TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Samankaltaiset tiedostot
Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2010

Toimialan onnettomuudet 2013

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

----- Toiminnallinen tuloksellisuus :13 Sivu tavoite tavoite toteutuma

Tuiri Kerttula SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

( ) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tukesin laajenevat tehtävät ja

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2008

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013

Tukes edistää Suomen elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Tukes edistää teknistä turvallisuutta Suomen elinkeinoelämässä sekä varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto

TULOSSOPIMUS 2005 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON VÄLILLÄ

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Jari Tuomi Sähkötuotteiden markkinavalvonta Suomessa

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008

Toimialan onnettomuudet 2009

Käytännön työtä yhteiskunnan hyväksi

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLI- NEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2007

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

TULOSSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS Pelastusosasto SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2006

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

SYKEn strategia

SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS Pelastusosasto

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TULOSSUUNNITELMA 2009 (PELASTUSTOIMEA KOSKEVA OSUUS)

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

TULOSSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005

Asiakirjayhdistelmä 2016

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

SPEK2020. strategia

Tukes-Syystapaaminen

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

HE 127/2016 vp: laki laivavarustelain muuttamisesta. Liikenne- ja viestintävaliokunta Jenni Rantio

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies Trafin VAK päivä. VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Valviran strategiset linjaukset

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN SOPIMUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEN VALVONNASTA VUODELLE 2008

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet

VRK strategia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

YLS III -vaiheen projekti: yhden luukun periaate öljyvarastot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Pelastustoimi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Valviran strategia

LARK alkutilannekartoitus

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto. Lapin maakunta- ja soteuudistuksen viestintäryhmälle

Lasten turvallisuuspeli

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Transkriptio:

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 Johtokunta hyväksynyt 20.9.2010 (Turvatekniikan keskuksen toiminnan osalta)

2(10) 1 Johdanto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toiminta- ja taloussuunnitelma -2015 on kytketty työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian, hallituksen strategia-asiakirjan (2007) ja hallitusohjelman (19.4.2007 ja 22.6.2010) sekä sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman (8.5.2008), liikenne- ja viestintäministeriön VAK- strategia-asiakirjan, maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön strategioiden ja Tukesin toimialan neuvottelukuntien tavoitteisiin. Vuoden 2011 alusta Tukesiin keskitetään kemikaalivalvonnan tehtävät Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), elintarvikevirastosta (Evira) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira). Tehtäviin on tulossa myös valmisteltavana olevan kaivoslain tehtävät. Resurssisuunnitelmaan sisältyy määrärahan peruslaskelman lisäksi myös muutosehdotus. 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Tukes valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: - yhteistyö - palveluhenkisyys - asiantuntijuus - työhyvinvointi Visio Turvallinen, teknisesti luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta 3 Toimintaympäristön muutokset Tukesin toimintaan vaikuttavia keskeisiä toimintaympäristömuutoksia ovat: Tehtäväalueen laajeneminen, alueellistaminen ja tuottavuusvaatimukset Tehtäväalue laajenee kemikaalituotevalvonnan kansallisiin tehtäviin (tehtävien siirto Evirasta, SYKEstä ja Valvirasta) ja uuden kaivoslain viranomaistehtäviin. Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvonta siirtyi v. 2010 alusta Tukesiin. Henkilöstö lisääntyy n. 100 henkilötyövuodella.. Alueellistaminen Tampereelle toteutuu vuoden 2010 aikana. Kaivosviranomaistehtävien alueellistamisen sijoituspaikka on vielä avoin. Osaamisen säilyttäminen ja siirto ovat kriittisiä mm. sähkö- ja prosessiturvallisuuden valvonnassa sekä kaivosviranomaistehtävissä. Valvontavelvoitteiden lisääntyminen, alueellistamisen ja henkilöstön vaihtuvuus, julkisen talouden tiukkuus sekä tuottavuusvaatimukset vähentävät tietyillä osa-alueilla tuotoksia ja toimitusajat pitenevät. Toimintojen priorisointi ja tehostaminen sähköistämällä, keskittämällä ja yhte-

