1 Liite nro: 1 Maakuntavaltuusto 7.6.2010 37 Lähetekeskustelu Kainuun maakunta -kuntayhtymässä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta lähipalveluina, seudullisina palveluina ja keskitettyinä palveluina KESKUSTELUMUISTIO 1. Ryhmäpuheenvuorot 1.1 Marisanna Jarva/KESK: Palveluiden kehittämiskeskustelu on valloillaan. Kansalaiset ovat huolissaan erityisesti lääkäripalveluista, joita tulee tarjota kaikille joka kunnassa. Maakunnan palvelut ovat kaikille käytössä jokaisessa toimipisteessä. Vanhusten pitkä- ja lyhytaikaiset laitospalvelut pitäisi olla jokaisessa kunnassa tai ainakin lähimmässä naapurissa. 1.2 Jouko Korhonen/VAS: Minkälainen kyky ja halu on kunnilla rahoittaa palvelut. Palvelutarpeet ja maksukyky on suhteessa toisiinsa. Henkilöstöä on lisättävä. Vanhusten pitäisi saada palvelut omasta kunnasta. 1.3 Eero Suutari/KOK: Palvelut olisi jatkossakin saatava nykyisenkaltaisesti lähipalveluina. 1.4 Kari Nikulainen/SDP: Ydinpalvelut on pidettävä kuntien omissa käsissä. Kaikkea ei tarvitse ulkoistaa. Humanisuus ilman jumallisuutta muuttuu petomaiseksi. Lääkärin päiväaikainen vastaanottotoiminta toivotaan lähipalveluina terveysasemakohtaisesti. 1.5 Pentti Kettunen/PS: Perustettaessa maakunta -kuntayhtymää sanottiin, että maakuntahallitus takaa sen, että palvelut perusterveydenhoidon ja vanhusten palvelut tulevat olla kuntakeskuksissa niin kuin ennen kokeilua. Kainuulaiset ovat valmiit myös ne maksamaan. Keskustelu tarkoittaa sitä, että tässä otetaan yhteisvastuu ja annetaan palvelut kaikille ihmisille jokaiseen perukkaan. Keskustelu, että ihmiset korjataan pois perukasta, jotta voidaan palvelut järjestää keskitetysti kuntakeskuksissa, sitä me emme hyväksy.
2 1.6 Timo Krogerus/SIT: Se, mitä Nikulainen sanoi, siihen voi yhtyä. Se koskee myös palveluita. Jos annamme perkeleelle vallan, niin palvelut häviää. Nyt toinen järjestää ja toinen maksaa palvelut. Nyt maakunnan taholta hoidetaan erittäin suurella ammattitaidolla ja huolella taloutta. Maakunnan osuus nousee väistämättä tulevaisuudessa 61 %:iin tai ylikin. Me emme ole valmiit lähtemään palveluiden keskittämiseen. Nyt on aika vetää viiva siihen. Meidän on löydettävä uusia vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseen uudella tavalla. Ihmisiin vaikutusten arviointimenetelmä pitää ottaa käyttöön aina, kun tehdään ihmisiä koskevia päätöksiä. Palveluiden keskittäminen lisää liikennettä ja on siis epäekologista. Palvelustrategiassa määritellään se, mitkä palvelut järjestetään itse, järjestöt tms. ja mitkä yksityiset. Voidaan lisätä palvelusetelien käyttöä. Jokaisella terveysasemalla tulee olla lääkärin palvelut. Jostakin pitää luopua. Hallinnon tukipalvelut voidaan keskittää ja siten tuottaa ne halvemmalla. 