Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Samankaltaiset tiedostot
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Pohjanlahden lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Lohikalojen tilanne merialueella

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

ECONOMICS AND CONSERVATION OF THE BALTIC SALMON ITÄMEREN LOHEN SUOJELU TALOUSTIETEEN NÄKÖKULMASTA. Soile Kulmala

Meritaimen Suomenlahdella

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Itämeren lohen suojelu ja talous. Soile Kulmala. Erikoistutkija SYKE/LYNET-yhteistyö

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen Yleistä

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Maa- ja metsätalousministeriö

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

Luke 1942/ /2018

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman tuloksia

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Lohi- ja meritaimenkantojen seurantatuloksia Tornionjoen vesistössä vuonna 2008 Kuvat ja taulukot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Eduskunnan ympäristövaliokunta

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

Simojoen lohitutkimukset vuosina

TENOJOEN LOHIKANTOJEN

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen

Transkriptio:

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10. 2013 Rovaniemi

Itämeren lohijoet Baltic salmon rivers Itämeren alue: - Ennen n. 100 luonnonlohijokea, nykyisin 30 jokea joissa luonnonkanta + 10-20 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - Lähes 20 jokea, joihin suuret (min. 100 000 kpl) vuosittaiset istutukset Suomi: - Ennen n. 20 luonnonlohijokea, nykyisin 2 jokea joissa luonnonkanta + 4-6 muuta jokea joissa hieman luontaista lisääntymistä - 5 jokea joihin suuret vuosittaiset istutukset

Salmon smolts, 1000s Itämeren lohi-istutukset ja luonnontuotanto Reared salmon releases and wild production in the Baltic area Wild smolts Reared: Swe Fin Others

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lohimäärä, yksilöä Lohen vaelluspoikasistutukset Salmon smolt releases in Finland 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Suomenlahti Selkämeri Perämeri 500 000 0

Lohen vaelluspoikasistutukset Salmon smolt releases in Finland Velvoitteet Obligations Kemijoki 615 000 Iijoki 342 000 Oulujoki 200 000 Kokemäenjoki 14 000 Kymijoki 100-150 000 Sopimuskasvatus* Other releases Perämeri 57 000 Selkämeri 145 000 Saaristomeri 37 000 Suomenlahti 172 000 * Vuonna 2010

Salmon catch, t 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Salmon catch, kg Saalis, kiloa Kalastuksen säätely merellä vaikutus saaliisiin Fishing regulations at sea effect on catches 80 000 Kiintiö Tiukka rannikkokalastuksen säätely Ajoverkkokielto Siimapyynti väheni Quota (TAC) Strict coastal regulations Drift net ban Decreased long-lining 60 000 40 000 Kymijoki Simojoki Tornionjoki 20 000 0 400 300 200 100 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Perämeren suomal. ammattikalastus (t) Finnish commercial catch at the Bothnian Bay (t)

Itämeren lohisaalis Salmon catches in the Baltic Sea ( offshore; coastal; river) Lohisaalis / Salmon catch - mil. kg

Harvest rate Kalastuskuolevuus 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 Harvest rate 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 Lohenkalastuksen aiheuttama kuolevuus (isot luonnonlohet) Harvest rate in Baltic salmon fisheries (MSW wild salmon) Avomerikalastus Combined offshore HR, MSW wild Offshore fisheries Rannikkokalastus, Perämeri Combined coastal HR, MSW wild, AU1 Coastal fisheries, Bothnian Bay 1995 2000 2005 2010 1995 2000 2005 2010

Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa (post-smolttivaihe) Post-smolt survival (wild-black; reared-grey)

Tornionjoki Lohen vaelluspoikastuotanto: luonnonpoikaset Simo- ja Tornionjoella Wild smolt production: Rivers Tornionjoki and Simojoki Simojoki

Nousevien lohien määrä Simo- ja Tornionjoessa N of ascending salmon in rivers Simojoki and Tornionjoki Tornionjoki Simojoki Vuosi/Year

Saalis, catch (kg) Keskipaino, mean ind. weight (kg) Tornionjoen lohisaalis Salmon catch in the River Tornionjoki Finland Sweden Mean ind. weight

Pohjois-Ruotsin jokien kalaportaiden lohimääriä N of ascending salmon in fish passes in N-Sweden Kalix Åby Pite Rickleån

Nousevien lohien määrä Stornorrfosin kalatiessä Uumajajoessa N of ascending salmon at Stornorrfors fish pass in N-Sweden Vuosi/Year

Luonnonlohien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Proportions of wild (red) and reared (yellow) salmon in Gulf of Bothnia catches Viljelty Villi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Luonnontuotanto lisääntynyt Poikasten eloonjäänti merellä heikentynyt Saaliissa yhä enemmän luonnonlohta Luonnonlohi elintärkeä elinkeinokalastukselle ja matkailulle Luonnontuotantoa tulisi suosia kaikin keinoin!

