Pallaksen kehittäminen Hankesuunnitelma 21.9.2004 Muonio kunta/ Katriina Nyman
Sisältö 1. Tausta s.3 2. Hankealue s.3 a. Luonnonympäristö s.3 b. Rakennettu ympäristö s.4 c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa s.5 3. Hankkeen taustaa s.7 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset s.7 5. Päätavoite s.8 6. Hankkeen rakenne s.8 a. Mikä on Pallaksen luonne? s.8 b. Miten Pallas toimii? s.9 c. Miltä Pallas näyttää? s.9 7. Vaikutukset s.9 a. Ekologiset vaikutukset s.9 b. Maisema- ja ympäristövaikutukset s.9 c. Kultuuriset vaikutukset s.10 d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset s.10 8. Vaiheistus ja rahoitus s.10 9. Muut hankkeet s.11 Lähteet s.12 Liite 1: Alueella toimivat matkailualan yritykset s.13 Liite 2: Työllisyysvaikutukset s.14 2
1. Taustaa Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on yhdessä Pyhätunturin kansallispuiston kanssa Suomen vanhin. Ne perustettiin samanaikaisesti vuonna 1938, samana vuonna kuin Pallakselle rakennettiin Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli sijaitsi ylhäällä tunturissa ja sinne kuljettiin Torassiepistä porokyydillä. Arkkitehtien Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen kädenjälki oli uraauurtavaa, pelkistettyä modernismia. Vanha hotelli räjäytettiin sodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Hotellin raunioista osa on edelleen paikallaan. Uusi hotelli päätettiin rakentaa alemmaksi rinteeseen, ja se valmistui vuonna 1948 Jouko Ylihannun piirtämänä. Vanhaa osaa, nykyistä ravintola- ja aulaosaa, on laajennettu uusilla siivillä. Hotellin henkilökunnalle rakennettiin asuntolat maantien varten vuonna 1985. Vuonna 1977 valmistui Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus, nyttemmin Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskus, sijaitsee samassa pihapiirissä. Ensimmäinen hiihtohissi valmistui Palkaskerolle vuonna 1953. Hotellin ja luontokeskuksen vetovoimana on harvinainen sijainti keskellä kansallispuistoa ja kansallismaisemaa. Pyöreälakisten, paljaiden kerojen jono kulkee Pallakselta Hettaan. Kansallispuiston vuotuinen käyntimäärä on lähes 150 000 kävijää. Matkailukeskuksen perinteet ulottuvat 1930-luvulle. Paikan henki on vahva ja ainutlaatuinen: usein mainittuja positiivisia tekijöitä ovat rauha, hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus sekä paikan historiaan liittyvä pysyvyys ja nostalgia. Matkailu on säilynyt melko perinteisenä. Rakennuskanta on levinnyt ja kokenut muutoksia useiden laajennusten myötä. Rakennukset ja sen ympäristö eivät enää vastaa alueen toimijoiden, hotelliyrittäjän ja Metsähallituksen toiveita tilaohjelmiltaan ja laatutasoltaan. Toimijat kaipaavat kokonaisvaltaista rakennusten, niiden ympäristön ja toimintojen kehittämissuunnitelmaa. 2. Hankealue Hankeen ydinaalue on Pallastunturin matkailualue. Alueeseen kuuluu hotellialue (12 ha), johon liittyy laskettelualue (112 ha) sekä luontokeskus. Toiminnallisia yhteyksiä lähiympäristön kyliin, matkailukeskuksiin sekä alueen palvelurakenteisiin tarkastellaan myös. a. Luonnonympäristö Matkailukeskus sijaitsee melko keskellä nykyistä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa Pallastuntureiden eteläosassa noin 450 metrin korkeudella. Maaperä on joko kumpu- tai pohjamoreenia. Alueen vesistöt laskevat Tornion-Muonionjokeen. Hotellialueen taustamaisemana ovat viisi korkeinta Pallastuntureiden keroa, joista neljältä vesiä kerääntyy Vatiojaan ja virtaa sitä myöten hotellialueen 3
