Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. helmikuuta 2016 (OR. en) 5685/1/16 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto EDUC 15 SOC 44 EMPL 28 JEUN 12 ECON 61 Ed. asiak. nro: 5544/16 EDUC 12 SOC 36 EMPL 26 JEUN 9 ECON 45 + COR 1 Asia: Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon Koulutuskomitea on laatinut useiden kokousten kuluessa edellä mainitut päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä neuvostossa (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) 24. helmikuuta 2016. Tekstillä on nyt kaikkien valtuuskuntien laaja hyväksyntä. Pysyvien edustajien komiteaa pyydetään näin ollen toimittamaan teksti neuvostolle päätelmien hyväksymiseksi ja julkaisemiseksi virallisessa lehdessä. 5685/1/16 REV 1 1

LIITE Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 24 päivänä helmikuuta 2016, sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka OTTAEN HUOMIOON Euroopan komission vuotuisen kasvuselvityksen 2016: Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä 1 ; Euroopan komission koulutuksen seurantakatsauksen "Education and Training Monitor 2015" 2 ; Neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet 3 ; 1 2 3 14270/15 ISBN 978-92-79-50621-5 EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25 35. 5685/1/16 REV 1 2

KATSOVAT SEURAAVAA: Euroopalla on vastassaan samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia haasteita. Vaikka Euroopan unionin talous kokonaisuudessaan elpyy maltillisesti, finanssi- ja talouskriisi vaikuttaa yhteiskuntiimme edelleen. Jäsenvaltioiden väliset ja sisäiset erot jatkavat kasvuaan, mistä aiheutuu pitkäaikaista epätasapainoa. Monissa maissa nuorisotyöttömyys on edelleen huolestuttavan korkea ja koulutustaso riittämätön. Nykyinen pakolaiskriisi aiheuttaa merkittäviä haasteita yhteiskunnillemme ja koulutusjärjestelmillemme. Yhteisenä velvollisuutenamme on luoda ympäristö, jossa jokainen menestyy kykyjensä mukaan taustasta ja alkuperästä riippumatta. Samaan aikaan yhteiskuntiamme uhkaa lisääntyvä radikalisoituminen, joka joissakin tapauksissa johtaa väkivaltaan ja terrorismiin. Tämä korostaa entisestään koulutuksen merkittävää roolia osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten perusarvojen edistäjänä maaliskuussa 2015 annetussa Pariisin julistuksessa esitetyn mukaisesti. 4 Nämä keskeiset haasteet ovat yhteisiä, ja ne vaikuttavat merkittävästi koulutuspolitiikkaan. Talouden kestävän elpymisen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden ja epätasapainon vähentämiseksi tarvitaan toimia, joissa jäsenvaltiot toimivat yhdessä EU:n toimielinten ja muiden kansainvälisen järjestöjen, kuten OECD:n, Euroopan neuvoston ja Unescon, kanssa 5. 4 5 Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015. Erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoite 4, joka koskee koulutusta ja elinikäistä oppimista [YK:n päätöslauselma 70/1 Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development]. 5685/1/16 REV 1 3

TOTEAVAT SEURAAVAA: Huolehtimalla siitä, että ihmisillä on keskeiset tiedot, taidot ja osaaminen, saadaan aikaan innovointia ja kasvua sekä edistetään henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteuttamista ja hyvinvointia. Se on paras keino ehkäistä työttömyyttä yksilötasolla ja siten vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. 6 Valitettavasti koulutuksesta työmarkkinoille siirtymiseen liittyy edelleen merkittävää osaamisvajetta ja osaamisen kohtaanto-ongelmia, minkä vuoksi sopivat taidot omaavien työntekijöiden puute voi haitata eurooppalaisia talouksia, mikä puolestaan heikentää niiden kasvupotentiaalia 7. Yhtä lailla valitettavaa on sekin, että monet erittäin ammattitaitoiset työntekijät voivat päätyä työpaikkoihin, joissa ei täysin hyödynnetä heidän kykyjään, ja se saattaa vähentää heidän henkilökohtaista kasvupotentiaaliaan. 8 Koulutuksella voidaan merkittävästi edistää yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja toimivia työmarkkinoita. Koulutuksen pitäisi turvata kaikille tasapuoliset mahdollisuudet ja edistää voimallisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta arvostamalla erilaisuutta sen kaikissa muodoissa. Samaan tapaan koulutuksella on tärkeä rooli kunkin yksilön henkilökohtaisen potentiaalin kehittämisessä. Lisäksi sen pitäisi edistää kriittistä ajattelukykyä ja oikeudenmukaista ja riippumatonta arvostelukykyä etenkin sosiaalisen median suhteen mutta myös muissa yhteyksissä. 6 7 8 Vuotuinen kasvuselvitys 2016 [14270/15, s. 8]. Saatujen tietojen mukaan yrityksistä 39 %:lla on vaikeuksia löytää tarvittavat taidot omaavaa henkilöstöä [Third European Company Survey (2013), Eurofound]. Cedefop European Skills and Jobs Survey 2014. 5685/1/16 REV 1 4

