Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta: - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle - Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi
Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä virheettömät toimenpiteet ja materiaalit metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.
Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi vastaako tavoitetta, miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä vaihto) vaikuttaa tulokseen Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta!
Laatu ja laadunhallinta metsänhoidossa Kuinka laatu mitataan metsänhoidossa? Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun? Uudistamistavan valinta Maanmuokkaus Viljelytyö- ja materiaali Taimikonhoito
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Männyn kylvölle (tai luontaisen uudistamiselle) sopivat uudistusalat Tuoreen kankaan kylvöissä keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha -1 vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden osuus oli 55%. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Tuore kangas 35 % 28 % 37 % Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla 47% kylvöistä oli onnistunut hyvin ja epäonnistuneiden osuus oli 19%. Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 % *Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Männyn kylvökohteiden valinta Jos kohteen pääasiallisin maalajite on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. T. Saksa Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet Käsin Keskikarkea kylvö 40% 28% 32% Konekylvkarkea Keski- 52% 29% 19% Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Konekylvö Hieno 28% 31% 41% Saksa & Kankaanhuhta 2007
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla
Laatu ja laadunhallinta M. Saarinen metsänuudistamisessa METLA/Oksanen
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkaustavan valinta Mätästetyillä aloilla ylivoimaisesti parhaat uudistamistulokset ja pienin epäonnistumisen riski. Mätästysaloilla hyvien tulosten osuus lähes 70%. Äestysaloilla vastaava osuus hieman yli 50 %. Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Lehtomainen Laikutus 52% 34% 14% Äestys 44% 35% 21% Mätästys 67% 20% 14% Tuore Laikutus 65% 25% 10% Äestys 59% 28% 13% Mätästys 71% 21% 8% * Hyvä = keskitiheys 1600 kasvatettavaa havupuuta /ha T. Saksa Saksa & Kankaanhuhta 2007
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa
Muokkausjälkien tiheys, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkausjäljen tiheys Eri toimijoiden välillä eroa muokkausjälkien keskitiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla eri suurta. Tavoitteen mukainen taso. Vaihtelun kontrollointi. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 A B C D E F G H I J K L M Kunta Oksanen/Metla Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Mättään pinta-ala, m2 Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Harvassa muokkausjäljessä tehty laajuudeltaan suurempia mättäitä kuin tiheässä muokkausjäljessä! Mättään laajuus alle yhden m 2 :n, viljavilla kohteilla isompi kuin karuilla kohteilla. 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Laikkumätästys Navero/ojamätästys -1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Viljelyn laadun hallinta Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön viljelytyö! Oksanen/Metla
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun!
Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Taimien tila/ pakkaus Pakkasvarastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/avoin pakkaus(1 (1 Avopakkauksissa erityisesti huolehdittava kastelusta Touko Kesä Heinä Elo Syys 14-21 7-14(2 - - - 4-7 2-4 1 1-2 2-3 7-14 4-7 2-4 3-4 4-7 Lepotilassa Kasvava (2 Pakkasvarastoituja taimia voidaan käyttää kesäkuun puoliväliin saakka Rikala 2010
Pinta-alaosuus, % Pinta-alaosuus, % Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Riittävä tavoitetiheys Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus on 30-40 % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla. 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 ISTUTUS 1200 57 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS 2000 71 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- -399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- (Saksa ja Nerg 2007)
Osuus taimikoista, % Istutustaimia humuksessa, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Muokkausjälkien tiheys määrittää viljelytiheyden 45 40 400 350 Muokkaamattomiin kohtiin istutettujen taimien määrä (punainen käyrä) sitä suurempi mitä harvemmasta muokkausjäljestä oli kysymys! 35 30 25 20 15 10 5 0-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha 300 250 200 150 100 50 0 Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Osuus taimista, % Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa Istutussyvyys Keskimääräinen istutussyvyys 4 cm. Kolmannes taimista istutettu vähintään 5 cm syvyyteen, kolmannes alle 3 cm syvyyteen. Eroosion vaikutus näkyy saman kevään ja edellisen kevään istutusten välillä! 25 20 15 10 5 0 Laikkumätäs 2008 2009.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Istutussyvyys, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009
Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa T.Saksa Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus Intensiivisesti taimikon varhaiskehityksen seuranta ensimmäisinä vuosina. Heinäntorjunta tarvittaessa 2-4 ensimmäisenä kasvukautena. Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan.
Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin). Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus); männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta. T.Saksa Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin.
Omavalvonta on laadunhallintaa! Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen
Laatutyön vaikutus metsänhoitoon Metsänuudistamisen laadunhallinta (2000-2006) hankkeen vaikutusta: Kyselytutkimuksen tuloksia vuosilta 2006/2007 Uudistamisen laatu 2011 (Pohjois-Savo ja Etelä- Pohjanmaa)
Metsänuudistamisen laadun hallinta http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistaminen.htm (Kankaanhuhta ym. 2009. Silva Fennica 43(1): 51-70)
Metsänuudistamisen laatutyö 2000-2006 mhy:ssä Pinta-ala, ha 300 Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha) 250 Palautetilaisuudet (mhy): Omien tulosten läpikäynti Tietokantaohjelma tulosten analysointiin 200 150 100 50 0 56 % 43 % Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn luontainen uudistaminen Hyviä taimikoita 60 % 45 % 100 % 53 % Harvoja taimikoita Kuusen luontainen uudistaminen Rauduskoivun istutus Laatupäivät (metsäkeskus) Laatujohtamisen ja laatutyön perusteet Väärä maalaji kylvölle Kivisyys Liian rehevä kasvupaikka Sopimaton ajoitus Kuiva kevät Ylivuotinen muokkaus Laitevika Siemenen säilytys Liian myöhään Männyn kylvön epäonnistuminen Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Syventävät kehittämispäivät esim. maanmuokkaukseen liittyen. Menetelmän markkinointi metsänomistajalle Vähäinen siemenmäärä Kylvötyö Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi suunnitelmasi mukaan.
Kehittämistyön (2000 2006) vaikuttavuus Kehittämiskohteiden tunnistaminen Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä, mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet saadun palautteen perusteella. Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen viljelyssä, männyn viljely liian reheville kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus- ja istutustiheydet ja kooltaan pienien taimien käyttö kuusen istutuksissa.
Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset maanmuokkaus Kaivurimuokkaajien määrä oli lisääntynyt laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä enemmän verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin. Kaivurimuokkaajat olivat hankkineet enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja. Osuus, % 60 50 40 30 20 10 Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallinnassa mukana olleissa metsäkeskuksissa Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten. 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Laikutus Äestys Mätästys Vuosi (Metinfo, Tilastopalvelu, 16.8.2010)
Kokemuksia laatutyön vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella Omavalvontamittausten hyödyntäminen korostui etenkin niissä laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat osallistuneet istutuskoulutukseen. Laatutyöhön osallistuneet toimijat olivat vertailuryhmäänsä kiinnostuneempia saamaan laadun hallinnan inventoinneista palautetta toimintansa kehittämiseen myös jatkossa.
Kehittämistyön vaikuttavuus - muutos vaatii oman aikansa! Metsänviljelymenetelmät Etelä- Pohjanmaalla 2001-2009 10000 10000 8000 Kylvö 8000 Istutus 6000 6000 Muokkausmenetelmät Etelä- Pohjanmaalla 2001-2009 Laikutus Äestys Mätästys 4000 4000 2000 2000 0 2001 2003 2005 2007 2009 0 2001 2003 2005 2007 2009
Kehittämistyön vaikuttavuus Edellä esitellyssä kyselytutkimuksessa voitiin kartoittaa resurssien muutosta ja jossain määrin käytäntöjen muutoksia uudistamistoiminnassa. Vuonna 2011 tehtiin Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella selvitys tämän päivän uudistamistuloksista. Seuraavassa vertailu kuusen istutustuloksista Pohjois- Savossa ja männyn kylvön tuloksista Etelä-Pohjanmaalla 2001-2006 ja 2011.
Pinta-alaosuus, % Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Kuusen istutus (3 v. taimikot / istutus 2008, Pohjois-Savo) Uudistamistulos 2001-2006 (2951 ha) Uudistamistulos 2011 (332 ha) 40 30 20 10 0 0-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 67 %.
Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Männyn kylvö (4 v. taimikot / kylvö 2007, Etelä-Pohjanmaa) Uudistamistulos 2001-2006 (2511 ha) Uudistamistulos 2011 (172 ha) Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 77 %.
Kiitos