Sisällysluettelo. 3 Jatkuvaa parantamista. 4 Yhtiö Itämeren rannoilla. 4 Yritys on osa yhteisöä. 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa

Nordkalk ja kestävä kehitys Raportti 2013

Sisällysluettelo 3 Jatkuvaa parantamista 4 Yhtiö Itämeren rannoilla 4 Yritys on osa yhteisöä 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa 7 Uudelleen suunnatut henkilöstöresurssit 8 Pitkäaikaisella omistajuudella arvoa sukupolville 9 2013 hitaan kasvun vuosi 10 Asiakkaita kuuntelemalla kehitetään toimintaa 11 Tuotekehitystä yhteistyössä 12 Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa lisätään 13 Avoimet ovet yleisölle 14 Ympäristövaikutusten vähentäminen 15 Vesiasioiden hoito 16 Enemmän tuotantoa vähemmällä energialla 18 Jälkihoidon monet mahdollisuudet 19 Ympäristötavoitteet ja -parannukset Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996. Raportin nimi on nyt ensimmäistä kertaa Nordkalk ja kestävä kehitys heijastaen pyrkimystämme kuvata toimintojamme laajemmasta näkökulmasta. Raportti keskittyy edelleen pääasiassa toimiimme ympäristö vaikutusten vähentämiseksi kaikessa toiminnassamme. 2 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013

Jatkuvaa parantamista Teemme asioita tänään paremmin kuin eilen ja huomenna vielä paremmin. Sitoutuminen ympäristötyöhön, tieto oman toiminnan ympäristövaikutuksista sekä hyvistä että huonoista ja vastuullinen toiminta ovat peruslähtökohta sen tosiasian hyväksymiselle, että aina on varaa parantaa. Tämä koskee myös Nordkalkia. Tämä raportti kertoo lyhyesti tilanteestamme tänään, vuonna 2013 tapahtuneesta kehityksestä ja suunnitelmistamme toiminnan parantamiseksi tulevaisuudessa. Toimintamme sosiaalisen hyväksynnän tulee perustua tietoon, ymmärrykseen ja tosiasioihin. Ainoastaan arvoihimme perustuvan viestinnän kautta voimme varmistaa, että ympäröivä yhteisö, päätöksentekijät, lupaja valvontaviranomaiset sekä suuri yleisö ymmärtävät, miten moderni yhteiskunta ja edustamamme toimiala, tuotteemme sekä toimintamme ja sen ympäristövaikutukset ovat riippuvaisia toisistaan. Ei päivääkään ilman kalkkia, tapaamme sanoa. Tietyt toimintamme aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat visuaalisesti selvästi havaittavia. Avolouhos jättää pysyvän jäljen luontoon. Melu, pöly tai muut päästöt voivat olla helposti havaittavissa. Yrityksenä meidän on hallittava näitä vaikutuksia johdonmukaisella ja hyvin dokumentoidulla ympäristötyöllä. Meidän on hallittava myös muita, vähemmän näkyviä ympäristövaikutuksia kasvihuoneilmiöstä mahdollisiin hitaasti kehittyviin ympäristövaikutuksiin. Toimintamme perustuu jatkossakin omaan raaka-aineeseen ja tietotaitoon, jotta voimme kehittää yhä parempia ympäristötuotteita eri teollisuudenalojen, maatalouden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Näemme toimintamme kokonaisvaikutuksen ympäristöystävälliseksi: tuotteillamme saavutetut ympäristöhyödyt ovat suuremmat kuin toimintamme aiheuttamat ympäristöhaitat. Ympäristötyö on investointi kilpailukykyyn Liiketoimintaympäristössä, jossa viranomaiset painottavat voimakkaasti ympäristöasioita ja erilaiset velvollisuudet, verot tai muut vastaavat lisäkustannukset tukevat tätä, on selvää, että mahdollisimman hyvin tehty ympäristötyö toimii lisäkannustimena: oikein ja hyvin tehty ympäristötyö on investointi kilpailukykyyn, mikä hyödyntää yritystä myös kaupal lisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta ympäristö, yhteiskunta ja talous hyötyvät. Jatkuvaa parantamista tukee ISO-sertifioitu johtamisjärjestelmämme, joka takaa liiketoiminnan hyvän laadun (ISO 9001), kunnianhimoisen ympäristönsuojelun (ISO 14001) sekä erin omaisen työterveys- ja turvallisuustyön (OHSAS 18001). Bertel Karlstedt Toimitusjohtaja, CEO Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 3

Yhtiö Itämeren rannoilla Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Nordkalk louhii kalkkikiveä ja valmistaa siitä murskeita ja jauheita, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Nordkalkin tuotevalikoimaan kuuluvat myös dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkilla on toimintaa yhdeksässä maassa ja yli 30 paikkakunnalla Itämeren alueella. Yhtiön palveluksessa on n. 1050 henkilöä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. Ei vain kalkkia, vaan vastuuta huomisen hyvinvoinnista Nordkalk on kehittänyt tuotteita ja konsepteja auttaakseen asiakkaitaan vähentämään tuotantoprosessiensa aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Yksi konsepteista on FOSTOP, joka on kehitetty Itämeren fosforikuorman vähentämiseen. Konseptiin kuuluu useita tuotteita ja sovelluksia, esimerkiksi maataloudelle suunniteltu Aito rakennekalkki, joka parantaa viljelysmaan rakennetta ja vedenläpäisykykyä vähentäen siten ravinnevalumia vesistöihin. Tavoitteena on myös tehostaa fosforin kierrätystä, koska tämän kasveille elintärkeän ravinteen saanti heikkenee nopeasti, kun maapallon fosforivarannot ehtyvät. FOSTOP-tuotekonseptiin kuuluu lisäksi kalkkisuodattimia sekä lietteen stabilointi kalkilla. Nordkalk on sitoutunut suojelemaan Itämerta Nordkalk liittyi vuonna 2012 Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Itämeren suojeluhankkeeseen viisivuotisella sitoumuksella, jonka tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Tavoitteenamme on Project Born -tiimi juhlisti näyttelyalueen avajaisia maljalla, jossa on puhdasta Tukholman hanavettä: Lars Wadmark (vas.) ja Anne-Mari Aurola Nordkalkista, Johan Frank ja Gunnar Schön Tukholman vedestä, ja Anna Thynell ja Henrik Nordholm Nordkalkista. yhdessä muiden sitoumuksentekijöiden kanssa pelastaa yhteinen Itämeremme tuleville sukupolville. Itämerta voi auttaa parhaiten käytännön teoilla Nordkalkin FOSTOP-konsepti on kehitetty Suomessa ja Ruotsissa. Täysmittaiset testausprojektit, jotka aloitettiin ensimmäisenä Ruotsissa, toimivat konseptin ja Nordkalkin BSAG-sitoumuksen pilotteina. Niistä saatavien kokemusten pohjalta FOSTOPkonsepti räätälöidään sopivaksi myös muiden Itämeren rantavaltioiden käyttöön. Ruotsissa Project Born -näyttelyssä esitellään osa FOSTOP-sovelluksista. Project Born -näyttelyalue avattiin Tukholman lähellä syyskuussa 2013. Projektin tarkoituksena on jakaa tietoa ja sitä kautta lisätä tietoisuutta rakennekalkituksen ja kalkkisuotimien eduista ja siitä, miten ne menetelminä vähentävät fosforivalumia järviin ja meriin. Project Born ja siihen liittyvä näyttely on Tukholman veden (Stockholm Vatten) ja Nordkalkin yhteistyöprojekti. Lisätietoja ruotsiksi: www.projectborn.se Yritys on osa yhteisöä Omistajat Naapurit Etujärjestöt Kansalais järjestöt Media Henkilöstö 4 Asiakkaat Tavaran toimittajat Päättäjät Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 Viran omaiset Yritys on osa sitä ympäröivää yhteiskuntaa, ja sillä on suuri merkitys monen ihmisen elämässä. Yrityksen muodostavat siinä työskentelevät ihmiset, ja olemassaolonsa syyksi se tarvitsee asiakkaita. Monen alihankkijan panosta tarvitaan tavaroiden toimitusketjussa asiakkaille materiaalin toimittajista kuljetukseen ja hallinnollisiin palveluihin. Omistajat ja sijoittajat mahdollistavat tämän kaiken, yksikään yritys ei toimi ilman rahoitusta. Ympäröivä yhteisö koostuu lähinaapu reista ja laajemmin kaikista, jotka hyötyvät yrityksen valmistamista tuotteista. Nordkalkin tapauksessa vaikutus ulottuu elämän perustarpeisiin: kalkkikivipohjaisia tuotteita tarvitaan, jotta saadaan ruoka kasvamaan, niitä tarvitaan puhdistamaan hengittämäämme ilmaa ja pitämään vesistöt terveinä. Kalkkikivellä on oma roolinsa useiden päivittäin käyttämiemme tuotteiden valmistuksessa. Viranomaiset ja päättäjät myöntävät liiketoiminnan edellyttämät luvat, ja he varmistavat, että lakeja ja sääntöjä noudatetaan. Tämä tehtävä kuuluu osin myös medialle, joka tulkitsee yhtiön tekemisiä yhteisölle sekä tuo julki yhteisön huolenaiheita. Medialla voi olla myös opettava rooli. Nordkalk tekee parhaansa, jotta sen vaikutus sidosryhmiin olisi mahdollisimman myönteinen.