sekä aivan sen yläpuolella olevan ensimmäisen luokan pohjavesialueen läpi. Matkailukeskus sijaitsee kuusen metsänrajalla. Siitä alaspäin vallitsevat tuoreet tai soistuneet kangasmetsät (luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä), joita kirjovat pienialaiset suokuviot. Tunturipaljakka on pääasiassa kuivaa variksenmarjakangasta (luontotyyppi alpiininen tunturikangas). Ylärinteillä on rakkakivikkoa (luontotyyppi vyörysoraikko ja lohkareikko). Vatikurussa kasvaa puron varrella rehevää kasvillisuutta, jossa esiintyy vaateliaita ja harvinaisia kasvi- ja sammallajeja. Tähän vyöhykkeeseen rajoittuu kaistale variksenmarjakangasta tai mustikkakangasta sekä vaivaiskoivusammalkangasta. Tunturikoivua kasvaa kapeana, harvapuustoisena vyöhykkeenä Vatikurun alaosassa ja se luokitellaan subalpiiniseksi variksenmarja-mustikkatyypiksi. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003 EU:n Natura 2000-suojelualueverkon alpiinisiin alueisiin. b. Rakennettu ympäristö Tunturikeskus sijaitsee Pallaksentien päätepisteessä metsänrajan tuntumassa. Keskukseen saavuttaessa henkilökunnan asuntolat jäävät tienvarteen vasemmalle, ja itse keskuksen ensimmäinen näkyvä merkki on laaja pysäköintialue hotellin ja luontokeskuksen edustalla. Keskus näkyy suurmaisemassa aina Olokselle ja Muonion kirkonkylälle saakka. Kuva 1. Matkailukeskuksen ydinalue 4
Hotelli, joka siirtyi vuonna 1997 Suomen matkailuliitolta Ebur Oy:lle, käsittää alkuperäisen osan sekä kaksi laajennusosaa, yhteensä noin 2400m2. Nykyisin hotellissa on 130 vuodepaikkaa ja ravintolassa 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi hotellin takana sijaitsee asuntovaunualue, jossa vaunupaikkoja on 94. Ebur Oy:llä on myös vuokrasopimus vuoteen 2022 saakka Laukukeron rinnealueeseen, jossa sijaitsee kaksi hiihtohissiä. Hissien ala-asemilla sijaitsee useita huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 128m2. Metsäntutkimuslaitoksen Pallakselle rakentamassa luontokeskuksessa järjestetään neuvontaa ja opastusta kansallispuiston kävijöille sekä luontonäyttelyitä ja -tapahtumia. Luontokeskus siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2002. Se on kerrosalaltaan 147m2, ja toimii myös opastuskeskuksena kansallispuiston retkeily- ja luontoreiteille. Kävijämäärä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, ja vuonna 2003 kirjattiin 37 000 käyntikertaa. Toiminto Kerrosala, k-m² Mitoitus Hotelli Ravintola 2378 k-m² 130 vuodepaikkaa 250 asiakaspaikkaa Asuntovaunualue 94 vaunupaikkaa/ 66 sähköpaikkaa Laskettelurinteiden huoltorakennukset 128 k-m² 2 hissiä Luontokeskus 147 k-m² 37000 käyntiä/v Taulukko 1. Pallaksen matkailukeskuksen nykyiset toiminnot ja mitoitus c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa Tunturi-Lapin matkailu on kehittynyt historiallisesti Pallaksen vetovoimaisuuden varaan. Nykyisin noin puolet koko Lapin matkailun liikevaihdosta toteutuu Olos-Pallas-Levi-Ylläs- alueella. Alue kuuluukin olennaisesti mm. Lapin matkailustrategian painopistealueeseen. Pallaksella on selkeästi muista keskuksista erottuva ja niitä täydentävä luonne kansallispuistosijaintinsa, kansallismaiseman ja kulttuurihistoriallisen merkityksensä ansiosta. 5
Pallas Olos Levi Ylläs Kuva 2. Perustettava uusi kansallispuisto ja neljä matkailukeskusta 6
