Miten tuemme työssä onnistumista? Työhyvinvointipalvelujen johtaja 11.2.2011
Ajatuksia ja kokemuksia Mihin meitä tarvitaan Työkuorman hallinta Minne matka? Lautapeli "Työhyvinvointi on seurausta johtamisesta" Eläköitymisen polku 2
Meitä tarvitaan ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä Suomessa siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle enemmän ihmisiä kuin Haminassa on asukkaita 3
Tarvitaan pitkäjänteistä työtä Työkyvyttömyyseläkekustannusten hallinta alentaa suomalaisen työn kustannuksia ja lisää suomalaisen työn kilpailukykyä. Työkyvyttömyyseläkemeno oli vuonna 2009 2,4 mrd euroa (yksityinen sektori 1, 7 mrd euroa) Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavat vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä sai 216 900 henkilöä, keskieläke 935 euroa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 23 900 henkilöä, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008. Eläkejärjestelmässä on tehty paljon työtä lainsäädännön ja työeläkekuntoutuksen kehittämiseksi sekä työssä jaksamisen tukemiseksi. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu määrä on yksityisellä sektorilla laskenut kymmenen vuoden aikana noin neljänneksen. Mikäli uusia työkyvyttömyyseläkkeitä olisi tämä neljännes enemmän, niin tämä tarkoittaisi vuosittain noin 200 miljoonan euron lisäkustannusta työeläkejärjestelmälle nykyisten 800 miljoonan euron lisäksi. 4
Nivoudumme asiakasyrityksemme työkykyjohtamisen prosesseihin Työterveyshuollon prosessit Yrityksen henkilöjohtamisen ja työkykyongelmien hallinnan prosessit Työeläkeyhtiö Varman työhyvinvointi-, kuntoutusja eläkeprosessit 5
6 Työkuorman hallinta
Ei ole samantekevää, miten (työ)päivänsä käyttää 80 vuoden elämä 29 000 elinpäivää 40-vuotiaalla jäljellä 14 600 päivää 60-vuotiaalla jäljellä 7 300 päivää (Maija-Riitta Ollila 2007) 7
Työkuorman hallinta Tavoite Merkitys Toimintojen järjestys Uni Ravinto Liikunta 8
Arkisia asioita Miten tämä viikko hoituisi töissä hyvin? Mitkä ovat minun hommani esimiehenä? Miten toimimme, kun joku sairastuu? 9
Strateginen ote 1. Mikä suunta? 2. Mitä vaatii ihmisiltä? 3. Miten tuemme onnistumista? 10
Minne matka? Jotta pärjää kilpailussa ja toiminta kasvaa kannattavasti, Täytyy toimia asiakaslähtöisesti, tehostaa ja selkeyttää toimintaa, panostaa palveluun, verkostoitua ja osata huolehtia maineesta Ihmisten kannalta tämä vaatii Innostavan ja tasapainoisen työn varmistamista Osaamisen kehittämistä Modernia yrityskulttuuria Hyvää johtamista: "Työhyvinvointi on seurausta johtamisesta." 11 Lähde: 2 300 Varman asiakasta pohti asiakastutkimuksessa sitä, miltä yritystoiminta näyttää 3-5 vuoden kuluessa
12 Lautapeli
Työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista. Se tarkoittaa työkykyä edistäviä toimenpiteitä, jotka auttavat jokaista työntekijää saavuttamaan työllensä asetetut tavoitteet. 13
Työkykyjohtamisen lautapeli Yrityksen tieto työkykyä uhkaavista riskeistä ja toiminnan vahvuuksista Tavoitteet ja mittarit Yritys Työkunnon parantamisen käytännöt Työterveysneuvottelu Terveysongelmien ratkaisemisen käytännöt Yksilö Yksilöllä vaikeuksia työssäselviytymisessä Puheeksiottaminen Esimiestyön selkeyttämisen käytännöt Työn sujuvuuden parantamisen käytännöt Työkykyisenä työssä Toimenpiteet työpaikalla Työeläkekuntoutus työpaikalla: - työkokeilu, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus Uusi ammatti työeläkekuntoutuksena 14 Työkyvyttömyyseläke
15 "Työhyvinvointi on seurausta johtamisesta"
