TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN Mittareita terveydenhoitajatyössä Marita Päivärinne Birte Bergström 4.2.2010 www.salo.fi
Esityksen sisältö Taustatietoa Salosta Terveyden edistämisen lähtökohdat Terveyden ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnassa Case Salo
Sijainti Salo Turku 52 km Salo Helsinki 120 km Salo Tampere 160km
Salo on enemmän Kymmenen kuntaa yhdistyi 1.1.2009 pitkään jatkuneen seudullisen yhteistyön tuloksena Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salon, Suomusjärven ja Särkisalon valtuustojen hyväksyntä 11.6.2007 kuntaliitokselle Samalla neljä kuntayhtymää purkaantui
Salon tunnuslukuja asukasluku: noin 55 000 asukasta 3800 työntekijää Suomen 18. suurin kaupunki pinta-ala: 2 100 km² tuloveroprosentti: 18 valtuutettujen lukumäärä: 75 valtuustopaikat: SDP 23, KOK 21, KESK 20, VIHR 4, VAS 3, KD 2, PS 2
SALON KAUPUNGIN ORGANISAATIO
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN SALOSSA Hyvinvointitilinpito tehdään vuosittain ja hyvinvointikertomus neljän vuoden välein Koordinaattori vastaa työryhmien työskentelyn etenemisestä ja hyvinvointiseurannan kirjaamisesta KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ/ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTORYHMÄ SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut TEKNINEN TOIMI Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kaavoitus ja rakentaminen Psykososiaaliset palvelut Vanhuspalvelut SIVISTYS- TOIMI Kasvatus ja koulutus KEHITTÄMIS -JA ELINKEINO TOIMI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ = POIKKIHALLINNOLLINEN TYÖRYHMÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOORDINAATTORI Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, OPPILAITOKSET
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ Viestinnällistä vaikuttamista ihmisten valintoihin Eri ammattiryhmien osaamisen yhteensovittamista ja vahvistamista Kunnan strategista johtamista ja monialaisen yhteistyön lujittamista Laadukkaiden ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamista Tunnistetaan ja ennakoidaan uhkatekijöitä Annetaan tietoa ja tarjotaan palveluja Luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään Annetaan tarvittaessa tukea ja hoitoa
Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen valmistelu kuuluu viranhaltijajohdon/ammattihenkilöiden tehtäviin ja toteutetaan moniammatillisesti On tiivis kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Ohjaa työn suunnittelua ja osoittaa luottamushenkilöille työn tulokset Osoittaa, missä on parantamisen varaa ja missä asiat ovat hyvin Kuvaa muutoksia, joiden perusteella toimintaa ohjaavia päätöksiä voidaan tehdä
Hyvinvointikertomuksen rakentaminen Työryhmät, sivistystoimi-sosiaali- ja terveystoimi-tekninen toimi laativat yhdessä hyvinvointikertomuksen Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen työstämisestä, mutta tarvitaan vastuuhenkilö organisoimaan työskentelyä ja kokoamaan hyvinvointikertomus
Hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain Hyvinvointikertomus Hyvinvointiin Hyvinvointiin vaikuttavat vaikuttavat tekijät tekijät Johtoryhmä tulkitsee ja nostaa esille strategiatyössä huomioitavat haasteet Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa kertomuksen työstämisestä ja hyödyntämisestä Palvelujärjes- Palvelujärjestelmä telmä Terveys- Terveysja ja sosiaalipalvelut sosiaalipalvelut opetuspalvelut opetuspalvelut harrastusharrastusja ja kulttuuripalvelut kulttuuripalvelut A-klinikka A-klinikka Elinympäristö Elinympäristö Asuntotoiminta Asuntotoiminta Työllisyys Työllisyys Hyvinvointipolitiikka Hyvinvointipolitiikka hallintokuntien hallintokuntien tavoitteet tavoitteet suhteessa suhteessa Terveys Terveys 2015-ohjelmaan 2015-ohjelmaan Talous Talous Kaupungin Kaupungin toimintamenot toimintamenot Väestön Väestön Hyvinvointi Hyvinvointi Väestörakenne Väestörakenne Lapset Lapset ja ja nuoret nuoret Työikäiset Työikäiset Vanhukset Vanhukset
Salon hyvinvointikertomus Sosiaali- ja Terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat 4.2.2010 Kaupungin hyvinvointikertomus nähtävissä www.salo.fi /kaupunkitieto www.salo.fi
SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Terveellisten Terveellisten elämäntapojen edistäminen elämäntapojen edistäminen YLIPAINO YLIPAINO LIIKUNTA LIIKUNTA PÄIHTEET PÄIHTEET SOSIAALITOIMI SOSIAALITOIMI Terveyserojen Terveyserojen kaventaminen, kaventaminen, Varhainen Varhainen puuttuminen puuttuminen MIELENTERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET PÄIHTEET VÄKIVALTA VÄKIVALTA TEJO-TYÖRYHMÄ TEJO-TYÖRYHMÄ 2 2 edustajaa edustajaa jokaiselta jokaiselta sektorilta sektorilta TOIMENPIDEOHJELMA TOIMENPIDEOHJELMA NELIVUOTISKAUDEKSI NELIVUOTISKAUDEKSI TOIMEENPANO TOIMEENPANO SEURANTA SEURANTA TERVEYSTOIMI TERVEYSTOIMI TEHTÄVÄT Terveellisten TEHTÄVÄT Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen Johtopäätösten edistäminen Johtopäätösten edistäminen laajentaminen laajentaminen YLIPAINO YLIPAINO Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA esittäminen PÄIHTEET esittäminen PÄIHTEET kevät kevät Hyvinvointikertomuksen 2010 Hyvinvointikertomuksen TEKNINEN TEKNINEN TOIMI 2010 kehittäminen, TOIMI kehittäminen, palaute palaute ja ja Edellytysten Edellytysten luominen arviointi luominen arviointi turvalliselle turvalliselle ja ja viihtyisälle viihtyisälle ympäristölle ympäristölle ESTEETÖN ESTEETÖN LIIKKUMINEN LIIKKUMINEN Tavoitteena Tavoitteena terveyserojen terveyserojen kaventaminen: kaventaminen: Terveellisten Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen edistäminen edistäminen Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma ympäristön edellytysten luominen Turvallisen ja viihtyisän Turvallisen ja viihtyisän syksy syksy 2010 ympäristön edellytysten luominen 2010 Varhaisen puuttumisen ja Varhaisen puuttumisen ja yhteistyön tehostaminen yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa perheiden tukemisessa Strateginen suunnittelu UUDEN UUDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TYÖSTÄMINEN TYÖSTÄMINEN
Hyvinvointitilinpito Toimii vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan työvälineenä Auttaa päättäjiä tekemään hyvinvointipoliittisia valintoja taloussuunnittelun yhteydessä Tekee kuntalaisten hyvinvointitilanteen näkyväksi
Hyvinvointikertomus seurannan ja suunnittelun välineeksi Suunnittelun pohjana on kunnassa terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto paikallisten olosuhteiden tuntemus kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteet voimavarojen suuntaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta seurataan - hyvinvointia kuntakohtaisesti, seutukunnallisesti, valtakunnan tasolla - sopimukset tiedon keräämisestä ja raportoinnista - hyödyntäminen kunnissa
Yhteiset tavoitteet Terveyserojen kaventaminen - Terveellisten elämäntapojen edistäminen - Varhainen puuttuminen ja yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa - Turvallisen ja viihtyisän ympäristön edellytysten luominen
Hyvinvointikertomustyön edellytyksiä ja haasteita Tarvitaan vastuuhenkilö, koordinaattori hyvinvointikertomustyön organisointiin Tarvitaan selkeä järjestelmä, miten tuloksista tiedotetaan ja miten johtopäätökset tehdään Kaupungin johtoryhmä vahvistaa johtopäätökset Haasteena on tuottaa tietoa tiivistetysti ja saada tieto päättäjille sopivassa muodossa Haasteena on, miten yhteisesti sovitut tavoitteet huomioidaan päätöksenteossa. Lautakuntapäätösten ennakkoarviointi avuksi.
Hyvinvointiindikaattorit: Laittomia huumeita kokeilleiden %-osuus 8-9 luokan oppilaista Hyvinvoinnin tavoitteita kuvataan ja niiden toteutumista seurataan hyvinvointi-indikaattorien avulla 10 8 6 4 2 0 2007 2009 V-Suomi Salo Tiedon hyväksikäyttö edellyttää paikallisen politiikan ja toimintaympäristön tuntemusta ja tulkinnan taitoa Tiedon keräämisen apuna toimii SOTKAnet (www.sotkanet.fi) ja kuntakohtaiset tilastotiedot
Väestötietoja 0-6- vuotiaat, % väestöstä 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7 6,9 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Sotkanet apuna Salon seudulla pienten lasten osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Salon seudulla pikkulapsia asuu väestöön nähden eniten Perttelissä (394 lasta) Salon seudulla on 65-85 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä nousujohteinen. Ikääntyneiden määrä Salon seudulla lisääntyy suhteessa nopeammin kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin.
