YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Seija Takanen Päivämäärä YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Laatija Jouni Mali Tarkastanut Timo Raitanen Viite projekti

2 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy (jäljempänä Ramboll) teki YIT Rakennus OY:n toimeksiannosta entisen Kankaan alueen pohjoisosaan, Tourujoen ja Minimanin väliselle täytemaa-alueelle, nykyisille YIT:n tonteille sijoittuvan rakennettavuusselvityksen keväällä 2012 arkkitehtisuunnittelua ja myöhempää alueen käyttöä varten. Lähtötietoina oli käytettävissä vanhaa kartta-aineistoa, tutkimusalueen tuntumaan ulottuva Kankaan alueen rakennettavuusselvitys sekä vanhoja kartoitustietoja ko. alueesta. Tutkittu alue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustasta noin kilometri koilliseen. Alue rajoittuu länsisivultaan Tourujokeen, pohjoisessa nykyiseen pientaloasuinalueeseen / Vapaaherrantiehen sekä idässä Minimanin pysäköintialueeseen ja etelässä Kympintiehen. Alue on aikaisemmin kuulunut Kankaan tehdasalueeseen ja ollen siis pääosin vanhaa teollisuusaluetta. Aluetta on käytetty pysäköinti- ja täyttöalueena sekä sen lounaiskulmalla sijaitsee mm. vanha konttorirakennus. Vanha Tourujoen uoma on ulottunut ko. alueelle 1800-luvun lopulla. Alueen eteläpuolella on toiminut nyttemmin lakkautettu Kankaan paperitehdas vuodesta 1872 alkaen. Alueella ei ole tiedetä harjoitetun puun kyllästämistä. Ramboll on tehnyt alueelle vuonna 2011 alustavan haitta-aineselvityksen ja siinä on esitetty suositukset jatkotoimenpiteiden varalle. 2. POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET 2.1 Vanhat tutkimustiedot Lähtötietoina käytettiin mm. seuraavia vanhoja pohjatutkimuksia: Ramboll / Kankaan tehdasalueen rakennettavuusselvitys 2011 Ramboll / alustava pilaantuneisuusselvitys työnro pvm vanhoja täyttö- ja putkijohto kartoitustietoja, Keski-Suomen Viatek, työ 5216 (1997), Keski-Suomen Viatek, työ 5475 (1999), SCC Viatek, työ 5561 (2000) 2.2 Hankkeen yhteydessä tehdyt uudet pohjatutkimukset Rambollin toimesta alueelle tehtiin maaliskuussa 2012 yhteensä 14 puristinheijarikairausta. Lisäksi häiriintyneitä maanäytteitä otettiin 3 tutkimuspisteestä yhteensä 12 kappaletta ja pohjavesiputkia asennettiin 2 kappaletta. Samassa yhteydessä tutkittiin Vapaaherrantien itäpuolelle sijoittuva erillistontti, johon kairattiin 2 puristiheijarikairausta ja toisesta otettiin yhteensä 5 häirittyä maanäytettä. Maanäytteistä määritettiin vesipitoisuus ja maalaji arvioitiin aistinvaraisesti. Näytteiden vesipitoisuudet/maalajitiedot on esitetty tutkimusleikkauksissa.

3 Alueen maastomallimallitiedot pohjautuvat alueen kartoitustietoihin ja kairauspisteiden osalta takymetri-/gps mittauksiin. Myös vanhoja pohjakarttoja ja niissä esiintyneitä korkeustietoja muutettuna uuteen korkeusjärjestelmään on hyödynnetty soveltuvin osin, samoin Jyväskylän kaupungilta saatua laserkeilausaineistoa ja alueen pohjakarttaa. Mittaukset on sidottu Jyväskylän kaupungin koordinaatistoon ja N2000 -järjestelmiin. Tutkimusleikkauksissa esitetyt maakerrosrajat ja maalajiarviot perustuvat kairausvastuksiin, kairaajan arvioihin sekä maanäytetietoihin. 2.3 Topografia ja pohjasuhteet Rakennuspaikka 1 Alueen nykyinen topografia muodostuu tehdyistä maatäytöistä, ympäristön luonnollisista sekä rakennetuista piha-, katu- ja tiealueista sekä tilapäisistä pysäköintikentistä ja vanhasta konttorirakennuksen pihapiiristä. Alueella esiintyy vanhoja putkijohtolinjoja, joiden sijainnista ei ole tietoa / varmuutta. Entiseltä Kankaan tehdasalueelta Kympinkadun eteläpuolelta, lähtee aluetta kohti 1200 B sadevesiviemäri, jonka ulottumaa ei tiedetä. Putki on noin 10 m syvyydessä. Alueen poikki kulkee koillis-luodesuunnassa sähköilmalinja, toinen vastaavanlainen sijoittuu alueen itäreunaan. Alueen etelä- ja lounaisosa viettää kohti vanhaa tehdasaluetta. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Vapaaherrantie on leikkauksessa ko. tontin kohdalla. Pohjoisrajalla maanpinta on luonnollisessa tasossa ylimmillään tasolla n.102, josta se laskee nykyiselle täyttöalueelle, ollen pääosin tasossa n. 95. Alueen itäosan täyttöalueella, Kympinkadun puolella maanpinta on tasolla n. 98,5 99. Alueen länsiosa laskee kohti vanhaa jokiuomaa ollen tasolla n. 95. Tourujoen uoman vesipinta vaihtelee tutkimusalueella olevan vesivoimalaitoksen yläpuolella noin välillä +94,4 +95,6 N2000 (Tuomiojärven vesipinta) ja voimalaitoksen alapuolella +77,9 +79,7 N2000 (Jyväsjärven vesipinta). Jokiuoman aiheuttamasta padotuksesta johtuen ajoittain veden pinnan korkeus poikkeaa liittyvän järven vesipinnasta. Suurimmalla osalla tutkimusaluetta nykyinen maanpinta on täyttöä. Täytön paksuus ulottuu vanhan jokiuoman kohdalla vähintään 5 m syvyyteen. Täytön alapinta ulottuu pääosin tasoon 90 tai hieman sen alapuolelle. Täyttö on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja viimeisimmät osat siitä on tehty 2000 luvun alussa. Täytemaa on suunnittelemattomasti rakennettua ja saattaa sisältää myös eloperäisiä aineksia tai sekalasitakin materiaalia eikä sen laatua pysty luotettavasti varmistamaan kuin laaja-alaisin koekuopin. Täytön alapuolella perusmaa on löyhää / keskitiivistä silttiä, joka saattaa sisältää paikoin savisiakin ja/tai hiekkaisempia kerrostumia. Kerrokset ovat vanhaa joen pohjaa. Silttikerrokset rajoittuvat tiiveydeltään vaihtelevaan pääosin tiiviiseen / lohkareiseen moreeniin. Tehdyt kairaukset päättyivät kiviin, lohkareisiin tai kallioon tai jouduttiin lopettamaan moreenikerroksessa, koska tangot vääntyivät tai menivät poikki. sekä paikoin tiiviiseen maakerrokseen tasolla n eli n m syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan tason mittaamista varten asennettiin 2 pohjavesiputkea Tutkimuspisteessä10 vesipinta oli tasolla (N2000) ja tutkimuspisteeseen 6 asennetusta pohjavesiputkesta havaittiin vesipinta tasolla +90,57 (N2000).