KAIVOS JAUHATUS KOLARI KALKKIUUNI SAMMUTTAMO MYYNTI/TOIMISTO LUULAJA OMA SATAMA/TERMINAALI RAAHE KOKKOLA VERDAL ÖRNSKÖLDSVIK VIMPELI RUOTSI SUOMI SIIKAINEN LOUHI LAPPEENRANTA VAMPULA PIETARI ORSA SIPOO TYTYRI NORJA ALEKSEEVKA PARAINEN VASALEMMA RAKKE KÖPING VIRO KUREVERE TUKHOLMA VENÄJÄ MOSKOVA UDDAGÅRDEN STORUGNS SIAULIAI LANDSKRONA IGNABERGA LIETTUA LYYPEKKI SZCZECIN PUOLA SŁAWNO SAKSA MIEDZIANKA UKRAINA WOLICA KRAKÓW HELCOMin (Itämeren suojelukomissio; Helsinki Commission) asettama tavoite on saavuttaa Itämeressä hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Jotta tämä toteutuisi, päätettiin HELCOMin ministerikokouksessa 3.10.2013 uusista typen ja fosforin vähennystavoitteista. Suomen fosforikuormituksen vähennystavoite (tonnia/vuosi) muuttui vuoden 2007 tavoitteesta 220 tonnia 330 tonniin vuonna 2013. Ruotsin vastaavat luvut ovat 290/530 ja Viron luvut ovat 220/320 (Puolalle ja Saksalle ei asetettu tavoitteita). HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) mukaan Itämeren suurin sallittu fosforikuormitus on 21 716 tonnia. Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen kenttäkokeiden mukaan viljelysmaiden rakennekalkitus voi vähentää fosforivalumia yli 50 prosenttia. IVANO-FRANKIVSK Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 5

Tavoitteena nolla tapaturmaa Nordkalkin työterveys- ja työturvallisuustavoite on nolla tapaturmaa, kuten on määritelty sisäisissä työterveys- ja työturvallisuusohjeissa. Nordkalkissa sovelletaan OHSAS 18001 -standardia, joka edellyttää jatkuvasti parantamaan henkilöstön, yrityksessä vierailevien sekä muiden, toimintamme vaikutuspiirissä olevien ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. Sen jälkeen kun 0 tapaturmaa asetettiin Nordkalkin tavoitteeksi vuonna 2003, kehitys on ollut myönteinen ja tapatur mien määrä vähentynyt. Vuonna 2013 raportoidut työtapaturmat laskivat 35:een (LTA 0 = luvussa mukana tapaturmat, joista ei seuraa poissaoloa) edellisvuoden 42:sta. Näissä luvuissa ovat mukana Nordkalkin tytäryhtiöiden (KPAB Ruotsissa ja Suomen Karbonaatti Oy Suomessa) ja alihankkijoiden työntekijöille sattuneet tapaturmat sekä norjalaisen yhteisyrityksen NorFraKalk AS:n tapaturmat. Vuonna 2012 aloitetusta silmävammojen vastaisesta kampanjasta Nähdään turvallisesti saadut tulokset ovat erinomaisia: silmävammojen määrä on laskenut kahdessa vuodessa 16:sta 3:een. Yli 2000 päivää ilman tapaturmia Henkilöstöä on kannustettu tekemään turvallisuushavaintoja, joiden määrä on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna turvallisuushavaintoja tehtiin 1,7 Nordkalkin työntekijää kohden, mikä on enemmän kuin vuonna 2011 Työympäristön on oltava hyvä ja turvallinen kaikille. Wolican tehtaan edustalla oleva infotaulu muistuttaa Mariusz Łaskawskia ja Michał Stępieńaa työturvallisuuden merkityksestä aina töihin tullessa. 2012, mutta alle tavoitteen, kaksi havaintoa jokaista työntekijää kohden. Yhteisyritys NorFraKalkissa tavoite ylitettiin moninkertaisesti, sillä turvallisuushavaintoja tehtiin 14 henkilöä kohden. Turvallisuus havainnot kertovat henkilöstön aktiivi suudesta parantaa oman työympäristönsä turvallisuutta sekä yrityksen kehittyneestä työterveys- ja turvallisuuskulttuurista. 2012 Nordkalkissa noudatetaan nollatoleranssia päihteiden suhteen. Kolme toimintapaikkakuntaa tavoitti vuoden 2013 aikana 2000 päivää ilman tapaturmia: Wolica Puolassa, Kurevere Virossa sekä Kokkola Suomessa. Koko Viron organisaatio on työskennellyt yli vuoden ilman tapaturmia. 2013 30 2011 2012 2013 2.0 1,6 20 1,2 0,8 10 0,4 0 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Nordkalk Tapaturmataajuus Tapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia, sisältäen myös tapaturmat, joista ei seurannut poissaoloa (LTA 0). Tilasto käsittää Nordkalkin ja tytäryhtiöiden (KPAB ja SKOY) työntekijät. 6 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 Suomi Ruotsi Puola Viro Nordkalk turvallisuushavainnot / työntekijä Tilasto käsittää Nordkalkin ja tytäryhtiöiden (KPAB ja SKOY) työntekijät.

uudelleen suunnatut Henkilöstöresurssit Vuonna 2013 toteutettiin monia muutoksia, joiden tavoitteena on uusi ja pelkistetympi toimintamalli sekä kapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen. Uudelleenorganisointi koski lähinnä Suomea, jossa kahdeksan tuotantoyksikköä yhdistettiin neljäksi ja konsernitoimintoja kevennettiin. Suomessa käytiin syksyllä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena henkilöstön määrä pienenee noin 50:llä ensimmäisen puolivuotiskauden 2014 aikana. Iso osa työsuhteiden päättymisistä toteutetaan eläkejärjestelyin. Organisaatioita, toimintoja ja kustannuksia arvioitiin myös muissa Nordkalk-maissa, vaikkakin muutokset ovat tapahtuneet suurelta osin jo ennen vuotta 2013. Kaikkiaan Nordkalk-konsernin henkilöstömäärä laski 1083:sta 1071:een vuonna 2013 ja laskee edelleen vuonna 2014. Nordkalk tukee henkilöstön hyvinvointia mm. tukemalla liikuntaja kulttuuriharrastuksia. Savonlinnassa Louhen kaivos ja kalkkiuuni avattiin uudestaan neljän vuoden tuotantokatkon jälkeen. Toiminnan laajentaminen synnytti 30 uutta työpaikkaa, alihankkijat mukaan lukien. Myös Sipoossa kaivos avattiin uudelleen. Kaksi vuosilta 1930 ja 1940 peräisin olevaa kalkkiuunia Lappeenrannassa suljetaan vuonna 2014. Luulajassa Ruotsissa kalkkiuunin pitkäaikainen käyttösopimus päättyi vuoden 2013 lopussa, ja uunilla työskennelleet 10 henkilöä siirtyivät toisen työnantajan palvelukseen. SUOMI Henkilöstö maittain ja sukupuolen mukaan (31. joulukuuta 2013) 46% Turvallisuus, laatu, tuottavuus ja taloudellinen tulos Suomessa tuotannossa työskentelevien tuotantopalkkiojärjestelmä yhdenmukaistettiin. Palkkiorakenteen perusteena ovat turvallisuus, laatu ja tuottavuus ja taloudellinen tulos. Työaikapankki perustettiin lisäämään joustoa työhön jauhatuslaitoksissa, joissa toiminta on osin sesonkiluonteista. YT-neuvotteluissa työntekijät toivat esille monia ideoita toiminnan jatkuvaan parantamiseen, mikä johtaa merkittäviin vuosittaisiin säästöihin. Keväällä 2013 Nordkalk teetti henkilöstötutkimuksen, jonka vastausprosentti oli tyydyttävä 73. Edelliseen tutkimukseen verrattuna henkilöstön tyytyväisyys on parantunut Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Työterveys ja -turvallisuustoiminta arvioitiin onnistuneeksi, ja henkilöstö myös arvostaa sitä. Nordkalkin tavoitteena on järjestää vuosittain kehitys keskustelu jokaiselle työntekijälle. Vuoden aikana toteutettiin useita koulutuksia ja osaamisen kehittämiseen tähtääviä aktivi teetteja. Ydinosaamisen arviointia tehtiin yhtiön strategisten tavoitteiden pohjalta. 200 150 100 50 PUOLA RUOTSI VIRO MUUT VENÄJÄ, SAKSA, NORJA, ukraina 0 Suomi Viro Puola Ruotsi Muut Henkilöstö ikäryhmittäin 20 24 25 29 30 34 24% 16% 35 39 40 44 11% 3% 45 49 50 54 55 59 60 64 65 70 250 200 150 100 50 0 Henkilöstö palvelusvuosien mukaan <1 2 5 6 10 11 15 16 20 21 25 26 30 31 35 36 40 40> Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 7

