Sote-kyselyn analyysi

Sote-kyselyn analyysi 30.10.2013

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Määräaikaan mennessä Webropol-kyselyn kautta saapui yhteensä 201 vastausta. Kirjallisia lausuntoja annettiin noin 230 kpl.» Osa Webropol-kyselyyn vastanneista tahoista täydensi vielä vastaustaan kirjallisella lausunnolla.» Lisäksi vastauksissa oli hieman päällekkäisyyksiä, koska jotkut vastaajat olivat sekä vastanneet Webropol-kyselyyn että lähettäneet kirjallisen lausunnon. Lausunnon antaneita tahoja oli yhteensä 383 kappaletta.» Kuntia on 286» Sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymiä tai muita kuntien yhteistoiminta-alueita 32» Muita tahoja 65 2

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Väliraportin perusteella kunnan tulee kuulua sote-alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien varaan. Lisäksi vähintään noin 50 000 asukkaan kunta, joka ei ole maakunnan keskuskaupunki, voi toimia sote-alueen vastuukuntana, jos se on työssäkäyntialueen keskuskaupunki. Kysymys 5. a) Sote-alueiden muodostumisen kriteerit ovat riittävän selkeät?, prosenttia vastaajista Kaikki, n=281 2.1 40.2 57.7 Kunnat, n=240 2.1 42.9 55.0 yli 50 000 as. n=17 41.2 58.8 20 0001-50 000 as. n=32 37.5 62.5 alle 20 000 as. n=191 2.6 42.4 55.0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 3

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Kysymys 5. b) Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen muodostumisen kriteerit eivät ole riittävän selkeät niin miten niitä tulisi selkeyttää? Kriteerit sekavia 52 mainintaa Asukaskriteeri 44 mainintaa» Ei ole toimiva 37 mainintaa» asukaskriteeri mielivaltainen 7 mainintaa 50 000 asukasta liian vähän erikoissairaanhoidon järjestämiseen 27 mainintaa Alueelliset erityispiirteet huomioitava 27 mainintaa Kuntayhtymän oltava mahdollinen 23 mainintaa Työssäkäyntialuekriteeri ei toimiva 19 mainintaa Olemassa oleva toiminta säilytettävä 18 mainintaa Alueiden välinen tehtäväjako sekava 13 mainintaa 4

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Kysymys 6. Mitkä ovat kunnallenne kriteerien mukaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot sote-alueeksi? (223 kuntaa kommentoi) Suurin osa vastaajista (n. 170) näki ainoana mahdollisuutena joko maakunnan tai sairaanhoitopiirin kokoisen sote-alueen n. 20 kuntaa koki, että heillä on realistinen mahdollisuus valita useamman sote-alueen välillä Osa vastaajista (n. 50) oli kommentoinut myös perustason alueen näkökulmasta 5

Kysymys 7. Onko kunnallanne riittävät mahdollisuudet harkita sitä, mihin sote-alueeseen sen tulisi kuulua? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=210 35.7 64.3 Kunnat, n=204 35.8 64.2 yli 50 000 as. n=13 30.8 69.2 20 0001-50 000 as. n=29 41.4 58.6 alle 20 000 as. n=162 32.1 67.9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei 6

Kysymys 8. Onko kunnassanne vireillä suunnitelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi mainituista kriteereistä poikkeavien kuntien kanssa tai onko sellaisia jo toteutettu? Jos on, niin millaisia suunnitelmia? Kriteereistä poikkeavia suunnitelmia oli vireillä 102 kunnassa Suurin osa näistä (n. 60 mainintaa) koski olemassa olevan yhteistyön jatkamista, vaikka kriteerit eivät jatkossa täytykään Uusia suunnitelmia oli valmistelussa/keskustelussa 10 alueella» Forssan seutu, Oulun eteläinen, Keski-Savo, Luoteis- Pirkanmaa, Saamelaisalue, Keski-Satakunta, Kaakkois- Satakunta, Etelä-Pirkanmaa, Lappi, Kuuma-kunnat 7