3(10) näistämällä sekä toimintojen integroiminen ja yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen ovat keskeistä. Muutokset toimijakentässä ja yhteiskunnassa Yritysten rakenteiden ja liiketoimintamallien muutokset (keskittyminen, toiminnanharjoittamisen ja omistuksen eriytyminen, alihankinta- ja verkkomainen toiminta), kansainvälistyminen, ICT ja automaatio, palveluvaltaistuminen, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus ja lisääntyvä sähköinen kaupankäynti muuttavat toimintaympäristöä keskipitkällä aikavälillä. Ne näkyvät mm. yrityksissä rajapintoihin liittyvinä riskeinä teollisen toiminnan turvallisuudessa, vastuurajojen hämärtymisenä ja vastuutahojen tavoittamisen vaikeutena valvonnassa ja kuluttajille. Muutokset on kyettävä huomioimaan säädöksissä ja ohjausjärjestelmässä sekä vaatimusten kohdentamisessa oikeisiin toimijoihin. Oikean ja ymmärrettävän tiedon saatavuus, T&K- toiminnan ja yhteistyön tarve viranomaisten kesken EU:n sisällä, Pohjoismaiden kesken ja kansallisesti kasvaa. Rakennemuutokset ja taantuma näkyvät prosessiteollisuudessa. Muutokset kemikaaleja valmistavassa ja käyttävässä teollisuudessa voivat olla merkittäviä ja ne ovat lisähaaste turvallisuuden kehittymiselle. Turvallisuusarvot muuttuvat hitaasti. Turvallisuusarvon merkitys voi kasvaa ja se nähdään myös taloudellisena lisäarvona. Sääntelyn lisääntyminen ja kiristyminen Tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskeva EU:n yhdentymis- ja harmonisointikehitys jatkuu. Palveludirektiivin toimeenpano mm. teknisten palvelujen tarjonnassa ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden soveltaminen sitovat viranomaisresursseja. NLF-säädöstö yhdenmukaistaa tuotteiden markkinavalvontaa, mutta lisää myös kansallisten valvontaviranomaisten pakollisia tehtäviä. Tukesin toimialoilla on jatkuvasti valmisteilla uusia EU- ja kansallisia säädöksiä. Näiden voimaansaattaminen, toimeenpano ja valvonta vaativat resursseja. Säädösten valmistelu-, valvonta-, toimeenpano- ja raportointityö lisääntyvät. Riskiperusteisuuden ja T&K- toiminnan merkitys sekä tehokkuusvaatimukset kasvavat. Teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot Tukesin toimialueella teknologinen muutoskehitys ja innovaatiot ovat jatkuvia. Yksittäisten teknologioiden nopea kehitys - esim. uudet energia- ja nanoteknologiat - näkyy tekniikan sovelluksissa laitoksissa, laitteistoissa, laitteissa ja tuotteissa. Uusia teknologioita otetaan käyttöön ja tuodaan uusille markkinoille, mikä vaikuttaa kaupankäyntiin, tuotteiden ja järjestelmien käyttöön sekä kuluttajien ja ammattilaisten käyttäytymiseen. Automaatio, tietojenkäsittely ja tietoliikenne integroituvat osaksi erilaisia laitteita ja laitteistoja. Teknologian kehitys yhteiskunnassa tapahtuvan sosiaalisen ja väestöllisen eriytymisen kanssa näkyy ihmisten erilaisina valmiuksina (osaaminen, varallisuus) turvallisen teknologian hyödyntämiseen. Turvallisuussääntelyn, - valvonnan ja viestinnän tarve lisääntyy. Viranomaisen reagointiaika muutoksiin vähenee. Muutoksiin varaudutaan seuraavasti: - ydintoimintoja priorisoimalla asiakas- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella - ennaltaehkäisevällä, riskiperusteisella valvonnalla ja viestinnällä - teknologisten riskien seurannalla sekä riskienhallinnan keinojen ja menetelmien kehittämiseen osallistumalla - toimimalla tiedonvälittäjänä ja -jalostajana kansalaisille, kuluttajille ja toiminnanharjoittajille