1.7 Sanni Väisänen/Vihreät Palveluiden määritteleminen on prosessi, joka käydään sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Tärkeintä on se, että palvelut tuotetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Hyvä ammatillinen ohjaus on palveluiden peruspilari. Palvelut pitää suunnitella oikea-aikaisesti. Kannatamme avopalveluiden lisäämistä, mutta tarpeen kasvaessa myös laitospalveluita on oltava valmiit ajoissa investoimaan. Meiltä puuttuu 20 akuuttia paikkaa. Paikkapula johtaa siihen, että ei hoideta aina omassa kunnassa. Olemme valmiit pääpiirteissään hyväksymään tämän jaetun määrittely siinä olleet virheet korjattuna. 1.8 Yrjö Sorvari/KD: Tampereen yliopiston ja maakunnan viisaat on jo kahdesti osoittaneet sen, että asiasta ei tarvitse keskustella: maakunta on oikea palveluiden järjestäjä. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saavuta kaikkia. Rikkaat ostavat palvelut yksityiseltä. Minun sosiaalihuollon asiakkaat eivät kenellekään kelpaa. Ambulanssitoiminnan hoitaminen itse on väärä suunta, sitä varten on yhdistyksiä ja ihmisiä sekä yrityksiä. Muutosta toivotaan: peruspalvelut tarkoittavat sitä, että ihminen pääsee kotikunnassaan tarvittaessa lääkäriin. Kukaan ei kuljeta katkaisuhoidosta päässyttä kotiin. Palvelut tulee järjestää omalla paikkakunnalla. Yleiskeskustelu: Eero Huusko: Puolangan kunnan lausunto: Olemme olleet kriittisiä jatkoon. Jos saamme pitää palvelut, niin pysymme Kainuussa. Meillä on ollut hyvät lääkäripalvelut. Lääkäri työnsä tukena tarvitsee laborantin.
3 Antti Kela: Mistä otetaan rahat? Maksajat joutuu lähtemään muualle. Kyllä on leikattava, niin kuin olen kolmessa aikaisemmassa aloitteessani vaatinut. Jos emme itse leikkaa, niin myöhemmin tulee ulkopuolelta leikkaaja. Taina Paulomäki: Rukseja on vähän väärissä paikoissa esim. sairaanhoidollisissa palveluissa. Tämä lista on selvästi virheellinen. Merja Kyllönen: Yleinen pointti: Tosiasia on se, että ellei ihmiset ota vastuuta itsestään, niin mikään raha ei tule riittämään. Unto Sirkeinen: Pienten kuntien edustajat puhuvat hyvin vähän rahasta ja sitäkin enemmän palveluista. Kunnan kehittäminen ei onnistu, jos palvelut viedään. Raili Myllylä: Rahoitus on hankala ja vaikea kysymys. Mikä tilanne on hoitohenkilökunnan saatavuudessa? Mistä ne otetaan? Se on minulla huolenaihe. Pitää siis miettiä, miten palvelut järjestetään. Tapani Kemppainen: Valtionosuudet hyvin tasoittavat. Puolustan lähipalveluita, jos ne eivät toimi, niin paine kasvaa erikoissairaanhoidossa. Nyt palveluita on seuduilla keskitetty. Henkilöstö ei ole sitä vielä täysin tiedostanut: koulutuksen paikka henkilöstölle. Mauno Hyyryläinen: Kertoi esimerkin taksi- ja ambulanssirallista ja kysyi, onko järjen käyttö kielletty? Kannatan lääkäreitten vastaanottoa kotikunnassa. Karl Kunnas: Kertoi omakohtaisia kokemuksia. Voimme hyväksyä pohjaesityksen. Onnistuisiko apteekkitoiminta maakunnalta? Ilkka Horto: Kertoi esimerkin Paltamon lonkkaleikatun potilaan kuntoutushoidosta Sotkamossa ja kysyi, miksi niin tehdään. Oheismateriaali pitää tehdä selkeästi ja virheettömästi. Heikki Kemppainen: Tärkeintä on se, että tästä lähtien kohdellaan ihmisiä tasavertaisesti. Näin ei Ristijärvellä ole. Terveyskeskusten lääkärinvastaanotto tulee olla peruskunnissa. Ehdoitta eikä mitään pitkää listaa verukkeita, jos ei saa jne. Sellaiset maininnat pois.