Perustason alueet Väliraportin perusteella vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunta tai sen ympärille muodostuva perustason alue voi järjestää perustason palvelut väliraportissa todetuin perustein. Kysymys 9. a) Perustason alueiden muodostumisen kriteerit ovat riittävän selkeät? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=275 1.8 34.5 63.6 Kunnat, n=237 2.1 35.9 62.0 yli 50 000 as. n=16 50.0 50.0 20 0001-50 000 as. n=33 45.5 54.5 alle 20 000 as. n=188 2.7 33.0 64.4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 8

Perustason alueet Kysymys 9. b) Jos perustason alueen muodostumisen kriteerit eivät ole riittävän selkeät niin miten niitä tulisi selkeyttää? Kriteerit sekavia 43 mainintaa Olemassa oleva yhteistoiminta säilytettävä 34 mainintaa Koko alue väh. 20 000 as. 25 mainintaa On parempiakin kriteerejä 24 mainintaa Kuntayhtymä mahdolliseksi 21 mainintaa Viittaus kuntarakennelain 4d sekava/huono 21 mainintaa Kriteerit mielivaltaisia 20 mainintaa Alueelliset erityispiirteet huomioitava 19 mainintaa Perustaso on turha 18 mainintaa 9

Perustason alueet Jos kuntarakennelain 4 d :n (ks. laki 478/2013) mukaisen selvitysalueen ulkopuolella oleva vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunta päättää järjestää itse perustason sosiaali- ja terveyspalvelut, sillä on samalla velvollisuus järjestää samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille perustason sotepalvelut. Kysymys 10. a) Pitäisikö alle 20 000 asukkaan kunnalla olla mahdollisuus kuulua perustason alueen sijasta suoraan sote-alueeseen, jolloin se saisi myös perustason palvelut sote-alueelta? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=228 Kunnat, n=205 12.7 8.3 12.2 9.3 78.9 78.5 yli 50 000 as. n=15 13.3 86.7 20 0001-50 000 as. n=29 13.8 37.9 48.3 alle 20 000 as. n=161 7.5 9.3 83.2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 10

Perustason alueet Kysymys 10. b) Jos kunnan asukasluku on alle 20 000 (31.12.2012), niin mitkä ovat kunnallenne kriteerien mukaiset vaihtoehdot perustason alueeksi, johon sen tulee kuulua? Alle 20 000 asukkaan kunnista 153 kertoi vaihtoehtonsa» Osa kunnista nimesi useamman vaihtoehdon, mm. eri sotealueita, tai vaihtoehtoisia ratkaisuja Kunnista 91 näki, että heillä joko ei ole vaihtoehtoa, tai heidän vaihtoehtonsa on kuulua suoraan sote-alueeseen Nykyisen yhteistoiminta-alueen jatkamisen näki vaihtoehtona 36 kuntaa» Osa ratkaisuista ei kuitenkaan täytä esitettyjä kriteereitä Uutta mahdollista aluetta esitti 35 kuntaa» Osa esitetyistä ratkaisuista ei kuitenkaan täyttäisi esitettyjä kriteereitä 11

Perustason alueet 10. c) Onko kunnassanne vireillä suunnitelmia perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi mainituista kriteereistä poikkeavien kuntien kanssa? Jos on, niin millaisia suunnitelmia? Kriteereistä poikkeavia suunnitelmia oli vireillä 73 kunnassa 50 kuntaa piti nykyisen ratkaisun kehittämistä ja jatkamista parhaana mahdollisena vaihtoehtona 23 kuntaa oli suunnittelemassa uutta aluetta» Osa esitetyistä ratkaisuista ei kuitenkaan täyttäisi esitettyjä kriteereitä 12