Tarvitaan riittävän Selkeät tavoitteet ja vastuut Hyvät kokoukset Useat kohtaamiset Joustavat käytännöt 16
Valmennusvartti 15 minuutin keskustelu Toistuu kerran kuukaudessa Tavoitteena pitää yllä järjestelmällinen keskusteluyhteys esimiehen ja alaisen välillä. Pyritään pitämään esimies ajan tasalla alaisten voinnin, tarpeiden, tavoitteiden, ongelmien jne. suhteen. Täydennys kehityskeskustelulle Keskustelun kulku / sisältö: Mistä kysymys? Miten asian tulisi olla? Mitä aiot tehdä? Mitä muuta sinulle kuuluu? 17
Lähiesimiehen työkalupakki Välineitä kehityskeskusteluiden avuksi Työhyvinvoinnin pikahuolto Evita-peili Hyvä ikä -peili Välineitä muutoksen hallintaan Muutosmuistilista työtekijälle, esimiehelle ja henkilöstöasioista vastaavalle, Suunnitelmalomake muutostilanteisiin (doc) Evita-peili Työhyvinvoinnin starttikysymykset Välineitä ikäjohtamiseen Hyvä ikä tietotesti, Näin toteutat ikähankkeen, Hyvä ikä yksilöpeili senioreiden käyttöön (pdf), Hyvä ikä yrityspeili johdolle suunnittelun tueksi (pdf), Hyvä ikä opas suunnittelun ja toteutuksen tueksi (pdf) Välineitä sairauspoissaolojen hallintaan ja työhönpaluun tukemiseen Työkyvyn tukemisen mallin rakennusmateriaali, Sairauspoissaolojen kustannuslaskuri 18 www.varma.fi
19 Esimerkki: Kehityskeskusteluun valmistautuminen
Kehityskeskusteluun valmistautuminen 1. Työntekijä arvioi omaa työhyvinvointiaan täyttämällä sähköisen Evita-peilin kehityskeskustelun pohjaksi 2. Tulostaa tai tallentaa omalle koneelleen Evita-peilin antaman yhteenvedon tuloksista 3. Itsearvioinnin tuloksena työntekijä saa aiheita keskusteluun: työn sujuvuus, osaamisen taso, tyytyväisyys esimiestyöhön 4. Ottaa asiat esille kehityskeskustelussa sovitussa kohdassa 20
Esimerkki: Kehittämisiltapäivä 21
Kehittämisiltapäivän kulku 12.00 Tilaisuuden avaus 12.30 Missä olemme nyt? Mihin olemme menossa? Yrityksen johdon puheenvuoro 13.00 Miten meillä menee? Yhteinen työhyvinvoinnin arviointi sähköisen Evitapeilin tai Työhyvinvoinnin pikahuollon avulla. Keskustelua työhyvinvoinnin parantamisesta arvioinnin tulosten perusteella. 15.00 Yhteenveto, jatkotoimenpiteet 15.30 Tilaisuus päättyy 22
23
24
25
Esimerkki: Muutokseen varautuminen yhteisessä tilaisuudessa 26
Uuden tietojärjestelmään tuomaan muutokseen varautuminen 12.00 Tilaisuuden avaus: Mikä muutos on tulossa? Mitä se tarkoittaa? Yrityksen johdon puheenvuoro 12.30 Yhteinen muutokseen vaikutusten arviointi sähköisen Henkilön muutosmuistilistan avulla: Ymmärretäänkö mitä muutos tarkoittaa? Mitä tämä minulle tarkoittaa? Onko osaaminen riittävää? Jne. Löydetään muutoksen kipupisteet. 14.00 Käydään läpi Muutosmuistilista apurin antama yhteenveto, sovitaan jatkotoimenpiteistä 14.30 Tilaisuus päättyy 27
28
29
30 Eläköitymisen polku
Eläköitymisen polku 1. Sairastuminen ja jääminen pitkille sairauslomille 2006 2007 2008 2009 2010 2012 2013 5. Tämän eläkkeen kustannuksista vastaavat ne yritykset, jotka maksaneet palkkoja sairastumista edeltäneiden kahden vuoden aikana Eli vuosina 2006 ja 2007 2. 300 päivää Sairauspäivärahoilla, minkä jälkeen kuntoutustuki 3. Kuntoutustukijaksoja 4. Työkyvyttömyyseläke toistaiseksi 6. 2010 myönnetty työkyvyttömyyseläke vaikuttaa maksuluokkaan vuosina 2012 ja 2013 31
TyEL-maksu keskimäärin (% palkasta) 2010 Vanhuuseläke 2,9 Työkyvyttömyyseläke 1,3 Työttömyyseläke 0,0 Tasaus 17,1 Hoitokustannus 0,8 Muut 0,2 Yhteensä 22,3 Hyvitys -0,3 Yhteensä 22,0 Tilapäinen alennus -0,6 Työntekijän osuus, alle 53-vuotiaat 4,5 53 vuotta täyttäneet 5,7 32