Vaikka koulutusjärjestelmät toimivat monessa suhteessa hyvin ja edistävät merkittävästi Euroopan kasvupotentiaalia sekä avoimien ja demokraattisten yhteiskuntien turvaamista, huomattavia heikkouksia on edelleen olemassa. Erityisen huolestuttavaa on niiden oppijoiden huomattava määrä, jotka eivät saavuta koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, mistä ovat osoituksena koulutuksen varhaista keskeyttämistä 9 ja perustaitojen tasoa koskevat tuoreet luvut. 10 Sosioekonominen asema, muuttajatausta ja sukupuoli ovat edelleen tärkeitä koulutustasoon vaikuttavia tekijöitä 11, jotka rajoittavat sitä emansipoivaa vaikutusta 12, joka koulutuksella pitäisi olla. VÄLITTÄVÄT EDELLISEEN LIITTYEN seuraavan koulutusalan panoksen maaliskuun 2016 Eurooppa-neuvostolle: 1. Koulutuksen olisi oltava keskeinen osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on edistää sosioekonomista kehitystä ja osallisuutta. Koulutusjärjestelmiä on uudistettava kohdennetusti niiden tuottamien oppimistulosten parantamiseksi. Nämä uudistukset kuuluvat toimiin, joita tarvitaan työpaikkojen ja kestävän kasvun palauttamiseksi. Koska koulutukseen investoiminen edistää kasvua ja tukee sekä lyhyen aikavälin elpymistä että pitkän aikavälin talouskasvua, se olisi asetettava etusijalle sekä alueellisella, kansallisella että EU:n tasolla. Tämän ei tarvitse aina tarkoittaa budjettimäärärahojen lisäämistä, vaan samaan tulokseen voidaan päästä kohdentamalla menoja tarkemmin ja tarjoamalla sopivia kannustimia laadun parantamiseksi. 9 10 11 12 Education and Training Monitor 2015, osa 2. EU:ssa koulutuksen varhain keskeyttäneiden osuus 18 24-vuotiaista oli vuonna 2014 11,1 %, mikä ylittää Eurooppa 2020 -strategian 10 %:n tavoitteen. Education and Training Monitor 2015, kohta 1.1. OECD:n viimeisimmän PISA-tutkimuksen (2012) mukaan alisuoriutumista osoittavat luvut EU:ssa olivat lukutaidossa 17,8 %, matematiikassa 22,1 % ja luonnontieteissä 16,6 %, ja ne ylittävät ET 2020 -vertailuarvon, joka on 15 %. Education and Training Monitor 2015, kohta 1.1. Koulutus antaa yksilölle keinot voittaa ne rajoitukset, joita hänellä saattaa olla henkilökohtaisen tai sosioekonomisen taustansa vuoksi. 5685/1/16 REV 1 5

2. Tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen on olennaista sellaisille toimiville työmarkkinoille, joilla yksilöiden kyvyt pääsevät oikeuksiinsa. On löydettävä keinoja valmistaa nuoria työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin samalla kun päivitetään ja parannetaan työmarkkinoilla jo olevien ihmisten osaamista. Osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen olisi puututtava ensi tilassa sekä koulutus- että työllisyysalalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että olisi korostettava aiempaa enemmän monialaisten taitojen 13 kehittämistä ja edistettävä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, tulevien osaamisvaatimusten ennakointia ja koulujen ja yritysten kumppanuuksia. Taitojen ja osaamisen kehittämisen merkitys ulottuu paljon työmarkkinoita laajemmalle. Yhtä lailla on pyrittävä kasvattamaan vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka kykenevät aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa ja demokratiassa. Nämä kaksi tavoitetta täydentävät toisiaan, koska yhteiskunnassa tarvittavat taidot ja osaaminen ovat monella tapaa yhtä tärkeitä myös työpaikalla. 3. Talouksiemme nykyaikaistamiseksi toteutettavia rakenneuudistuksia olisi edistettävä ihmisten tietojen, taitojen ja osaamisen kehittämiseksi siten, että stimuloidaan innovointia ja tuottavuutta sekä edistetään osallisuutta. Vastaavasti koulutusjärjestelmien olisi pyrittävä lisäämään emansipoivaa vaikutustaan ja varmistettava kaikille tasapuoliset mahdollisuudet sosioekonomisesta asemasta, muuttajataustasta ja sukupuolesta riippumatta. Koulutusjärjestelmien olisi avauduttava vastaamaan oppijoiden kasvavaan erilaisuuteen ja luomaan yhteyksiä kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin. 13 Monialaisia taitoja ovat esimerkiksi oppimaan oppiminen, ongelmanratkaisu, yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, luovuus ja kriittinen ajattelu. 5685/1/16 REV 1 6

JA ILMAISEVAT SITOUTUVANSA SEURAAVAAN: 1. Tehdään yhteistyötä sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämiseksi EU:ssa koulutuksen avulla uudistusten, tähän liittyvien politiikkojen ja kohdennettujen investointien kautta. Onnistuneiksi osoittautuneita toimintapolitiikkoja olisi määritettävä ja levitettävä ja niiden täytäntöönpanoa olisi tuettava sellaisissa maissa, jotka haluavat ottaa niistä oppia samantapaisten politiikkojen tai uudistusten laatimiseksi. 2. Seurataan edistymistä koulutusalan yhteisten päämäärien saavuttamisessa ja jatketaan tietojen ja kokemusten vaihtoa etenkin äskettäin tarkistettujen ET 2020 -painopistealojen ja -rakenteiden puitteissa 14. Johdonmukaisuus Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvien ohjausjärjestelyjen kanssa olisi varmistettava ottaen kaikilta osin huomioon toissijaisuusperiaate sekä oppilaitosten autonomia ja pedagoginen vapaus. 3. Investoidaan riittävästi koulutukseen kaikilla tasoilla, ja käytetään kannustimia koulutustason nostamiseksi, osaamisvajeen ja osaamisen kohtaanto-ongelmien määrittämiseksi ja korjaamiseksi sekä koulutuksen emansipoivan vaikutuksen edistämiseksi. Hyödynnetään tätä tarkoitusta varten kaikilta osin sellaisten eurooppalaisten välineiden kuin Euroopan rakenneja investointirahastojen, nuorisotakuun, Euroopan strategisten investointien rahaston ja Erasmus+-ohjelman tarjoamat mahdollisuudet. 14 Myös sovittujen konkreettisten kysymysten ja äskettäin perustettujen työryhmien avulla [ks. 23.11.2015 hyväksytty yhteinen raportti 2015 EUVL C 417, 15.12.2015]. 5685/1/16 REV 1 7

