Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen neuvottelemisesta (Armenian kanssa tehtävä laajennettu puitesopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen neuvottelemisesta. Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2017 Ulkoasiainministeri Timo Soini Apulaisosastopäällikkö Vesa Vasara
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 10.1.2017 EU:N JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ ARMENIAN TASAVALLAN LAAJENNETUN PUITESOPIMUKSEN NEUVOTTELEMISESTA 1 Tausta Euroopan unionin ja Armenian väliset suhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen (SopS 74/1999) (Partnership and Cooperation Agreement PCA), joka tuli voimaan heinäkuussa 1999. Sopimus kattaa useita perinteisinä pidettyjä yhteistyöalueita, kuten poliittisen vuoropuhelun, tavaroiden ja palveluiden kaupan sekä liiketoiminnan ja investoinnit. Sopimus kattaa kuitenkin oikeudenkäyttöön, kansalaisvapauksiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita vain osittain. Lisäksi yhteistyösuhdetta olisi mahdollista syventää perinteisinä pidetyillä yhteistyöalueilla. Sopimusta on aika päivittää ja laajentaa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana EU:n ja Armenian kahdenväliset suhteet ovat kehittyneet eri sektoreilla. Yhtenä Etelä-Kaukasian maana Armenia on vuodesta 2004 alkaen kuulunut Euroopan naapuruuspolitiikkaan (European Neighbourhood Policy ENP). EU-Armenia ENP Action Plan -toimintaohjelma otettiin käyttöön vuonna 2006. Azerbaidzhanin ja Georgian tavoin Armenia on mukana vuonna 2009 perustetussa itäisen kumppanuuden (Eastern Partnership) politiikassa. EU:n ja Armenian kahdenvälinen yhteistyö syveni vuonna 2012, jolloin osapuolet allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjan (Protocol to the Partnership and Cooperation Agreement). Siinä sovitaan pääperiaatteista, joiden puitteissa Armenia osallistuu EU-ohjelmiin. Lisäksi vuonna 2014 tulivat voimaan sopimukset viisumija takaisinottohelpotuksista (EU-Armenia Visa Facilitation and Readmission Agreements). EU ja Armenia neuvottelivat assosiaatiosopimuksesta syksyyn 2013 saakka. Valmiiksi neuvoteltu assosiaatiosopimusteksti sisälsi myös vapaakauppaosuuden (DCFTA, Deep and Comprehensive Free Trade Area). Syyskuussa 2013 Armenia ilmoitti EU:lle, että assosiaatiosopimuksen solmimisen sijaan maa liittyy Euraasian talousliittoon (Eurasian Economic Union), johon se liittyi lopulta tammikuussa 2015. Euraasian talousliittoon kuuluvat Venäjä, Kazakstan, Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia. Assosiaatiosopimusneuvotteluiden kaaduttua EU ja Armenia ovat jatkaneet yhteistyön kehittämistä kaikilla itäisen kumppanuuden osa-alueilla. Samalla osapuolet myös selvittivät mahdollisuutta neuvotella uusi kahdenvälinen yhteistyösopimus, päätyen nyt neuvoteltavaan laajaan puitesopimukseen. Euroopan unionin ulkoasiainneuvosto valtuutti 15.10.2015 komission ja korkean edustajan aloittamaan neuvottelut uuden laajan sopimuksen laatimisesta Armenian tasavallan kanssa. Neuvottelut aloitettiin 7.12.2015. Uuden laaja-alaisen puitesopimuksen on tarkoitus korvata EU:n ja Armenian välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus olematta kuitenkaan assosiaatiosopimus. 2 Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa Neuvotteluita on käyty yhteensä seitsemän kierrosta ja ne jatkuvat Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) arvion mukaan vuoden 2017 kevätkauden. Sopimuksen kauppaosastoa (IV) koskevia neuvotteluita käydään erikseen. Kauppaosaston neuvottelukierroksia on käyty tähän mennessä viisi, joista viimeisin joulukuussa 2016. 2