Yrityksen koko koko vaikuttaa maksuluokan vaikutukseen Mitä suurempi yritys palkkasummaltaan, sitä enemmän sen omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat vakuutusmaksuun. 100 % 80 % 60 % perusmaksu 40 % 20 % 0 % yrityksen maksuluokka 1,68 M 26,9 M Palkkasumma 33
Työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenoesimerkkejä 350 000 Palkkataso on 3 600 euroa kuukaudessa 300 000 250 000 200 000 150 000 Eläkemeno 100 000 50 000 0 40-vuotias, eläke 2 066 /kk 45-vuotias, eläke 2 066 /kk 50-vuotias, eläke 2 066 /kk 55-vuotias, eläke 2 101 /kk 60-vuotias, eläke 2 157 /kk 34
Esimerkki maksuluokan määräytymisestä Vuosi 2007 Yrityksen työntekijöiden eläkemeno vuonna 2007 myönnetyistä eläkkeistä (A) 250 000 Yrityksen ikärakenteeseen perustuva keskimääräinen eläkemeno (B) 500 000 Riskisuhde vuodelta 2007 (C = A/B) 0,50 Vuosi 2008 Yrityksen työntekijöiden eläkemeno vuonna 2008 myönnetyistä eläkkeistä (D) 400 000 Yrityksen ikärakenteeseen perustuva keskimääräinen eläkemeno (E) 510 000 Riskisuhde vuodelta 2008 (F = D/E) 0,78 Suhdeluku, joka määrää maksuluokan [G = (C+F)/2] 0,64 Vuoden 2010 maksuluokka 3 35
Näin maksuluokka vaikuttaa työkyvyttömyysmaksuun Maksuluokka Palkkasumma 2,0 M Palkkasumma 5,0 M Palkkasumma 15,0 M Palkkasumma 30,0 M Työkyvyttömyysmaksu Työkyvyttömyysmaksu Työkyvyttömyysmaksu Työkyvyttömyysmaksu euroa % palkasta euroa % palkasta euroa % palkasta euroa % palkasta 11 27 700 1,4 104 600 2,1 668 300 4,5 2 145 000 7,2 10 27 300 1,4 95 800 1,9 563 100 3,8 1 755 000 5,9 9 26 900 1,3 87 000 1,7 458 000 3,1 1 365 000 4,6 8 26 600 1,3 80 400 1,6 379 100 2,5 1 072 500 3,6 7 26 500 1,3 76 000 1,5 326 500 2,2 877 500 2,9 6 26 300 1,3 71 600 1,4 273 900 1,8 682 500 2,3 5 26 100 1,3 68 100 1,4 231 800 1,5 526 500 1,8 4 26 000 1,3 65 000 1,3 195 000 1,3 390 000 1,3 3 25 900 1,3 61 900 1,2 158 200 1,1 253 500 0,8 2 25 800 1,3 59 300 1,2 126 600 0,8 136 500 0,5 1 25 700 1,3 57 100 1,1 100 300 0,7 39 000 0,1 Yritysten ikäjakaumien on oletettu olevan samat kuin TyEL:ssa keskimäärin (keskimääräinen työkyvyttömyysmaksu 1,3 % palkasta vuonna 2010) 36
Eläketapahtumahetki Kustannusten määrän ja kohdentumisen kannalta on olennaista eläketapahtumahetken määräytyminen, koska työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista vastaavat enemmän tai vähemmän omavastuisesti ne yritykset, jotka ovat maksaneet palkkoja eläketapahtumaa edeltäneiden kahden vuoden aikana. Eläketapahtumahetki on esim. se päivä, jolloin pitkä yhdenjaksoinen, esim. 300 päivän poissaoloon johtanut sairausloma on alkanut. Mikäli pitkä poissaolo on pätkittynyt esim. työhönpaluuyritysten vuoksi, katsotaan työssäolojaksojen pituutta. Mikäli työssäolo on sairausloman keskeydyttyä kestänyt alle kolme kuukautta, voidaan eläketapahtumahetkenä pitää edelleen pitkän sairauspoissaolon alkua. Mikäli terveydentila on sillä lailla heikentynyt, että eläke tulee myönnettäväksi ilman pitkää sairauslomaa, eläketapahtumahetkenä voi olla esim. työnteon päättymispäivä. Jos työkyvyttömyyden alkamista edeltävien kahden kalenterivuoden aikana ei ole työansioita, niin tulevan ajan eläkekustannus maksetaan yhteisestä poolista 37
38 Vastuut
Sairauspoissaolojen hallinta ja työhön paluun tuki Henkilö Linjaorganisaatio / esimies/ Työyhteisö Työterveyshuolto HR/palkanlaskenta Työsuojelutoimikunta/ Kuntoutus-/ uudelleensijoitustyöryhmä/ pienryhmä Työeläke- /tapa-turmavakuutusyhtiö 39 Jatkuva toiminta 1pv- 2 viikkoa- 1 kk - 3 kk - 6 kk -