Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen Yleistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 12.12.2001 Marja-Liisa Koljonen. 1.1. Yleistä"

Transkriptio

1 Geneettinen monimuotoisuus Suomen luonnonvaraisissa ja viljellyissä lohikannoissa ja tehollisten populaatiokokojen osuus todellisista emokalamääristä DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla arvioituna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen 1. Johdanto 1.1. Yleistä Koska Itämeren lohesta pääosa tuotetaan nykyisin kalanviljelyllä, on tärkeää tietää, kuinka hyvin viljeltyjen lohikantojen geneettisen diversiteetin määrä vastaa luonnonvaraisesti lisääntyvien lohikantojen diversiteettiä ja kuinka hyvin kalanviljely yleensä säilyttää perinnöllistä monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden säilyminen on suhteessa ylläpidettäviin populaatiokokoihin ja erityisesti viljeltyjen kantojen geneettisesti tehollisiin kokoihin. Nämä ovatkin usein selvästi pienempiä kuin viljelyllä ylläpidetyt todelliset koot. Osa kalanviljelyllä tuotettujen poikasten laatuun kohdistuvasta kritiikistä perustellaankin juuri viljeltyjen kantojen potentiaalisesti pienillä tehollisilla koilla, jotka aiheuttavat korkeita sukulaisuudenasteita, altistavat kannat sisäsiitokselle ja aiheuttavat diversiteetin alenemista ennustettua nopeammin. Lisäksi, jos luonnonvaraisesti lisääntyvään populaatioon istutetaan poikasia, joilla on keskenään korkea sukulaisuudenaste, voi seurauksena olla koko kannan keskimääräinen tehollisen koon aleneminen. Tässä työssä tavoitteena oli arvioida DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla emokalaviljelyn kykyä säilyttää geneettistä monimuotoisuutta sekä verrata geneettisten muuttujien perusteella laskettuja tehollisia populaatiokokoja hedelmöityksessä käytettyihin todellisiin yksilömääriin. Tulokset on julkaistu Aquaculture-sarjassa (Koljonen ym. 2002) Työn tavoitteet: Tässä työssä verrattiin diversiteettitasoja mittaamalla luonnonkantojen ja viljelykantojen heterotsygotian ja geenimuotojen määrä saman lohikannan geneettinen diversiteetti luonnontuotannossa ja viljelytuotannossa Lisäksi verrattiin todellisia käytettyjä emomääriä ja geneettisten muuttujien perusteella saatuja tehollisia kokoja arvioitiin geneettisen muuntelun vähenemisnopeus lyhyen aikavälin viljelyssä mitattiin vanhan ja uuden mantereen lohikantojen välinen geneettinen etäisyys verrattiin kantojen välistä erilaistumisen astetta allotsyymi ja mikrosatelliitti aineistoissa Tehollinen koko yleensä

2 Kalanviljelyn kyky säilyttää perinnöllistä monimuotoisuutta riippuu viljeltävien kantojen tehollisesta koosta (N e, effective population size). Tehollinen koko on lähes aina pienempi kuin populaation todellinen yksilömäärä. Tehollista populaatiokokoa pienentävät epätasainen sukupuolijakauma vaihtelu lisääntymismenestyksessä (hedelmöitysmenetelmät, sukupolven pituus) sekä populaatiokoon ajallinen vaihtelu. Luonnonpopulaatiossa tehollinen koko on aina alle todellisen koon ja sen on yleensä arvioitu olevan noin puolet todellisesta koosta. Mikäli populaatiokoko on vaihdellut voimakkaasti, tehollinen koko voi olla hyvinkin alhainen. 2. Aineisto ja menetelmät Työssä tutkittiin Suomen lohikannat ja kaksi lohikantaa Pohjois-Amerikasta. Tenojoen ja Tornionjoen lohikannoista näyte oli sekä luonnonvaraisesta tuotannosta että emokalastosta. Tutkitut kannat olivat: Teno, villi ja viljelty Tornionjoki, villi ja viljelty Simojoki Saimaa 2 USA, Maine, Narraguagus Kanada, Labrador, Michaels River Seuraavan yhdeksän mikrosatelliittilokuksen muuntelu analysoitiin: Ssa85, Ssa171, Ssa197, Ssa202, Ssa289, SSOSL85, SSOSL 311, SSOSL417 ja SSOSL438 (Taulukko 1). Samoista kaloista oli käytettävissä myös allotsyymiaineisto, joihin tuloksia voitiin verrata. Taulukko 1. Tutkitut mikrosatelliittilokukset, toistojakso ja havaittujen alleelien kokojakauma. Locus Toisto jakso Alleelikoko, emäsparia 1 Ssa85 (GT) Ssa171 (TGTA) 14 (TG) Ssa197 (GT) 5 C(TG) 14 TC(TG) 3 A(GTGA) Ssa202 (CA) 3 (CTCA) Ssa289 (GT) SSOSL85 (GT) SSOSL 311 (TG) SSOSL 417 (TG) SSOSL 438 (AC) 26 AT(AC) Mikrosatelliitit ovat lyhyitä DNA:n jaksoja, jotka toistuvat genomissa. DNA koostuu nukleotideista, joiden keskeinen osa on emäs, adeniini (A), guaniini (G), tymiini (T) ja sytosiini (C), jotka pariutuvat aina keskenään adeniini-tymiini ja guaniini-sytosiini-pareiksi