Neuvottelut ovat sujuneet hyvin muutamia vaikeita kysymyksiä lukuun ottamatta. Sopimuksen yleisistä periaatteista ja poliittisesta luvusta on päästy yhteisymmärrykseen. Sopimusneuvotteluissa auki ovat muun muassa kysymykset Armenian muiden alueellisten sitoumusten suhteesta neuvoteltavaan sopimukseen, viittaukset YK:n peruskirjaan, Vuoristo- Karabahin konfliktia käsittelevät kirjaukset sekä EU:n ja Armenian välisen viisumivapauteen tähtäävän viisumidialogin muotoilu. Sopimuksen kauppaosastoa koskevat neuvottelut ovat myös edenneet hyvin. Lähes kaikista luvuista on käyty tekstipohjaisia neuvotteluita. Usean neuvottelualueen osalta perussisällöstä on päästy jo yhteisymmärrykseen. EU:n kannanottoja on valmisteltu neuvoston työryhmissä, joista neuvoston kauppapoliittisella työryhmällä (Trade Policy Committee, TPC) on koordinoiva rooli kauppaosastoa koskevissa neuvotteluissa. Neuvoston Itä-Euroopan ja Keski-Aasian -työryhmällä (Coest) on koordinoiva rooli muissa kysymyksissä. 3 Asian kansallinen käsittely Ulkoasiainministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä muiden sektoriministeriöiden kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaoston ja kauppapoliittisen jaoston kirjallisessa menettelyssä 16. - 22.12.2016. Eduskunnalle annettiin neuvotteluvaltuutuksesta tietoja 11.6.2015 päivätyllä E-kirjeellä E 20/2015 vp (UM2015-00683). Suuri valiokunta katsoi ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaisesti, ettei kirje antanut aihetta toimenpiteisiin. 4 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Aineellinen oikeusperusta voidaan määritellä tarkasti vasta sopimuksen allekirjoitusvaiheessa, kun lopullinen sopimusteksti on valmis, mutta valtioneuvoston alustavan arvion mukaan aineellisena oikeusperustana voitaisiin mahdollisesti käyttää ainakin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevaa SEUT 207 artiklaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevaa SEUT 209 artiklaa. Menettelyllisenä oikeusperustana käytetään SEUT 218 artiklaa. 5 Pääasiallinen sisältö Sopimuksen johdanto Sopimuksen perustana on osapuolten halu vahvistaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen periaatteita ja edistää läheistä, yhdenvertaiseen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä Euroopan naapuruuspolitiikan, itäisen kumppanuuden ja neuvoteltavan puitesopimuksen puitteissa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan YK:n peruskirjan, YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä Etykin vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan periaatteita. Sopimuksella tiedostetaan myös yhteiskunnan sisäisten uudistusten ja kestävän konfliktinratkaisun välinen yhteys ja molempien vaikutukset demokratian vahvistamiseen ja markkinatalouteen. Sopimuksen johdannossa tuodaan esiin sopimuksen osapuolten sitoutuminen Armenian poliittisen, sosioekonomisen ja institutionaalisen kehityksen tukemiseen, esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen, julkishallinnon uudistusten ja laajennetun taloudellisen yhteistyön 3
avulla. Rauhan ja turvallisuuden edistäminen kansainvälisesti huomioidaan monenvälisten instrumenttien, ml. Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestö Etyj, YK sekä konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen, kautta. Myös joukkotuhoaseiden leviämisen vastaiset sitoumukset ja yhteistyö non-proliferaation ja aseistariisunnan aloilla huomioidaan. Sopimuksen johdannossa tuodaan esiin myös Armenian aktiivinen osallistuminen alueellisiin yhteistyöformaatteihin. Vuoristo-Karabahin konflikti mainitaan ja Armenian sitoutuminen sen ratkaisun etsimiseen Etyjin Minskin-ryhmän puitteissa. Sopimuksella tavoitellaan myös korruptionvastaista toimintaa, taistelua järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, yhteistyötä terrorisminvastaisessa toiminnassa, syvempää yhteistyötä ja vuoropuhelua siirtolaisuus- ja pakolaiskysymyksissä, kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittamista sekä energiaturvallisuuden parantamista. Sopimuksella tavoitellaan myös ihmisten välisten yhteyksien laajentamista, alueellisen yhteistyön kasvattamista ja Armenian lainsäädännön harmonisointia