Perustason alueet Kuntarakennelain 4 d :n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään 20 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason palvelut omille asukkailleen, jos alueella tehdyn erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy kokonaisratkaisu, jonka mukaan siellä on vähintään 2 yli 20 000 asukkaan kuntaa. Lisäksi tällaisen 20 000 asukkaan kunnan tulee sopia sote-alueen vastuukunnan kanssa menettelyistä, joilla varmistetaan palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio sote-alueella. Kysymys 11.a) Millaisilla hallinnollisilla keinoilla sote-integraatio voitaisiin varmistaa sote-alueen vastuukunnan ja väh. 20 000 as. kunnan välillä? (vastaus 164 kunnalta) Keino Palvelusopimuksella, sitovalla järjestämissopimuksella tms. Lkm 49 Vastuukuntamallilla 27 Kuntayhtymämallilla 28 Integraatio hallinnollisin keinoin on vaikeaa tai mahdotonta Ervan ohjaus sote- ja perustason integraatiossa 50 3 13

Perustason alue Kysymys 11.a) jatkoa. Millaisilla hallinnollisilla keinoilla sote-integraatio voitaisiin varmistaa sote-alueen vastuukunnan ja väh. 20 000 as. kunnan välillä? (mainintoja 1-3 kunnan vastauksissa) Keskeisten prosessien yhtenäistäminen ja yhteensovittaminen Toimivat palveluketjut ja hoidon porrastus Yhteiset tietojärjestelmät Toiminnanohjaus Yhteinen työnjohto ja tietoliikenneyhteydet Luottamushenkilöiden asiantuntemus Yhteinen tilaajatoiminta ja laadun varmistus Sote-alueen ohjaus- ja päätösvalta perustason alueen toimintaan. 14

Perustason alue Kysymys 11. b) Miten pitäisi ratkaista tilanne, jos sote-alueen vastuukunnalla ja vähintään 20 000 asukkaan kunnalla on erilainen näkemys siitä, miten palvelujen integraatio voidaan varmistaa? (vastaus 146 kunnalta) Keino Lkm Muuta Yhteisen toimielimen neuvotteluissa Kunnat päättävät itsenäisesti 25 Ei voi ratkaista /kuntien itsemääräämisoikeus 43 Palvelusopimuksessa huomioitava etukäteen, tarvittaessa ulkopuolinen selvittäjä 9 Ei keinotekoisia asukaslukurajoja 9 Lainsäädännössä ei saa päästää syntymään ko. tilannetta Ervan toimivallan avulla 8 Kuntayhtymässä ei ongelmaa synny Päätösvalta sote-alueelle 6 8 15

Perustason alue Kysymys 11. b) Jatkoa. Miten pitäisi ratkaista tilanne, jos sote-alueen vastuukunnalla ja vähintään 20 000 asukkaan kunnalla on erilainen näkemys siitä, miten palvelujen integraatio voidaan varmistaa? (Mainintoja 1-3 kunnan vastauksissa) Lailla tai asetuksella määriteltävä joko palvelujen integraatiosta tai menettelytavasta erimielisyystilanteessa Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Aluehallintovirasto ratkaisee Valtioneuvoston päätöksellä Toimintayksiköissä tehtävällä päätöksellä Ulkopuolisen selvittäjän avulla Pakkotoimilla Sopimusriita-asiana tuomioistuimessa ja riidan hävinneelle osapuolelle vahingonkorvausvelvollisuus. 16

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon (myös turvakodit) ympärivuorokautista päivystystä, jotka sote-alue järjestää myös perustason alueeseen kuuluville kunnille. Kysymys 12. a) Pitäisikö sote-alueen järjestämisvastuulle kuuluvat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut määritellä tarkemmin? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=233 6.0 43.8 50.2 Kunnat, n=208 yli 50 000 as. n=15 5.8 44.2 50.0 47.1 52.9 20 0001-50 000 as. n=29 50.0 50.0 alle 20 000 as. n=161 7.5 42.9 49.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 17

