LAUSUNTOPYYNTÖ 226640 1(2) mmm.fi 30.11.2016 1850/01.02/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 2) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevista luonnoksista. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 11.1.2017 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf - tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi ia neuvotteleva virkamies Juha Palonen p. 0295 16 2356, sähköposti iuha.palonen@mmm.fi. Osastopäällikkö, ylijohtaja Vanhempi hallitussihteeri y- e Suvi Ruuska LIITTEET: - luonnos valtioneuvoston asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio -luonnos maa-ja metsätalousministeriön asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio A MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET * MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY * PL 30,00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) PB 30, 00023 STATSRÄDET (Helsingfors) - PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki). puh. 0295 16 001 - faksi (09) 160 54202 - tfn 0295 16 001 fax (09) 160 54202 tel. +358 295 16 001 - fax +358 9 160 54202
2(2) Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt JAKELU Y mpäristöministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu-ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC Luonnonvarakeskus ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Suomen Riistakeskus Suomen luonnonsuojeluliitto WWF Suomi Natur och Miljö rf Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.
1 luonnos 30.11.2016 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 22 :n 5 momentti ja 25 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 179/2016, ja muutetaan 19-21, 23 ja 24, 26 :n 3 momentti, 37 :n 3 momentti ja 40 :n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 19-21 ja 23 asetuksessa 179/2016 sekä 24, 26 :n 3 momentti ja 40 :n 3 momentti asetuksessa 708/2015, seuraavasti: 19 Lietelannan sijoittaminen peltoon Lietelantaa saa sijoittaa peltoon ympäristösitoumuksen kohteena olevalla korvauskelpoisella alalla. Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä lohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta on levitettävä vähintään 20 kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa jokaisena sitoumusvuotena. Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :n 1-3 ja 7-9 momenttia. 20 Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ravinteita ja orgaanisia aineita saa kierrättää ympäristösitoumuksen kohteena olevalla korvauskelpoisella alalla. Kierrätettäessä lohkolle on lisättävä ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta. Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine ei oikeuta korvaukseen. Maatila ei saa samanaikaisesti sekä luovuttaa että vastaanottaa tässä pykälässä tarkoitettua orgaanista materiaalia. Lisättävän määrän on oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa jokaisena sitoumusvuotena. Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää, eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 5 -momenttia ja 10 :n 1-7 ja 9 momenttia sekä lannoitevalmistelain nojalla annettuja säännöksiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ja kiinteistökohtaisista käsittelyjärjestelmistä peräisin olevien lietteiden käyttörajoituksista peltoviljelyssä.
2 ( 21 Valumavesien hallinta Valumavesien hallinta edellyttää, että ympäristösitoumuksen kohteena olevalle korvauskelpoiselle lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Jos lohkolla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä, viljelijä saa valita lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi valumavesien hallinnan kaikille tällaisille lohkoille koko maassa. Jos ympäristösitoumukseen kohteena olevaa korvauskelpoista lohkoa ei ole koskenut 2 momentissa tarkoitettu erityistukisopimus, toimenpidettä voidaan toteuttaa vain sellaisella lohkolla, jonka on analyysin perusteella todettu olevan suurimmaksi osaksi maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla ympäristösitoumukseen sisältyvällä korvauskelpoisella lohkolla kuitenkin vain, jos se sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla tai näiden valuma-alueiden välisellä alueella. Lohko sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, jos lohkolta 0,5-1,5 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä laboratoriossa ilman inkubaatiota määritetty ph on alle 4,5 tai korkeintaan 16 viikon inkubaation jälkeen mitattu ph on alle 4,0. Valumavesien hallintaa koskevaan toimenpiteeseen ei saa ilmoittaa uutta korvauskelpoista alaa sen jälkeen, kun pinta-alatukien haku on toisena sitoumusvuonna päättynyt. Toimenpidettä on toteutettava ympäristösitoumuksen kohteena olevalla korvauskelpoisella lohkolla vuosittain koko sitoumuskauden ajan. Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää sekä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :ää sekä 12 :n 1 ja 4 momenttia. 23 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on vuosittain pidettävä liitteessä 12 tarkoitettujen kuntien alueella (kohdentamisalue III) vähintään 20, 40, 60 tai 80 prosenttia ympäristösitoumuksen kohteena olevien korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispintaalasta kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Edellä mainitun 20 prosentin kasvipeitteen voi toteuttaa myös kevennetyllä muokkauksella. Kohdentamisalueella III 20 prosentin kasvipeitteen ylittävillä aloilla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sänkeä (aito kasvipeitteisyys). Kohdentamisalueen III ulkopuolella ympäristösitoumuksen kohteena olevien korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispinta-alasta vähintään 20, 40 tai 60 prosenttia on oltava kasvipeitteisiä kasvukauden ulkopuolella. Kasvipeitteisyyden voi toteuttaa joko kevennetyllä muokkauksella tai aidolla kasvipeitteisyydellä.