EU-lainsäädännön kanssa relevanteilta osin. Sopimuksella todetaan tavoiteltavan kaupan ja sijoitusten edistämistä osapuolten välillä. Johdannossa todetaan vapaan liikkuvuuden merkitys Armenialle. Osapuolten todetaan olevan sitoutuneita vapaan markkinatalouden periaatteisiin. EU:n todetaan osallistuvan Armenian talousuudistuksiin. Sopimuksen tavoitteina on laajentaa poliittista ja taloudellista yhteistyötä EU:n ja Armenian välillä, perustuen yhteisiin arvoihin ja läheiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on myös vahvistaa osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua. Lisäksi EU tulee osallistumaan Armenian demokratian ja institutionaalisen vakauden vahvistamiseen. Sopimuksella tavoitellaan myös alueellisen vakauden ja rauhan vahvistamista ja rajat ylittävän yhteistyön lisäämistä sekä ihmisten liikkuvuuden lisäämistä. Sopimuksen tavoitteena on myös tukea Armeniaa kehittämään taloudellista potentiaaliaan ja laajentaa kauppayhteistyötä niiden oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti, jotka Maailman kauppajärjestö (WTO) määrittelee. I Osasto: Yleiset periaatteet Osaston artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on osittain jo käynnissä. Sopimusosapuolet vahvistavat sitoumuksensa demokratian periaatteisiin, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin erityisesti YK:n peruskirjan, Etyjin Helsingin päätösasiakirjan, YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja muiden relevanttien ihmisoikeusinstrumenttien kautta. Sopimuksessa mainitut ihmisoikeusinstrumentit muodostavat olennaisen osan sopimusta ja perustan osapuolten sisä- ja ulkopolitiikalle. Sopimuksella vahvistetaan osapuolten sitoutuminen vapaan markkinatalouden periaatteisiin, kestävään kehitykseen, alueelliseen yhteistyöhön ja tehokkaaseen multilateralismiin. Sopimusosapuolet vahvistavat kunnioittavansa hyvän hallinnon periaatteita sekä kansainvälisiä velvoitteita erityisesti YK:n, Euroopan neuvoston ja Etyjin alaisuudessa. Sopimusosapuolet vahvistavat sitoumuksensa korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, kestävän kehityksen edistämiseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen myös Euroopan Unionin joukkotuhoaseosaamiskeskuksen (chemical, biological, radiological, nuclear, CBRN) kautta. Nämä sitoumukset muodostavat olennaisen osan sopi- 4
musosapuolten välisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisessä ja myötävaikuttavat alueelliseen rauhaan ja turvallisuuteen. II Osasto: Poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Osaston artiklojen tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on osittain jo käynnissä. Poliittisen vuoropuhelun yhteiset tavoitteet ovat vuoropuhelun kehittäminen kaikilla aloilla, joihin kohdistuu yhteinen mielenkiinto, kansainvälisen vakauden, rauhan ja turvallisuuden edistäminen, osapuolten välisen vuoropuhelun vahvistaminen kansainvälisen turvallisuuden ja kriisinhallinnan alalla ja taistelu joukkotuhoaseiden leviämistä ja laitonta asekauppaa vastaan. Sopimusosapuolet sopivat demokratian yleisten periaatteiden vahvistamisesta, turvallisuus- ja puolustussektoreiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämisestä, konfliktien rauhanomaisen ratkaisun edistämisestä ja alueellisen turvallisuuden kehittämisestä. Sopimusosapuolet sopivat yhteistyöstä demokraattisten instituutioiden ja laillisuusperiaatteen toteutumisen kehittämiseksi. Yhteistyön piiriin kuuluvat muun muassa oikeuslaitos ja poliisivoimat sekä korruptionvastainen toiminta. Vuoropuhelua ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla pyritään tiivistämään keskittyen erityisesti konfliktien estämiseen ja kriisinhallintaan alueellisen vakauden turvaamiseksi sekä asevalvontaan ja aseriisuntakysymyksiin. Yhteistyötä laajennetaan myös EU-johtoisten siviilikriisinhallintaoperaatioiden ja koulutuksen suhteen tapauskohtaisesti. Sopimusosapuolet