Pitkäaikaisella omistajuudella arvoa sukupolville Nordkalkista tuli Rettig Group -konsernin kokonaan omistama yritys elokuussa 2010, mutta yritysten yhteiset juuret yltävät Suomen teollisuushistoriassa paljon syvemmälle. Rettigin omistus Nordkalkissa joka silloin tunnettiin Pargas Kalkbergs Aktiebolagina alkoi 1907 ja kesti vuoteen 1994, jolloin Rettig Group myi osakkeensa Partekista, johon Nordkalk silloin kuului. Vuonna 2003 Rettig Group hankki pienen osuuden Nordkalkista ja lisäsi vähitellen omistustaan. Kolme liiketoiminta-aluetta Rettig Groupissa on kolme liiketoimintaaluetta: Rettig ICC (sisäilman säätölaitteet), Nordkalk ja teollisten merikuljetusten yhtiö Bore. Nordkalk ja Bore tekevät yhteistyötä hyödyntäen yhteisen omistajan tarjoamaa synergiaetua. Bore on hoitanut heinäkuusta 2013 lähtien Nordkalkin koko merirahdin, joko omilla laivoillaan tai muiden varustamoiden laivoilla. Yritykset tekevät yhteistyötä myös kehittämällä kestävää ratkaisua rikkipäästödirektiivin vaatimuksiin, jotka tulevat vaikuttamaan kaikkeen merirahtiin Itämerellä, Englannin kanaalissa ja Pohjanmerellä vuoden 2015 alusta. Nordkalk on kehittämässä kalkkikivipohjaista ratkaisua savukaasujen rikinpoistoon (FGD) käytettäväksi laivojen rikkipesureissa. Korvaamaton raaka-aine Rettig Groupin missio arvoa sukupolville sopii hyvin Nordkalkille. Kalkkikiviliiketoiminnalle on ominaista pitkän aikavälin investoinnit, ja se sitoo paljon pääomaa. Kalkkikivikaivoksen elinikä on tavallisesti kymmeniä, jopa satoja vuosia, mukaan lukien vastuu jälkihoidosta. Raaka-aineen louhintaan tarvitaan raskasta kalustoa ja prosesseja. Toisaalta arvokehitys on vakaata, koska kalkkikivellä on monia käyttökohteita, ja koska sitä harvoin voi korvata muilla materiaaleilla. Missio, visio ja arvot Nordkalkin missio ja visio on määritelty yhteistyössä Rettig Groupin kanssa ja yhtiöillä on yhteiset arvot. Rettigin johdon toimintaperiaatteet ja -tavat ohjaavat Nordkalkin toimintaa, käsittäen mm. liiketoimintaetiikan, henkilöstö-, työterveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöasiat. Lisäksi Nordkalkilla on omat toimintaperiaatteet ja ohjeet. NORDKALKIN ARVOT Avoimuus, Oikeudenmukaisuus, Vaatimattomuus, Luottamus ja kunnioitus Nordkalkin missio Enemmän puhdasta vettä, ruokaa, energiaa ja tuotteita vähemmillä resursseilla ja päästöillä. Nordkalkin visio Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden toimittaja. Kasvua korkean tuoton liiketoiminnalla ja uusilla markkina-alueilla. Otto Moberg Kalkkikiveä on louhittu vuosisatoja. Esimerkiksi Gotlannissa rakennettiin kalkkiuuneja (kuva oik.) jo 1600-luvulla. Paraisilla Nordkalk on antanut työtä ja hyvinvointia vuodesta 1898, jolloin paikallinen maanviljelijä Otto Moberg perusti Pargas Kalkbergs Aktiebolagin. Myös monilla muilla Nordkalk-paikkakunnilla on pitkä historia, esim. Uddagården Ruotsissa juontaa juurensa vuodesta 1882, Tytyri Suomessa vuodesta 1897 ja Rakke Virossa vuodesta 1910. 8 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013

Nordkalk-konserni, tuhatta euroa 369 204 331 976 liikevaihto 277 317 2011 2010 351 048 2012 357 761 2013 2009 65 783 käyttökate (EBITDA) 61 558 54 250 2010 2011 2012 2009 sijoitettu pääoma 268 808 59 739 53 634 365 985 368 802 365 276 2010 2011 2012 2013 336 981 2013 2009 2013 hitaan kasvun vuosi Yleinen taloudellinen epävarmuus jatkui vuonna 2013 ja markkinat olivat epävakaat. Tästä huolimatta Nordkalkin liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia ja oli 357,8 miljoonaa euroa (EUR 351,0 vuonna 2012). Käyttökate ( EBITDA) parani 11,6 prosenttia seurauksena useista sisäisistä parannuksista, (katso sivut 7 ja 10), joiden avulla parannettiin kustannus tehokkuutta ja tuloksentekokykyä. Vain tuottavat ja taloudellisesti kestävät toiminnot takaavat sen, että voimme täyttää vaatimukset, jotka yhteiskunta on meille asettanut. Nordkalk toimittaa kalkkikivipohjaisia tuotteita sellunkeitto prosesseihin sekä raaka-aineeksi paperipigmenttien GCC ja PCC valmistukseen. Sellutehtaat kävivät korkeilla käyttöasteilla koko vuoden 2013 ja kalkkikivituotteiden kysyntä oli hyvä. Nordkalk toi markkinoille uusia tuotteita ja pystyi kasvattamaan vientiään. Paperitehtaiden kysyntä oli vaihtelevaa, mutta myynti pysyi edellisen vuoden tasolla. Rakentaminen on kalkkikivituotteiden käyttö kohteista vanhin. Eri kiviaineksia käytetään laajasti tienrakennuksessa ja rakennusmateriaaleissa, ja kalkkikivijauhe on maailman eniten käytetty täyteaine rakentamisessa. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä rakentamisessa laski kaikissa Nordkalkin toimintamaissa. Infrastruktuurin rakentaminen hiipui, ja EU-tukien väheneminen vaikutti negatiivisesti Puolan tienrakennusprojekteihin. Metalli- ja kaivosteollisuus käyttää sammutettua ja poltettua kalkkia ph-arvojen säätöön prosesseissaan sekä jäteveden ja lietteiden neutralisointiin. Terästeolli suudessa kalkki auttaa epäpuhtauksien poistossa. Teräs ja kaivokset -segmentin kokonaismyynti oli hieman korkeampi kuin vuosi sitten. Positiivinen myynnin kehitys syntyi parantuneesta kapasiteetin käyttö asteesta joillakin terästehtailla vuoden 2013 toisella puoliskolla. Kaivosteollisuuden tuotantovolyymit pysyivät korkealla tasolla ja näin ollen myös kalkkikivipohjaisten tuotteiden käyttö lisääntyi. Ympäristönhoidossa Nordkalkin tuotteita käytetään yleensä kunnallisten ja teollisuu den vesien puhdistamiseen ja voimalaitosten savukaasujen neutralisointiin. Vuonna 2013 savukaasujen rikinpoistotuotteiden (FGD) kysyntä oli erityisen suurta hiilikäyttöisten voimalaitosten korkean käyttöasteen vuoksi. Maataloussegmentissä Nordkalkin tuotteita käytetään maanparannukseen ja rehukalkkina eläimille. Kalkin levittäminen viljelyskelpoisille maille vähentää maan happamuutta (matala ph) antaen kasveille valmiuden käyttää paremmin maasta vapautuvia lannoitteita ja ravinteita, mikä taas vähentää ravinteiden vuotoa vesistöihin. Maanparannuskalkin kysyntä oli erityisen hyvä Suomessa ja Puolassa. Panostukset markkinointiin ja useiden uusien tuotteiden lanseeraus yhdessä hyvien sääolosuhteiden kanssa vaikuttivat positiivisesti kysyntään. Ruotsissa FOSTOP -rakennekalkin myynti oli heikompaa kuin vuonna 2012, mutta kiinnostus rakennekalkkia kohtaan on suurta. Suomessa tuote lanseerattiin syksyllä 2013. Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 9