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Kysymys 12. b) Onko muita kuin edellä mainittuja sosiaalihuollon palveluja, jotka tulisi määritellä perustason sijasta sote-alueen järjestämisvastuuseen kuuluviksi? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=217 12.9 45.2 41.9 Kunnat, n=195 12.8 43.6 43.6 yli 50 000 as. n=13 30.8 69.2 20 0001-50 000 as. n=30 6.7 30.0 63.3 alle 20 000 as. n=152 15.1 40.8 44.1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 18

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Kysymys 12.c) Mitkä palvelut tulisi määritellä perustason sijaan sote-alueen järjestämisvastuuseen kuuluviksi (vastaus 135 kunnalta) Sote-alueelle Lkm Muuta Vammaispalvelut 61 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut, vaikeavammaisten asumispalvelut, pienten vammaisryhmien palvelut sekä vaikeasti kehitysvammaisten kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Lastensuojelu 54 Joko kokonaan tai vaativin osin: oikeudellinen asiantuntijuus, sijaishuollon organisointi, perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja koulutus, sijaishuoltopalvelujen kilpailutus Päihdepalvelut 32 Selviämis- ja katkaisuhoito-, laitoskuntoutus, opiaattiriippuvaisten korvaushoito Perheoikeudelliset palvelut Maahanmuuttajapalvelut 19 14 Isyys- ja elatusasiat, kasvatus- ja perheneuvonta, perheasiain sovittelu, eroneuvonta, tapaamisoikeussovittelu sekä adoptioneuvonta 13

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Kysymys 12.c) jatkoa Muita palveluja, jotka tulisi määritellä perustason alueen sijaan sote-alueen järjestämisvastuuseen kuuluviksi (Mainintoja 1-6 kunnan lausunnossa) Yksityisten palvelujen valvonta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys Palvelujen hankinta Työllisyyden hoito Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut Ympäristöterveydenhuolto Psykogeriatria Talous- ja velkaneuvonta Muuta» Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja epäselvä jo nyt (10)» Sosiaalihuollon erityispalvelut määriteltävä tarkemmin (8)» Rahoitus ensin (6) 20

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Perustasolla voidaan järjestää myös niin sanottuja peruserikoissairaanhoidon palveluja, jos perustason alueen kunta tai kunnat järjestävät jo uudistuksen voimaan tullessa tällaisia erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi edellytetään, että palvelut tukevat olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita. Kysymys 13. a) Pitäisikö laissa säätää tarkemmin perusteet sille, mitkä ovat integraatiota tukevia palvelurakenteita? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=206 13.1 34.0 52.9 Kunnat, n=186 14.0 33.3 52.7 yli 50 000 as. n=14 7.1 21.4 71.4 20 0001-50 000 as. n=27 3.7 37.0 59.3 alle 20 000 as. n=145 16.6 33.8 49.7 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 21

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Kysymys 13.b) Mitkä voisivat olla integraatiota tukevia palvelurakenteita (Vastaus 71 kunnalta) Nykyiset yt-alueen toimintamallit (16)» Esim. perustason erikoissairaanhoito, konsultaatiopoliklinikat, jalkautuvat erityistyöntekijät Muita yksittäisiä kommentteja (1-5 kunnan vastauksissa)» Lakiin selkeät määrittelyt, kuinka suuren väestöpohjan erilaiset erityispalvelut vaativat» Määrittelyt ICT-järjestelmien muutoksista, jotka tukevat saumatonta prosessia» Lähipalvelulaki» Kelan, työvoiman palvelukeskuksen ja te-toimiston aseman määrittely osana palvelurakenneuudistusta» Palvelurakenteita selvitetään parhaillaan alueellisesti 22