4(10) - kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä valvonnassa, viestinnässä ja T&K - toiminnassa - sääntelyn kehittämiseen osallistumalla ja kansainvälisen kehityksen seurannalla - vaikuttamalla uusien turvallisuutta varmistavien säädösten kehittämiseen - osaamisen kehittämisellä ydintehtävissä - toimintamallien yhtenäistämisellä, sähköistämällä toimintoja ja toimintaprosesseja. 4 Toimintalinjaukset ja tavoitteet Vision toteuttamiseksi Tukes on asettanut seuraavat tavoitteet ja tehnyt strategiavalinnat: 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Teknisessä, kemikaali- ja kuluttajaturvallisuudessa Suomi on parhaiden joukossa Euroopassa 2016 Vaikuttavuustavoite kuvaa Tukesin toimintaympäristössä tavoiteltavaa muutosta, joka aikaansaadaan yhdessä muiden toimialueella toimivien kanssa. Toteutuminen edellyttää, että: - turvallisuus- ja ympäristötietoisuus sekä turvalliset toimintatavat lisääntyvät yhteiskunnassa - toimialan säädöstö on toimiva ja ajanmukainen - Suomi toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana EU- ja kansainvälisessä yhteistyössä Tavoitteen saavuttamista seurataan turvallisuus- ja luotettavuustason kehittymistä kuvaavien indikaattoreiden avulla. Indikaattoreiden tavoitekausi yltää vuoteen 2014. Seuraavassa oleellisimmat indikaattorit (tarkemmat indikaattorit sisältyvät tulossopimukseen):

5(10) Turvallisuus- ja ympäristötietoisuus lisääntyvät yhteiskunnassa Mittari: Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Tukesin toiminta-alueilla. Toimialan onnettomuudet 2009 tot. 2010 2011 2013 2014 2015*) Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat, lukumäärien 10 vuoden liukuva keskiarvo (lähtövuosi 2004: 9,2) Sähköpalokuoleminen lukumäärä (2004: 25) *) ei vahvistettu 7,3 (2000 2009) 8,7 (2001-2010) 8,6 (2002-2011) 8,5 (2003-8,4 (2004-2013) <8,3 (2005 2014) <8,3 (2006 2015) 22 <20 <20 <19 <18 <17 <17 Mittari: Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus pysyvät vähintään ennallaan Tekniikan vaatimusten mukaisuus 2009 tot. 2010 2011 2013 2014 Markkinoilla olevien vakavasti 56,5 41 <40 <40 <40 <40 puutteellisten sähkötuotteiden (2005 (2006 (2007 (2008 (2009 (2010 (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden 2009) 2010) 2011) ) 2013) 2014) keskiarvo pysyy alle 40 kpl/v. *) ei vahvistettu 2015*) <40 (2011 2015) Turvalliset toimintatavat lisääntyvät yhteiskunnassa Mittari: Yritysten, toiminnanharjoittajien ja kansalaisten toimintatavat tulevat turvallisemmiksi Toimintatavat 2009 tot. 2010 2011 2013 2014 2015*) Toimintatavoiltaan merkittävästi 5 10 <5 <5 <5 <5 <5 puutteellisten (taso 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus valvontakohteista vähenee (%). Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, 56 > 40 >45 >45 >45 > 50 > 50 joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3 asteikolla 0-5), osuus valvontakohteista kasvaa (%). Rekisteröitävien painelaitteiden 80 >86 >90 >90 >90 >90 >90 määräaikaistarkastusten kattavuus paranee (%) *) ei vahvistettu

