Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -296-250 -250-250 -175-215 -265-108 -108-1 414-1 454-108 -1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 3.4.2014 hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Kiinteistöverojen rajojen noston (48) ja maksujen korotusten (40) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20) Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3.9.2014/hp
210 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) 1997-2012 indeksoituina, 1997=100 200 190 180 170 Kulttuuritoimi 2) Liikunta ja urheilu Nuorisotoimi Opetus- ja kulttuuritoimi yht. 3) Kaikki tehtäväluokat yht. 160 150 140 130 120 110 100 90 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Tehtäväluokat kirjastotoimi, museot ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. 3) Esiopetus siirretty tilastoinnissa kokonaan opetustoimeen vuonna 2010 Lähde: Tilastokeskus. 19.11.2013/hp
% Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten 1) muutosprosentteja 2000-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Liikunta ja urheilu Nuorisotoimi Opetus- ja kulttuuriroimi yht. 2) Kaikki tehtäväluokat yht. 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Esiopetus siirretty tilastoinnissa kokonaan opetustoimeen vuonna 2010 Lähde: Tilastokeskus. 19.11.2013/hp
milj. 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Liikunnan ja ulkoilun investointimenot 1997-2012 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät käyvin hinnoin, milj. 50 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 19.11.2013/hp Lähde: Tilastokeskus.
SUOMEN PERUSTUSLAKI 1.3.2000 16 Sivistykselliset oikeudet KUNTALAKI 1.7.1995 LIIKUNTALAKI NUORISOLAKI 1 Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen??????? Lakisääteinen toiminnan edistämistavoite He: Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö (59/2009) Liikunnan ja nuorisotyön peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi Kari Sjöholm 2014
Uusi terveydenhuoltolaki 12 : SÄHKÖINEN HYVINVOINTI -KERTOMUS Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä kerran valtuustokaudessa valmistaen LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS. 8
1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla. Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita. 9 Kari Sjöholm
2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: Tämän lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa; 6) huippu-urheilua sekä 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Lisäksi tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. 10 [pvm] Kari Sjöholm
3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan; 1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua; 2) huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa sekä 3) terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. 11 [pvm] Kari Sjöholm
5 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvin vointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa; 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; 4) kehittämällä paikallista yhteistyötä; 5) kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä 6) huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. 12 [pvm] Kari Sjöholm
5 Kunnan vastuu Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä. Kunnan tulee arvioida kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. 13 [pvm] Kari Sjöholm
8 Valtionosuus kunnan liikuntatoimintaan Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 5 :n mukaiseen toimintaan. 14 [pvm] Kari Sjöholm
12 Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikunta-paikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista valtionavustuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. 15 [pvm] Kari Sjöholm
Perusajatus Kunnalla on lakisääteinen ja sosiaalinen vastuu tarjota mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut kaikille. Palvelut kuuluvat jokaisen kuntalaisen arkeen ja kaikilla on oikeus näihin palveluihin. Kari Sjöholm