vahvistavat sitoutumisensa kansainväliseen rikostuomioistuimeen (International Criminal Court, ICC) ja sitoutuvat ratifioimaan ja toimeenpanemaan ICC:n Rooman perussäännön ja siihen liittyvät instrumentit. Terrorisminvastaisen taistelun todetaan olevan tärkeää ja sen tulee tapahtua kansainvälisen oikeuden periaatteita ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. III Osasto: Oikeus, vapaus ja turvallisuus Sopimuksen mukaan sopimuspuolet tekevät yhteistyötä laillisuusperiaatteen toteutumiseksi, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden turvaamiseksi sekä hyvien oikeudenkäyntikäytäntöjen toteutumiseksi. Yhteistyötä tehdään myös tietosuojan alalla Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston standardien mukaisesti. Sopimusosapuolet vahvistavat yhteistyötä maahanmuuton alalla ja syventävät siirtolaisuuteen liittyvää vuoropuhelua. Vuoropuhelun tulee kattaa kaikki siirtolaisuuteen liittyvät teemat, mukaan lukien laillinen ja laiton siirtolaisuus ja ihmissalakuljetus. Yhteistyösektorit tullaan määrittelemään tarkemmin tarveanalyysin perusteella. Tarveanalyysi tehdään muun muassa siirtolaisuusasioista, kansallisen lainsäädännön kehittämisestä ja toimeenpanosta, laittoman siirtolaisuuden ehkäisemisestä ja ihmissalakuljetuksesta. Koskien vapaan liikkuvuuden edistämistä, sopimusosapuolet sitoutuvat toimeenpanemaan seuraavat sopimukset: Euroopan unionin ja Armenian välinen takaisinottosopimus, Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta. Vuoropuhelu vapaan liikkuvuuden edistämisestä jatkuu. 5
Yhteistyötä lisätään osapuolten välillä myös järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi sekä huumeiden vastaisessa toiminnassa kansainvälisten monenvälisten yleissopimusten nojalla. IV Osasto: Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet Neuvoteltavana olevan sopimuksen kauppaosuuden on määrä sisältää keskeiset kaupankäynnin osa-alueet kuten esimerkiksi tavarakauppa mukaan lukien kaupan suojatoimet, tulliyhteistyö ja kaupan helpottaminen, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien maantieteelliset merkinnät, kilpailu, julkiset hankinnat, kauppa ja kestävä kehitys, avoimuus sekä riitojen ratkaisu. Neuvotteluissa on edistytty hyvin ja joidenkin lukujen substanssista on päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin vielä useassa neuvotteluluvussa. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kaupan osalta Maailman kauppajärjestö WTO:n säännösten ja velvoitteiden vahvistaminen kahdenvälisessä kaupassa. Tietyillä osa-alueilla pyritään myös sopimaan WTO-sääntöjä pidemmälle menevistä säännöksistä. Lisäksi tavoitellaan yhteistyön parantamisessa sekä mahdollisuuksien mukaan sääntelyn lähentämistä. Neuvotteluiden soveltamisala noudattaa osittain aikaisemmin neuvotellun vapaakauppasopimuksen (DCFTA) linjoja. Käsittelyssä oleva yhteistyösopimus ei kuitenkaan tule menemään yhtä syvälle kuin aikaisemmin neuvoteltu vapaakauppasopimus eikä esimerkiksi tullitariffeista neuvotella. Mahdollisuuksien mukaan neuvotteluissa on hyödynnetty aikaisemmin tehtyä työtä kuitenkin ottaen huomioon muun muassa Armenian Euraasian talousliittojäsenyyden velvoitteet. V Osasto: Taloudellinen yhteistyö Neuvoteltavan sopimuksen taloudellisen yhteistyön osuuden on määrä sisältää taloudellisen vuoropuhelun vahvistamista koskevia toimenpiteitä ja määräyksiä esimerkiksi tiedonvaihdosta parhaiden käytäntöjen osalta EU:n ja Armenian välillä. Tavoitteena on vahvistaa toimivaa markkinataloutta Armeniassa. Osaston sopimusteksti on suurelta osin keskeneräinen. VI Osasto: Muut yhteistyöpolitiikat Muut yhteistyöpolitiikat -osasto tulee kattamaan eri aloja, joilla EU ja Armenia suunnittelevat yhteistyötä. Näihin aloihin kuuluvat muun muassa julkisen sektorin tilintarkastus, verotuksen ja veropohjan kehittäminen, tilastotiedon kerääminen ja kehittäminen, liikenne ja kuljetus, energiayhteistyö mukaan lukien ydinturvallisuus, ympäristö, toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, yhteistyö yhtiöoikeuden alalla, maatalous, kulttuuri ja koulutus. Osaston sopimusteksti on suurelta osin keskeneräinen. VII Osasto: Rahoitusyhteistyö ja -apu Osasto tulee sisältämään määräyksiä EU:n ja Armenian välisen rahoitusyhteistyön ja rahoitusavun muotoa ja sektorilla tehtävää yhteistyötä. Osaston sopimusteksti on merkittäviltä osin keskeneräinen. 6