3 DNA juosteen monistuessa. Mikrosatelliittianalyysissä DNA-kierre avataan lämmittämällä DNA:ta. Yksijuosteisesta DNA:sta tunnistetaan toivotut mikrosatelliittilokukset niiden alkuja loppupään lähellä olevien spesifisten primerijaksojen avulla. DNA monistetaan PCR (polymerase chain reaction) tekniikalla. Reaktioon tarvitaan kalasta eristetty DNA, primerit, uusia nukleotideja sekä DNA:ta monistava polymeraasientsyymi. Reaktiota toistetaan useita kertoja, jolloin saadaan tiettyä mikrosatelliittia sisältävän DNA:n määrä niin suureksi, että se voidaan analysoitaessa havaita. DNA havaitaan liittämällä reaktiossa monistuvaan DNA:han leima, jonka avulla DNA voidaan visualisoida joko autoradiografialla (radioaktiivinen leima) tai fluoresenssiin perustuvalla automaattisekvensaattorien hyödyntämällä tekniikalla. Eri geenimuodot ovat eripituisia toistojaksoja ja ne periytyvät normaalisti mendelöiden. Toistojaksot ovat yleensä 1-6 emäsparia pitkiä, eivätkä ne koodaa tavallisesti mitään varsinaista geeniä; ne voivat olla esim. geenien välisiä alueita. Mikrosatelliittilokuksissa erilaisia geenimuotoja eli alleeleja on tavallisesti runsaasti. Aiemmin käytetyissä entsyymigeenilokuksissa on tavallisesti 2 tai 3 alleelia. Mikrosatelliittilokuksissa alleeleja on tavallisimmin Suurempi geenimuotojen määrä lisää myös menetelmän erottelukykyä sekä mikrosatelliiteilla tuotettujen estimaattien luotettavuutta ja tarkkuutta allotsyymianalyyseihin verrattuna. Mikrosatelliittilokuksia on myös hyvin runsaasti genomissa, joten lisäämällä tutkittavien lokusten määrää voidaan myös lisätä mm. erottelukykyä, toisin kuin entsyymigeenitutkimuksissa, joissa muuntelevien geenilokusten määrä on hyvin rajallinen. Mikrosatelliitit ovatkin korvaamassa allotsyymitutkimuksen ainakin osittain. Niiden avulla voidaan yleensä tehdä sama tutkimus kuin allotsyymeilläkin, mutta lisäksi niiden runsaus ja suuri muuntelun määrä sekä DNA:n hyvä säilyvyys mahdollistavat myös sellaista tutkimusta, jota entsyymigeenien avulla ei voi tehdä. Tällaisia ovat esim. sukusiitosasteen määrittäminen, tehollisten populaatiokokojen arvioiminen, yksilöiden tunnistaminen, historiallisten aineistojen tutkiminen ja geenien kartoitus. Mikrosatelliittitutkimuksen työläys ja korkeampi hinta puolestaan asettavat enemmän rajoituksia suunniteltaville tutkimuksille kuin edullisempi ja nopeampi entsyymigeenianalyysitekniikka Tulokset 3.1. Populaatiorakenne Eri populaatioiden alleelifrekvenssit vaihtelivat suuresti. Suurin ero oli odotetusti eri mannerten lohikantojen välillä. Merkityksellinen löytö oli kuitenkin se, että lähes diagnostinen ero havaittiin lokuksessa SSOSL311 (Mainessa frekvenssi 0,98 ja Labradorissa 0,96 alleelilla, jota ei esiintynyt Euroopassa lainkaan) (Kuva 1). Tämän geenilokuksen avulla on siis mahdollista erittäin suurella todennäköisyydellä erottaa eurooppalaiset ja amerikkalaiset lohet toisistaan yksilöittäin esimerkiksi saaliissa. Yleensä kantojen väliset geneettiset etäisyydet vastasivat niiden maantieteellistä etäisyyttä tai geenivirran mahdollisuutta muutoin niiden välillä. Kantojen etäisyysrakenne oli myös hyvin samanlainen kuin aiemmin allotsyymitutkimuksista saadut tulokset (Kuva 2). Itämeren lohen ja atlanttisten lohikantojen välinen ero (D A = 0,34) oli noin puolet eri mannerten lohikantojen välisestä etäisyydestä (D A = 0,64). Lohen itäisen ja läntisen levinneisyyslinjan välinen ero Itämeren sisällä oli 0,27 ja Perämeren lohikantojen väliset erot Itämeren sisällä keskimäärin 0,12 (Kuva 2).