6(10) Säädösten ajantasaisuuden ja toimivuuden osalta Tukes tukee asiantuntemuksellaan toimialan lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa. Valvonnasta, sidosryhmäyhteistyöstä sekä tutkimus- ja selvitystoiminnasta saatua tietoa hyödynnetään kehitystyössä. Standardointia sekä teknistä ohjeistusta hyödynnetään kansallisen säädöstön kehittämisessä. Asiantuntijuuden ja vaikuttamisen osalta Tukes osallistuu ja vaikuttaa toiminnan kannalta keskeisissä yhteistyöelimissä EU:ssa ja osallistuu kohdennetusti kansainväliseen yhteistyöhön. Em. tavoitteiden kehitystä seurataan kohdennetuin innein. Tehdään Indikaattoreiden eurooppalaisen tason vertailuinteja. Kemikaalien tuotevalvontaan ja kuluttajaturvallisuuteen kehitetään indikaattorit. 4.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 4.2.1 Tuotokset ja palvelukyky Tuotokset ja palvelut ovat turvallisuuteen kannustavia, korkealaatuisia ja julkishallinnon kärkeä Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että: - valvonta ja viestintä on näkyvää, riskiperusteista ja ennaltaehkäisevää - palvelut ovat asiakas- ja säädösvaatimusten mukaisia - tutkimustulokset ja valvontahavainnot hyödynnetty Tukesin palvelut ja tuotokset muodostuvat ennakoivasta (proaktiivinen) ja jälkikäteisvalvonnasta sekä niitä tukevista viestinnästä ja T&K- toiminnasta. Asiakaskentän mukaan toiminta kohdistuu tuotteisiin, laitteistoihin ja palveluihin (palvelumarkkinat) sekä laitoksiin (käyttöön). Tuotteita valvotaan markkinavalvonnalla vaarallisten tai muuten vaatimusten vastaisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Kemikaalien turvallisuus varmistetaan riskininnin avulla hyväksymismenettelyn ja EU-tason toimeenpanon yhteydessä. (Lisäys KETU-rekisterin hyödyntämisestä). Laitteistovalvonnassa varmistetaan vastuuhenkilöiden pätevyys, käsitellään liikeilmoitukset ja valvotaan toimintaa mm. ilmoitusten, rekisterien ja oma-aloitteisen valvonnan keinoin. Valvonnalla varmistetaan palveluiden säädösten mukainen toiminta ja toimintaedellytykset. Laitoksissa Tukes valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista vaarallisia kemikaaleja käyttävissä tuotantolaitoksissa ja varastoissa, kaivoksissa, räjähdetehtaissa ja painelaitekohteissa. Valvonta kohdennetaan alueille, joissa riskit ovat suurimmat. Valvontakäyntejä vähennetään, mikäli tulokset ja yritysten vapaaehtoiset järjestelmät sen sallivat. Kaikilla alueilla huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja aikataulut. Uutena tehtävänä korostuu alueellisen ja paikallisen valvontatoiminnan ohjaus- ja yhtenäistämistehtävä. Valvontatuotosten määrä vv. 2009 2015 Tuotokset yhteensä 2009 tot 2010 2011 2013 2014 2015 Luvat, ilmoitukset, josta 5 136 10 100 6 100 3 600 3 600 3 600 3 600 kemikaali, nestekaasu ja räjähteet 283 200 200 200 200 200 200 sähkö- ja hissiurakointi 1 523 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 sähkölaitteistot 445 400 400 400 400 400 400 kylmälaiteliikkeet 1) 1 569 7 000 3 000 500 500 500 500 muut yhteensä 2) 1 316 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Biosidit(t, hyväksynnät) - -?????