3. Hankkeen taustaa Pallaksen kehittäminen ei ole uusi ajatus: suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1998. Pallas 100 vuotta- kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (Heleena Luusua, Matkailun kehitys Lappi Oy) julkaistiin vuonna 2000. Sitä ennen oli valmistunut maisema-arkkitehtiylioppilas Mervi Hytösen diplomityö Pallaksen maisemallisesta kehittämisestä. Kittilän kunnan tarkoituksena oli perustaa projekti toteuttamaan kehittämisohjelmaa, johon kuului mm. liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asemakaavoitus, ympäristön maisemointisuunnitelma (Metla) sekä luontotutkimuksen ja näyttelytoiminnan kehittäminen (Metla). Ebur Oy:n toiveena on ollut hotellin nykyaikaistaminen, laajentaminen ja laskettelutoiminnan kehittäminen Pallaksella. Alueen hallintaorganisaatio Metsähallitus on ilmaissut toiveensa laajentaa jo pieneksi käynyttä luontokeskusta. Molempien osapuolten ongelmat ovat samankaltaiset: tilat eivät enää vastaa suurentunutta kävijämäärää ja asiakkaiden tarpeita. Toiveena on kävijäpalveluiden monipuolistuminen ja ympärivuotisen matkailun helpottaminen. Myös yrityspohjan laajeneminen matkailukeskuksessa olisi toivottavaa. Alue sijaitsee kansallispuistossa ja kansallismaisemassa. Kansallispuiston laajeneminen Ylläksen suuntaan ja matkailupalveluiden kysynnän kasvu asettavat uusia paineita palveluiden toimivuudelle kansallispuiston ytimessä ja käytön kanavoinnille koko kansallispuistossa. Projektin tavoitteena onkin selvittää, millainen keskus sopii kansallispuistoon. 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset Kansallispuiston maankäyttöä ja toimintaa ohjataan luonnonsuojelulailla ja asetuksella. Säädökset velvoittavat Metsähallituksen laatimaan alueella hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 1998, ja uuden odotetaan valmistuvan kesällä 2005 Pallas- Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen suojelualueiden yhdistyessä yhdeksi kansallispuistoksi. Kansallispuisto jakautuu kolmeen maankäytöllisesti erilaiseen osaan: nähtävyysosaan, tutkimusosaan ja syrjäosaan. Nähtävyysosaan sisältyvät sekä matkailukäytön keskittymät että luontaiselinkeinojen käytön keskittymät, esim. poroerotuspaikat. Liikkumista ohjataan puistossa lisäksi jakamalla alue perus-, rajoitus- ja erämaaosaan. Perusosassa, jossa tunturikeskus sijaitsee, on liikkuminen vapaata. Leiriytyminen ja tulenteko on kuitenkin sallittu ainoastaan merkityillä alueilla. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto liitettiin syksyllä 2003 Suomen Natura 2000 -verkoston alpiinisiin vyöhykkeisiin. Kehittämishankkeesta tehdään tarvittaessa luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Paikallisella väestöllä on oikeus harjoittaa kansallispuistossa perinteisiä luontaiselinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Puistossa laiduntaa noin 10000 poroa, jotka kuuluvat Näkkälän, Kyrön ja 7
