Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen Yleistä
|
|
- Maarit Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geneettinen monimuotoisuus Suomen luonnonvaraisissa ja viljellyissä lohikannoissa ja tehollisten populaatiokokojen osuus todellisista emokalamääristä DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla arvioituna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen 1. Johdanto 1.1. Yleistä Koska Itämeren lohesta pääosa tuotetaan nykyisin kalanviljelyllä, on tärkeää tietää, kuinka hyvin viljeltyjen lohikantojen geneettisen diversiteetin määrä vastaa luonnonvaraisesti lisääntyvien lohikantojen diversiteettiä ja kuinka hyvin kalanviljely yleensä säilyttää perinnöllistä monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden säilyminen on suhteessa ylläpidettäviin populaatiokokoihin ja erityisesti viljeltyjen kantojen geneettisesti tehollisiin kokoihin. Nämä ovatkin usein selvästi pienempiä kuin viljelyllä ylläpidetyt todelliset koot. Osa kalanviljelyllä tuotettujen poikasten laatuun kohdistuvasta kritiikistä perustellaankin juuri viljeltyjen kantojen potentiaalisesti pienillä tehollisilla koilla, jotka aiheuttavat korkeita sukulaisuudenasteita, altistavat kannat sisäsiitokselle ja aiheuttavat diversiteetin alenemista ennustettua nopeammin. Lisäksi, jos luonnonvaraisesti lisääntyvään populaatioon istutetaan poikasia, joilla on keskenään korkea sukulaisuudenaste, voi seurauksena olla koko kannan keskimääräinen tehollisen koon aleneminen. Tässä työssä tavoitteena oli arvioida DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla emokalaviljelyn kykyä säilyttää geneettistä monimuotoisuutta sekä verrata geneettisten muuttujien perusteella laskettuja tehollisia populaatiokokoja hedelmöityksessä käytettyihin todellisiin yksilömääriin. Tulokset on julkaistu Aquaculture-sarjassa (Koljonen ym. 2002) Työn tavoitteet: Tässä työssä verrattiin diversiteettitasoja mittaamalla luonnonkantojen ja viljelykantojen heterotsygotian ja geenimuotojen määrä saman lohikannan geneettinen diversiteetti luonnontuotannossa ja viljelytuotannossa Lisäksi verrattiin todellisia käytettyjä emomääriä ja geneettisten muuttujien perusteella saatuja tehollisia kokoja arvioitiin geneettisen muuntelun vähenemisnopeus lyhyen aikavälin viljelyssä mitattiin vanhan ja uuden mantereen lohikantojen välinen geneettinen etäisyys verrattiin kantojen välistä erilaistumisen astetta allotsyymi ja mikrosatelliitti aineistoissa Tehollinen koko yleensä
2 Kalanviljelyn kyky säilyttää perinnöllistä monimuotoisuutta riippuu viljeltävien kantojen tehollisesta koosta (N e, effective population size). Tehollinen koko on lähes aina pienempi kuin populaation todellinen yksilömäärä. Tehollista populaatiokokoa pienentävät epätasainen sukupuolijakauma vaihtelu lisääntymismenestyksessä (hedelmöitysmenetelmät, sukupolven pituus) sekä populaatiokoon ajallinen vaihtelu. Luonnonpopulaatiossa tehollinen koko on aina alle todellisen koon ja sen on yleensä arvioitu olevan noin puolet todellisesta koosta. Mikäli populaatiokoko on vaihdellut voimakkaasti, tehollinen koko voi olla hyvinkin alhainen. 