VIII Osasto: Institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset Sopimuspuolten välille perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen noudattamista. Se kokoontuu ministeritasolla vuosittain. Yhteistyöneuvosto voi tarkastella kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvia kysymyksiä sekä muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä asioita, joilla voi olla merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sopimusosapuolet toimivat yhteistyöneuvoston puheenjohtajina vuorotellen. Yhteistyöneuvosto määrittelee itse noudattamansa menettelytavat. Yhteistyöneuvoston päätökset ovat molempia sopimusosapuolia sitovia. Yhteistyöneuvostoa valmistelee virkamiestasolla kokoontuva yhteistyökomitea. Yhteistyöneuvosto voi perustaa myös alakomiteoita tai muita elimiä toimintansa valmistelua varten. Armenian parlamentin ja Euroopan parlamentin yhteistyötä varten perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea. Komitea koostuu Euroopan ja Armenian parlamenttien jäsenistä. Se voi tehdä suosituksia ministeritason yhteistyöneuvostolle, jonka tulee myös informoida parlamentaarista yhteistyökomiteaa omista suosituksistaan. Kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä varten perustetaan alusta. Se toimii keskustelukanavana EU-jäsenmaiden ja Armenian kansalaisyhteiskuntien edustajille ja muille relevanteille toimijoille. Yleisissä määräyksissä sopimusosapuolet määrittelevät sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen johtavat velvoitteiden laiminlyönnit sekä riitojenratkaisumekanismin. 6 Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo Neuvottelujen ollessa kesken allekirjoittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Toistaiseksi myöskään sopimuksen mahdollisesta väliaikaisesta soveltamisesta ei ole neuvoteltu. Yhteisymmärrykseen on kuitenkin päästy sopimuksen voimaantulomääräyksistä, joiden mukaan sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen hyväksymisestä valtiosääntöjensä mukaisesti. 7 Taloudelliset ja muut vaikutukset Sopimuksen taloudelliset vaikutukset Sopimuksen taloudellisia vaikutuksia palveluiden, kaupan ja investointien osalta on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida, sillä sopimuksen sisältö on vielä täsmentymättä. Yleisesti vahvemmat kauppaa ja investointeja koskevat velvoitteet sekä sääntelyn lähentäminen edesauttavat vakaamman ja läpinäkyvämmän liiketoimintaympäristön syntymistä Armeniaan, mikä voidaan yleisesti pitää kauppaa ja investointeja lisäävänä tekijänä sopimusosapuolten välillä. Suomen kauppa Armenian kanssa on ollut vähäistä. Vienti oli vuonna 2015 arvoltaan 7,6 miljoonaa euroa. Viennistä valtaosa oli paperia ja pahvia, alkoholijuomia sekä koneita ja laitteita. Tuonti oli arvoltaan noin 600 000 euroa. Tuonti koostui muun muassa raudasta ja teräksestä sekä elektroniikkatuotteista. Suomalaisista yrityksistä vain yksi on etabloitunut Armeniaan. Sopimuksen muut vaikutukset 7
