Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Samankaltaiset tiedostot
Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Toivon tietoa sairaudestani

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

Toivon tietoa sairaudestani

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Työuupumus -kuntoutuskurssit

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2

Palvelulinjakohtaiset standardit

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Toimintakykyä arvioitava

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Tsemppaaminen intohimona

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Laitos muuttajan polussa Rooli ja tehtävät muuttoprosessin eri vaiheissa

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Monipalveluasiakkaan palvelujen tiedolla johtaminen. Kehittämissuunittelijat Satu Raatikainen ja Jessica Fagerström

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Kuntoutussuunnitelma -Kohtaako teoria ja todellisuus? Minna Huru Heli Virkkunen-Ylijoki

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori

Transkriptio:

Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden kuntoutustyöryhmän jäsenten kanssa. Ennen kuin aloitat täyttämisen, tutustu lomakkeeseen lukemalla se kertaalleen läpi. Lomakkeen kysymykset koskevat viimeksi kulunutta 12 kuukauden ajanjaksoa. Taustatiedot Mikä on tehtävänimikkeesi? Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä työpaikassasi? Toimipaikan / koulun nimi: Jos muuta ei mainita, kysymyksissä tarkoitetaan CP-lapsilla ja -nuorilla vain niitä CPdiagnoosin saaneita lapsia, joilla ei ole selkeästi kehitysvammaa. Seuraavat kysymykset koskevat toimipaikkanne käytäntöjä lapsen/nuoren kuntoutusprosessin aloituksessa/päättämisessä. 1. Mitä kautta CP-vammaiset lapset ja nuoret ohjautuvat koulunne erityisoppilaaksi? Erikoissairaanhoidon kuntoutusryhmän Lastentautien poliklinikan Yksityislääkärin Kunnan päivähuollon/koulun Muuta kautta Mitä? 2. Kun lapsi aloittaa koulun, käytättekö ensimmäisen kouluvuoden aikana. Erityissairaanhoidon tekemä kuntoutussuunnitelma Koulun oma laatima kuntoutussuunnitelma Muu kuntoutussuunnitelma. Mikä? _

3. Kuka/ketkä kuntoutustyöryhmänne ammattilaisista mielestäsi tekee/tekevät aloitteen kuntoutuksen aloittamiseen? (Rastita yksi tai useampi vaihtoehto) Erityisopettaja Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Lastenneurologi Lastenlääkäri Psykologi Puheterapeutti Sairaanhoitaja Sosialityöntekijä Toimintaterapeutti Muu. Kuka? 4. Miten CP-nuorten jatkohoito ja jatkokuntoutus on järjestetty, kun nuori lopettaa koulun? a) CP-nuorten, joilla ei ole kehitysvammaa, kuntoutusyksikkö on Terveyskeskus Aikuisneurologinen yksikkö Fysiatrinen osasto Nuorten erityispoliklinikka Muu, mikä? Missä iässä siirtyminen tapahtuu? b) Kehitysvammaisten CP-nuorten jatkohoidosta ja jatkokuntoutuksesta vastaava yksikkö on: Missä iässä siirtyminen tapahtuu? _ 5. Missä vaiheessa jatkohoito-/jatkokuntoutuspaikkaa aletaan suunnitella? Alle kuusi (6) kuukautta ennen siirtymistä Kuusi (6) kuukautta ennen siirtymistä Yksi vuosi ennen siirtymistä Kaksi vuotta ennen siirtymistä

Seuraavat kysymykset koskevat toimipaikkanne käytäntöjä CP-oppilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. 6. Ketkä osallistuvat kuntoutussuunnitelman laadintaan? Rastita avohuollon työntekijöiden osalta osallistuvatko he kuntoutussunnitelmien laadintaan ja onko heidän kuntoutuspalautteensa käytössänne kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa Säännöllisesti mukana Vaihtelevasi mukana Koulun henkilökunta Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Lastenlääkäri Lastenneurologi Psykologi Puheterapeutti Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Lapsen/nuoren arkeen osallistuvat henkilöt Asuntolan edustaja Erityisopettaja Luokka avustaja Vanhemmat Muu: koskaan Kuntoutuspalaute käytössä Avohuollon työntekijät mukana säännöllisesti vaihtelevasti Fysioterapeutti Musiikkiterapeutti Psykologi Puheterapeutti Ratsastusterapeutti Toimintaterapeutti 7. a) Kuinka usein kuntoutussuunnitelma laaditaan? _ b) Missä vaiheessa kouluvuotta? 8. Onko teillä kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa käytössä tavoitteiden arviointilomaketta tai arviointimittaria? Kyllä Mikä?