2. Aineisto ja menetelmät Työssä tutkittiin Suomen lohikannat ja kaksi lohikantaa Pohjois-Amerikasta. Tenojoen ja Tornionjoen lohikannoista näyte oli sekä luonnonvaraisesta tuotannosta että emokalastosta. Tutkitut kannat olivat: Teno, villi ja viljelty Tornionjoki, villi ja viljelty Simojoki Saimaa 2 USA, Maine, Narraguagus Kanada, Labrador, Michaels River Seuraavan yhdeksän mikrosatelliittilokuksen muuntelu analysoitiin: Ssa85, Ssa171, Ssa197, Ssa202, Ssa289, SSOSL85, SSOSL 311, SSOSL417 ja SSOSL438 (Taulukko 1). Samoista kaloista oli käytettävissä myös allotsyymiaineisto, joihin tuloksia voitiin verrata. Taulukko 1. Tutkitut mikrosatelliittilokukset, toistojakso ja havaittujen alleelien kokojakauma. Locus Toisto jakso Alleelikoko, emäsparia 1 Ssa85 (GT) Ssa171 (TGTA) 14 (TG) Ssa197 (GT) 5 C(TG) 14 TC(TG) 3 A(GTGA) Ssa202 (CA) 3 (CTCA) Ssa289 (GT) SSOSL85 (GT) SSOSL 311 (TG) SSOSL 417 (TG) SSOSL 438 (AC) 26 AT(AC) Mikrosatelliitit ovat lyhyitä DNA:n jaksoja, jotka toistuvat genomissa. DNA koostuu nukleotideista, joiden keskeinen osa on emäs, adeniini (A), guaniini (G), tymiini (T) ja sytosiini (C), jotka pariutuvat aina keskenään adeniini-tymiini ja guaniini-sytosiini-pareiksi
3 DNA juosteen monistuessa. Mikrosatelliittianalyysissä DNA-kierre avataan lämmittämällä DNA:ta. Yksijuosteisesta DNA:sta tunnistetaan toivotut mikrosatelliittilokukset niiden alkuja loppupään lähellä olevien spesifisten primerijaksojen avulla. DNA monistetaan PCR (polymerase chain reaction) tekniikalla. Reaktioon tarvitaan kalasta eristetty DNA, primerit, uusia nukleotideja sekä DNA:ta monistava polymeraasientsyymi. Reaktiota toistetaan useita kertoja, jolloin saadaan tiettyä mikrosatelliittia sisältävän DNA:n määrä niin suureksi, että se voidaan analysoitaessa havaita. DNA havaitaan liittämällä reaktiossa monistuvaan DNA:han leima, jonka avulla DNA voidaan visualisoida joko autoradiografialla (radioaktiivinen leima) tai fluoresenssiin perustuvalla automaattisekvensaattorien hyödyntämällä tekniikalla. Eri geenimuodot ovat eripituisia toistojaksoja ja ne periytyvät normaalisti mendelöiden. Toistojaksot ovat yleensä 1-6 emäsparia pitkiä, eivätkä ne koodaa tavallisesti mitään varsinaista geeniä; ne voivat olla esim. geenien välisiä alueita. Mikrosatelliittilokuksissa erilaisia geenimuotoja eli alleeleja on tavallisesti runsaasti. Aiemmin käytetyissä entsyymigeenilokuksissa on tavallisesti 2 tai 3 alleelia. Mikrosatelliittilokuksissa alleeleja on tavallisimmin Suurempi geenimuotojen määrä lisää myös menetelmän erottelukykyä sekä mikrosatelliiteilla tuotettujen estimaattien luotettavuutta ja tarkkuutta allotsyymianalyyseihin verrattuna. Mikrosatelliittilokuksia on myös hyvin runsaasti genomissa, joten lisäämällä tutkittavien lokusten määrää voidaan myös lisätä mm. erottelukykyä, toisin kuin entsyymigeenitutkimuksissa, joissa muuntelevien geenilokusten määrä on hyvin rajallinen. Mikrosatelliitit ovatkin korvaamassa allotsyymitutkimuksen ainakin osittain. Niiden avulla voidaan yleensä tehdä sama tutkimus kuin allotsyymeilläkin, mutta lisäksi niiden runsaus ja suuri muuntelun määrä sekä DNA:n