Yhteenveto luonnonkantojen tilasta (Stock status summary, advice from ICES 2013) Monet Pohjanlahden lohikannat lähellä pitkäaikaisen elpymisen ja suojelun mahdollistavaa vähimmäistasoa (Maximum Sustainable Yield, MSY) Kalastuskuolevuutta ei saa kasvattaa Pohjanlahdella myös useita alle MSY-tason olevia lohikantoja Useimmat Suomenlahden ja eteläisemmän Itämeren alueen lohikannat selvästi alle MSY-tason (osa jopa heikentynyt viime aikoina) Kalastuskuolevuutta pienennettävä Suomenlahden luonnonkantajokien lohia ei tulisi kalastaa lainkaan Kiintiösuositus (TAC) 78 000 lohta mikäli kalastusten aiheuttama kokonaiskuolleisuus merellä sama kuin 2012 (mukaan lukien raportoimattoman ja väärin raportoidun saaliin sekä poisheiton), yhteensä 116 000 lohta Kansainvälinen merentutkimusnevosto International Council for the Exploration of the Sea, ICES

Lohikantojen monimuotoisuudesta Diversity of salmon populations Photo: Panu Orell

Luft Esimerkkinä Tenojoen lohikantojen monimuotoisuus Baiss Leva Nili >30 perinnöllisesti eriytynyttä osakantaa Geaimm e Aku Noiaid at Iskuras Karigas Keskijuoksun sivujoet Vuoma Anar Skietsha m Pääuoma Inarijoen vesistö Univ Turku Genetic diversity of the River Teno salmon populations: 30+ distinct subpopulations Pulmankijoen vesistö Utsjoen vesistö Karas-Iesjoen vesistö

Tenojoen lohen elinkiertopiirteet Life histories of the River Teno Atlantic salmon Meri-ikäryhmät Sea age Joki-ikäryhmät, smolt age 2 3 4 5 6 7 8 1 x X X X X x x 2 x X X X x 3 x X X X x 4 X X x 5 x x x + uudelleenkutijat / repeat spawners 100 yhdistelmää / combinations!

Itämeren lohikantojen alkuperä Origin of the Baltic salmon populations Eteläiset ja itäiset kannat Southern and eastern populations Pohjoiset kannat Northern populations Koljonen ym. 1999

Pohjois- Euroopan lohikantojen sukulaisuussuhteet Genetic relations among Atlantic salmon populations in Northern Europe Säisä ym. 2005 21

Viljelyssä olevat lohikannat Suomessa Salmon populations in hatchery broodstocks in Finland Tornionjoki luonnonkanta, laaja Simojoki luonnonkanta, pienempi Iijoki viljelykanta, ei luonnonkierrossa Oulujoki viljelykanta, yhdistelmäkanta useasta alkuperästä Neva viljelykanta Suomenlahdelta

Miten valitaan uusi lohikanta rakennettuihin jokiin? How to re-introduce salmon population into regulated rivers? Kymijoki Oma kanta hävinnyt, Nevan kantaa käytetty lohen palauttamisessa, Suomenlahden alueen vahvin kanta Iijoki Oma kanta viljelyssä, luonnonkierron palauttamisella kiire! Iijoen kanta Oulujoki Oma viljelykanta = yhdistelmäkanta useasta alkuperästä: Oulujoki, Kemijoki, Iijoki, Indalsälven, Skellefteälven, Umeälven Tärkeää saada luonnonkiertoon, Itämerellä (Suomessa) jäljellä vain vähän lohikantoja Oulujoen (Montan) kanta

Miten valitaan uusi lohikanta rakennettuihin jokiin? How to re-introduce salmon population into regulated rivers? Kemijoki Alkuperäistä kantaa ei jäljellä Tornionjoki lähimpänä luonnonkantana Tornionjoella jo luonnonkierto, ei tarvetta varajoelle Ehkä sekoitus monista kannoista (Tornio, Simo, Ii, Oulu, Ruotsista..?) Mahdollisimman suuri määrä geneettistä muuntelua lähialueilta Sopivissa suhteissa sekoitettuna

RKTL:n kokeellinen kalantutkimusyksikkö, Paltamo FGFRI Experimental fish research facility, Paltamo Sisäaltaita, ulkoaltaita Virtausaltaita Virtauomia ulkona Virtausuomia sisällä Tuotantomittakaava

Kalanpoikasten virikekasvatus: Kasvatuksessa jäljitellään vaihtelevia luonnonoloja Ympäristötekijöitä vaihdellaan: Veden korkeus, virtaus Ravinnon saatavuus Valorytmi Suojapaikkoja Rakenteet ja järjestelyt realistisia tuotantomittakaavalla Virikekasvatus parantaa: Uintikykyä Petojen välttämistä ja muuta eloonjääntiä Kykyä hyödyntää elävää hyönteisravintoa Loisten vastustuskykyä Evien kuntoa Smolttien selviytymistä jokivaelluksella (Tornionjoki 2012)

Itämeren lohikantojen tila ja tulevaisuus Status and future of salmon populations in the Baltic Sea area Osa luonnonkannoista elpymässä, osa ei EU:n linjaukset Kalastuksen muutokset Rakennettujen jokien kannat? Mielenkiinto, keskustelu lisääntynyt VPD, kansallinen lainsäädäntö Kalatiestrategia

Kiitokset - acknowledgements Atso Romakkaniemi Marja-Liisa Koljonen Jorma Piironen Pekka Hyvärinen ICES WGNAS www.rktl.fi