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Kysymys 13. c) Mitkä kunnassanne olevat palvelurakenteet ovat sellaisia, jotka näkemyksenne mukaan mahdollistavat peruserikoissairaanhoidon järjestämisen perustasolla? (vastaajia 143, joista 123 näki peruserikoissairaanhoidon mahdollistavia palvelurakenteita kunnassaan) Kunnan omat erikoislääkärit ja erikoissairaan-hoidon yksiköt (34) Nykyiset yhteistoiminta-alueen palvelurakenteet (29)» Esim. konsultoivat sairaanhoitopiirin erikoislääkärit Monipuolisesti toimiva oma terveyskeskus ja vuodeosasto (16) Ostopalveluna hankittava erikoislääkärikonsultaatio ja/tai yksityinen lääkäriasema (6) Olemassa olevat henkilöstö- ja tilaresurssit (9) Palvelujen järjestäminen esitetyllä tavalla ei ole järkevää eikä peruserikoissairaanhoidon käsite ole selkeä (7) 23

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Perustason alueen kunnat valitsevat yhteisen edustajan/edustajat vastuukunnan yhteiseen toimielimeen (lautakuntaan), joka päättää sote-palvelujen järjestämiseen liittyvistä asioista. Kysymys 14. Pitäisikö jokaisella perustason alueeseen kuuluvalla kunnalla olla edellä todetusta linjauksesta poiketen edustus myös yhteisessä toimielimessä? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=244 6.1 11.9 82.0 Kunnat, n=219 5.5 12.3 82.2 yli 50 000 as. n=13 46.2 53.8 20 0001-50 000 as. n=29 6.9 24.1 69.0 alle 20 000 as. n=177 7.3 5.6 87.0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 24

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Väliraportissa todetaan, että kunnan asukasluvun pitää olla vähintään noin 20 000 50 000 (perustason palvelujen järjestämiseksi) tai 50 000 (sote-alueen vastuukunnaksi/laajan perus- ja erikoistason palvelujen järjestämiseksi.) Kysymys 15. a) Miten paljon asukaslukukriteereistä voi näkemyksenne mukaan enimmillään poiketa perustason alueen muodostumisessa? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=190 1.1 15.3 42.1 41.6 Kunnat, n=173 1.2 13.9 42.8 42.2 yli 50 000 as. n=13 23.1 23.1 53.8 20 0001-50 000 as. n=27 22.2 29.6 48.1 alle 20 000 as. n=133 1.5 8.3 43.6 46.6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5 % 8 % 10 % Ei osaa sanoa 25

Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Väliraportissa todetaan, että kunnan asukasluvun pitää olla vähintään noin 20 000 50 000 (perustason palvelujen järjestämiseksi) tai 50 000 (sote-alueen vastuukunnaksi/laajan perus- ja erikoistason palvelujen järjestämiseksi.) Kysymys 15, b) Miten paljon asukaslukukriteereistä voi näkemyksenne mukaan enimmillään poiketa sote-alueen muodostumisessa? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=189 Kunnat, n=172 yli 50 000 as. n=12 20 0001-50 000 as. n=27 alle 20 000 as. n=133 1.1 1.2 0.8 8.3 9.0 16.9 15.1 25.0 22.2 38.1 43.9 39.0 44.8 37.0 37.0 42.1 48.1 66.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 5 % 8 % 10 % Ei osaa sanoa 26

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (erva) tehtävänä on mm. asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaaminen sekä sote-alueiden järjestämien palvelujen päällekkäisyyden, kilpavarustelun ja palvelukatveiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Kysymys 16. Pitäisikö ervalla olla sote-alueita ja perustason alueita sitovaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisestä? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=236 6.8 34.7 58.5 Kunnat, n=204 6.9 37.3 55.9 yli 50 000 as. n=14 7.1 28.6 64.3 20 0001-50 000 as. n=31 9.7 32.3 58.1 alle 20 000 as. n=159 6.3 39.0 54.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 27