Muonion paliskuntiin. Paliskunnilla on oikeus rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennelmia, ajaa moottorikelkalla sekä kerätä poroille ravintoa luonnonniityiltä. Palkaskurussa sijaitsee hotellia lähinnä oleva poroaitaus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat ohjeina kaavoitukselle. Erityistavoitteisiin on kirjattu tunturialueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että mm. elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät, alueiden matkailun, virkistyksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittaminen sekä luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. Alueella on voimassa vuoden 1999 Tunturi-Lapin seutukaava. Kansallispuiston alue on merkitty seutukaavassa luonnonsuojelualueeksi. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja maisema-alue, jolla on tärkeä merkitys poronhoidolle. Alueelle voidaan rakentaa suojeluarvot säilyttävä retkeilyreitistö ja niihin liittyvät rakenteet hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueella on edistettävä toimeentuloon ja virkistykseen liittyviä toimintoja suojeluarvot säilyttäen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen säädetty kaavan sisältövaatimukset. 5. Päätavoite Paikan henki on Pallaksen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Haasteena on välittää paikan vahvuudet innovatiiviseen ja ajan kestävään kehittämissuunnitelmaan, jolla turvataan Pallaksen kehittyminen kansallispuistoon sopivaksi ja luontomatkailuun tukeutuvaksi matkailukeskukseksi. Pallaksen kehittäminen tapahtuu ekologisia, maisemallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Matkailukeskusta kehitetään ympärivuotiseksi, monipuoliseksi, vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin edistetään asutuksen sekä elinkeinojen kehitystä ja uusien yritysten syntymistä ympäröivissä kylissä. 6. Hankkeen rakenne a. Mikä on Pallaksen luonne? Konseptin löytämiseksi tilataan ideaehdotukset 3-4 matkailualan asiantuntijaryhmältä, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ideoinnissa hahmotetaan Pallaksen luonnetta ja sen suhdetta muihin matkailukeskuksiin sekä lähikyliin, ympäristön maaseutumatkailuun ja 8
kansallispuistoon. Tässä vaiheessa tunnistetaan kasvavat käyttäjät ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja intressit. Tunnistetaan Pallaksen säilytettävät ja kehitettävät arvot. Mitä voidaan tehdä kansallispuistossa? Miten Pallaksen ainutlaatuisuus ja erityisasema nähdään vahvuutena ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Ehdotuksia arvioidaan ekologisten, taloudellisten, maisemallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten arvojen kannalta ja valitaan jatkotyöskentelyyn yksi vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. b. Miten Pallas toimii? Valittua vaihtoehtoa kehitetään kaikki osapuolet osallistavalla prosessilla toiminnalliseksi suunnitelmaksi, johon kuuluvat mm. alueelle tulevien toimintojen mitoitus ja sijoitusperiaatteet, aluerakennemallit, liiketoimintasuunnitelma ja palvelurakenteen monipuolistamisstrategia sekä vaikutusten arviointi. c. Miltä Pallas näyttää? Toiminnallinen suunnitelma toimii pohjana myöhemmin järjestettävälle arkkitehtuurikilpailulle. Tavoitteena on fyysisen ympäristön suunnitelma, joka toteuttaa toiminnallista suunnitelmaa maisemallisesti ja ekologisesti sopivalla sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella ja mielenkiintoisella tavalla. Ehdotuksissa ratkaistaan mm. maankäyttö, arkkitehtuurin peruslinjat, ympäristön vaaliminen eri vuodenaikoina, liikenne sekä yhdyskuntatekniikka. Kilpailuehdotukset ovat pohja asemakaavoitukselle sekä tarkemmalle arkkitehti- ja erikoissuunnittelulle. 