18 % Kalkkikivijauheet 39 % Poltettu ja sammutettu kalkki 20 % Paperi 21 % Teräs ja kaivokset 19 % Kalkkikivi 8 % Muut Myynti tuoteryhmittäin % liikevaihdosta 16 % Paperipigmentti 8 % Sellu 11% Ympäristönhoito Myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta 9 % Maatalous 11% Muu teollisuus 20 % Rakennusaineet Asiakkaita kuuntelemalla kehitetään toimintaa Nordkalk työskentelee tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Läheinen yhteistyö auttaa tarjoamaan asiakkaille oikeita tuotteita pienimmillä ympäristövaikutuksilla oikeaan hintaan. Osana asiakkaiden kuuntelua on kahden vuoden välein toteutettava asiakastutkimus, jolla on tärkeä rooli asiakassuhteiden jatkuvassa parantamisessa. Nordkalkin asiakassegmentit ja asiakkaiden tarpeet analysoitiin tarkoin vuonna 2013, ja monet täytäntöönpannuista muutoksista paransivat asiakaspalvelua ja toimitusten täsmällisyyttä. Prosessiparannukset myyntiennusteesta tuotannon suunnitteluun ja asiakastoimituksiin saavutettiin, ja Suomessa uudistettiin toimintamalli, jolla varmistetaan toimitusketjun suorituskyky. Norjassa yhteisyritys NorFraKalk pystyi parantamaan kalkkiuuninsa toimintaa. Paikallinen toimija tarjoaa parhaat logistiikkaratkaisut Asiakkaita kiinnostaa ympäristövaikutusten vähentäminen omassa toiminnassaan, mikä usein huomioidaan myös sopimuksissa. Yhä useammat asiakkaat ovat kiinnostuneita kalkkikivipohjaisten tuotteiden hiilijalanjäljestä. Paikallisena toimijana Nordkalk on lähellä asiakasta ja voi tarjota parhaat logistiset ratkaisut. Kansainvälisissä kuljetuksissa Nordkalk luottaa merilogistiikkaan ja toimii yhteistyössä Boren, toisen Rettig Group -yhtiön kanssa. Esimerkiksi paperiteollisuudessa kalkkikivipohjaisten paperipigmenttien GCC (ground calcium carbonate) ja PCC (precipitated calcium carbonate) kilpailuetuna on paikallinen mineraali, josta paperipigmentit valmistetaan. Koska kuljetusetäisyydet ovat usein lyhyitä, on kalsiumkarbonaatti-tuotteiden ympäristövaikutus pienempi kuin muiden pigmenttien. Vastaavalla tavalla Nordkalk itse suosii paikallisia toimittajia ja odottaa näiden minimoivan toimintansa negatiiviset ympäristövaikutukset, kuten vuonna 2013 päivitetyissä oston eettisissä ohjeissa on määritelty. Tärkeimmät toimittajat arvioidaan myös työterveys- ja työturvallisuusasioissa sekä energiakysymyksissä. Noin 80 % Nordkalkin ostoista tehdään toimintamaissa, ja näin ollen yhtiö tuntee hyvin toimitusketjunsa. Innovoimalla luodaan uutta liiketoimintaa ja kasvetaan kannattavasti Nordkalkin strategian avainasiat ovat parempi kustannustehokkuus, uuden liiketoiminnan innovointi ja kannattava kasvu. Nordkalkin liiketoiminnan kehityksen ja R&D-toiminnon tavoitteena on kehittää uusia kalkkikivipohjaisia sovelluksia ja tuotteita, jotka vuorostaan tarjoavat kustannustehokkaita vaihtoehtoja asiakkaille. Käyttämällä uusia patentoituja teknologioita on kehitetty uusia ratkaisuja useille asiakassegmenteille. Vuonna 2013 lanseerattiin uusi tuotepaletti polymeeriteollisuudelle. Pilottivaiheen tuotantokapasiteetin laajentaminen Paraisilla valmistuu alkuvuodesta 2014. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään yhä enenevässä määrin cleantech-sovelluksiin, joiden avulla pienennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi erilaisten jätteestä energiaksi -sovellusten käyttö polttolaitoksissa on kasvamassa, ja tässä prosessissa Nordkalkin tuotteet ovat olennaisen tärkeitä savukaasujen puhdistuksessa ja rikin poistossa. Toinen esimerkki cleantech-sovelluksista liittyy öljyliuskeeseen perustuvaan energian tuotantoon Virossa. Tuotantoprosessista syntyvä savukaasu puhdistetaan poltetulla kalkilla. Virossa Nordkalkin Rakken tehtaan maanparannustuotteet saivat luomu sertifikaatin luonnonmukaiseen ja kestävään kalkitukseen. Tämä hyväksyntä luomutuotteeksi lisää merkittävästi kalkkikivijauheen käyttömahdollisuuksia ja takaa maanviljelijöille sen, että kyseessä on ekologinen, luomuviljelyyn soveltuva tuote. Puolassa asiakaskunnan ja tuotevalikoiman monipuolistaminen jatkuu, ja uusia sovelluksia on kehitetty maatalous- ja teollisuusasiakkaille. Nordkalk tutkii uusia asiakassegmenttejä parantaakseen raakaaineen käyttöä ja arvoa. Puolassa tärkeiden tienrakennushankkeiden odotetaan elpyvän vuonna 2015 uusien EU-tukien myötä. Uusia fillerituotteita esiteltiin Baltian ja Venäjän markkinoille. Suomessa sivukiven myyntiponnistelut ovat alkaneet tuottaa tulosta toimituksina infrastruktuurihankkeisiin. Kaikilla rakennusmateriaalien valmistukseen käytettävillä Nordkalkin tuotteilla on nyt CE-merkintä. 10 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013

tuotekehitystä Yhteistyössä Nordkalk aloitti keväällä 2012 polymeeriprojektin yhteistyössä GVK Coating Technologiesin kanssa. Tarkoituksena oli tuoda GVK:n pinnoitteisiin lisäarvoa uuden kalkkikivipohjaisen täyteaineemme avulla. Tiesimme tuotteemme parantavan pinnoitteen kulutuskestoa, mutta sovelluskehityksen aikana totesimme tuotteellamme olevan myös monia muita erityislaatuisia ominaisuuksia. Näin päätimme keskittyä kuluttajamaalien kehitykseen, sillä kuluttajamaaleissa saavutamme suurimmat raakaainesäästöt. Voimme vähentää suuria määriä korkean hiilijalanjäljen omaavia raaka-aineita (sideaine, titaanidioksidi) GVK:n tuotteissa. Näin molemmat hyötyvät taloudellisesti ja ympäristö säästyy. Yhteistyömme on perustunut vahvaan luottamukseen ja sitä kautta hyvin avoimeen tiedonjakoon yritystemme välillä. Tämä on mahdollistanut erittäin nopean tuote- ja sovelluskehityksen. Olemme oppineet ymmärtämään maalintuotannon ympäristövaikutuksia ja pystyneet osoittamaan tuotteemme positiiviset vaikutukset siihen. Syksyllä 2013 solmimme GVK:n kanssa myyntisopimuksen ja tuotantomme käynnistyy vuoden 2014 alussa. Tuotannon käynnistämisen tuomien haasteiden lisäksi jatkamme tiivistä kehitysyhteistyötä oman tuotteemme ja uusien sovellusten parissa. Seuraavia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja haemme mm. ulkomaaleihin sekä teollisiin maaleihin ja lakkoihin. Juuso Hakala kehitysinsinööri GVK:n Kaisa Kosonen testaa maalia kollegansa Mika Haran ja Nordkalkin Juuso Hakalan seuratessa vieressä. Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 11