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Kysymys 17. Jos ervalla pitäisi olla sitovaa päätösvaltaa, niin mitä päätösvallan tulisi koskea? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=154 17.5 36.4 46.1 Kunnat, n=127 18.1 33.1 48.8 yli 50 000 as. n=10 20 0001-50 000 as. n=21 20.0 20.0 19.0 23.8 57.1 60.0 alle 20 000 as. n=96 17.7 36.5 45.8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sote-alue voitaisiin velvoittaa järjestämään joitakin palveluja myös ervaan kuuluvien muiden sote-alueiden asukkaille Sote-aluetta voitaisiin kieltää tuottamasta palveluja, jotka on potilasturvallisuuden, henkilöstön saatavuuden tai muun keskittämistä edellyttävän objektiivisen kriteerin perusteella tärkeätä keskittää vain jollekin / joillekin sotealueille. Jotain muita asioita 28

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Kysymys 17. Jos ervalla pitäisi olla sitovaa päätösvaltaa, niin mitä päätösvallan tulisi koskea? Kunnat nostivat esiin 78 eri kommenttia erva-alueiden päätösvaltaa koskien Yleisimmät kommentit:» Kilpavarustelun estäminen 13 mainintaa» Ervojen roolin ja tehtävien selkeyttäminen 12 mainintaa» Molemmat kyselyssä mainitut 9 mainintaa» Toiminnan koordinointi 8 mainintaa» Ervojen määrä yksi erva? 8 mainintaa» Ervoja ei tarvita/ turhaa hallintoa 7 mainintaa» Ervoille ei pitäisi antaa päätösvaltaa 5 mainintaa 29

Vastuukuntamalli Väliraportin mukaan sote-alueet ja perustason alueet toteutettaisiin vastuukuntamallilla eräitä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Vastuukunnassa olisi yhteinen toimielin, jossa olisivat edustettuina alueen muut kunnat (jos sotealueessa on perustason alueita, tällöin perustasolta olisi siihen kuuluvien kuntien yhteinen edustus). Vastuukunnan hallintoon liittyen väliraportissa todetaan mm., että vastuukunnan hallituksella tai valtuustolla ei olisi otto-oikeutta yhteisen toimielimen päätöksiin ja, että kunnan äänivalta yhteisessä toimielimessä määräytyisi kunnan asukasluvun mukaan ilman äänileikkureita. Äänileikkurilla voidaan rajoittaa kunnan edustajien äänimäärää päätöksentekoelimessä esimerkiksi siten, että yhden kunnan edustajilla ei saa olla yksinkertaista enemmistöä. Sote-aluetta tai perustason aluetta muodostettaessa kunnat voisivat kuitenkin päättää toisin esimerkiksi otto-oikeuden rajoittamisesta tai äänileikkureista. Väliraportti ehdottaa, että kunnilla olisi oikeus sopia vastuukunnan hallinnon ja päätöksenteosta toisin kuin laissa on säädetty. 30

Vastuukuntamalli Kysymys 18. Onko otto-oikeuden kieltäminen hyväksyttävää? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=229 1.7 15.3 83.0 Kunnat, n=212 1.9 15.6 82.5 yli 50 000 as. n=16 43.8 56.3 20 0001-50 000 as. n=29 3.4 27.6 69.0 alle 20 000 as. n=167 1.8 10.8 87.4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 31

Vastuukuntamalli Kysymys 19. Onko kuntien äänimäärän sitominen asukaslukuun ilman äänileikkuria hyväksyttävää? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=236 Kunnat, n=215 2.3 4.2 15.7 15.3 80.1 82.3 yli 50 000 as. n=17 5.9 94.1 20 0001-50 000 as. n=29 17.2 82.8 alle 20 000 as. n=169 3.0 7.1 89.9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 32

Vastuukuntamalli 20. Onko poikkeamismahdollisuus tarpeen sallia? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=218 6.0 20.2 73.9 Kunnat, n=201 5.0 19.9 75.1 yli 50 000 as. n=15 13.3 26.7 60.0 20 0001-50 000 as. n=28 3.6 14.3 82.1 alle 20 000 as. n=158 4.4 20.3 75.3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 33