hyvä säilyvyys mahdollistavat myös sellaista tutkimusta, jota entsyymigeenien avulla ei voi tehdä. Tällaisia ovat esim. sukusiitosasteen määrittäminen, tehollisten populaatiokokojen arvioiminen, yksilöiden tunnistaminen, historiallisten aineistojen tutkiminen ja geenien kartoitus. Mikrosatelliittitutkimuksen työläys ja korkeampi hinta puolestaan asettavat enemmän rajoituksia suunniteltaville tutkimuksille kuin edullisempi ja nopeampi entsyymigeenianalyysitekniikka Tulokset 3.1. Populaatiorakenne Eri populaatioiden alleelifrekvenssit vaihtelivat suuresti. Suurin ero oli odotetusti eri mannerten lohikantojen välillä. Merkityksellinen löytö oli kuitenkin se, että lähes diagnostinen ero havaittiin lokuksessa SSOSL311 (Mainessa frekvenssi 0,98 ja Labradorissa 0,96 alleelilla, jota ei esiintynyt Euroopassa lainkaan) (Kuva 1). Tämän geenilokuksen avulla on siis mahdollista erittäin suurella todennäköisyydellä erottaa eurooppalaiset ja amerikkalaiset lohet toisistaan yksilöittäin esimerkiksi saaliissa. Yleensä kantojen väliset geneettiset etäisyydet vastasivat niiden maantieteellistä etäisyyttä tai geenivirran mahdollisuutta muutoin niiden välillä. Kantojen etäisyysrakenne oli myös hyvin samanlainen kuin aiemmin allotsyymitutkimuksista saadut tulokset (Kuva 2). Itämeren lohen ja atlanttisten lohikantojen välinen ero (D A = 0,34) oli noin puolet eri mannerten lohikantojen välisestä etäisyydestä (D A = 0,64). Lohen itäisen ja läntisen levinneisyyslinjan välinen ero Itämeren sisällä oli 0,27 ja Perämeren lohikantojen väliset erot Itämeren sisällä keskimäärin 0,12 (Kuva 2).
4 4 Geneettisen diversiteetin jakautuminen kantojen ja hierarkiatasojen välillä oli suurilla maantieteellisillä etäisyyksillä mikrosatelliittiaineistossa hyvin samanlainen allotsyymiaineiston antamiin tuloksiin verrattuna (Taulukko 2). Perämeren lohikantojen välinen diversiteettiosuus oli kuitenkin mikrosatelliittiaineistossa noin kaksinkertainen allotsyymiaineistoon verrattuna, mikä näyttää viittaavan mikrosatelliittiaineiston parempaan erottelukykyyn erityisesti lyhyillä maantieteellisillä etäisyyksillä. Erottelukyvyn paranemisen määrä riippuu kuitenkin erottelumenetelmästä ja se tuleekin testata vielä erikseen. Taimenella tehdyssä alkuperätutkimuksessa tutkimuksessa sama määrä tietyn näytteen yksilöitä kyettiin määrittämään oikein jo yhdellä mikrosatelliittilokuksella kun taas allosyymimääritykseen tarvittiin kahdeksan lokusta. Taulukko 2. Perinnöllisen erilaistumisen osuus lohikantojen välillä erilaisilla maantieteellisillä alueilla mikrosatelliitti- ja allotsyymiaineistoissa. Aineisto tyyppi Eurooppa (Teno- Itämeri - Saimaa) Atlantti-Itämeri (Teno - Itämeri) Itämeri (Perämeri- ) Perämeri Mikrosatelliitti 9 lokusta 0,154 0,092 0,070 0,040 Allotsyymi 7 lokusta 0,114 0,093 0,079 0, Diversiteettierot Lokuksittaiset alleelimäärät vaihtelivat välillä 1-21 (Taulukko 3). Yhdeksän tutkitun lokuksen Taulukko 3. Lohikantanäytteiden geneettinen diversiteetti: Keskimääräinen lokuskohtainen otoskoko (N), alleelimäärä, standardoitu alleelimäärä, sen keskivirhe ja keskimääräinen heterotsygotia ja sen keskivirhe.