4 Anni-Inkeri Törmänen: Tesa-palvelut: 1. Lääkärin päiväaikainen vastaanotto koko lopputeksti selityksineen pois, koska tämä pitää olla maakunnan palveluiden järjestämisen tahtopaperi. Jos joku palvelu ei ole järjestettävissä lääkäripulan tms. vuoksi, sen kyllä ymmärtää jokainen. Se, että palvelu oikeasti tahdotaan järjestää kotikunnassa, on tärkeää erityisesti kainuulaisille. 2. Akuutti terveyskeskusvuodeosasto toiminta pois 5 paikkaa Hyrynsalmelta. Potilasturvallisuus ja henkilöstöresurssiin tehokkuusasia. Vapa-palvelut: 1. Pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoito: - rastit kolmessa kohdassa pitäisi selventää, että minkälainen hoito kotona, kunnassa ja seudulla. Seudulla korkeintaan lyhytaikainen laitoshoito. Kaija Komulainen: Mistä ajankohdasta puhutaan? Pohjapaperiin sivulle 9: Kehitysvammaisten tilapäishoidot pitää olla lähipalveluina. Eero Suutari: Olen sitä mieltä, että palvelut on maakunnallisia. Katsotaan etäisyydet ja saavutettavuus ja sitten järjestää ne. Miksi terveyskeskuslääkärin päivystys on lähipalvelua toisin kuin Suomen Kuntaliitto suosittaa. Unto Sirkeinen: Nykytilanne on se, että luottamus on hukassa. Siksi on vaikea siirtyä kokeilun jälkeiseen aikaan. Taina Paulomäki: Kaupungissa on kaksi oppilaitosta ja kouluttaa tarpeen mukaan. Toivon, että maakunta lisää ensihoidon maakunnallistamista. Ilkka Horto: Meillä on ulkoistamisesta kaksi esimerkkiä; Coronaria ja HES. Vaikeuksia on ollut. Tuulikki Moilanen: Mistä aikamäärästä puhutaan? Me saadaan täällä puhua kyllä, mutta mistä ajasta. Palvelut pitää mahdollisimman pitkälle tasavertaistaa. Meiltä Puolangalta riistettiin akuuttipaikat. Me maksamme reilusti, emmekä ole kitupiikkejä. Pentti Moilanen: Sotessa voisi tulla tilanne, että kaikkia vaatimuksia ei voida toteuttaa lisäämättä euroja. Minun näkemyksen mukaan pohjapaperin sivulla 4 terveyskeskuslääkäreistä kannanotto, jos ei niitä ole, on paikallaan. Ei sitä mainintaa pidä poistaa. Heikki Kemppainen: Ihmiset tarvitsevat lähipalvelut. Se on asia numero 1. Raha on toissijainen asia. Konsultti selvittämään hallinnon portaat ja siellä turhat resurssit. Kaks:ssa on varmaan kalliimpaa hoitaa, kuin terveyskeskuksessa.
5 Kaisa Tolonen: Raha helposti unohtuu. Omakohtainen esimerkki; Paltamon terveyskeskuslääkärille ei päässyt, mutta Hyrynsalmelle pääsi heti samana päivänä. Olisi saatava aikaan ylikunnallinen ajanvarausjärjestelmä, josta näkyisi vapaat ajat yhtä aikaa kussakin toimipisteessä. Markku Oikarinen: Ensihoito toimii osittain hyvin maakunnallisena. Tavoite oli säästää, nyt paukkuu yli. Röntgenit on pidettävä kunnissa, niin kauan kuin ne kestävät. Minna Haataja: Lääkäreitä ei saa töihin tarpeeksi. Voidaanko osa hoidosta järjestää muiden ammattikuntien toimesta? Tauno Ronkainen: Kysyn, toimivatko potilastietojärjestelmät. Keskustelu päättyi kello 16.17. Keskustelun jälkeen paikalla olevat asiantuntijat/viranhaltijat vastasivat keskustelussa esitettyihin kysymyksiin. Terveysjohtaja Mauno Saari: Ajatus oli vuoden 2012 jälkeen. Taulukko on laajan työryhmän tuotos. Valitettavasti siinä on ne kaksi virhettä, jotka Taina Paulomäki löysi.