Laajennettu puitesopimus tulee korvaamaan voimassaolevan EU:n ja Armenian välisen PCAsopimuksen. Nyt neuvoteltava sopimus on jatkoa EU:n ja Armenian välisten suhteiden kehittymiselle. Sopimus vahvistaa ja edelleen syventää osapuolten sitoutumista yhteistyön kehittämiseen. Sopimus tulee muodostamaan uuden institutionaalisen perustan, jonka pohjalta EU:n ja Armenian välistä yhteistyötä ja suhteita tullaan toteuttamaan ja kehittämään. Sopimus sisältää poliittisia osia jotka tukevat Armenian demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä, ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Sopimuksen turvallisuuspoliittiset määräykset muun muassa yhteistyöstä terrorismin torjunnassa, joukkotuhoaseiden leviämisen hallinnassa, kriisinhallinnassa sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tukevat myös Suomen ja Euroopan unionin turvallisuutta. Sopimuksella ei arvioida olevan merkittäviä välittömiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, ympäristövaikutuksia tai vaikutuksia viranomaisten toimintaan. 8 Suhde Suomen lainsäädäntöön Sopimusta neuvotellaan niin sanottuna sekasopimuksena, joka sisältäisi sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Se, tehdäänkö sopimus unionisopimuksena vai sekasopimuksena, päätetään kuitenkin lopullisesti vasta valmiin sopimustekstin perusteella. Neuvottelujen tässä vaiheessa ei voida tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää sopimusta ja mitä vaikutuksia niillä tulee olemaan lainsäädännön alaan. Ennen neuvoteltavana olevien sopimusmääräysten tarkentumista ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, ovatko määräykset pelkästään julistuksenomaisia ja ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitetta pidemmälle. Neuvotteluissa ei ole vielä lopullisesti sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä tai niihin liittyvästä sanktiomekanismista. Tällaiset määräykset kuuluvat perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. Kaupan osalta, riippuen sopimuksen lopullisesta sisällöstä ja katteesta kauppaosastoon voi sisältyä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä muun muassa palveluiden kauppaa sekä henkisen omaisuuden suojaa koskeviin sopimusosiin. Sopimuksen määräysten suhdetta Suomen lainsäädäntöön arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. 9 Ahvenanmaan asema Riippuen sopimuksen lopullisesta sisällöstä sopimukseen voi valtioneuvoston alustavan arvion mukaan sisältyä aloja, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Tällaisia saattaa sisältyä sopimuksen palveluja ja investointeja koskevaan sopimuslukuun riippuen sopimusmääräysten syvyydestä. Yleisesti kauppasopimuksissa huomioidaan Ahvenanmaan kotiseutuoikeuteen pohjautuvat erityisvaatimukset muun muassa sijoittautumisen sekä palveluiden tarjoamisen suhteen. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaa arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön puitteissa. 10 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa laaja-alaisen puitesopimuksen tekemistä ja pitää uutta neuvoteltavaa sopimusta tärkeänä askeleena Euroopan unionin ja Armenian lähentymisessä. Valtioneuvosto 8
pitää tärkeänä, että Armenian tasavaltaa kannustetaan uudistuksissaan ja suhteessaan Euroopan unioniin. Neuvoteltavan puitesopimuksen tavoitteena on EU:n ja Armenian yhteistyön tiivistäminen, ja se on vahva väline uudistusten ja kehityksen edistämiseksi. Armenian yhteistyö EU:n kanssa tuo maalle poliittista vakautta ja hajauttaa sen taloudellista liikkumavaraa. Valtioneuvosto katsoo sopimuksen tukevan Suomen pyrkimyksiä kasvattaa kauppaa ja syventää yhteistyötä Armenian kanssa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön tiivistämistä Armenian kanssa. Sopimusneuvotteluissa painotetaan Armenian uudistusprosessin tukemista ja jo tehtyjen sitoumusten toteutusta, mitä valtioneuvosto pitää kannatettavana. Ottaen huomioon, että kauppa Armenian kanssa on vähäistä, valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sopimuksella pyritään vaikuttamaan syvemmin Armenian liiketoimintaympäristöön ja hallinnon toimivuuteen. Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen EU:n yleisen linjan mukaisesti. 11 Arvio siitä, milloin eduskunnan kannan tulisi olla valtioneuvoston käytössä Eduskunnan kanta tulisi valtioneuvoston tämänhetkisen arvion mukaan olla käytettävissä helmi-maaliskuussa 2017. 9