9. Arvioi työryhmänne toimintatapaa CP-oppilaan kuntoutus-suunnitelmia tehdessänne ja rastita parhaiten sopiva vaihtoehto kunkin väittämän kohdalle. a) Arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutussuunnitelman sisältöön. b) Toimintakyvyn taso (esim avuntarve, liikuntakyky, kommunikointikyky) on kuvattu suunnitelmassa. c) Kuntoutuksen päätavoite on kuvattu suunnitelmassa. d) Kuntoutuksen osa-tavoitteet on kuvattu suunnitelmassa. e) Avohoidon terapeuttien kirjalliset palautteet otetaan huomioon. f) Oppilaan omat tavoitteet otetaan huomioon. g) Vanhempien toiveet ja tavoitteet otetaan huomioon. Jos vastasit edellä oleviin kohtiin ei koskaan tai harvoin, mistä arvelet sen johtuvan? (Jos palaute puuttuu tai on puutteellinen, rastita sopiva vaihtoehto) Objektiivisia mittareita ei ole. Palaute puuttuu kokonaan. avohoidon Palaute on puutteellista. avohoidon Tavoitteita ei osata nimetä. Muu syy. Mikä? 10. Millä perusteella mielestäsi päädytte suosittamaan oppilaan kuntoutuksen sisältöä ja terapioiden määrää? Arviointimenetelmän tulokset (objektiiviset mittarit) vaikuttavat suositukseen. Asetetut tavoitteet vaikuttavat suositukseen. Hoitavan sairaalan erityistyöntekijöiden arvio vaikuttaa suositukseen. Koulun lääkärin arvio vaikuttaa suositukseen. Avohoidon terapeuttien arvio vaikuttaa suositukseen.

Oppilaan arvio vaikuttaa suositukseen. Vanhempien arvio vaikuttaa suositukseen. 11. Mitkä ovat keskimäärin suosittelemanne terapia-ajan pituudet? min/kerta 12. Mitkä ovat keskimäärin suosittelemanne terapiasarjojen pituudet? kerta/viikko kerta/ lukuvuosi 13. Jos oppilas tarvitsee muita kun koulun tarjoama kuntoutus, kuka vastaa rahoituksesta? Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kela Muu taho. Mikä? 14. Miten paljon työryhmänne ottaa huomioon seuraavia toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF:n (International Classification of Function, Disability and Health) mukaisia osa-alueita kuntoutusta suunniteltaessa ja tavoitteita laadittaessa? Ruumiin ja kehon eri järjestelmien toiminnot (esim. lihasvoima ja -jänteys, tarkkaavaisuus, näkö ja puhe) Oppilaan itsestään huolehtiminen, liikkuminen, adl-toiminnot, keskustelukyky Oppilaan osallistuminen esim. vapaaajan harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään Ympäristötekijät (esim. perhe, palvelut, apuvälineet, avustaja, päiväkoti, koulu) Henkilökohtaisia tekijöitä kuten esim. elämäntapa, yhteistyökyky, kasvatus