3 Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää sekä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n momenttia ja 13 :ää. 24 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Orgaanisen katteen käyttöä puutarhakasveilla ja siemenperunalla koskevassa toimenpiteessä viljelijän on sitouduttava kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan ympäristösitoumukseen sisältyviltä korvauskelpoisilta kasvulohkoilta. Toimenpiteen voi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja viranomaisen valvomassa sertifioidun siemenperunan tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteutus on mahdollinen. Siemenperunan tuotannossa oleva lohko on katettava kokonaan. Lohkojen ala voi vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan, mutta maatilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää, täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n 4^ 2 ja-4 momenttia. 26 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 1 l :n 2 ja 3 momenttia, 12 :ää, täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston liitteessä 2 tarkoitettua kymmenettä hoito vaatimusta kasvinsuojeluaineiden käytön ja käsittelyn osalta ja täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n Tj 2 ja-4 momenttia. 37 Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Sopimukseen ei voi sisällyttää peltoa, sellaista pysyvää nurmea olevaa alaa, joka on maankäyttömuodoltaan peltoa, viljeltyjä pihanurmikolta tai puutarha- ja puistokäytössä olevia alueita tai laajoja yhtenäisiä avokallioita. Sopimusta ei voi tehdä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :ssä tarkoitetusta jättiputken torjunnasta pysyvää nurmea olevalla alalla. Sopimusta ei voi tehdä latojen säilyttämisestä, ylläpitämisestä tai kunnostamisesta. Sopimusta ei voida tehdä laiduntamalla hoidettavasta kohteesta, jossa suurpedot aiheuttavat merkittävää uhkaa laiduneläimille paitsi silloin, jos alueen hoidosta on ollut voimassa luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 39 :n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu sopimus. Sopimusta ei voida tehdä kohteista, joilla ei ole selviä edellytyksiä maatalousympäristön lajiston tai
4 maiseman tulokselliseen edistämiseen hoitotoimenpiteillä, eikä kohteista, jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Ensisijaisesti metsätalouskäytössä olevia kohteita ovat: 1) ensisijaisesti puuntuotantoa varten hoidettavat kohteet; 2) lajistoltaan ja ikärakenteeltaan yksipuoliset metsät; 3) metsät, joiden kenttäkerros koostuu valtaosin varvuista; 4) havupuumetsät, joilla ei ole selvää merkkiä laidunhistoriasta; 5) reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joilla ei ole selviä raivaus- tai niittohoidolla edistettävissä olevia monimuotoisuus tai maisema-arvoja. 40 Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito Ympäristösopimuksen perustason vaatimuksena toimenpiteessä on noudatettava 11 ja 12 :ää, täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 tarkoitettua toista lakisääteistä hoito vaatimusta ja liitteessä 2 tarkoitettua kymmenettä lakisääteistä hoito vaatimusta, täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 :ää, 12 :n 1 ja 4 momenttia sekä 15 :ää ja eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11-13 :ää. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2017. Helsingissä xx päivänä x kuuta 2017 Maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 30.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 30.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on esitetty muutoksia vuodelle 2017, jotka Euroopan komissio hyväksyi x päivänä x kuuta 20 lx. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 5 :n 9 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta (235/2015). 2. Asetuksen sisältö Ympäristökorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 muutoksia vastaavat muutokset. 19 Asetuksen 19 :n 2 momenttia täsmennettäisiin perustason vaatimusten osalta. Kansallisella lainsäädännöllä asetetut perustason vaatimukset muodostavat vähimmäistason, jota toimenpiteen valinneen on noudatettava, jotta ympäristökorvaus voitaisiin maksaa. Perustasoa täsmennettäisiin, koska Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 esitetään muutettavaksi siten, että tilakohtaisen ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevan toimenpiteen ja lohkokohtaisten toimenpiteiden väliset päällekkäisyydet poistetaan. Lohkokohtaisten toimien poistettavaksi
2 esitettävät perustasovaatimukset sisältyvät tilakohtaiseen ravinteiden tasapainoisen käytön toimen perustasovaatimuksiin. Ravinteiden tasapainoisen käytön toimeen sitoutuminen on kaikkien lohkokohtaisten toimien edellytys. Tehtävät muutokset eivät siten vähentäisi lohkokohtaisiin toimiin kohdistuvia perustasovaatimuksia. Muilta osin pykälän sisältöä ei muutettaisi. 20 Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään. 21 Pykälän 7 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään. 22 Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kaikki ympäristönhoitonurmia koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen kannalta merkitykselliset perustasovaatimukset sisältyvät jo ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevan toimenpiteen perustasovaatimuksiin. Ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaan toimenpiteeseen sitoutuminen on lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumisen edellytys. 23 Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään. 24 Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään. 25 Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kaikki peltoluonnon monimuotoisuutta koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen kannalta merkitykselliset perustasovaatimukset sisältyvät ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevan toimenpiteen perustasovaatimuksiin. Ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaan toimenpiteeseen sitoutuminen on lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumisen edellytys. 26 Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään. 37 Asetuksen 37 :n 3 momenttiin tehtäisiin tarkennus vieraslajien osalta. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaa sopimusta ei voisi tehdä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 15 :ssä tarkoitetusta jättiputken torjunnasta pysyvää nurmea olevalla alalla. Jättiputken poisto on jo osa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia. 40 Asetuksen 40 :n 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla perusteilla kuin 19 :ään.
