Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi ESPOONLAHDEN KESKUS II, ALUSTAVA POHJAVEDEN HALLINTASELVITYS Pvm 11.5.2016 Viite Sisältö: 0. Yleistä 1 Tutkimukset 2 Pohjasuhteet 3 Pohjavesi 4 Puupaaluperustukset 5 Pohjaveden hallinta 6 Yhteenveto
0. Yleistä Tässä selvityksessä tarkastellaan Espoonlahden keskus II asuinkortteleiden suunniteltujen alimpien lattiatasojen ja kuivatustasojen vaikutuksia ympäristöön. Tietojen mukaan ko. tontti ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Sivu 2 Aiemmin kohteeseen on tehty alustava pohjavedenhallintaselvitys (Ramboll Finland Oy, Espoonlahden keskustan asuinkorttelit, pohjaveden hallintaselvitys, 3.6.2013), jossa alimmat lattiatasot ovat olleet tasolla noin +6. Tässä selvityksessä alustavien arkkitehtisuunnitelmien mukaan alin lattiataso on tasolla noin +10. 1. Tutkimukset Kortteleiden ja katujen alueilla ja niiden ympäristössä on suoritettu mm. Espoon Kaupungin Geotekniikkayksikön toimesta eri aikoina pohjatutkimuksia ja pohjaveden pinnan mittauksia. Tätä selvitystä varten alueelle on asennettu 2 kpl pohjavesiputkia. Alla esitetyssä kuvassa on esitetty likimainen pohjavesiputkien sijainti ja alustavat lattiatasot. Kuva 1. Pohjaveden havaintoputkien mitatut alimmat tasot.
2. Pohjasuhteet Tontti on osittain rakennettua. Tontilla on mm. rakennuksia ja kenttä. Tontilla maanpinta vaihtelee pääsääntöisesti tasovälillä noin +12 +14 ollen ylimmillään tasolla noin +15. Tontin pohjoispuolella sijaitseva Kivenlahdentie on noin tasolla +16, jonka suuntaa maanpinta nousee. Sivu 3 Kuva 2. Maaperäkartta ja rakennusten alustavat sijainnit. Maaperäkartan mukaan tontin länsialueella ja itä- ja eteläpuolella on savea, keskivaiheilla kallio- ja moreenialueita sekä muualla moreenin päällä silttiä tai savea alle 3 metrin paksuudella. Kallionpinnan taso on vaihteleva ja muodostaa syvänteitä. Paikoin esiintyy myös avokalliota. Kuva 3. Maaperäkartan väriselitykset.
3. Pohjavesi Pohjavedenpintaa on havainnoitu (Ulappakatu, Kivenlahdentie, Espoonlahdenkatu ja Espoonlahden-ranta) katujen alueilla ja ympäristössä useasta pisteestä useiden vuosien ajan. Pohjavesiputkien sijainti on esitetty kuvassa 1. Sivu 4 Kivenlahdentien puolella olevien pisteiden mukaan pohjavedenpinta vaihtelee välillä +10,4 +13,7. Tonttia lähimpänä olevassa pisteessä pohjavesi on tasolla +10,4 (n. 1,5 m maanpinnan alapuolella). Pohjavedenpinta ja maanpinta nousevat Kivenlahdentiestä pohjoisen suuntaan. Mittaukset on suoritettu vuosien 2013 2016 aikana. Ulappakadun puolella olevien pisteiden mukaan pohjavedenpinta vaihtelee välillä +8,8 +9,6 ollen maanpinnasta noin 2 4 metrin syvyydessä. Mittaukset on suoritettu vuosien 2013 2016 aikana. Espoonlahdenkadun puolella olevien pisteiden mukaan pohjavedenpinta on vaihdellut välillä +8,8 +10,4 ollen maanpinnasta noin 2 4 metriä. Mittaukset on suoritettu vuosien 2015 2016 aikana. Espoonlahden-rannan puolella olevien pisteiden mukaan pohjavedenpinta on vaihdellut välillä +11,1 +12,4, ollen maanpinnasta noin 0 1 metrin syvyydessä. Mittaukset on suoritettu vuosien 2015 2016 aikana. 4. Olemassa olevat perustukset ja katurakenteet Alueella on kallion- /maan ja tukipaalujen varaan perustettuja rakennuksia. Tiedossa ei ole, että alueella on puupaaluperustuksia tai saven varaan perustettuja rakennuksia. Jos puupaaluperustuksia on, ei pohjavettä voida laskea ko. alueilla. Puupaaluperustukset tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä. Aiemmassa selvityksessä (Ramboll Finland Oy, Espoonlahden keskustan asuinkorttelit, pohjaveden hallintaselvitys, 3.6.2013) on esitetty tarkemmin ympäröivien katujen pohjanvahvistukset yms. ja Ulappakadun toisella puolella olevan rakennuksen kuivatukseen liittyvät asiat. 