7. Vaikutukset a. Ekologiset vaikutukset Pallaksen matkailukeskus on kansallispuiston kävijöiden pääasiallinen lähtöpiste. Pallastunturin luontokeskus vastaa yhdessä Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa kävijöiden retkeily- ja matkailupalveluiden opastamisesta sekä luontovalistuksesta. Ekologisesti haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida paitsi kanavoimalla liikkuminen rakennetuille reiteille myös rajoittamalla tarvittava lisärakentaminen sille parhaiten ekologisesti soveltuvalle alueelle. b. Maisema- ja ympäristövaikutukset Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen ympäristö on kehittynyt viime vuosikymmeninä hivuttamalla ja suunnittelemattomasti. Paikoitus- ja matkailuvaunualueen jättämät maisemavauriot näkyvät pitkälle suurmaisemassa. Maisemavaurioiden korjaaminen ja rakennetun alueen 9
selkiyttäminen tuo alueelle uusia matkailijoita ja luo paremmat edellytykset hallitulle virkistyskäytölle. c. Kulttuuriset vaikutukset Pallas-hotelli on Museoviraston ehdottamana lisättävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi vuonna 2004. Hotellirakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta. Alkuperäinen rakennus on muuttunut, laajentunut ja osittain menettänyt alkuperäisen henkensä. Rakennuksen palauttaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan edistää alueen kulttuuriperinnön vaalimista. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansallispuistoon syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja matkailijoita paremmin palveleva kokonaisuus. Hallittu uudistuminen edesauttaa myös matkailukeskuksen pysymistä elinvoimaisena kulttuurikohteena. d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on matkailuyrittäjien mukaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kansallispuistoja ja yhtenä vanhimpana kansallispuistona myös kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde. Innovatiivisella suunnittelulla mahdollistetaan kestävä luontomatkailu. Pallasta ympäröivät lukuisat pienet kylät, kuten Kittilän Raattama, Rauhala ja Pöntsö, Enontekiön Hetta, Vuontisjärvi, Peltovuoma ja Ylikyrö sekä Muonion kirkonkylä, Kerässieppi, Torassieppi, Jerisjärvi, Keimiöniemi ja Särkijärvi, joissa matkailuelinkeinolla on voimakas työllistävä vaikutus. Matkailuyrityksissä on mukana erityisen paljon pieniä ohjelmapalveluyrityksiä (alueella toimivat matkailualan yritykset, liite 1) Hankkeen tavoitteena on edistää pienten yritysten toimintaa matkailukeskuksessa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia koko Pallaksen alueen matkailupalveluyrittäjille. Pallaksen kehittämisen sosiaaliset vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaiden työllistymis- ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisenä sekä kylärakenteen ja elinkeinojen säilymisenä ja vahvistumisena. Hanke on näiltä osin Lapin tavoite 1-ohjelman mukainen, joka korostaa maaseudun elinvoiman parantamista (Tpk 2.7) sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista (Tpk 1.2). Ydinalue: matkailukeskus Kuva 3. Pallaksen matkailukeskuksen vaikutusalue Paikallinen vaikutusalue: Raattama Kerässieppi Jerisjärvi Rauhala Torassieppi Särkijärvi Seudullinen vaikutusalue: Hetta Muonio Olos Särkijärvi Tepasto Levi Ylläs 10