3 Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 2017. 3. Taloudelliset vaikutukset Ehdotetuilla asetusmuutoksilla ei arvioida olevan vaikutuksia valtion talousarvioon. Muutokset vastaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 ja ne eivät lisää Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 varoista osoitettavan rahoituksen enimmäismäärää. Ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2017 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 134/2016 vp) mukaan kyseisen momentin määräraha on 300,043 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 238,027 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 10,333 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 3,0 miljoonaa euroa. Ympäristökorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 5. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Suomen Riistakeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta ja Natur och Miljö rfiltä.
1 luonnos 30.11.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (327/2015) 17 :n 1 momentti, 21 :n 1 momentti ja 25, seuraavasti: 17 Luonnonhoitopeltonurmet Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siementä. Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai vuosina 2009-2014 niittykasveilla perustettuja monimuotoisuuspeltoja. Aiemmin perustetun monivuotisen nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 4 ja 6 tarkoitettuja lannoitusraj oituksia. 21 Monimuotoisuuspeltojen perustaminen Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä monimuotoisuuspellot on perustettava kylvämällä niittykasvien, peltolinnuille soveltuvien kasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Syyskylvöiset kasvit voidaan kylvää jo edellisen vuoden syksyllä. Kylvössä on pyrittävä käyttämään kotimaisia kasvilajeja ja Suomessa tuotettuja siemeniä. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen. Monimuotoisuuspeltoja voidaan lannoittaa kasvuston perustamisen yhteydessä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 4 ja 6 tarkoitettuja lannoitusraj oja. 25 Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito
2 Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman on oltava tarkoituksenmukainen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Suunnitelmaan hyväksytyillä hoitotoimenpiteillä on säilytettävä tai edistettävä sopimusalueen tavanomaisesta poikkeavia luonto- tai maisema-arvoja hoitamalla kasvi-ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen. Sopimusaluetta ei saa muokata, lannoittaa, ojittaa, metsittää tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen tai vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä tai jättiputken paikallisen kemiallisen torjunnan. Jos sopimusalueen suunnitelmanmukainen hoito vaarantuu poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia, korvauksen saajan on oltava yhteydessä sopimuksen tehneeseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sopimuksen suunnitelman tarkistamiseksi ja toimenpiteen tavoitteiden kannalta parhaan hoidon uudelleenmäärittämiseksi sopimusalueelle. Hoitotoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikasvien poisto paitsi, jos on kyse jättiputken poistosta. Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontodirektiivin liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee luonnonsuojelulain 64 :ssä tarkoitetulla Natura-alueella, korvauksen myöntävän viranomaisen on selvitettävä sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden soveltuvuus suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2017. Helsingissä x päivänä x kuuta 2017 Maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 30.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 30.11.2016 Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on esitetty vuodelle 2017 muutoksia, jotka Euroopan komissio hyväksyi x.x.2017. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään 1.1.2015 voimaantulleessa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 5 :n 10 momentin nojalla on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta (327/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin ympäristökorvauksen ehtojen teknisestä toteuttamisesta. 2. Asetuksen sisältö Ympäristökorvauksesta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetus liittyy maatalouden tukien kevään 2017 hakuun ja siihen tehtäisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 muutoksia vastaavat muutokset vuodelle 2017. Asetuksen 17 :n 1 momentista poistettaisiin vaatimus kasvuston perustamisesta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, koska kyseinen vaatimus sisältyy jo täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Vastaava muutos tehtäisiin myös 21 :n 1 momenttiin. Asetuksen 25 :n 2 momenttia tarkennettaisiin vieraslajien osalta. Ympäristökorvauksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (235/2015) ehdotetun muutoksen mukaan maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaa sopimusta ei voisi tehdä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 15 :ssä tarkoitetusta jättiputken torjunnasta pysyvää nurmea olevalla alalla. Näin ollen sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin ei voisi kuulua jättiputken paikallista kemiallista torjuntaa.
2 Hoitotoimenpiteisiin voisi kuulua kuitenkin vieraslajikasvien poisto, jos kyseessä on jokin muu vieraslaji kuin jättiputki. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 2017. 3. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen Riistakeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta ja Natur och Miljö rf:ltä.