4 4 Geneettisen diversiteetin jakautuminen kantojen ja hierarkiatasojen välillä oli suurilla maantieteellisillä etäisyyksillä mikrosatelliittiaineistossa hyvin samanlainen allotsyymiaineiston antamiin tuloksiin verrattuna (Taulukko 2). Perämeren lohikantojen välinen diversiteettiosuus oli kuitenkin mikrosatelliittiaineistossa noin kaksinkertainen allotsyymiaineistoon verrattuna, mikä näyttää viittaavan mikrosatelliittiaineiston parempaan erottelukykyyn erityisesti lyhyillä maantieteellisillä etäisyyksillä. Erottelukyvyn paranemisen määrä riippuu kuitenkin erottelumenetelmästä ja se tuleekin testata vielä erikseen. Taimenella tehdyssä alkuperätutkimuksessa tutkimuksessa sama määrä tietyn näytteen yksilöitä kyettiin määrittämään oikein jo yhdellä mikrosatelliittilokuksella kun taas allosyymimääritykseen tarvittiin kahdeksan lokusta. Taulukko 2. Perinnöllisen erilaistumisen osuus lohikantojen välillä erilaisilla maantieteellisillä alueilla mikrosatelliitti- ja allotsyymiaineistoissa. Aineisto tyyppi Eurooppa (Teno- Itämeri - Saimaa) Atlantti-Itämeri (Teno - Itämeri) Itämeri (Perämeri- ) Perämeri Mikrosatelliitti 9 lokusta 0,154 0,092 0,070 0,040 Allotsyymi 7 lokusta 0,114 0,093 0,079 0, Diversiteettierot Lokuksittaiset alleelimäärät vaihtelivat välillä 1-21 (Taulukko 3). Yhdeksän tutkitun lokuksen Taulukko 3. Lohikantanäytteiden geneettinen diversiteetti: Keskimääräinen lokuskohtainen otoskoko (N), alleelimäärä, standardoitu alleelimäärä, sen keskivirhe ja keskimääräinen heterotsygotia ja sen keskivirhe.

5 5 Näyte Lokus Otoskoko 1 Ssa85 2 Ssa171 3 Ssa197 4 Ssa202 5 Ssa289 6 SSOSL85 7 SSOSL311 8 SSOSL417 9 SSOSL438 Alleelimäärä Standard. alleelimäär s.d. Heterotsygotia s.d. Teno, villi Teno, viljelty Tornionjoki, villi Tornionjoki, viljelty Simojoki Saimaa USA, Maine Kanada, Labrador yhteinen alleelimäärä vaihteli Saimaan järvilohen 28 alleelista Tenon lohen 102 alleeliin. Itämeren suurimman lohikannan (Tornionjoen) alleelimäärä (82,6) oli 10 % alhaisempi kuin Euroopan suurimman Atlanttisen lohijoen (Tenon) alleelimäärä (91,8). Simojoen, Iijoen ja Oulujoen lohikantojen alleelimäärät olivat tilastollisesti merkitsevästi alhaisempia kuin Tornionjoen lohen alleelimäärä (p < 0.001). Tornionjoen laitoskannassa alleelimäärä ei kuitenkaan ollut alhaisempi kuin luonnonvaraisessa kannassa. Tenojoen laitoskannan alleelimäärä sen sijaan oli alhaisempi kuin luonnonkannan arvio (Taulukko 3). Keskimääräinen alleelidiversiteetti oli hieman korkeampi (7 %) lyhyen aikavälin viljelyssä (Teno ja Tornionjoki, 72,8) kuin pitkän aikavälin emokalaviljelyssä ( ja, 65,8). Alleelien menetysnopeus oli keskimäärin 4,4 alleelia sukupolvessa lyhyen aikavälin viljelyssä (Taulukko 4). Tenojoen emokalastonäytteessä menetys oli kuitenkin selvästi suurempi kuin Tornionjoen näytteessä. Taulukko 4. Havaittu alleelien menetysnopeus lyhyen aikavälin viljelyssä kahdessa suomalaisessa lohikannassa, Na 0 = alleelimäärä luonnonvaraisessa kannassa, Na t = alleelimäärä t:n sukupolven jälkeen viljelykannassa. Kanta Na 0 s.d. Na t s.d. Muutos t Muutos/ t Muutos % / t Teno 91,8 2,5 84,3 2,1-7,5 1-7,5-8,2 Tornionjoki 82,6 2,5 80,0 1,7-2,6 2-1,3-1,6 Keskiarvo -4,4-4,9