7(10) Kasvisuojelu (t, hyväks.) - -????? Turvallisuusselvitykset 30 100 100 Tutkinnot 1 514 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 Kemikaalituoterekisteriilmoitukset - - 12 000 10 000 9 000 9 000 9 000 Painelaitteiden muutosilmoi- 3500 3000 3000 3000 3000 3000 3000 tukset Sähkölaitteistojen ilmoitukset 697 500 500 500 500 500 500 Kuluttajailmoitukset - 400 400 400 400 400 400 Rapex-ilmoitukset - 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Muut selvitykset 1 480 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Valvontakäynnit, josta 5 728 4 300 4 300 4 300 4 300 4 300 4 300 sähkötuotteet (kohteet) 2889 2600 2600 2600 2600 2600 2600 mittauslaitteet (kohteet) 1088 600 600 600 600 600 600 sähkölaitteistot, urakointi 297 200 225 225 225 225 225 ja tarkastajat kemikaali- ja nestekaasulaitokset 196 160 160 160 160 160 160 (määräaikaistar- kastukset) muut yhteensä 1258 740 715 715 715 715 715 Kemikaalituotteiden valvontatapaukset - - 20 20 20 20 20 Tuotokset yhteensä 10 085 22 000 30 000+ 25 600+ 24 600+ 24 500+ 24 500+ 1) Vv:na 2009-2011 säädösmuutoksista johtuva siirtymäkausi 2) Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen lakkaa vuoden 2010 aikana Perustehtäviin liittyvä palvelukyky Käsittelyaikatavoitteet - Kuulemis- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Enimmäisaikatavoite vv.2009 2015 2009 tot 2010 2011 2013 2014 2015 max. (pv) tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 180 85 80 80 80 80 80 80 - Muut luvat ja ilmoitukset 80 85 90 90 90 90 90 90 - Pätevyysinnit 20 99 90 90 90 90 90 90 - Siirtotodistukset 7 89 95 95 95 95 95 95 - Sähkölaitteistojen käytönjohtaja 20 86 80 80 80 80 80 80 -ilmoitukset - Sähköurakointi-ilmoitukset 20 74 80 80 80 80 80 80 - Kylmälaiteliikkeiden ilmoitukset - Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen - Räjähteiden vaarallisuusluokitus 60¹ 93 60¹ 60¹ 90 90 90 90 14 95 80 - - - - - 60 89 95 95 95 95 95 95 - Vakavamman riskin kulutustavara- ja kuluttajapalvelusilmoitusten 40-90 90 90 100 100 100 käsittely - Rapex-tiedonvälitys 2-95 95 100 100 100 100 - Rech-neuvontakyselyn kirjallinen vastaus 7 90 90 90 90 90 ¹)uusista säädöksistä johtuva siirtymäkausi; enimmäisaikatavoite muutettu v.2010 ja 2011 60 päiväksi (aik. 20 pv) ja käsittelyaikatavoite 60 %:ksi Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti.