8. Vaiheistus ja rahoitus Hankesuunnitelman pohjalta Muonion kunta perustaa projektin ja hakee EAKR- osarahoitusta Lapin liitolta 27.5.2004 mennessä kehittämisosioon. Rahoitusta haetaan 70 prosentille hankkeen kustannuksista ja lopun 30 prosenttia rahoittavat Muonion kunta, Metsähallitus sekä alueen yritykset, mm. Ebur Oy, Tunturijotos Oy, Lapland Hotels ja Harrinivan Lomakeskus Oy. Rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyy toiminnallinen ideointi, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Toiminnallinen suunnitelma käynnistyy ideakilpailun ratkettua ja jatkuu arkkitehtikilpailulla keväällä 2005. Kaavoitus tapahtuu kunnan toimesta vuoden 2006 aikana. Tarkennettu suunnittelu ja hankkeen fyysinen toteutus voi alkaa aikaisintaan keväällä 2006 asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1 PERUSSELVITYKSET 01/05-06/05 toteutus: alueen toimijat Hallinto 7500 kustannus: opintomatka 5h* 1000 = 5000 materiaali, painatukset= 2500 mahd. opinnäytetyö= 8000 > yht. 15 500 2 TOIMINNALLINEN IDEONTI 07/05-12/05 toteutus: 3-4 asiantuntijaryhmää kustannus: ehdotus à 12-15 000 * 3-4kpl= 60 000 > yht. 60 000 Rahoitettava osuus yht. 15 500 + 60 000 + 7500 = 83 000 ( EAKR 70%, kunta 15%, toimijat 15%) TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 3 toteutus: valittu asiantuntijaryhmä FYYSISEN YMPÄRISTÖN IDEOINTI 4 toteutus: arkkitehtuurikilpailu FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 5 toteutus: arkkitehtuurikilpailun voittanut ryhmä kaavoitus: alueen toimijat RAKENNUSSUUNNITTELU, TOTEUTUS 6 toteutus: alueen toimijat 11
Hankkeen ohjausryhmä koostuu Muonion kunnan, Metsähallituksen ja yritysten edustajista sekä Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Lapin maakuntamuseon edustajista. 9. Muut hankkeet Menneillään olevia merkittäviä hankkeita matkailukeskuksen ympäristössä ovat Metsähallituksen uudelle kansallispuistolle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaavat, VETURI. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu 2005 kesän aikana, kuten myös ensimmäinen Veturi-alueen osayleiskaavoista. Veturin kehittämis-suunnitelma valmistuu jo vuoden 2004 aikana. Pallas-hankkeen ja näiden kahden hankkeen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Pallas-hankkeen ohjausryhmässä on molempien em. hankkeiden ohjausryhmien jäseniä. 10. Lähteet EAKR:Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma 2000-2006 Lapin litto: Lapin matkailustrategia 2003-2006 Harri Hautajärvi: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia Anna-Liisa Sippola, Juha-Pekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavan perusaineisto (2004) Metsäntutkimuslaitos: Pallas-Ounastunturin hoito- ja käyttösuunnitelma (1998) Heleena Luusua/ Matkailun kehitys Lappi Oy: Pallas 100 vuotta - kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (2000) Mervi Hytönen: Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille, maisemaarkkitehtuurin diplomityö (2000) Suvi Nenonen / Metla: Pallaksen alueen matkailuympäristön maisemointisuunnitelma (2000) 12
Liite 1 /HANKKEEN YDINALUEELLA TOIMIVAT MATKAILUYRITYKSET: YRITYS PÄÄASIALLINEN TUOTE SIJAINTI Muonio Ebur Oy majoituspalvelut Pallaksen matkailukeskus Tunturijotos Oy ohjelmapalvelut Olos Harrinivan Lomakeskus Oy ohjelmapalvelut sivutoimipaikka Vuontisjärvi Keimiön Koukaus ohjelmapalvelut Keimiöniemi Nulpon Nulkaus ohjelmapalvelut Kerässieppi Torassiepin lomapallas majoitus-, ohjelmapalvelut Torassieppi Wild Motion ohjelmapalvelut Muotkavaara Särkijärven Majat majoituspalvelut Särkijärvi Tunturiporo Oy elintarvikkeet Kutuniva Myllyniemen majat Oy majoituspalvelut Kerässieppi Kerässiepin lomamökit