Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma kiertää usean yksilön kautta Ruokakin kulkee suusta suuhun Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Tällaiset olosuhteet ovat suosiolliset useille bakteereille sienille! Mehiläisten ruokavarojen säilyvyys ja yhteiskunnan jäsenten terveys perustuvat haitallisten mikrobien pitämiseen mahdollisuuksien mukaan pesän ja mehiläisen tai toukan ulkopuolella, ruokavaroihin tai kudoksiin päässeiden bakteerien ja sienien kasvun estämiseen ja vaarallisen aineksen poistamiseen tai eristämiseen
Mehiläiset ja taudit Taudinaiheuttajat: Bakteereita, sieniä, yksisoluisia, jotka käyttävät isäntänsä kudoksia ravinnokseen (esim esikotelomätä, kalkkisikiö) tai ruuansulatuskanavassa käyttävät isännän ravinnon (esim toukkamätä) Taudinaiheuttaja näin joko tuhoaa kudoksia tai nälkiinnyttää isännän Virukset pistävät isännän solut monistamaan itseään, mikä johtaa kudostuhoihin ja toimintojen häiriintymiseen Sama pätee isompiinkin loisiin, jotka imevät esim isännän veri-imunestettä (punkit) Taudinaiheuttajat ovat useimmiten erikoistuneet yhteen tai muutamaan lähisukuisiin isäntiin, joista ne ovat täysin riippuvaisia Jotkut mikrobit voivat kasvaa ruokavaroissa, jolloin vaikutus on usein pilaantuminen, mutta joskus myös hyödyllinen (siitepölyn hapan käyminen parantaa säilyvyyttä ja sulavuutta) Mikrobien kasvu riippuu lämpötilasta ja kosteudesta, useiden paras kasvu on 30-40 C lämpötiloissa
Tartuntojen pitäminen ulkona: suojattu, vartioitu pesä Tartuntojen pitäminen elimistön ulkopuolella: puhdas, melkein steriili ruoka: hunajan antibakteeriset järjestelmät: ph, kuivuus glukoosioksidaasi (>vetyperoksidi) hunajissa on muitakin antibiootteja eri kasveista siitepölyn hapan käyminen ruokamehun antibiootit: dekenihappo, rojalisiini ym Vaikeasti läpäistävät kitiinikuori ja suolensisältöä ympäröivä ns peritrooffinenkalvo Ruokamehun antibiootit toimivat vielä suolessa ja suojaavat mm vanhaa toukkaa ja aikuista mehiläistä esikotelomädältä
Tartuntavaarallisen aineksen poisto ja eristäminen: Sairaiden toukkien ja koteloiden tunnistaminen ja poisto (perinnöllistä vaihtelua) Vanhojen mehiläisten poistuminen kuolemaan, kuolleiden mehiläisten ja muiden roskien poisto, punkkien poisto toisista mehiläisistä kennoista Mikäli vieras kappale on liian iso poistettavaksi, se eristetään kittivahalla, joka myös estää mikrobien kasvua
Puolustautuminen elimistöön päässeitä taudinaiheuttajia vastaan Mehiläisen veri-imunesteessä on soluja ja aineita, jotka pystyvät tuhoamaan taudinaiheuttajia Solut voivat nielaista (fagosytoida) bakteereita tai ne voivat muodostaa solujen peittämiä pesäkkeitä, noduluksia Osa bakteerien vastaisista aineista (apidekiinit, apekiinit) mehiläinen muodostaa tartunnan jälkeen Tällainen immuniteetti on epäspesifinen, kohdistuu useisiin taudinaiheuttajiin ja myös melko lyhytkestoinen Toukkien ja aikuisten veri-imunesteissä on eroja, mutta myös niitä kohtaavat tartuntapaineet ovat erilaisia: toukan ympäristössä taudinaiheuttajia on vähän, sen sijaan varsinkin kenttämehiläinen joutuu monenlaisten mikrobien kanssa tekemisiin
Taudinaiheuttajien vastaus mehiläisen puolustukseen Kitiiniä hajottavat entsyymit (esim kalkkisikiö) helpottunkeutumista elimistöön Vaikeasti vieraaksi tunnistettava pintarakenne ei laukaise bakteerien vastaisten aineiden muodostusta eikä saa myöskään soluja nielaisemaan niitä tai muodostamaan pesäkkeitä Bakteeri (P larvae) voi myös tuottaa entsyymejä, jotka hajottavat hemolymfan vasta-aineita Johtaako tartunta näkyvään tautiin, kunnan menetykseen,oireettomaan kantajaan tai vapautumiseen tartunasta riippuu kunnan yleiskunnosta, vahvuudesta, tartuntapaineesta ja perimästä
Tartuntojen leviäminen Pesässä: saastuneet ruokavarat, kalusto ruokkijamehiläisten rauhaset (pussisikiö) suora kosketus (punkit) Pesien välillä: ryöstö harhalennot saastunut kalusto pesien yhdistämiset Tarhojen välillä ryöstö pesien siirrot, kaluston siirrot, mehiläiskauppa Jos pesä on heikko tai kuollut ryöstävät toisten pesien mehiläiset sen ruokavarat varsinkin sadottomana aikana Näin sairaat pesät ovat helposti ryöstölle alttiita, jolloin ryöstäjät saavat myös tartunnan. Ryöstölle altistumista estetään pitämällä kunnat hyvässä kunnossa ja lentoaukot tarvittaessa pieninä Tarvittaessa siirretään uhri tai ryöstäjä pois
Muita tartuntateitä ehkäistään kaluston desinfioinneilla, varmistumalla myytävien kuntien terveydestä, syöttämällä kunnille ainoastaan sokeria tai säteilytettyä siitepölyä ja mahdollisuuksien mukaan sijoittamalla pesät riittävän kauas toisitaan Pesiä yhdistettäessä varotaan yhdistämästä sairasta kuntaa terveeseen