Sosiodermografiset tekijät Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 9,2 9 8,8 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7,6 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Koko Suomen eläketilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen suurimpia syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Salossa työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2007 yhteensä 1136 henkilöä, joista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 502 henkilöä. Voidaan todeta, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi oli Salon seudulla työkyvyttömyyseläkkeellä lähes kaikissa kunnissa ainakin kolmannes työkyvyttömyyseläkkeen saajista.
Sosiodermografiset tekijät Avioeroja 25-64 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/1000 asukasta 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutukunnassa on avioerojen määrä kääntynyt laskuun viimeisen vuoden aikana. Salo on Suomen kansainvälisempiä kaupunkeja, jossa asuu yli 60 eri maasta muuttaneita kansalaisia. Vuonna 2008 Salon kaupungissa ja ympäristökunnissa asui yhteensä 2013 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista naisia oli 937 ja miehiä 1016. Suurimpana ryhmänä olivat venäläiset ja virolaiset ja kolmantena ulkomaalaistaustaisena ryhmänä oli Serbiasta ja Montenegrosta muuttaneet henkilöt.
Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 6 5 4 3 2 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1 0,2 0 2003 2004 2005 2006 2007 0 2003 2004 2005 2006 2007 Lastensuojelullisiin toimenpiteisiin johtivat usein vanhempien mielenterveysongelmat (30 %), päihdeongelmat (30 %) sekä kasvatusvaikeudet perheissä. Asiakkuuden syynä olivat yleensä äidin mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus.
Lapsiperheet Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä % lapsiperheistä kunnittain Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus Salon seudulla 5 4 3 2 1 0 Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Suomusjärvi Särkisalo 2003 2004 2005 2006 2007 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Lapsiperheiden kotipalvelu on loppunut kokonaan Salon kaupungista ja miltei kokonaan ympäristökunnista. Kunnat ovat lisänneet lastensuojelun palveluihinsa perhetyötä. Kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja vastaavasti samaan aikaan on kasvanut lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät.
Alkoholiongelmat ja terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohti 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/1000 asukasta 10 5 8 6 4 2 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 4 3 2 1 Salon seutu Varsinais-Suomi Suomi 0 2003 2004 2005 2006 2007 0 2003 2004 2005 2006 2007 Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden määrä 1000 vastaavanikäistä kohti oli Salon seudulla korkeampi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Alkoholin kulutus on kasvanut edelleen ja aikuisväestöstä on ilmoittanut 88 prosenttia käyttävän alkoholia (Päihdetutkimukset 2006). Vastaavasti myrkytys kuolinsyynä oli yli 60 prosentilla 45-64 - vuotiaista. Alkoholisairaudet edellyttävät puhjetakseen usein pitkäaikaista ja runsasta alkoholin käyttöä, vaikutukset näkyvät usean vuoden viiveellä.
Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista Äitiysneuvolan alkoholinkäytön kartoitus (TWEAK) Perheen alkoholinkäyttö, lastenneuvola 500 400 300 200 100 0 700 600 500 400 300 200 100 0 2008 2009 Masennusseula EPDS, äitiysja lastenneuvola 2008 2009 Ei masennusta Lievä Keskivaikea Vaikea 0-2 pistettä 3-6 pistettä 7 tai yli 200 150 100 500 400 300 200 100 50 0 0 2008 2009 Vähäiset Lievästi kasvaneet Selvästi kasvaneet Suuret Erittäin suuret Tupakointitapa, äitiysneuvola 2008 2009 Aina tupakoimaton Lopettanut Polttaa edelleen Satunnaispolttaja
Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista, koululaiset Niiden koululaisten %-osuus, joiden paino 2006-2008 oli vähintään 40 % normikäyrän yläpuolella. Punnittujen kokonaismäärä: 7312 Keskiarvo 6,0 % Alaikäisten koululaisten nukkumaanmenon aika 2008. N= 2797 14,0 12,0 10,0 23 jälkeen 9 % Ennen 21 14 % 8,0 6,0 4,0 2,0 22-23 38 % 21-22 39 % 0,0 HAL KII KIS KUU MUU PRN PRT SAL SUO SÄR Koululaisten liikunta 2008. N= 2414 Nuorten alkoholinkäyttö 2008 N= 1567 5-7 krt/vko 34 % Ei liiku 2 % 1-2 krt/vko 19 % Satunnaista 14 % Humala x1 /kk 2 % Humala > 1x/kk 1 % 3-4 krt/vko 45 % Ei käytä 83 %
Kuinka olemme onnistuneet Eri hallintokunnat aktiivisesti mukana Terveydenhuolto Sosiaalitoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi Kulttuuritoimi Kolmas sektori
Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, esimerkkinä mielenterveys Varhainen vuorovaikutus Lapset puheeksi menetelmä Erityisestä edistävään kehittämishanke/amk/tekes Case tyyppinen asioiden tarkastelu Oppisopimuskoulutus/Turun kesäyliopisto Asiantuntijaluennot Case tyyppinen asioiden tarkastelu Verkostodialogi Konsultaatiokäytännöt Erikoistumisopinnot Taustana mielenterveysstrategian jalkauttaminen
Liikuntaohjaus liikuntatoimiston ja terveyskeskuksen yhteistyönä yhdessä liikuntatoimiston kanssa hyvinvointikertomuksen innoittamana, väestön ikääntyminen, lasten liikkumattomuus ja ylipaino aloitettu v.2006 kaikki potilaat eivät tarvitse fysioterapiaa vaan ohjausta ja kannustusta säännölliseen omatoimiseen liikkumiseen ja sopivan lajin ja tarjolla olevien vaihtoehtojen löytämiseen 3/09 lähtien toimittu uudistetun mallin mukaisesti
LÄHETE LIIKUNTAOHJAUKSEEN Salon kaupungissa on ammattitaitoisia liikunnanohjaajia (kolmivuotinen koulutus), joitten panosta pitää käyttää hyödyksi ennalta ehkäisevässä työssä. Lähettäminen liikuntaohjaukseen Lääkäri/terveydenhoitaja/fysioterapeutti tekee Liikkumisreseptille (Kuntoutus/lomake LIIKKU) lyhyen lähetteen perusteista, rajoitteista ja tavoitteista (alla olevan lähetemallin mukaan) ja lähettää sen toiminnolle LIIOHJ (Liikuntaohjaus) (vastaavasti kuin fysioterapiaan).
TE yhdyshenkilö toimittaa lähetteet liikuntatoimistoon, josta otetaan yhteys potilaaseen ja sovitaan tapaamisajankohta ja paikka potilaan tilanteen mukaan. Palaute liikuntaohjaajalta tulee PDFoheisdokumenttina LIIKKU-lomakkeelle, josta viesti lähettäjälle. Liikkumisresepti tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja on suositeltavaa tulostaa se myös potilaalle, jolloin sitoutuminen mahdollisesti kasvaa.
Salon terveyskeskuksen äitiysneuvolan raskaana olevan päihdeäidin hoitoketju 1. äitiysneuvolakäynti h 9-10 A-klinikka tai päihdeyksikkö Myöhemmin kirjoille tulevat asiakkaat ohjataan Uätutkimukseen Sas:iin Seuranta ja synnytys TYKS:ssä Tieto omalle th:lle Laajennettu NT-seula ohjeiden mukaan h 12 TYKS HAL-äpkl Seuranta ja synnytys SAS:ssa Työntekijä-verkosto ennen rakenneuä:tä Päihdearviointi Tieto omalle terveydenhoitajalle, joka toimii verkostojen kokoonkutsujana Tk:n sosiaalityöntekijän haastattelu RakenneUÄ SAS h 20-22 Vanhemmuuden valmiuksien arviointi Laaja verkosto aina: Synnytysosastonlääkäri, lastenosaston lääkäri mol. osastoilta hoitaja. sairaalan sos.tt tk:n sos.tt, kunnan ls.tt terveydenhoitaja tilanteen mukaan: päihdetyöntekijä A-klinikan edustaja MTK:n edustaja muu erityistyöntekijä Viimeistään 1 kk (mielellään h 34 36) ennen laskettua aikaa verkostopalaveri Synnytys SAS Osasto ilmoittaa kunnan lastensuojelutt:lle ja terveydenhoitajalle Mikäli synnytyksessä ongelmia, esim. ei neuvolakäyntejä verkosto ennen kotiuttamista päihdearvio ilmoitus kunnan lastensuojeluntt:lle Jälkitarkastus SAS ilmoitus TE-yhd.hlö:lle joka ilmoittaa asiakkaan omalle terveydenhoitajalle
Meitä kaikkia tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen! Kiitos! Marita Päivärinne marita.paivarinne@salo.fi Birte Bergström birte.bergstrom@salo.fi 4.2.2010 www.salo.fi