4. Annetaan opettajille perus- ja täydennyskoulutuksessa sellaiset asianmukaiset ja ajantasaiset pedagogiset välineet ja metodit, jotka on suunniteltu edistämään osaamisen ja taitojen kehittämistä ja tiedon hankkimista. Olennaisena osana tätä lähestymistapaa oppilaitosten olisi avauduttava ulkopuoliseen maailmaan kaikilla koulutuksen tasoilla. Tätä tarkoitusta varten olisi kannustettava kansallisia, alueellisia ja paikallisia kumppanuuksia, joihin osallistuvat keskeiset sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet ja nuorisoalan edustajat, ja jotka pyrkivät vastaamaan tarkoin rajattuihin haasteisiin. 5. Pyritään tavoittamaan ne nuoret, joiden koulutus- ja työllisyysnäkymät ovat sosioekonomisen aseman, muuttajataustan tai sukupuolen perusteella heikot, sen takaamiseksi, että kaikille tarjotaan mahdollisuus. Sosiaalisten taitojen ja kansalaistaitojen lisäksi olisi edistettävä nuorten digitaalista ja medialukutaitoa sekä heidän kykyään ajatella kriittisesti. Opettajille ja koulujen johtajille olisi annettava valmiudet, joiden avulla he voivat havaita kouluhaluttomuuden varhaiset merkit ja ilmoittaa niistä koulumenestyksen parantamiseksi sekä koulunkäynnin keskeyttämisen, sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. PYYTÄVÄT KOMISSIOTA 1. Jatkamaan Erasmus+-ohjelman vuoden 2017 työohjelman yhteydessä sellaisten aloitteiden edistämistä, jotka vastaavat tässä päätöslauselmassa esitettyihin haasteisiin, hyödyntäen kaikilta osin olemassa olevien ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi tarjoaa mahdollisuuden pohtia, miten näihin haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaalla tavalla olemassa olevien EU:n välineiden, myös Erasmus+-ohjelman, avulla. 2. Korostamaan koulutuksen merkitystä kaikissa vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevissa kasvuun, työllisyyteen ja kestävyyteen liittyvissä eurooppalaisissa aloitteissa ottaen huomioon myös laajemmat aloitteet, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2030 kehitystavoitteet. Tämä on erityisen tärkeää koulutusalalla, jolle on tyypillistä, että tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä. 5685/1/16 REV 1 8

3. Esittämään toukokuun 2016 koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostoon mennessä ehdotuksensa uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle. Ohjelma tukee jäsenvaltioita, jotka voisivat pohtia muun muassa, miten ne voisivat tehostaa osaamisen kehittämistä ja tiedon hankkimista elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen erityisesti seuraavilla aloilla: a. Koulutustason nostaminen ottaen huomioon, että toisen asteen yleissivistävän koulutuksen tai vastaavan loppuun suorittamisen katsotaan yleensä olevan vähimmäisedellytys onnistuneelle siirtymiselle koulutuksesta työmarkkinoille sekä jatkokoulutukseen pääsylle. b. Elinikäisen oppimisen, työllistyvyyden ja aktiivisen yhteiskuntaan ja demokratiaan osallistumisen kannalta tärkeiden avaintaitojen tehostettu tarjoaminen. c. Edistetään Euroopan kykyä ennakoida tulevia osaamisvaatimuksia ja korjata osaamisvajetta ja osaamisen kohtaanto-ongelmia korostaen koulu- ja työelämän jaettua vastuuta ja hyödyntäen molempien alojen aloitteita. d. Edistetään suurempaa avoimuutta ja EU:n liikkuvien työntekijöiden ja oppijoiden tarjoaman osaamisen ja pätevyyden tehokkaampaa hyödyntämistä. e. Euroopan korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisprosessin uudistaminen muun muassa lisäämällä opetussuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa laatua ja relevanssia rohkaisemalla korkea-asteen oppilaitosten roolia alueellisina innovoijina parantamalla korkea-asteen oppilaitosten koulutus- ja tutkimustehtävien välisiä yhteyksiä reagoimalla avoimen ja verkossa tapahtuvan korkea-asteen koulutuksen vaikutuksiin pohtimalla korkea-asteen oppilaitosten yhteiskunnallista roolia niiden tehdessä yhteistyötä yhteisön kanssa varmistamalla, että kaikilla, joilla on edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa, on olosuhteistaan riippumatta mahdollisuus tehdä niin. 5685/1/16 REV 1 9

4. Tukemaan jäsenvaltioita niiden vahvistaessa sitä roolia, joka koulutuksella on aktiivisen kansalaisuuden ja perusarvojen edistämisessä, Pariisin julistuksen mukaisesti 15. Varmistamaan tässä yhteydessä synergia ja yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa demokraattiseen kansalaisuuteen liittyvissä toimissa. 15 Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015. 5685/1/16 REV 1 10