyntejä ja puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa jatkuvuus, ajantasaisuus, kuntoutujan tukeminen 25

300 250 200 150 100 50 0 9 124 Terveysosasto I Kuntoutusryhmä Työhönvalmennus, saajien lukumäärä / Ikäryhmä 2007-2010 251 198 206 199 83 175 160 150 141 134 134130 137 127 131129 118 116 105 85 46 29 32 20 35 50-54 v 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 55-59 v 2008 2009 2010

Työhönvalmennus: asiakkaiden jakautuminen vuonna 2010 Vakuutusalueet 350 Saajien lukumäärä 300 250 200 150 100 50 4 58 226 3 21 98 2 35 125 5 136 165 2 48 222 -Muu työhönvalmennus työpaikalla -Muu työhövalmennus laitoksessa -Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 0 5 Pohjois- Suomi 6 Länsi- Suomi 7 Itä- Suomi 8 Lounais- Suomi 9 Etelä- Suomi Vuosi

Koulutus ja koulutuskokeilu Ammatillisena kuntoutuksena voidaan tukea Perus-, jatko- tai uudelleenkoulutusta soveltuvaan ammattiin tai työhön Em. koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta tai valmennusta Koulutuskokeilu Yleensä ammatillisessa oppilaitoksessa Mahdollisuus kokeilla alan vaatimuksia ja soveltuvuutta Kesto yleensä muutama päivä kaksi viikkoa Lausunto koulutuskokeilusta alan soveltuvuus 28

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 173 Terveysosasto I Kuntoutusryhmä Työ- ja koulutuskokeilu, saajien lukumäärä / Ikäryhmä 2007-2010 Koko maa 178 152 84 91 97 100 105111 108 99 103 99 85 86 90 74 78 73 75 77 72 57 59 88 102 47 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 16-19 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 2008 2009 2010

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit (26-60v) Kohderyhmä: Ammattiin valmistuneita tai vailla ammatillista koulutusta olevia, joilla vajaakuntoisuus/elämänhallinnan vaikeudet rajoittavat työelämään sijoittumista Työelämästä syrjäytyneitä /syrjäytymisuhan alaisia vajaakuntoisia Sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella olevia 26-60-vuotiaita, jotka tarvitsevat kurssin tarjoamaan tukea työelämään paluussa Tavoitteena: Työelämään pääseminen tai sopivan koulutus- tai ammattialan löytäminen Omien voimavarojen tunnistaminen ja elämänhallinnan ja aktiivisuuden lisääminen Lähiverkoston ja vertaistuen hyödyntämään oppiminen 30

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit Aikuisten lyhytkestoinen kurssi 51 vrk 18 vrk laitosjakso 2-3 osassa, välissä 30 vrk työharjoittelu, 3 seurantapäivää Aikuisten pitkäkestoinen 112 vrk 40 vrk laitosjakso 3-4 osassa, välissä 80 vrk työharjoittelu, 4 seurantapäivä Työharjoittelu ensisijaisesti kuntoutuslaitoksen ulkopuolisissa harjoittelupaikoissa, osa harjoittelusta voidaan toteuttaa kokeiluna oppilaitoksessa 12 hengen ryhmiä, joista ammatillisia paikkoja 9, harkinnanvaraisia 3, kuntoutujat valitaan esivalinnan kautta 31

Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit (16-25v) Kohderyhmä: Koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria Ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä Sairauden lisäksi työhön/koulutukseen sitoutumisen esteenä voi olla syrjäytyminen ja elämänhallinnan puute Tavoitteena: Työelämään pääseminen tai sopivan koulutus- tai ammattialan löytäminen Omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen elämänhallinnan, sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden lisääminen Ammatillisten valmiuksien parantaminen Toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle 32

Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit 125 vrk Avojaksot 40 vrk 3-4 osassa, välissä työharjoittelu 80 vrk sekä seurantapäivät 5 vrk 12 hengen ryhmiä, joista ammatillisia paikkoja 8, harkinnanvaraisia 4, kuntoutujat valitaan esivalinnan kautta Ryhmäjaksojen aikana keskeisinä teemoina ovat ammatinvalintaan liittyvät asiat, työelämätietous ja tuki työelämätavoitteiseen toimintaan Työharjoittelu ensisijaisesti kuntoutuslaitoksen ulkopuolisissa harjoittelupaikoissa, osa harjoittelusta voidaan toteuttaa kokeiluna oppilaitoksessa 33