15. Miten oppilaan kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioidaan koulussanne? Objektiiviset (= standardoidut mittarit) arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Muut (ei objektiiviset/standardoidut) arviointimenetelmien tulokset vaikuttavat kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Mitkä? Oppilaan itsearviointiin perustuvilla tuloksilla on vaikutusta kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Perheen kuvaus toimintakyvystä vaikuttaa kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Avohoidon terapeuttien näkemys vaikuttaa kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. 16. Kuka arvioi CP-oppilaan kuntoutuksen vaikuttavuuden? (vaihtoehtoja voi olla useita) Kuntoutussuunitelman laadinnasta vastaava työryhmä Kuntoutuksen toteuttaja Kukin erintyistyöntekijä erikseen Muu taho, mikä? 17. Miten CP-oppilaan seuranta on järjestetty? Seurantaaika ja -paikka on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Vastuuhenkilö yhteystietoineen on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Sama työryhmä tapaa oppilasta seurannassa. Samat erityistyöntekijät tapaavat oppilasta seurannassa. Seurannassa käytetään samoja arviointimenetelmiä. Kelalta tullutta kesäloma-kuntoutuspäätöstä verrataan kuntoutussuunitelmaan heti päätöksen tultua.

18. Arvioi, onko toimintakyvyn arviointimenetelmien käyttö CP-oppilaan kuntoutuksen suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa muuttunut toimipaikassanne viimeisen kolmen vuoden aikana. Selvästi Jonkin verran Pysynyt Jonkin verran Selvästi lisääntynyt lisääntynyt samana vähentynyt vähentynyt Arviointimenetelmien käytön määrä Arviointimenetelmien merkitys kuntoutussuunnitelman laatimisessa Arviointimenetelmien merkitys kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa 19. Mainitse kolme (3) tärkeintä kuntoutuksen toteutusta vaikuttavaa ongelmaa kouluvuoden ja lomien aikana. Kouluvuoden aikana 1. _ 2. _ 3. _ Lomien aikana 1. _ 2. _ 3. _

Seuraavat kysymykset koskevat yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kun kysymyksissä lukee päiväkoti, se tarkoittaa päiväkotia josta oppilas on kouluun tullut. 20. Minkä verran työryhmänne tekevät yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa? Vanhempien, läheisten Avohoidon terapeuttien Päiväkodin Hoitavan sairaalan Kelan Jos vastasit edellä oleviin joihinkin kohtiin ei koskaan tai harvoin, mistä arvelet yhteistyön vähäisyyden johtuvan? Onko eritysesti joku aihe/asia, jossa yhteistyö on hankalampaa? 21. Minkä verran teet itse yhteistyötä alla olevien tahojen kanssa? En Vanhempien, läheisten Avohoidon terapeuttien Päiväkodin Hoitavan sairaalan Kelan Jos vastasit joihinkin kohtiin en koskaan tai harvoin, mistä arvelet yhteistyön vähäisyyden johtuvan?

22. Miten kuntoutussuunnitelma nykymuodossaan mielestäsi palvelee CPoppilaan kokonaiskuntoutusta? Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Mitkä asiat toimivat hyvin?_ Mitkä asiat toimivat huonosti? 23. Miten hyvin kuntoutussuunnitelmanne mielestäsi toteutuu? Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Mitkä asiat toimivat hyvin?_ Mitkä asiat toimivat huonosti? 24. Onko oppilaan kuntoutuksen sisältö samanlainen riippumatta siitä, vastaako loma-aikojen kustannuksista Kela vai julkinen terveydenhuolto? Kyllä Osin Jos vastasit ei tai osin, mistä arvelet kuntoutuksen sisällön erojen johtuvan? 25. Saako oppilas kuntoutusta alkuperäisen kesälomasuunnitelman mukaan, jos Kelasta tulee kielteinen päätös? Kyllä Jos vastasit ei, mistä arvioit suunnitelman muutoksen johtuvan?

26. Onko KU 207 -lomake käytössä toimipaikallanne? Kyllä Osin Jos vastasit ei tai osin, mistä arvioit käytön vähyyden johtuvan? 27. Mikä on mielestäsi tärkein asia tai kohta, jota CP-lapsen/-nuoren kuntoutuksessa tulisi kehittää? Kiitos vastauksistasi! Tarkistathan vielä, että olet vastannut jokaiseen kysymykseen. Jotta henkilöllisyytesi säilyisi tuntemattomana palauta täytetty lomake suljetussa vastauskuoressa viimeistään ///// ////////////// (joka lähettää sitä edelleen tutkijoille)!