Vastuukuntamalli Kysymys 21. Miten päätös poikkeamisesta tulisi tehdä? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=195 38.5 61.5 Kunnat, n=182 62.6 yli 50 000 as. n=15 86.7 20 0001-50 000 as. n=27 70.4 alle 20 000 as. n=140 58.6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien määräenemmistöllä 34

Vastuukuntamalli Kysymys 22. Jos sovellettaisiin enemmistö- tai määräenemmistöpäätöstä, pitäisikö asia ratkaista, prosenttia vastaajista Kaikki, n=207 Kunnat, n=193 5.8 4.7 17.4 18.1 24.6 23.8 52.2 53.4 yli 50 000 as. n=15 100.0 20 0001-50 000 as. n=27 3.7 29.6 29.6 37.0 alle 20 000 as. n=151 5.3 15.2 16.6 62.9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuntien lukumäärän perusteella Kuntien asukasluvun perusteella Jollakin muulla tavalla, Ei osaa sanoa 35

Rahoitus Ehdotuksen mukaan sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvat kunnat voisivat sopia palvelujen rahoituksesta (kuntien välisestä kustannusten jaosta). Jos ne eivät kykenisi sopimaan mallista, olisi laissa ns. perälautamalli, jonka mukaan kunnat osallistuisivat alueen sotepalvelujen rahoitukseen kapitaatiomallin mukaisesti. Tällöin otettaisiin huomioon kunnan asukasluku ja jatkovalmistelussa määriteltävät tarvetekijät. Jos sote-alueella on perustason alueita, ne rahoittavat sote-alueelta hankittavat palvelut suoriteperusteisesti. Kysymys 23. Miten päätös alueen rahoituksesta tulisi tehdä, prosenttia vastaajista Kaikki, n=227 41.4 58.6 Kunnat, n=207 42.5 57.5 yli 50 000 as. n=15 6.7 93.3 20 0001-50 000 as. n=30 20.0 80.0 alle 20 000 as. n=162 50.0 50.0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien määräenemmistöllä 36

Rahoitus Kysymys 24. Jos päätöksenteossa alueen rahoituksesta sovellettaisiin enemmistö- tai määräenemmistöpäätöstä, pitäisikö asia ratkaista, prosenttia vastaajista Kaikki, n=210 4.3 17.6 23.3 54.8 Kunnat, n=195 4.1 22.1 17.4 56.4 yli 50 000 as. n=15 100.0 20 0001-50 000 as. n=27 3.7 29.6 29.6 37.0 alle 20 000 as. n=153 4.6 11.8 17.0 66.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuntien lukumäärän perusteella Jollakin muulla tavalla, Kuntien asukasluvun perusteella Ei osaa sanoa / Ei kantaa 37

Uudistuksen toimeenpano Uudistus etenee siten, että valmisteluryhmä laatii ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotus lähetetään lausunnoille heti sen valmistuttua. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia kuullaan uodostettavista sote-alueista, perustason alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvistetaan loppuvuodesta 2014. Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2017. 38

Uudistuksen toimeenpano Kysymys 25. Onko uudistuksen ja sen toimeenpanon aikataulu kannaltanne sopiva? Prosenttia vastaajista Kaikki, n=250 42.0 58.0 Kunnat, n=223 42.2 57.8 yli 50 000 as. n=16 100.0 20 0001-50 000 as. n=32 46.9 53.1 alle 20 000 as. n=175 36.0 64.0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei 39

Uudistuksen toimeenpano Kysymys 25. Onko uudistuksen ja sen toimeenpanon aikataulu kannaltanne sopiva? Jos ei, niin miksi? Alle 20 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 114 Liian tiukka (66)» Toimeenpanon/toteutuksen kannalta (28)» Selvitystyön kannalta (16) Rakenneratkaisujen kokonaisuuden epäselvyys (23) Omaisuusjärjestelyt (10) Sekava lainsäädäntö (9) Rahoitus (9)» Monikanavarahoitus (6) Vaikutusten arviointi (6) 20 000 50 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 18 Liian tiukka toimeenpanon/toteutuksen kannalta (11) Rakenneratkaisujen kokonaisuuden epäselvyys (4) Riittävä siirtymäaika (3) Yli 50 000 asukkaan kunnat pitivät aikataulua sopivana Muut vastaajat, vastaajien lukumäärä 21 Liian tiukka toimeenpanon/toteutuksen kannalta (8) Monikanavarahoitus (3) Rakenneratkaisujen kokonaisuuden epäselvyys (3) 40