6 6 Korkein heterotsygotia oli odotetusti luonnonvaraisella Tenon lohella (77,5 %) ja alhaisin Saimaan lohella 46,9 %. Tenon laitoskannan heterotsygotia oli luonnonkantaa alhaisempi kahdessa lokuksessa ja Tornionjoen laitoskanta yhdessä lokuksessa. Heterotsygotia oli alentunut keskimäärin 1,4 % sukupolvessa. Keskimääräinen heterotsygotia oli hieman korkeampi, 2 %, lyhyen aikavälin (Teno ja Tornionjoki, 70,1 %) kuin pitkän aikavälin viljelyssä ( ja, 68,1 %)(Taulukko 3, liite) Tehollinen populaatiokoko Tenon lohen laitoskannan näytteen tehollinen koko oli merkitsevästi alhaisempi (32) kuin Tornionjoen emokalaston (238), mutta näyte edusti siis vain noin viidettä osaa koko emokalastosta (Taulukko 5). Tehollisten kokojen osuus käytettyjen emojen määrästä oli varsin korkea molemmilla kannoilla, keskimäärin 0,81. N e /N b osuus, jossa N e on efektiivinen koko ja N b lisääntyvien yksilöiden määrä (number of breeders), oli Tenojoen kannalle 0,68 ja Tornionjoen kannalle 0,93. Mikäli kuitenkin lasketaan kaikki emokalastoa perustettaessa käytetyt yksilöt (census number of founders), N e /N cf osuus Tornionjoen emokalastolle oli 0,58. Taulukko 5. Lohiemokalastojen arvioidut teholliset populaatiokoot. F k = alleelifrekvenssin varianssi, L = lokusmäärä, t = sukupolvien määrä, N e = tehollinen koko, CI = N e :n luotettavuusrajat, N b = hedelmöityksissä käytetty yksilömäärä ja N cf = emokalaston perustajamäärä. Kanta F k L t N e 95% CI N b N e /N b N cf N e /N cf Teno 0, , ,68 Tornionjoki Keskiarvo 0, ,93 0, ,58 0,63