5 5 Näyte Lokus Otoskoko 1 Ssa85 2 Ssa171 3 Ssa197 4 Ssa202 5 Ssa289 6 SSOSL85 7 SSOSL311 8 SSOSL417 9 SSOSL438 Alleelimäärä Standard. alleelimäär s.d. Heterotsygotia s.d. Teno, villi Teno, viljelty Tornionjoki, villi Tornionjoki, viljelty Simojoki Saimaa USA, Maine Kanada, Labrador yhteinen alleelimäärä vaihteli Saimaan järvilohen 28 alleelista Tenon lohen 102 alleeliin. Itämeren suurimman lohikannan (Tornionjoen) alleelimäärä (82,6) oli 10 % alhaisempi kuin Euroopan suurimman Atlanttisen lohijoen (Tenon) alleelimäärä (91,8). Simojoen, Iijoen ja Oulujoen lohikantojen alleelimäärät olivat tilastollisesti merkitsevästi alhaisempia kuin Tornionjoen lohen alleelimäärä (p < 0.001). Tornionjoen laitoskannassa alleelimäärä ei kuitenkaan ollut alhaisempi kuin luonnonvaraisessa kannassa. Tenojoen laitoskannan alleelimäärä sen sijaan oli alhaisempi kuin luonnonkannan arvio (Taulukko 3). Keskimääräinen alleelidiversiteetti oli hieman korkeampi (7 %) lyhyen aikavälin viljelyssä (Teno ja Tornionjoki, 72,8) kuin pitkän aikavälin emokalaviljelyssä ( ja, 65,8). Alleelien menetysnopeus oli keskimäärin 4,4 alleelia sukupolvessa lyhyen aikavälin viljelyssä (Taulukko 4). Tenojoen emokalastonäytteessä menetys oli kuitenkin selvästi suurempi kuin Tornionjoen näytteessä. Taulukko 4. Havaittu alleelien menetysnopeus lyhyen aikavälin viljelyssä kahdessa suomalaisessa lohikannassa, Na 0 = alleelimäärä luonnonvaraisessa kannassa, Na t = alleelimäärä t:n sukupolven jälkeen viljelykannassa. Kanta Na 0 s.d. Na t s.d. Muutos t Muutos/ t Muutos % / t Teno 91,8 2,5 84,3 2,1-7,5 1-7,5-8,2 Tornionjoki 82,6 2,5 80,0 1,7-2,6 2-1,3-1,6 Keskiarvo -4,4-4,9
6 6 Korkein heterotsygotia oli odotetusti luonnonvaraisella Tenon lohella (77,5 %) ja alhaisin Saimaan lohella 46,9 %. Tenon laitoskannan heterotsygotia oli luonnonkantaa alhaisempi kahdessa lokuksessa ja Tornionjoen laitoskanta yhdessä lokuksessa. Heterotsygotia oli alentunut keskimäärin 1,4 % sukupolvessa. Keskimääräinen heterotsygotia oli hieman korkeampi, 2 %, lyhyen aikavälin (Teno ja Tornionjoki, 70,1 %) kuin pitkän aikavälin viljelyssä ( ja, 68,1 %)(Taulukko 3, liite) Tehollinen populaatiokoko Tenon lohen laitoskannan näytteen tehollinen koko oli merkitsevästi alhaisempi (32) kuin Tornionjoen emokalaston (238), mutta näyte edusti siis vain noin viidettä osaa koko emokalastosta (Taulukko 5). Tehollisten kokojen osuus käytettyjen emojen määrästä oli varsin korkea molemmilla kannoilla, keskimäärin 0,81. N e /N b osuus, jossa N e on efektiivinen koko ja N b lisääntyvien yksilöiden määrä (number of breeders), oli Tenojoen kannalle 0,68 ja Tornionjoen kannalle 0,93. Mikäli kuitenkin lasketaan kaikki emokalastoa perustettaessa käytetyt yksilöt (census number of founders), N e /N cf osuus Tornionjoen emokalastolle oli 0,58. Taulukko 5. Lohiemokalastojen arvioidut teholliset populaatiokoot. F k = alleelifrekvenssin varianssi, L = lokusmäärä, t = sukupolvien määrä, N e = tehollinen koko, CI = N e :n luotettavuusrajat, N b = hedelmöityksissä käytetty yksilömäärä ja N cf = emokalaston perustajamäärä. Kanta F k L t N e 95% CI N b N e /N b N cf N e /N cf Teno 0, , ,68 Tornionjoki Keskiarvo 0, ,93 0, ,58 0,63