Bunge sijaitsee 8,5 km koilliseen nykyisestä Storugnsin toimipaikasta (kuvassa), jonka korkealuokkainen kalkkikiviesiintymä on ehtymässä. Nordkalk anoo jatkolupaa nykyiselle Klinthagenin louhokselle ja on arvioinut uusia mahdollisuuksia toimittaa kalkkikiviraaka-ainetta asiakkaille sekä Nordkalkin toisille tuotantolaitoksille. Lisäinformaatiota Bungesta: www.nordkalk.fi Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa lisätään Suomessa ja Ruotsissa on viime vuosina perustettu uusia kaivosyhtiöitä tai suunnitellaan toiminnan aloittamista. Samalla kun kaivosten luomista työpaikoista iloitaan, painaa toisessa vaakakupissa huoli kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut voimakkaaseen kaivostoiminnan vastustukseen. Nordkalkin suunnitelma avata uusi kalkkikivi kaivos Bungeen Gotlannin pohjoisosaan on aiheuttanut erimielisyyttä, ja vuonna 2006 alkanut juridinen lupaprosessi jatkuu yhä. Bungen toimilupa sai lainvoiman jo vuonna 2009, mutta lupaehtojen ja luvan lopullinen käsittely ovat edelleen käynnissä. Prosessi pitkittyi edelleen 18.6.2013, kun Ruotsin korkein oikeus palautti asian käsittelyn ensimmäiseen oikeusasteeseen, maa- ja ympäristötuomioistuimeen. Korkein oikeus edellyttää, että kattava, täsmällinen ja lopullinen arvio Natura 2000 -kysymyksistä tehdään yhtenä kokonaisuutena EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Bunge rajoittuu kahteen Natura 2000 -alueeseen, ja perus- 12 teellinen ympäristövaikutusten arviointi sekä lukuisia täydentäviä tutkimuksia ympäristövaikutuksista on tehty vuosien saatossa. Arvioinnin yhteydessä myös lopulliset ehdot ja lupa käsitellään uudestaan. Oikeusprosessin lopullista tulosta odotetaan vuoteen 2016 mennessä. Läpinäkyvyyttä yhteiskuntasuhteisiin Nordkalkissa ymmärretään hyvin, kuinka tärkeää on yhteiskunnan ja paikallisten yhteisöjen hyväksynnän ja tuen ansaitseminen. Päämäärämme on olla mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä yhteiskuntaa kohtaan. Pyrimme vuoropuheluun sidosryhmiemme kanssa järjestämällä yleisötilaisuuksia ja lisäämällä viestintää. Vuonna 2013 Nordkalk järjesti useita yleisötapahtumia kertoakseen suunnitelmistaan Bungessa ja esitelläkseen tulevan louhoksen toimintaa. Kaikille avoimia tiedotustilaisuuksia oli kolme. Yhteistyötä paikallisten ja kansallisten järjestöjen ja politiikkojen kanssa tehostettiin; vuoden aikana järjestettiin seminaari Ruotsin valtiopäivien edustajien kanssa. Nordkalkin toimitiloissa Gotlannissa on vieraillut eri sidosryhmien edustajia useissa tilaisuuksissa. Vuoden 2013 lopulla järjestettiin myös onnistuneesti tapaaminen paikallisten asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien kanssa Gotlannin keskiosassa sijaitsevassa Buttlessa, jossa kerrottiin tulevista poraussuunnitelmista. Lappeenrannassa tavattiin naapureita Nordkalk on anonut muutosta ympäristölupaansa laajentaakseen sivukiven läjitysaluetta Lappeenrannassa. Asiaan kuuluvaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyy tapaamisia naapureiden kanssa. Suunnitelmat esiteltiin tapaamisissa, joissa myös ideoitiin yhdessä keinoja sivukiven käytön lisäämiseksi. Nordkalkin tavoite on käyttää kaikki sivukivi, ja pyrkimyksiä tavoitteen saavuttamiseksi on tehostettu. YVA valmistui helmikuussa 2014.

Nordkalk tukee ja järjestää paikallisia tapahtumia. European Minerals Day sekä pyöräilyretket Puolassa ja Virossa ovat esimerkkejä tapahtumista vuonna 2013. Nordkalk tukee sponsoroinnin kautta paikallista toimintaa, erityisesti nuorten urheiluharrastuksia. Avoimet ovet yleisölle Kaivosyhtiöt ympäri Eurooppaa ja useissa muissa maissa avasivat ovensa yleisölle toukokuussa, kun neljättä European Minerals Day -tapahtumaa vietettiin 20 maassa Euroopassa. Nordkalk järjesti tapahtumia Virossa, Suomessa ja Ruotsissa ja antoi näin yleisölle mahdollisuuden tutustua kalkkikiven monipuolisuuteen. Kalkkikiven louhinta ja poltto aloitettiin uudelleen kesällä Nordkalkin Louhentehtaalla Savonlinnassa neljän vuoden tuotantokatkon jälkeen. Tässä yhteydessä naapurit kutsuttiin tuotantolaitokselle tutustumaan Louhen toimintaan ja kalkkikiven käyttömahdollisuuksiin. Ruotsissa Bläsen kalkkitehdasmuseossa Pohjois-Gotlannissa on pysyvä näyttely, joka kertoo Nordkalkin suunnitelmista Bungessa ja Gotlannin merkityksestä kalkkikivi teollisuudelle. Lisäksi museossa esitellään kalkin eri käyttömahdollisuuksia. Tukholman kaupungin vesivarastona käyttämän Bornsjön lähellä Tukholman ulkopuolella avattiin syyskuussa näyttely Nordkalkin ja Tukholman veden (Stockholms vatten) yhteistyönä. Näyttely jakaa tietoa siitä, miten fosforivalumia vesistöihin voidaan vähentää. Yhteistyötä koulujen ja tutkijoiden kanssa Nordkalkilla on pitkät perinteet yhteistyöstä eri oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Viros sa, jossa Nordkalk on usein paikkakunnan suurin tai yksi suurimmista työnantajista, on luonnollista, että yhtiö on tekemisissä paikallisten koulujen kanssa järjestämällä esimerkiksi vierailuja tuotantolaitoksille ja kaivoksille, kilpailuja, oppitunteja ja perhetapahtumia. Tavoitteena on saada nuoret jäämään asuinpaikkakunnalle. Nordkalk toimii yhteistyössä useiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa esimerkiksi tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja tukemalla tutkimustyötä. Esimerkiksi vuonna 2013 Society of Friends of Earth Sciences, PHACOPS, teki tutkimustyötä ja arkeologisia kaivauksia Nordkalkin tuotantolaitoksella Sławnossa, Puolassa. Kaivauksiin osallistui tohtoriopiskelijoita ja stipendiaatteja ympäri maailman. Kaivauksien aikana tehtiin uusia ainutlaatuisia geologisia löytöjä. Yhteistyötä alan järjestöjen kanssa Nordkalk osallistuu kalkki- ja kaivosteollisuuden järjestöjen toimintaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Neuvottelut viranomaisten ja päättäjien kanssa tapahtuvat pääasiassa näiden järjestöjen kautta. Esimerkiksi Virossa merkittävä luonnonvaraveron nosto peruttiin, kun yhteistyöjärjestöt toimivat asiassa. Suomessa Nordkalk osallistui Kaivos 2030 -projektiin, joka korostaa kestävää kaivannaisteollisuutta ja sen sosiaalisia ulottuvuuksia. Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 13

Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan peruskalliosta joko avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa. Sen jälkeen kivi kuljetetaan esimurskaukseen ja lajitteluun, josta se menee jatkojalostukseen. Karbonaatti- tai kalkkikivituotteet, toisin sanoen kalsiumkarbonaatti (CaCO 3 ), ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä. SEULONTA JAUHATUS SAMMUTUS Poltettu kalkki on tuotettu lämmittämällä murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 C asteeseen joko kiertouunissa tai kuilu-uunissa. Poltettu kalkki (CaO) on seulottu ns. palakalkin eri fraktioihin, tai jauhettu hienoksi jauheeksi. Sammutettu kalkki on tehty lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa tuottaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ) eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, väriltään vaaleaa jauhetta. LAJITTELU/ SEULONTA KALKKIUUNI VÄLIVARASTOINTI PALA- KALKKI JAUHATUS POLTETTU KALKKI Nordkalk louhii ja jalostaa puhdasta luonnollista mineraalia. LOUHINTA MURSKAUS SEULONTA SAMMUTETTU KALKKI KALKKIKIVI- JAUHE 1 Ympäristövaikutusten vähentäminen Nordkalk tekee aktiivisesti työtä vähentääkseen toimintansa aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön ja yhtiön työntekijöiden työympäristöön. Toiminta aiheuttaa paikallisesti tärinää, melua ja pölyä, ja kaivos muuttaa maisemaa. Jos kaivos ulottuu pohjavesitasoa syvemmälle, se voi vaikuttaa pohjaveden korkeuteen lähiympäristössä. Suurin osa Nordkalkin kaivoksista on matalia eivätkä ne vaikuta pohjaveden korkeuteen. Nordkalk on asettanut useita ympäristönsuojelullisia tavoitteita, joista yksi on riskien arviointi kaikilla toimipaikoilla. Vuonna 2013 arviointi tehtiin Lappeenrannassa ja Tytyrissä Lohjalla, Köpingissä Ruotsissa, Miedziankassa Puolassa ja Rakkessa Virossa. Muissa yksiköissä riskit arvioidaan vuoden 2014 aikana. Arvioinnissa ei löydetty mitään merkittäviä uusia riskejä. Öljyä sisältävien tuotteiden käyttö ja mahdolliset vuodot koneista sekä tulipalot ovat riskejä, jotka voisivat, pahimmassa tapauksessa, johtaa maaperän saastumiseen. Lisäksi havaittiin, että jos suodatin on rikki, se aiheuttaa pääasiassa esteettistä haittaa, joka on huomiotava, koska Nordkalk toimii tiheään asutuilla alueilla. Kaikki riskit on otettu huomioon ennaltaehkäisevissä ohjelmissa, jotka auttavat yhtiötä parantamaan toimintaansa jatkuvasti. 14 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 Suomessa ympäristöministeriö ehdotti viime vuonna vapaaehtoista riskien arviointia eli ns. stressitestejä tehtäviksi kaikilla metallikaivoksilla ja muilla merkittävillä kaivoksilla. Nordkalkin kaivoksista testeihin osallistuivat Lappeenrannan Ihalaisten louhos ja ja Tytyrin kaivos Lohjalla. Niiden saama palaute stressitesteistä oli pääosin myönteistä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Nordkalk noudattaa BAT-säännöksiä (Best Available Techniques, paras käyttökelpoinen tekniikka) kuten EU:n teollisuuspäästödirektiivissä (IED) on määritelty. Sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät julkaistiin keväällä 2013. Niissä määritellyt raja-arvot ovat voimassa viimeistään neljän vuoden kuluttua. Useimmat EU-maat ottivat teollisuuspäästödirektiivin käyttöön tammikuussa 2013. Suomessa täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä on odotettavissa kesän 2014 aikana. Yksi Nordkalkin tavoitteista vuodelle 2014 on uunien toiminnan vertaaminen BAT-arvoihin sen varmistamiseksi, että uunit vastaavat uusia laillisesti sitovia vaatimuksia. Tarvittavat parannukset luonnollisesti toteutetaan. EU:n lakeihin perustuva uusi päästökauppakausi (ETS, Emission Trading System) alkoi vuonna 2013 ja jatkuu vuoteen 2020. Kalkkiteollisuudelle on annettu vapaita päästöoikeuksia perustuen sovittuun laskentamalliin ja vertailuarvoon (0,954 tonnia CO 2 per tuotettu tonni poltettua kalkkia), koska teollisuus kuuluu kategoriaan merkittävä hiilivuodon riski : Jos kaikki kalkki tuotannon päästöoikeudet olisi ostettava, kilpailu EU:n ulkopuolisista maista, joilla ei ole vastaavaa maksutaakkaa päästöistä, häiritsisi EU:n kalkkimarkkinoita.

Kalkkikiven koostumuksesta johtuen kaivoksiin kerääntyvä vesi on puhdasta, ja esimerkiksi Miedziankassa Puolassa se pumpataan selkeytysaltaan kautta läheiseen jokeen. Paraisilla vesi johdetaan osin kaupungin makeanvedenaltaaseen. Myös Lohjan Tytyrin kaivos toimittaa vettä kaupungin vesilaitokselle. Vesiasioiden hoito Vesi liittyy Nordkalkin toimintaan monin tavoin. Vesien käsittely turvataan huolellisella suunnittelulla ja toimenpiteillä, joita tuke vat tieteelliset ja empiiriset tutkimukset ja tieto. Kaivosteollisuudessa vesiasiat ovat erikoisasemassa. Kalkkikiviteollisuus ei ole suuri vedenkuluttaja, mutta kuitenkin suuri louhos käsittelee vuosittain miljoonia kuutioita vettä. Jokaisen kaivoksen pääperiaatteena on hoitaa toimintaa niin, että sen negatiiviset vaikutukset pinta- ja pohjaveteen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Nordkalkissa tämä periaate on hyvin tunnettu, ja tavoitteena on, että jokaisella kaivoksella on vesienhoitosuunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä. Jokaisen suunnitelman tulee sisältää kuvaus ja erittely kaikesta vedenkäsittelystä, johon kaivoksen toiminta vaikuttaa. Seurantavelvoitteet on määritelty luvissa, ja vesienhoito suunnitelmassa on ehdotus tehtävistä lisäanalyyseistä. Suunnitelman riittävyys tarkistetaan säännöllisesti valvontatulosten pohjalta, jotta kestävän vesienkäsittelyn jatkuvuus voidaan taata. Monipuolista vesienkäsittelyä Miedziankassa Miedzianka Puolassa on yksi Nordkalkin suurimmista avolouhoksista, ja siellä myös käsitellään suurinta vesimäärää. Koska kaivos on syvä ulottuen paikoin noin 80 metriä pohjavesitason alle valuu kaivokseen pohjavettä sinne huuhtoutuvan sadeveden lisäksi. Kaivosalueella on kaksi pohjavesikaivoa, joista johdetaan vettä oman henkilökunnan ja tuotannon tarpeisiin sekä Piekoszówin ja Ch cinyn kuntiin juomavedeksi. Osa vedestä myydään, osa toimitetaan ilmaiseksi kaivoksen vaikutus alueella. altaaseen, josta puhdistettu vesi johdetaan painovoiman avulla Hutka-jokeen. Miedziankan kaivoksen velvollisuutena on huolehtia jokialueen puhdistuksesta noin neljän kilometrin matkalla. Kaivosalueella on sekä hulevesiviemäri että jätevesiviemäri. Viemäreissä on selkeytymis altaita ja puhdistusjärjestelmiä. Kotitalousvesille on pieni jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään tehtaalta ja Skalkan asuinalueelta tulevat vedet. Vesien tarkkailu perustuu vesilupiin, ja kaivannaisjätedirektiivissä on vesien tarkkailua koskevia lisävaatimuksia. Kaikki öljyvuodon riskin sisältävät työt hoidetaan niin, ettei saastumista tapahdu. Agnieszka Dryjas ympäristöpäällikkö Louhinta edellyttää, että poistovesi kerätään laskeutusaltaaseen louhoksen pohjalle. Sieltä vesi pumpataan ylös selkeytys Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 15