Kelan kuntoutuksen standardit Kela valvoo kuntoutuksen laatua standardein Standardin tavoitteena on turvata kuntoutujalle laadullisesti hyvä kuntoutus oikea-aikaisesti sekä varmistaa kuntoutujan oikeudet Standardi jakautuu osiin, jotka koskevat: Kuntoutujaa Kuntoutusprosessia sekä Kelan ja palveluntuottajan osuutta asiakkaan kuntoutusprosessissa Standardit sitovat palveluntuottajaa osana Kelan ja palveluntuottajan välistä sopimusta 34

Ammatillisen kuntoutuksen standardit Vuonna 2010 kilpailutettiin seuraavat ammatillisen kuntoutuksen palvelut: Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus Työkokeilu Työhönvalmennus MT-työhönvalmennus Uudet sopimukset tulivat voimaan 1.1.2011 Sopimuskausi v.2011-2013 (optio vuodelle 2014) 35

Ammatillisen kuntoutuksen standardit Standardien valmisteluprosessissa kuultiin Kelan kentän edustajia, palveluntuottajia ja muita sidosryhmiä (mm. TEM, Vates) Mm. seuraaviin asioihin kehotettiin kiinnittämään huomiota: Kuntoutusprosessin tiivis seuranta Toimenpiteiden joustavampi toteuttaminen (päivien pituus, loma- /muut välipäivät) Nuorten mahdollisuuksia saada ammatillisen kuntoutuksen palveluita parannettava Työkokeiluun/työhönvalmennukseen enemmän harjoittelua oikeissa työpaikoissa/työtehtävissä Saattaen vaihtamiseen kiinnitettävä huomiota 36

Ammatillisen kuntoutuksen uusien standardien soveltaminen Kuntoutustarveselvitys voidaan myöntää myös harkinnanvaraisena Kuntoutustutkimuksen toteutuksessa huomioitu aikaisempaa selvemmin vajaakuntoisten nuorten tarpeet Työkokeilussa/työhönvalmennuksessa alkukartoituksen merkitystä painotettu aikaisempaa enemmän Työelämätavoite on nostettu selkeämmin työhönvalmennuksien tavoitteeksi Mt-työhönvalmennuksessa on painotettu enemmän työparin mielenterveystyön ja ammatillisen kuntoutustyön osaamista Kuntoutujan henkilökohtaisen ohjaamisen tärkeyttä on korostettu 37

Kelan KYKY-hanke Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Kartoittaa asiakkaan työhön paluuseen ja kuntoutukseen liittyvän kokonaistilanteen, tutustuu asiakirjoihin, ottaa yhteyttä asiakkaaseen, postittaa kyselylomakkeen ja haastattelee asiakasta puhelimitse tai toimistossa Keskustelee asiantuntijalääkäriin kanssa asiakkaan ohjaamisesta ja työkykyä ja työhön paluuta tukevista toimenpiteistä Antaa asiakkaalle tietoja sairauspäivärahasta (toimeentulo), kuntoutuksesta ja työhön paluuta tukevista toimista sekä huolehtii siitä, että asiakas saa muista etuuksista tarvitsemansa tiedot. On yhteydessä sidosryhmäyhteistyötahoihin Tekee kuntoutusratkaisun, ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan kuntoutukseen tai muihin työkykyä ja työhön paluuta tukeviin toimiin Keskustelee yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja tavoitteista Seuraa prosessin etenemistä ja on prosessin aikana yhteydessä asiakkaaseen ja yhteystyötahon nimettyyn henkilöön Lähettää asiakkaalle kuntoutusmahdollisuuksien selvittämistä koskevan 150 päivän informaatiokirjeen tai kehotuksen hakea työkyvyttömyyseläkettä (TORE-luettelo) Tutustuu saamaansa palautteeseen ja arvioi tukitoimenpiteiden onnistumista Ottaa yhteyttä asiakkaaseen, keskustelee tukitoimenpiteiden onnistumisesta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta. Päättää jatkotoimenpiteistä.

39 Kysymyksiä, kommentteja ja kiitoksia!!!!