7 7 4. Johtopäätökset 4.1.Diversiteetti muutokset emokalaviljelyssä Yleisesti mikrosatelliittiaineistossa keskimääräinen heterotsygotia oli korkea (70%) ja yli 10 kertaa suurempi kuin samojen lohikantojen allotsyymiaineistossa (5,8%). Tilastollisesti merkitsevä heterotsygotian alenema oli havaittavissa joissakin geenilokuksissa. Merkitsevä kokonaisheterotsygotian lasku voitiin havaita vasta niin pienen populaation kuin Saimaan järvilohen tapauksessa. Keskimääräinen heterotsygotian alenema oli 1,4% sukupolvessa, mikä ei kovin paljon ylitä 1% tasoa, joka on usein mainittu hyväksyttäväksi tasoksi sukusiitoksen seurauksena aiheutuvalle heterotsygotian alenemalle. Tämä 1% raja on arvioitu olevan kyllin alhainen, jotta luonnonvalinta voi estää sukusiitoksesta aiheutuvan elinkyvyn alenemisen. Siten lyhyen aikavälin viljelyssä ei emokalastoissa ole odotettavissa voimakasta elinkyvyn laskua heterotsygotian aleneman seurauksena. Alleelidiversiteetti on selvästi herkempi mittari diversiteettimuutoksille kuin heterotsygotia ja tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiinkin helpommin. Alleelidiversiteettiä voidaankin käyttää mittarina yleisen monimuotoisuustason arvioinnissa myös kalanviljelyssä, vaikka mikrosatelliittimuuntelulla ei olekaan suoraa vaikutusta elinkykyyn. Mikrosatelliittimuuntelun muutokset eivät siten kerro valinnan aiheuttamista perinnöllisistä muutoksista emokalastoissa. Kalanviljelyssä voitaisiin esimerkiksi asettaa tavoitteelliset tasorajat hyväksyttävälle perinnöllisen muuntelun alenemalle eri pituisilla viljelyjaksoilla ja erilaisiin tavoitteisiin tähtäävässä viljelyssä Tehollinen populaatiokoko Tehollisen populaatiokoon estimointi perustuu ajatukseen, että pieni populaatiokoko aiheuttaa geneettistä driftiä eli alleelifrekvenssien varianssin kasvua. Tämän varianssin suuruuden perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri populaation tehollisen koon on näiden sukupolvien aikana täytynyt olla. Jos populaatio on kuitenkin hyvin suuri (esim. Tenon luonnonkanta), varianssi on niin pieni, ettei sitä voida erottaa otoksesta aiheutuneesta varianssista. Tehollisen koon estimointi on siten tarkempaa pienille populaatiolle, joille sitä kuitenkin myös tavallisesti useammin tarvitaan. Emokalastoista saadut N e /N b osuusarviot olivat korkeita verrattuna tuloksiin luonnonpopulaatioista. Esimerkiksi luonnonvaraiselle hauelle on saatu osuusarvioksi 0,08, ja noin 0,11 useille luonnossa eläville lajeille. Luonnonvaraisille lohikaloille on saatu N e /N c osuusarvioksi 0,1 0,2. Luonnonvaraisten kantojen arvioissa on kuitenkin tavallisesti käytetty todellisena populaatiokokona kannan kaikkia yksilöitä, myös ei sukukypsiä kaloja, eikä vain lisääntyvien aikuisten yksilöiden määrää, kuten laitospopulaatioarvioissa tavallisesti. Tehollisten kokojen on laskettu olleen jopa 90 % todellisesta koosta pareittain hedelmöitetylle kirjolohipopulaatiolle lyhyen aikavälin viljelyssä. Emokalastojen korkeat tehollisten kokojen osuudet johtuvat osittain siitä, että vain todella lisääntyvät yksilöt on laskettu. Lisäksi huolellisia hedelmöitysmenetelmiä on käytetty juuri näille varsin uusille emokalastoille. Kukin naaras oli hedelmöitetty 3-6 koiraalla. Käytetyt hedelmöitysmenetelmät olivat ilmeisesti tehokkaita ylläpitämään tehollista kokoa. Tehollisten