majoituspalvelut Kerässieppi Hotelli Jeris majoituspalvelut Keimiötunturin maja majoituspalvelut Jerisjärvi Muotkavaaran leirikeskus majoituspalvelut Muotkavaara Tunturi-Lapin tuvat majoituspalvelut Muotkavaara Pallas-tuvat Ky majoituspalvelut Jerisjärvi Törmäslompolon Maatilamatkailu majoituspalvelut Kutuniva Enontekiö Tunturihotelli Vuontispirtti majoituspalvelut Yli-kyrö T:mi Kyrön Tunturiloma majoituspalvelut Yli-kyrö Saivo-Kyrön Lomamajat Ay majoituspalvelut Yli-kyrö Kittilä Fell Trek ohjelmapalvelut Särkijärvi Lapin Curly Talli Oy ohjelmapalvelut Raattama Raattaman lomajutut ohjelmapalvelut Raattama Porotilamajoitus Autto majoituspalvelut Raattama Pallas-Laakson mökit majoituspalvelut Raattama Raattaman lomamajat Ay majoituspalvelut Raattama Saivokeron lomamajat majoituspalvelut Raattama 13
Liite 2 /TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 1. SUUNNITTELUVAIHE o Ideakilpailu ja toiminnallinen suunnittelu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Arkkitehtuurikilpailu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Kaavoitusvaihe - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta - kaavoitustyö 0,5 henkilötyövuotta Suunnitteluvaiheen työllisyysvaikutus yhteensä: 2 kpl henkilötyövuotta 2. INVESTOINTIVAIHE ( 3 vuotta a 50 henk ) - Rakennusaikainen toiminta yhteensä 150,0 henkilötyövuotta/ 3v 3. TOIMINTAVAIHE o Varsinaisen matkailutoiminnan työllisyysvaikutus Uudet pysyvät työpaikat 33,5 henkilötyövuotta, josta: - reception 3,0 kpl - työnjohto ja avainhenkilöt 5,0 kpl - keittiö ja tarjoilijat 18,0 kpl - siivous 7,5 kpl o uudet, muiden nykyisten ja syntyvien yritysten työpaikat ( syntyy 5 uutta yritystä ) 33,0 henkilötyövuotta, josta: - ohjelmapalvelut 8,0 kpl - opastustoiminta 7,0 kpl - opastuskeskus 3,0 kpl - myymälätoiminta 3,0 kpl - kiinteistöjen huolto ( myös kämpät ) 5,0 kpl - alihankinnat ( hotellin siivous,pesula, kuljetus yms.) 7,0 kpl Uudet varsinaisen matkailutoiminnan työpaikat yhteensä 66,5 kpl henkilötyövuotta o Uudistetut, välittömät työpaikat ( mukana 2 nykyistä yritystä ) - turvataan hotellitoiminnan jatkuminen 12 kpl - turvataan luontokeskuksen toiminta 3 kpl Uudistetut työpaikat yhteensä 15 kpl henkilötyövuotta 14
4. KASVUSYSÄYSVAIHE - huomattava vaikutus koko Tunturi-Lapille aina Leviä, Yllästä ja Enontekiötä myöten. Vaikuttaa erityisen nopeasti ja voimakkaasti lähikylien pienten yritysten kehittymiseen ja niiden työllistämiskykyyn. - Tulee välittömästi vaikuttamaan myös ympäristössä tapahtuvaan rakentamiseen ja synnyttää jatkoinvestointeja Muoniossa, Hetassa ja Kittilässä. Vaikutukset ulottuvat myös muihin matkailukeskuksiin Tunturi-Lapissa, koska Pallaksen vetovoimaisuus säteilee mm. Olokselle, Harrinivaan, Jerikselle ja Torassieppiin. - Vaikuttaa palvelujen kehittymiseen ja kasvuun koko alueella.; kasvua saavat ainakin kauppa, liikenne, kiinteistöjen huolto, reittien huoltaminen ( Metsähallitus) sekä viranomaispalvelut ja terveydenhuolto - numeraalinen arvio kasvusysäysvaiheesta on vaikea tehdä. Aikaisempien projektien kautta syntyneeseen kokemukseen perustuen voidaan arvioida, että kasvusysäys synnyttää noin 25 uutta työpaikkaa. 5. YHTEENVETO TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä : Uudet työpaikat: Suunnitteluvaihe Investointivaihe Toimintavaihe Kasvusysäysvaihe 2 kpl 150 kpl / 3v 66,5 kpl 25 kpl Uudistetut välittömät työpaikat: yhteensä 18 kpl 15