8(10) Viestintä Aktiivisella viestinnällä tuodaan valvonnan tulokset asiakkaiden ja yhteiskunnan hyödynnettäväksi ja vaikutetaan ennakoivasti kansalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään viestinnän selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, tavoitettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Viestintäkanavia käytetään monipuolisesti eri kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen. Viestinnän päätuotoksia ovat verkkosivusto ja siihen liittyvä sähköinen palvelukokonaisuus, neuvontapalvelut, mediaviestintä ja muut tiedotteet, julkaisut, tietopalvelut, intranet ja muut sisäiseen viestintään liittyvät tuotokset. Tavoitteena on, että: - Tukesin verkkopalvelun käytettävyys on hyvä, ja sivustolla olevat tiedot ovat jatkuvasti ajantasaisia - Tukes-lähtöiset turvallisuusviestinnän keskeiset teemat ovat selvästi näkyvissä viestintävälineissä (yleis- ja ammattimedia) - viestintä säädösmuutoksista, merkittävistä valvontatoimenpiteistä, onnettomuustutkinnasta ja projekteista on systemaattista ja kattavaa. - Reach-neuvontapalvelut? Viestintää uudistetaan yhteisöllisen median suuntaan. Uudistamisessa hyödynnetään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja. Sisäinen viestintä on vuorovaikutteista ja aktivoivaa. Viestintätuotokset Tuotokset yhteensä 2009 tot 2010 2011 2013 2014 2015 Tiedotteet, julkaisut ym 62 90 90 95 95 95 95 Verkkopalvelujen käyttö 1 058 1 000 1 200 1 300 1 300 1 300 1 300 Reach Help Desk (kpl) - - 700 700 700 700 700 Suunnitelmakauden alkuvaiheessa painottuvat REACH-, CLP- sekä muiden EU- säädösten edellyttämien neuvontapalvelujen varmistaminen. NLF-päätöksen 768/2008 johdosta uusitaan suuri joukko direktiivejä sekä kansallista lainsäädäntöä Tukesin toimialalla. Muutoksista viestitään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&K- toiminta tukee ennaltaehkäisevää valvontaa ja viestintää. T&K- toiminta perustuu Tukesin tutkimuslinjaukseen ja sen tutkimusohjelmaan sekä valvontatietojen hyödyntämiseen. Tukesin tutkimuslinjausta ylläpidetään vastaamaan koko laajentuneen Tukesin ja uusien tehtävien tutkimustarpeita. T&K- toimintaa tehdään aktiivisessa ja aloitteellisessa yhteistyössä sidosryhmäkumppaneiden sekä keskeisten turvallisuus- ja tutkimustoimijoiden kanssa. Tutkimustoiminnassa edistetään Tukesin toimialueiden turvallisuustutkimuksen kehittymistä sekä verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Projektit linkitetään muihin kansallisiin tai kansainvälisiin T&K - kokonaisuuksiin (tutkimusohjelmat, EU-tutkimus). T&K- yhteistyötoiminnassa tehostetaan verkottumista ja resurssien käyttöä Tukesin ulkopuolella ja laajentuneessa Tukesissa. Projektitoiminnassa kannustetaan organisaatiorajat ylittäviin yhteisprojekteihin. Verkottuneella projektitoiminnalla edistetään henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymistä. Tutkimustoiminnassa keskitytään Tukesin toiminnan kannalta tärkeisiin ja hyödynnettäviin aiheisiin. Keskeiset tutkimus- ja selvitysalueet kohdennetaan Suomen teknisen turvallisuustason seurantaan ja intiin (valvonnan suuntaaminen ja ennakointi), riskien intiin ja riskien hallintaan sekä lainsäädännön toimivuuteen ja sen kehittämistarpeisiin.

9(10) T&K- toiminnan tulokset hyödynnetään ja viestitään tehokkaasti. Toimialan kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten ja selvitysten seurantaa ja hyödyntämistä sisäisesti ja ulkoisesti toteutetaan näkyvästi. 4.2.2 Toiminnallinen tehokkuus Toimintaprosessimme ja yhteistyöverkostomme ovat tehokkaita ja toimivia. Toteutuminen edellyttää, että: - Toimintaprosessien ja sähköisten palvelujen jatkuvaa kehittämistä ja yhdenmukaistamista - Tehokasta kansallista ja kansainvälistä työnjakoa ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa - Korkeaa tuottavuutta ja vakaata taloudellista perustaa Suunnitelmakauden alkuvaiheessa keskitytään vielä muutosten toteuttamiseen - toiminta useassa toimipaikassa ja uusien tehtävien integrointi (kemikaalien tuotevalvonta ja kaivoslain mukaiset tehtävät) - investoidaan synergiahyötyjen saamiseksi. Toimintaprosessien kehittämistä ja yhtenäistämistä jatketaan. Tavoitteena on myös kasvattaa toimintaprosessien sähköistämistasoa sekä uudistaa toimialan rekistereitä sähköisen asioinnin tueksi. Prosessien suorituskykymittariston täsmentämistä jatketaan. Toimintamalleja verrataan EU-tason parhaisiin käytöntöihin. Tietohallintostrategia uusitaan suunnitelmakauden alkuun kehitystyön pohjaksi. ICT- järjestelmät ajantasaistetaan ja yhtenäistetään ja hyödynnetään niissä valtion konsernitason IT- hankkeita. Sähköisten palvelujen linjaus uusitaan ja palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden (mm. kemikaali- ja palveluvalvonnan asiakkaat) mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan linjausta toteutetaan. Tavoitteena on aikaansaada yhteisiä valvonta-, viestintä ja T&K- projekteja. Yhteistyötä elinkeinotoiminnan ja kaupan kannalta tärkeiden valtioiden (Venäjä, Kiina) kanssa vahvistetaan. Projektitoimintaa käytetään laajasti tuottavuuden lisäämiseksi. Myös ulkoisia palvelujentuottajia käytetään muissa kuin ydintehtävissä. Henkilöstön käyttö toiminnoittain Valvontaan ja toimeenpanoon käytetään henkilöstön työajasta runsaat 65 %, viestintään lähes 15 % ja kehitystoimintaan (sisältää myös kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön) noin 20 %. 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Tavoitteen toteutuminen edellyttää: - Ammattitaitoista ja esimerkillistä johtamista sekä tehokasta johtamisjärjestelmää - Hyvinvoivan työyhteisön rakentamista yhdessä - Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittämistä ydintehtävissä Henkisten voimavarojen kehittämistä toteutetaan henkilöstöstrategian ja työhyvinvointiohjelman avulla. Niiden osana ovat mm. johtamisjärjestelmien jatkuva kehittäminen ja palkkausjärjestelmän kannustavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen.