8 8 kokojen osuudet todellisista koista ovat tietenkin huomattavasti pienempiä jälkeläismääristä laskettuna Suojelu viljelyn avulla Viljely tarjoaa yhden käyttökelpoisen keinon diversiteetin säilyttämiseen silloin, kun riskit luonnossa lisääntymiseen kasvavat kovin suuriksi. Kalanviljelyn suojelullisten hyötyjen arvioinnissa on olennaista analysoida riskit diversiteetille sekä luonnossa että laitoksessa. Turvallisin ratkaisu on usein hyödyntää molempia. Emokalastot ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun viljelemällä voidaan ylläpitää yhtä suuret tai suuremmat populaatiot kuin luonnossa. Viljeltyjä kantoja uhkaavat tautiriskit on kuitenkin myös muistettava. Suojelun lopullinen päämäärä tulee silti aina olla itse itsensä ylläpitävät luonnonvaraisesti lisääntyvät populaatiot, sillä vain siten turvataan evoluution jatkuminen. 5. Lähdeviitteet Koljonen, M.-L., Tähtinen, J., Säisä, M. and Koskiniemi, J Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation. Aquaculture 212,
9 9 Kuva 1a. Kukin ympyrä kuvastaa yhtä alleelia ja pinta-ala alleelin frekvenssin suuruutta. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked a b Ssa85 Ssa171 c Ssa197
10 10 Kuva 1b. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked d Ssa202 f SSOSSL e Ssa g SSOSL311
11 11 Kuva 1c. Atlantic Ocean Baltic Sea Lake Atlantic Ocean Baltic Sea Lake NW NE NW NE Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked Allele size USA, Maine Canada, Labrador Teno, wild Teno, hatchery Saimaa, landlocked h SSOSL417 i SSOSL
12 12 Kuva 2. Lohikantojen väliset geneettiset etäisyydet dendrogrammilla kuvattuna. Kantojen välinen geneettinen etäisyys on sitä suurempi, mitä suurempi on niiden välinen matka dendrogrammissa. 100 Teno-H Teno-W Tornionjoki-H Tornionjoki-W Simojoki Saimaa Maine Labrador
13 13 Julkaisuja: 1. Koljonen, M.-L. and Pella, J.J The advantage of using smolt age with allozymes for assessing wild stock contributions to Atlantic salmon catches in the Baltic Sea. ICES Journal of Marine Science 54: Kallio-Nyberg, I. and Koljonen, M.-L The genetic consequence of hatchery-rearing on life-history traits of the Atlantic salmon (Salmo salar L.): a comparative analysis of sea-ranched salmon with wild and reared parents. Aquaculture 153: Kallio-Nyberg, I., and Koljonen M.-L Sea migration pattern of Atlantic salmon: a comparative study between two different stocks and their hybrids. Boreal Env. Res. 4: Koljonen, M.-L., Jansson, H., Paaver, T., Vasin, O. and Koskiniemi, J Phylogeographic lineages and differentiation pattern of Atlantic salmon in the Baltic Sea with management implications. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 56: Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L. and Saloniemi, I Effect of maternal and paternal line on the spatial and temporal marine distribution in Atlantic salmon. Animal Behaviour 60: Koljonen, M.-L Conservation goals and fisheries management units for Atlantic salmon in the Baltic Sea area. Journal of Fish Biology. 59 (Supplement A), , doi: /jfbi Koljonen, M.-L., Tähtinen, J., Säisä, M. and Koskiniemi, J Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation. Aquaculture. 212: Säisä, M., Koljonen, M.-L. and Tähtinen, J Genetic changes in Atlantic salmon stocks since historical times and the effective population sizes of the long-term captive breeding programmes. Conservation Genetics. In press.
Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotItämeren lohi Kantojen tila ja hoito
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 366 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotAvain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyssä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 253 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Avain viljeltävien taimen-, harjus- ja siikaemokalastojen geneettiseen tietokantaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
LisätiedotSiikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä
Teija Aho 30.07.16 Department of Animal Ecology Evolutionary Biology Centre Uppsala Universitet Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä Aineisto ja menetelmät Näytemäärä
LisätiedotSuuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa
1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
LisätiedotMolekyylipopulaatiogenetiikka
Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu
LisätiedotSuomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff
Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu
LisätiedotKolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
LisätiedotJärvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotVuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila
Vuoksen vesistön järvilohen alkuperä ja nykytila Jani Ruohola Kirjoittaja opiskelee akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa. Artikkeli on tehty alun perin proseminaarityönä ja käsittelee lyhyesti Vuoksen
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 367 Teija Aho Jorma Piironen Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjuksen emokalastojen geneettinen monimuotoisuus mikrosatelliittianalyysien perusteella
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotEMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ
EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Harri Vehviläinen Juhani Ahon Kalastusperinneseura 7.4.2016 Helsingin Suomalainen Klubi Esitelmän avainkäsitteistä. Emokalasto: lukumäärältään
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotKomission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio
Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET
ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotLOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA
LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?
1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.
LisätiedotItämeren lohen levinneisyyshistoria
Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa Koljonen riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 15/2008 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 15/2008 Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa
LisätiedotTENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotGeenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto
Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät
LisätiedotLohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu
Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu Outline Lohikalojen (erityisesti lohen) elinkierto ja sen monimuotoisuus
LisätiedotMiksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -
Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat?
LisätiedotIstutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti
Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä
Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotMenestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotLuonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun
Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi
LisätiedotUusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotKuhakantojen geneettinen kartoitus
Kuhakantojen geneettinen kartoitus kuinka suuret ovat kuhakantojemme väliset perinnölliset erot? Marjatta Säisä, Matti Salminen, Marja-Liisa Koljonen, Jukka Ruuhijärvi ja Pekka Hyvärinen riista- j a k
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotYleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa
Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotVilli poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen
LisätiedotTenojoen ja Näätämöjoen lohikannat
Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotSukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?
Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotSuomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back
Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön
LisätiedotSAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna
Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,
LisätiedotTenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotParemmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia
Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen,
LisätiedotRiver-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
LisätiedotVoimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
LisätiedotSiuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Marja-Liisa Koljonen Juha-Pekka Vähä Jarmo Koskiniemi Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands
LisätiedotMolekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller
Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op syksy 2011 Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op, syksy 2011 -Helmi Kuittinen p. 553 1803, PT312, helmi.kuittinen@oulu.fi harj.
LisätiedotPerämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959 1999
KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 179 Teuvo Niva Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959 1999 Helsinki 2001 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vastaava toimittaja: Raimo
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotPerämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotAjankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä
Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015
LisätiedotSaksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle?
Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle? MyDogDNA-testipaneeli on suomalaisen Genoscoper Oy:n kehittämä laaja geenitestipaneeli. Testipaneeli antaa runsaasti tietoa aina
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotSELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus
SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
LisätiedotLuonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen
Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa, 24.3.2017 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen
LisätiedotDarwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.
Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotBiodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen
Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi
LisätiedotEduskunnan Ympäristövaliokunnalle
Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen
LisätiedotRKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen
RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen Emil Walter 1 Kalagenetiikka - mikrosatelliitti työtä - Laboratoriotyöt tehty HY:n Maataloustieteiden
LisätiedotKoiran periytyvä persoonallisuus
Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn
Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi
LisätiedotEvoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:
Lisätiedot