7 7 4. Johtopäätökset 4.1.Diversiteetti muutokset emokalaviljelyssä Yleisesti mikrosatelliittiaineistossa keskimääräinen heterotsygotia oli korkea (70%) ja yli 10 kertaa suurempi kuin samojen lohikantojen allotsyymiaineistossa (5,8%). Tilastollisesti merkitsevä heterotsygotian alenema oli havaittavissa joissakin geenilokuksissa. Merkitsevä kokonaisheterotsygotian lasku voitiin havaita vasta niin pienen populaation kuin Saimaan järvilohen tapauksessa. Keskimääräinen heterotsygotian alenema oli 1,4% sukupolvessa, mikä ei kovin paljon ylitä 1% tasoa, joka on usein mainittu hyväksyttäväksi tasoksi sukusiitoksen seurauksena aiheutuvalle heterotsygotian alenemalle. Tämä 1% raja on arvioitu olevan kyllin alhainen, jotta luonnonvalinta voi estää sukusiitoksesta aiheutuvan elinkyvyn alenemisen. Siten lyhyen aikavälin viljelyssä ei emokalastoissa ole odotettavissa voimakasta elinkyvyn laskua heterotsygotian aleneman seurauksena. Alleelidiversiteetti on selvästi herkempi mittari diversiteettimuutoksille kuin heterotsygotia ja tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiinkin helpommin. Alleelidiversiteettiä voidaankin käyttää mittarina yleisen monimuotoisuustason arvioinnissa myös kalanviljelyssä, vaikka mikrosatelliittimuuntelulla ei olekaan suoraa vaikutusta elinkykyyn. Mikrosatelliittimuuntelun muutokset eivät siten kerro valinnan aiheuttamista perinnöllisistä muutoksista emokalastoissa. Kalanviljelyssä voitaisiin esimerkiksi asettaa tavoitteelliset tasorajat hyväksyttävälle perinnöllisen muuntelun alenemalle eri pituisilla viljelyjaksoilla ja erilaisiin tavoitteisiin tähtäävässä viljelyssä Tehollinen populaatiokoko Tehollisen populaatiokoon estimointi perustuu ajatukseen, että pieni populaatiokoko aiheuttaa geneettistä driftiä eli alleelifrekvenssien varianssin kasvua. Tämän varianssin suuruuden perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri populaation tehollisen koon on näiden sukupolvien aikana täytynyt olla. Jos populaatio on kuitenkin hyvin suuri (esim. Tenon luonnonkanta), varianssi on niin pieni, ettei sitä voida erottaa otoksesta aiheutuneesta varianssista. Tehollisen koon estimointi on siten tarkempaa pienille populaatiolle, joille sitä kuitenkin myös tavallisesti useammin tarvitaan. Emokalastoista saadut N e /N b osuusarviot olivat korkeita verrattuna tuloksiin luonnonpopulaatioista. Esimerkiksi luonnonvaraiselle hauelle on saatu osuusarvioksi 0,08, ja noin 0,11 useille luonnossa eläville lajeille. Luonnonvaraisille lohikaloille on saatu N e /N c osuusarvioksi 0,1 0,2. Luonnonvaraisten kantojen arvioissa on kuitenkin tavallisesti käytetty todellisena populaatiokokona kannan kaikkia yksilöitä, myös ei sukukypsiä kaloja, eikä vain lisääntyvien aikuisten yksilöiden määrää, kuten laitospopulaatioarvioissa tavallisesti. Tehollisten kokojen on laskettu olleen jopa 90 % todellisesta koosta pareittain hedelmöitetylle kirjolohipopulaatiolle lyhyen aikavälin viljelyssä. Emokalastojen korkeat tehollisten kokojen osuudet johtuvat osittain siitä, että vain todella lisääntyvät yksilöt on laskettu. Lisäksi huolellisia hedelmöitysmenetelmiä on käytetty juuri näille varsin uusille emokalastoille. Kukin naaras oli hedelmöitetty 3-6 koiraalla. Käytetyt hedelmöitysmenetelmät olivat ilmeisesti tehokkaita ylläpitämään tehollista kokoa. Tehollisten

8 8 kokojen osuudet todellisista koista ovat tietenkin huomattavasti pienempiä jälkeläismääristä laskettuna Suojelu viljelyn avulla Viljely tarjoaa yhden käyttökelpoisen keinon diversiteetin säilyttämiseen silloin, kun riskit luonnossa lisääntymiseen kasvavat kovin suuriksi. Kalanviljelyn suojelullisten hyötyjen arvioinnissa on olennaista analysoida riskit diversiteetille sekä luonnossa että laitoksessa. Turvallisin ratkaisu on usein hyödyntää molempia. Emokalastot ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun viljelemällä voidaan ylläpitää yhtä suuret tai suuremmat populaatiot kuin luonnossa. Viljeltyjä kantoja uhkaavat tautiriskit on kuitenkin myös muistettava. Suojelun lopullinen päämäärä tulee silti aina olla itse itsensä ylläpitävät luonnonvaraisesti lisääntyvät populaatiot, sillä vain siten turvataan evoluution jatkuminen. 5. Lähdeviitteet Koljonen, M.-L., Tähtinen, J., Säisä, M. and Koskiniemi, J Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation. Aquaculture 212,

9 9 Kuva 1a. Kukin ympyrä kuvastaa yhtä alleelia ja pinta-ala alleelin frekvenssin suuruutta. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked a b Ssa85 Ssa171 c Ssa197

10 10 Kuva 1b. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked d Ssa202 f SSOSSL e Ssa g SSOSL311

11 11 Kuva 1c. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked h SSOSL417 i SSOSL