Enemmän tuotantoa vähemmällä energialla Nordkalk pyrkii jatkuvasti parantamaan energiatehokkuuttaan ja ottamaan käyttöön uusia, edistyneitä energiaratkaisuja. Nordkalkin toimintaperiaatteissa energialla on keskeinen osa, ja se otetaan huomioon uusia investointeja tehtäessä. Nordkalk on määritellyt tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi koko toiminnassa. Tavoite: vähentää energian kulutusta 5 %:lla vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2008. Markus Fagervik ja Esko Niemelä Tytyrin kalkkiuunilla Lohjalla. Hiili, öljy ja maakaasu ovat perinteisesti toimineet energialähteinä kalkin poltossa. Sähköä käytetään murskaukseen ja jauhatukseen, polttoöljyä ja nestekaasua kuivatusprosessissa. Nordkalk etsii uusia vaihtoehtoisia polttoaineita käytettäväksi tuotantoprosesseissa. Kierrätysöljyn ja jäteperäisten polttoaineiden käyttöön perustuvien energia ratkaisujen hyödyntäminen vähentävät uudistumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja biopolttoaineiden avulla vähennetään tuotantoprosesseissa käytettävien fossiilisisten polttoaineitten hiilidioksidipäästöjä. sisältää toimitusehdot kaasun toimituksille vähintään 10 vuoden ajan. Energiakaasun toimitusten odotetaan alkavan ensimmäiseltä tehtaalta vuoden 2015 alussa ja täydessä mittakaavassa ne alkavat vuonna 2016. on ohjattu lähiseudun kaukolämpöverkostoihin useiden vuosien ajan. Vuoden 2013 lopulla myös Köpingin tehdas Ruotsissa aloitti kalkinpolttoprosessista talteen otetun hukkalämmön toimituksen seudun kaukolämpöverkkoon. Cortus ja Nordkalk tekevät yhteistyötä myös Köpingissä, Ruotsissa, jonne Cortus on rakentanut 0,5 MW:n testilaitoksen. Vaikka täyden mittakaavan energiakaasun käyttöönotto keskittyy Rakkeen, Köpingin testilaitoksella jatketaan kehitystyötä ja testejä. Suomessa saatiin päätökseen kolmen vuoden mittainen kehitysprojekti kalkinpolttoon sopivien kiinteiden biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi. Projektin aikana Paraisten kalkkitehtaalla tehtiin neljä täyden mittakaavan koeajoa eri polttoaineilla. Rakken tehdas modernisoitiin vuonna 2012, ja 2013 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uudella energiatehokkaalla tekniikalla. Tehtaan energiankulutus tuotettua tonnia kohden on vähentynyt yli 20 %, ja se on nyt tehokas tuotantolaitos, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Köpingin talteenottolaitteiston maksimikapasiteetti on 14 MW. Uusilla laitteilla on merkittävä positiivinen vaikutus ympäristöön: muutoin hukkaan menevä lämpö käytetään nyt hyväksi. Yleisesti kaukolämpö myös vähentää päästöjä siihen verrattuna, että jokainen talous hoitaisi oman lämmityksensä fossiilisilla polttoaineilla. Rakken uusi energiaratkaisu Nordkalkin tuotantolaitoksella Rakkessa, Virossa, valmistellaan maakaasun korvaamista energiakaasulla, jota tullaan valmistamaan kahdella Cortus Energyn rakentamalla kaasulaitoksella. Allekirjoitettu aiesopimus 16 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 Kaupungit lämpimiksi Nordkalkin avulla Norkalkin prosessit kehittävät ylijäämä lämpöä, jota hyödynnetään yhä enenevässä määrin. Lappeenrannassa, Paraisilla ja Tytyrissä Lohjalla kalkkiuunien hukkalämpöä Suomessa Nordkalk osallistui kaksivuotiseen teollisuuden ylijäämälämmön hyötykäyttöprojektiin. Valtion omistaman asiantuntijayrityksen Motiva Oy:n koordinoima projekti selvitti, että hukkalämmön tehokkaampi hyväksikäyttö vähentäisi Suomen teollisuuden energiakuluja jopa 200 miljoonaa euroa. Ylijäämälämmön käyttö kaukolämmössä vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja siirtolaitteisiin ja lämmön varastointi on ongelmallista. Nordkalk jatkaa osaltaan kehitystyötä hyödyntääkseen oman tuotantonsa ylijäämälämpöä mahdollisimman tehokkaasti.

77 % Jalostettu ja myyty kalkkikivi MateriaalItehokkuus 12 % Läjitetty ja varastoitu (2012: 15%) 11 % Hyödynnetyt sivutuotteet Nordkalk pyrkii hyödyntämään raaka-aineensa mahdollisimman tehokkaasti, myös sivutuotteita kaupallistaen. Sivutuotteisiin lasketaan louhinnan yhteydessä syntyvä sivukivi, rikastusprosessissa muodostuva hiekka, jauhatuslaitoksissa ja kalkkiuuneilla suodattimiin kertyvä kalkkipöly sekä kalkin poltossa syntyvä hienoaines. Nordkalkin tehostetut pyrkimykset hyödyntää sivukiveä ovat alkaneet tuottaa tulosta esimerkiksi Lappeenrannassa, jossa materiaalitehokkuus nousi 71,9 prosentista 88,5 prosenttiin vuonna 2013. Sivukiveä käytetään lähinnä infrastruktuurin rakentamiseen. Sivukiven käyttöä tulisi edistää varmistamalla, että olemassa olevaa kiviainesta hyödynnetään ennen kuin avataan uusia louhoksia koskemattomaan maastoon. 1 % Muut 14 % Vaihtoehtoiset polttoaineet 35 000 30 000 Lappeenranta Parainen Tytyri KÖPING 20 % Koksikaasu 11 % Sähkö 25 000 20 000 7 % Maakaasu Energialähteet 8 % Polttoöljyt 15 000 10 000 5 000 39 % Kivihiili (2012: 33%) 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kaukolämpönä hyödynnetty kalkkiuunien ylijäämälämpö (MWh) Kivihiilen käyttö lisääntyi vuonna 2013 etupäässä siksi, että tuotanto keskittyi hiilikäyttöisiin tuotantolaitoksiin. Vastaavasti muiden energialähteiden käyttö väheni. Maakaasun käyttö väheni lähinnä yhden yksikön sulkemisen seurauksena ja toisen kaasua käyttävän yksikön tuotannon vähennyttyä. Teknisistä syistä johtuen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö ei ollut mahdollista niissä yksiköissä, joihin tuotanto painottui. Kalkkiuunien ylijäämälämpöä hyödynnetään kaukolämpönä Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla sekä joulukuusta 2013 myös Köpingissä, Ruotsissa. Toimitetun ylijäämälämmön määrä kasvoi hieman vastaten yli 2200 omakotitalon lämmittämiseen ja lämpimän veden toimittamiseen tarvittavaa määrää energiaa. Nordkalk-konsernin päästöt ilmaan 2011 2012 2013 100 0,020 0,100 0,020 80 0,015 0,075 0,015 60 40 0,010 0,050 0,010 20 0,005 0,025 0,005 0 0,000 0,000 0,000 CO 2 kg / louhittu kalkkikivitonni so 2 kg / louhittu kalkkikivitonni No x kg / louhittu kalkkikivitonni hiukkaspäästöt kg / louhittu kalkkikivitonni Nordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Luvut perustuvat kattaville mittauksille ja laskelmille Nordkalkin tuotantoyksiköissä. Vuonna 2013 muutamilla Nordkalkin tehtaista oli suodatinongelmia, mikä näkyi lisääntyneinä hiukkaspäästöinä. Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 17