Uudistuksen toimeenpano Kysymys 26. Mistä toimeenpanoon liittyvistä asioista tulisi säätää erikseen uudistuksen sujuvan etenemisen varmistamiseksi? Alle 20 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 95 Rahoitus (16)» Monikanavarahoituksen purku (13)» Laskutusperiaatteista sopiminen (3) Omaisuusjärjestelyt (10) Kuntayhtymä vaihtoehto sallittava (9) Tehtävien vähentäminen (9) Lähipalveluiden turvaaminen (8) Uudistusten kokonaisuus (8) Vaikutusten arviointi (6) Sairaanhoitopiirien säilyminen (6) Asukaslukuraja (5) Aiemman työn huomioimien (5) Henkilöstön asema (5) Kokeilujen mahdollisuus (5) 20 000 50 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 20 Lainsäädäntö ei saa olla este (4) Siirtymäajasta sopiminen (4) Yli 50 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 10 Omaisuusjärjestelyt (4) Henkilöstön asema (3) Selkeät linjaukset (2) Eri tasojen välinen integraatio (2) Muut vastaajat, vastaajien lukumäärä 38 Rahoitus (15)» Rahoitusperiaatteista sopiminen (11)» Monikanavarahoitus (4) Henkilöstön asema (3) Väestökriteerin rinnalle kantokyky (3) 41

Väliraportti ja siinä tehdyt ehdotukset Kysymys 27. Muut kommentit väliraportista ja siinä tehdyistä ehdotuksista? Alle 20 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 195 Kuntayhtymävaihtoehto (49) Rahoitus (49)» Monikanavarahoituksen purku (28)» Suorite-/aiheuttamisperusteinen malli (8)» Kapitaatioperusteinen malli (8)» Epäselvä (5) Asukaslukuraja (40)» Mekaanisuus (30)» Esh. raja 50 000 liian pieni (6) Aiemman työn huomioimien (31) Selkeyttä lakiin (24) Alueellisten erojen huomioiminen (21) Kuntien vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen (19) Maakunnallinen ratkaisu (18) Lähipalveluiden turvaaminen (18) Vaikutusten arviointi puutteellinen (16) Suunniteltu malli on raskas ja byrokraattinen (14) Uudistusten keskeneräisyys/epäselvyys (14) Kokeilujen mahdollisuus, vaihtoehdottomuus (13) Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen (12) Ervan rooli (10) 20 000 50 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 28 Toimivien rakenteiden huomioiminen (7) Mekaaniset asukaslukurajat (5) Kuntayhtymä vaihtoehto (5) Monikanavarahoituksen purku (4) Ervan rooli (3) Perustason rooli (3) Peruserikoissairaanhoidon turvaaminen (3) Rahoituksen oikeudenmukaisuus (3) Vaikutusten arviointi (3) Shp:ien purkaminen (3) Selkeämmät linjaukset (3) Yli 50 000 asukkaan kunnat, vastaajien lukumäärä 19 Vastuukuntamalli hyvä (6) Järjestämisvastuuta ei saa pilkkoa (5) Oikeudenmukainen rahoitus (4) Esitetyt linjaukset ovat mahdollisia toteuttaa (2) Selkeät linjaukset (2) Ervan rooli (2) 42

Lisätietoja: Tarja Myllärinen johtaja, sosiaali- ja terveysasiat p. 09-771 2602 Antti Kuopila erityisasiantuntija p. 09-771 2754 43