12 12 Kuva 2. Lohikantojen väliset geneettiset etäisyydet dendrogrammilla kuvattuna. Kantojen välinen geneettinen etäisyys on sitä suurempi, mitä suurempi on niiden välinen matka dendrogrammissa. 100 Teno-H Teno-W Tornionjoki-H Tornionjoki-W Simojoki Saimaa Maine Labrador

13 13 Julkaisuja: 1. Koljonen, M.-L. and Pella, J.J The advantage of using smolt age with allozymes for assessing wild stock contributions to Atlantic salmon catches in the Baltic Sea. ICES Journal of Marine Science 54: Kallio-Nyberg, I. and Koljonen, M.-L The genetic consequence of hatchery-rearing on life-history traits of the Atlantic salmon (Salmo salar L.): a comparative analysis of sea-ranched salmon with wild and reared parents. Aquaculture 153: Kallio-Nyberg, I., and Koljonen M.-L Sea migration pattern of Atlantic salmon: a comparative study between two different stocks and their hybrids. Boreal Env. Res. 4: Koljonen, M.-L., Jansson, H., Paaver, T., Vasin, O. and Koskiniemi, J Phylogeographic lineages and differentiation pattern of Atlantic salmon in the Baltic Sea with management implications. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 56: Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L. and Saloniemi, I Effect of maternal and paternal line on the spatial and temporal marine distribution in Atlantic salmon. Animal Behaviour 60: Koljonen, M.-L Conservation goals and fisheries management units for Atlantic salmon in the Baltic Sea area. Journal of Fish Biology. 59 (Supplement A), , doi: /jfbi Koljonen, M.-L., Tähtinen, J., Säisä, M. and Koskiniemi, J Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation. Aquaculture. 212: Säisä, M., Koljonen, M.-L. and Tähtinen, J Genetic changes in Atlantic salmon stocks since historical times and the effective population sizes of the long-term captive breeding programmes. Conservation Genetics. In press.

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto 21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 366 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyssä

Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyssä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 253 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä Teija Aho 30.07.16 Department of Animal Ecology Evolutionary Biology Centre Uppsala Universitet Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä Aineisto ja menetelmät Näytemäärä

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Molekyylipopulaatiogenetiikka

Molekyylipopulaatiogenetiikka Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila

Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Jani Ruohola Kirjoittaja opiskelee akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa. Artikkeli on tehty alun perin proseminaarityönä ja käsittelee lyhyesti Vuoksen

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 367 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Harri Vehviläinen Juhani Ahon Kalastusperinneseura 7.4.2016 Helsingin Suomalainen Klubi Esitelmän avainkäsitteistä. Emokalasto: lukumäärältään

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

Suonteen siioista 2016

Suonteen siioista 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

Itämeren lohen levinneisyyshistoria

Itämeren lohen levinneisyyshistoria Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa Koljonen riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 15/2008 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 15/2008 Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa

Lisätiedot

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu Outline Lohikalojen (erityisesti lohen) elinkierto ja sen monimuotoisuus

Lisätiedot

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia - Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat?

Lisätiedot

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti

Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Kuhakantojen geneettinen kartoitus

Kuhakantojen geneettinen kartoitus Kuhakantojen geneettinen kartoitus kuinka suuret ovat kuhakantojemme väliset perinnölliset erot? Marjatta Säisä, Matti Salminen, Marja-Liisa Koljonen, Jukka Ruuhijärvi ja Pekka Hyvärinen riista- j a k

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa

Lisätiedot

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta

Lisätiedot

Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia

Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus

Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Marja-Liisa Koljonen Juha-Pekka Vähä Jarmo Koskiniemi Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands

Lisätiedot

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op syksy 2011 Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op, syksy 2011 -Helmi Kuittinen p. 553 1803, PT312, helmi.kuittinen@oulu.fi harj.

Lisätiedot

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959 1999

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959 1999 KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 179 Teuvo Niva Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959 1999 Helsinki 2001 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vastaava toimittaja: Raimo

Lisätiedot

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle?

Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle? Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle? MyDogDNA-testipaneeli on suomalaisen Genoscoper Oy:n kehittämä laaja geenitestipaneeli. Testipaneeli antaa runsaasti tietoa aina

Lisätiedot

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa, 24.3.2017 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen

Lisätiedot

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja Lajien synnystä 151 vuotta. Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen Emil Walter 1 Kalagenetiikka - mikrosatelliitti työtä - Laboratoriotyöt tehty HY:n Maataloustieteiden

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:

Lisätiedot