5. Pohjaveden hallinta Rakennusten suunniteltu kuivatustaso on noin 1 1,5 metriä suunniteltua lattiatasoa alempana. Suunniteltujen lattiatasojen ja arvioidun kuivatustason perusteella tontin asuinrakennusten kuivatustaso on enimmillään noin 2 metriä mitatun alimman pohjavedentason alapuolella. Pääsääntöisesti pohjavettä alennetaan pysyvästi tontin pohjoisosalla (Kivenlahdentien puolella) ja etelä- ja länsipuolen rakennusten osalta arvioitu kuivatustaso sijoittuu lähelle mitattua pohjaveden tasoa, joten niiden osalta pohjavettä ei juurikaan alenneta pysyvästi. Espoonlahden-ranta - Kivenlahdentien kulmauksessa pysyvä pohjavedenalennus aiheuttaa tontin savikolle sellaisia painumia, jotka täytyy pohjanvahvistamalla ehkäistä. Yleisesti voidaan otaksua, että maanvaraiset katurakenteet, pihat ja rakennukset savialueilla tulevat painumaan pohjaveden pysyvän alennuksen johdosta. Tontille on suunniteltu imeytystä, jolla voidaan tasapainottaa pysyvän pohjaveden alennuksen vaikutuksia. Uudisrakennuksien kuivatustason suunnittelussa, suositellaan ensisijaisesti painovoimaista vesien poistoa.
6. Yhteenveto Alueelle määritellyt rakennusten suunnitellut alimmat lattiatasot ja arvioidut kuivatustasot kahden rakennuksen (etelä- ja länsipuolen) osalta eivät juurikaan vaikuta alueen pohjaveden tasoon, kun kuivatusjärjestelmä suunnitellaan painovoimaisesti toimivaksi. Sivu 5 Pohjoisosan rakennus leikkaa pysyvästi mitattua pohjaveden tasoa noin 2 metrillä. Pysyvän pohjaveden alennuksen ulottuman arviointi on tehty keskimääräisillä vedenläpäisevyysarvoilla moreenikerrokselle (k=0,0000005), silttikerrokselle (k=0,0000001) ja savikerrokselle (k=0,000000001). Kaikilla maalajeilla on erilainen vedenläpäisevyyskerroin. Maaperäkartassa (kuva 1) esitettyjen maalajien vedenläpäisevyyskertoimet (k) on esitetty ed. suluissa. Moreenikerroksessa n. 2 metrin pohjaveden alentaminen pysyvästi ulottuu laskennallisesti noin 5-20 metrin etäisyydelle (riippuen moreenimaalajista), silttikerroksessa 2 metrin etäisyydelle ja savikerroksessa alle 0,5 metrin etäisyydelle. Mikäli moreenikerroksen maa-aines on enemmän hiekkaista, on ulottuma useita kymmeniä metrejä tai enemmän soraista on ulottuma useita satoja metrejä. Savi ja siltti alueilla oleellista on sijoittuuko kuivatustaso savi- tai silttikerroksen alapinnan alapuolelle. Ko. kerrosten alapuolelta kuivatettaessa pohjaveden alennuksen ulottuma voi kasvaa todella suureksi. Laskennallisten alustavien arvioiden perusteella pysyvän pohjaveden alennuksen vaikutus ulottuu vähintään Espoonlahdenranta-Kivenlahdentien kulman, Kivenlahdentielle ja Ulappakatu-Kivenlahdentien kulman alueelle ilman erillisiä toimenpiteitä. Tosin Ulappakatu on pohjanvahvistettu massanvaihdolla ja pilaristabiloimalla, joten sillä kohtaa pysyvän pohjaveden alennuksen vaikutukset ovat vähäiset ellei merkityksettömiä. Suunnitelluilla kuivatustasoilla pohjaveden pysyvä alennus ei ulotu Länsiväylälle saakka. Jatkosuunnittelun edetessä suositellaan suunniteltujen rakennusten kuivatustasot määriteltävän ympäröivien katujen kunnallistekniikan (sadevesiviemäreiden) tasolle, jolloin voidaan otaksua, että pohjavesi on jo hakeutunut pitkän ajan kuluessa rakennettujen sadevesiviemäreiden vesijuoksun tasolle. Mikäli kuivatustaso viedään em. alemmaksi, on syytä harkita käytettävän vesitiiviitä rakenteita, kuivatustasoa nostettavan ylöspäin tai pohjanvahvistamalla, jotta vältyttäisiin savialueiden painumiselta. Alueella suositellaan jatkettavan pohjavesipisteiden mittauksia, koska alueen muu rakentaminen voi myös vaikuttaa nykyisiin pohjaveden pinnan tasoihin. Ramboll Finland Oy Jarno Oinonen projektipäällikkö