10(10) Osaamisen kehittäminen kohdennetaan ydinosaamisiin ja niitä tukeviin perusosaamisiin toimintokohtaisten kehittämissuunnitelmien avulla. Osaamisen kehittämistä tehdään yhdessä toimintojen kehittämisen ja uudistamisen kanssa. Rekrytoinnissa osaamispotentiaali on erityishuomion kohteena. Toiminnan kannalta oleellinen osaaminen pyritään säilyttämään hyödyntämällä mm. etätyötä. Etäjohtamisosaamista hankitaan edelleen. Muutostilanteessa haasteena on säilyttää tukeslaisten työkyky ja motivaatio korkealla. Tähän tavoitteeseen pyritään toteuttamalla henkilöstöstrategiaa ja TYHY- ohjelmaa yhdessä henkilöstön kanssa. Resurssisuunnitelmat Tuottavuusohjelman henkilöstövähennys 2007 2011 on tarkistettuna 6,5 htv ja 2 htv 2014-2015 kemikaalituotevalvonnassa. Vähennys kohdennetaan ensisijaisesti eläköitymisen yhteydessä vapautuviin virkoihin. Vähennystä ei kohdenneta SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin. Tehtävien laajentumisen ja alueellistamisen aiheuttamat pysyvät menolisäykset esitetään kehittämisehdotuksessa. Peruslaskelman mukainen rahoitus vuosille 2011 2015 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuosien 2011 2015 määräraha on kehyspäätöksen mukainen ja siinä on huomioitu tuottavuustoimenpiteistä johtuvat vähennykset. Kaivosviranomaistehtävien siirtoa ei ole huomioitu. Rahoitus 2009 2010 2011 2013 2014 2015 (1000 ) TP TA TAE TTS TTS TTS TTS TEM 10 142 12 037 11 656 11 556 11 405 11 355 11 355 - Lisätalous 48 - Siirtyvä erä (SE) 689 661 TEM/kemik.tuotevalv - - 4 948 4 948 4 948 4 948 4 948 TEM yhteensä 10 831 12 746 16 604 16 504 16 353 16 303 16 303 Muu rahoitus SM rahoitus 576 514 540 540 540 540 540 YM rahoitus 298 437 437 437 437 437 437 LVM rahoitus 135 135 135 135 135 135 135 Muu rahoitus yht 1 009 1 086 1 112 1 112 1 112 1 112 1 112 Tulot (12.30.20) 1 407 1 200 2 530 1 840 1 610 1 570 1 570 HTV 2009 2010 2011 2013 2014 2015 TP TA TAE TTS TTS TTS TTS Htv (2007:117) 113 127,6 200,5 200,5 200,5 199,5 198,5 Tuottavuusohjelma (kum. lkm) -5-9 -13,6 - - -14,6-15,6 Muut muutokset (kum. lkm) +19,6 +97,1