Karinun kaivoksessa Virossa maisemointityö on käynnissä osassa kaivosta samanaikaisesti kun louhinta jatkuu muissa osissa. Jyrkempiä louhoksen reunoja on loivennettu ja läjityskasoja poistettu. Veden on annettu kerääntyä louhoksen pohjalle, jonka seurauksena alueelle on muodostunut rikas linnusto. Muutama vuosi maisemoinnin jälkeen voi olla vaikeata huomata, että Karinussa on joskus ollut louhos vai mitä mieltä olet? Jälkihoidon monet mahdollisuudet Tärkeitä raaka-aineita louhitaan kaivoksista useiden vuosikymmenien ajan. Kun aktiivinen kaivostoiminta päättyy, on jälkihoidon aika. Kaivosalue saa silloin uuden merkityksen, joka on tärkeää niin yhteisölle kuin luonnollekin. Nordkalkin maanalaisessa Tytyrin kaivok sessa Lohjalla on museo, näyttelytila ja juhlasali. Ne sijaitsevat kaivoskäytöstä poistetuissa osissa. Kahtena viime vuonna Tytyrissä on ollut pop-down -ravintola tarjoten maanalaisen illalliskokemuksen. Kaivoksesta löytyy testilaboratorio pilvenpiirtäjiin valmistettaville hisseille, ja osassa käyttämätöntä kaivosta varastoidaan voimalaitosten tuhkaa. Storugnsissa, Gotlannissa on rakennettu autourheilurata louhoksen käyttämättömään osaan, ja sen lähellä on maa-alue osoitettu tuulivoimalalle. Kaivoksissa ja tehdasalueilla on järjestetty myös konsertteja, esimerkiksi Sipoossa vuosittainen Kalkkiranta jazz. Paraisten toiminnassa olevan louhoksen upeita maisemia on ikuistettu valokuviin ja mainoksiin sekä elokuviin. Kalkkiperäisessä maassa voidaan myös kasvattaa esimerkiksi tryffeleitä, kuten Gotlannissa on tehty. Luontoystävällinen uusympäristö Kalkkipitoiset kaivosalueet tarjoavat erinomaisen ympäristön kalkinsuosijakas18 Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 veille, ja useita harvinaisia kasveja ja eliöitä voidaankin löytää näiltä alueilta. Vanhat ja loppuun louhitut alueet ovat arvokkaita uusina elinympäristöinä ja uusympäristöinä suosien ainutlaatuista lajien monimuotoisuutta. viranomaisten kanssa. Uudet kasvupaikat valmisteltiin huolella vastaamaan luonnollisia olosuhteita. Kaikki kasvit selvisivät siirrosta, kolme erittäin hyvin, mikä on hyvin rohkaisevaa. Vastaavia kasvien siirtoja tullaan tekemään myös tulevaisuudessa. Suomen ympäristökeskus on useana vuonna kartoittanut jäkälä- ja sammalkasvillisuutta useimmissa Nordkalkin kaivoksissa Suomessa. Kartoituksessa on löytynyt useita harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Esiveren louhos Virossa on toinen esimerkki siitä miten kasvit viihtyvät kaivosten kalkki pitoisessa maaperässä. Pelastaakseen Esiveressä kasvavia orkideoita Nordkalk on suojellut alueita kaivoksen läheisyydessä. Nordkalkin tavoitteena on kerätä tietoa eri toimipaikkojen biodiversiteetistä ja hyödyntää tätä tietoa suunniteltaessa miten tukea ja palauttaa uhanalaisten lajien esiintymät alueille, joilla kaivostoiminta on päättynyt. Tavoitteena uudet uusympäristöt louhinnan edistyessä Vimpelissä harvinaisia kukkia, neljä ketokatkeroesiintymää, siirrettiin uusille kasvupaikoille vuonna 2012 yhteistyössä ympäristö- Nordkalkin kaivoksen sulkemiseen tarkoitetut toimintaperiaatteet määrittelevät, miten jälkihoito toteutetaan. Jokaiselle kaivokselle on tehty suunnitelma, joka huomioi kaivoksen ja sen ympäristön ominaispiirteet, jotta kaivoksella olisi positiivinen vaikutus ympäröivään luontoon. Näiden toimintaperiaatteiden tavoitteena on myös huomioida paremmin yhteisön tulevat tarpeet. Monia näkökohtia on otettava huomioon, esimerkiksi maan- ja vedenkäyttö, tai alueen valmistelu virkistysalueeksi tai jopa luonnonsuojelualueeksi. Onpa tuleva käyttötarkoitus mikä tahansa, yhteistä suunnitelmille on tavoite muokata alue suosimaan luonnollisen biodiversiteetin lisääntymistä.

Ympäristötavoitteet ja -parannukset 2013 Nordkalk on asettanut useita tavoitteita taatakseen ympäristötyön jatkuvan parantamisen. Tämä tehdään ympäristöjohtamisjärjestelmän puitteissa ja yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Käytännön työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdään tuotantolaitoksilla, joilla on omat tavoitteensa ja seurantansa. Taulukko näyttää keskeiset tavoitteet ympäristötyöhön ja joitakin esimerkkejä niiden toteuttamiseksi. TAVOITE Louhitun kiven käyttöasteen nostaminen 95 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä ja uusien käyttökohteiden kehittäminen sivutuotteille. TOIMENPITEET Materiaalitehokkuus (=louhitun materiaalin käyttöaste prosentteina) Nordkalkissa oli 87,9 % vuonna 2013. Se on yleisesti ottaen parantunut ja monet yksiköt ovat saavuttaneet 100 % tehokkuuden. Suomessa joudutaan geologisista syistä louhimaan enemmän sivukiveä, varsinkin Lappeenrannassa ja Paraisilla. Sivukiven käyttö lisääntyi melko hyvin Lappeenrannassa, jossa materiaalitehokkuus oli 88,5 %. Paraisilla luku oli 71,5 %. Kolmanneksi suurin sivutuotteiden tuottaja olivat rikastamot, joiden rikastushiekasta hyötykäytettiin 18,0 %. Kaikkien muiden Suomen kaivosten tehokkuusluku oli 93,4 %. Lappeenrannan kalsiittirikastamolla prosessia parannettiin, mikä johti parempaan saantiin. Rakken tuotantolaitoksella Virossa testattiin uunin sivutuotteen jalostamista (murskaamalla ja sekoittamalla) ja käyttöä maanparannustuotteena. Vähentää energian kulutusta 5 prosentilla vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2008. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Monilla paikkakunnilla toteutettiin tuotannossa parannuksia, jotka edistivät energiatehokkuutta. Suomessa myös rakennusten energiankäyttöä vähennettiin esim. uusimalla korjaamohalleihin energiatehokkaita ovia. Louhen kalkkiuuniin asennettiin uusi ristikko ja näin saatiin n. 5 % energiasäästö. Myös Paraisten uunin ristikko uusittiin. Tytyrin sammutuslaitoksella uusittiin automaatio. Vasalemman kaivoksella Virossa kaivettiin kanava, jota myöten vesi virtaa omapaineella säästäen jopa 20 % pumppauksen energiakulutuksesta. Köpingissä, Ruotsissa, investoitiin kalkkiuunin ylijäämälämmön hyödyntämiseen kaukolämpöverkossa. Vähentää tuotannon aiheuttamaa pölyä, melua ja tärinää. Siisteyttä ja puhtautta tähdennettiin tuotantolaitoksilla yleisesti, mikä vähentää pölyämistä. Suodattimia ja/tai suodattimen osia vaihdettiin ja parannettiin useilla paikkakunnilla. Vimpelissä asennettiin uusi suodatin tuotantolinjalle, mikä vähensi hiukkaspäästöjä. Raahessa hiukkaspäästöt vähenivät moninkertaisesti, kun uunien savukaasukanaaleja ja suodattimen tulokanaaleja muutettiin. Rakkessa asennettiin seula, jolla saatiin pidettyä raaka-aine puhtaampana. Seula mahdollisti FiRak-laitoksen savukaasusuodattimien vaihtamisen, mikä vähensi hiukkaspäästöjä moninkertaisesti. Landskronassa ja Luulajassa Ruotsissa, samoin kuin Tytyrissä Suomessa lastauslaitteiden osia uusittiin pölyämisen vähentämiseksi. Köpingissä investoitiin tuotantolaitoksen ohjausjärjestelmään, mikä paransi ympäristönsuojelullista ja laadun valvontaa. Myös investointi lisävirtalähteeseen toteutettiin, jotta varmistetaan sähkösuodattimen toiminta sähkönjakelun keskeytyessä. Storugnissa, Ruotsissa, sekä satamassa että tuotantolaitoksella, toteutettiin useita melun vähentämiseen liittyviä investointeja. Miedziankassa, Puolassa, alkoi kaksivuotinen hanke melun vähentämiseksi. Jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma. Suljetuille kaivoksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia, jolloin ne palvelevat yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. Jälkihoito tapahtuu usein samanaikaisesti kun muissa kaivoksen osissa louhitaan. Esimerkiksi Miedziankassa puita istutettiin 9 ha:n alueelle, sisältäen 5000 mäntyä, 3000 kuusta ja 1000 koivua. Istutusalue käsittää louhinta-alueen eteläisen luiskan ja osan eteläistä läjitysaluetta. Nordkalk ja KESTÄVÄ KEHITYS 2013 19

Ei vain kalkkia, vaan vastuuta huomisen hyvinvoinnista. www.nordkalk.com