4 Pohjaveden pinta seuraa Tourujoen läheisyydessä joen veden pinnan korkeusvaihteluja ja nousee siitä poispäin liikuttaessa. Myös vanhassa täytetyssä jokiuomassa tapahtunee veden suotautumista täyttökerroksissa alajuoksun suuntaan. Suurella osalla täyttöaluetta pohjavesi lienee tasolla noin eli vanhan uoman pohjan tasossa. Alueen perusmaa sekä ajetut täytemaat ovat routivia, tärinän ja veden vaikutuksesta häiriintyviä ja tiiveydeltään vaihtelevia. Vapaaherrantien itäpuoli, 2. rakennuspaikka, Alueen poikki kulkee vanha junarata. Radan rakennekerrosten alapuolella perusmaa on löyhää, paikoin savistakin, silttiä n m syvyyteen. Silttikerros rajoittuu alaosastaan moreeniin, jossa oleviin kiviin / lohkareisiin kairaukset ovat pysähtyneen tasolla n. 81.3, eli n m syvyydessä maapinnasta. 3. RAKENNETTAVUUS 3.1 Yleistä rakennettavuudesta Aluein rakennettavuus vaihtelee alueen osien välillä jonkin verran. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida mm. luontaiset pohjasuhteet, vanha joen uoma, erityisesti suunnittelemattomasti tehdyt tiivistämättömät täytöt ja niiden kivisyys sekä mahdollisesti sekalainen jopa eloperäisiä aineksia sisältävä täytemaa. Tourujoen vanhan uoman osalta perusmaa sisältänee myös reuna-alueiden vanhat humusmaat sekä mahdollisesti jokiuomille tyypillisiä kiviä ja lohkareita. Suunnittelussa tulee huomioida myös alueella kulkevat putkistot. Maarakentamisen yhteydessä tulee huomioida, että alue oli toisen maailmansodan aikana lentopommitusten kohteena ja siten räjähtämättömien pommien löytyminen on edelleen mahdollista. 3.2 Perustaminen Suuressa osassa tutkittua aluetta perusmaan yläosan muodostavat vanhat täytöt. Nämä todennäköisesti materiaaliltaan ja tiiviydeltään vaihtelevat kerrokset tulee tarvittaessa poistaa rakennusten alta. Jokiuoman kohdalla täyttöjen alle on voinut jäädä hyvinkin huonosti kantavia/eloperäisiä joen pohjan maakerroksia. Mikäli vanhoja täyttökerroksia/eloperäisiä kerroksia jätetään rakennuksen alle, tulee rakennuksen runko ja alapohja perustaa paaluille. Vaikka täytemaat poistettaisiin, ei raskaasti kuormitettuja painumille arkoja rakenteita tulisi perustaa löyhän silttisen perusmaan varaan maanvaraisesti. Täyttöjen alta alkavat tiiveydeltään pääosin löyhät, rakeisuudeltaan varsin vaihtelevat monin paikoin saviset/silttiset/hiekkaiset kerrokset, jotka rajautuvat alaosastaan moreeniin. Mikäli alueelle ei ole tulossa nettokuormituslisää, voidaan kevyitä rakenteita harkita perustettavaksi sekalaisen täytemaan osalta suoritetun massanvaihdon varaan.

5 Vapaaherrantien itäpuolella, rakennuspaikan 2. kohdalla rakennukset on suositeltavaa perustaa paaluille. Vain kevyet ja yksinkertaiset painumia sietävät rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Paaluina tulee kivisen / lohkareisen täytön johdosta harkita teräsputki- / porapaaluja tai käytettäessä teräsbetonitukipaaluja varautua poistamaan täytemaan esteitä ennen paalutusta. Suurimmassa osassa aluetta tavanomaisten kerrostalojen suositeltavin perustamistapa on paalutus. Maanvaraisesti perustettaessa tulee varautua pieniin painumiin. Suurin sallittu pohjapaine tulee määrittää rakennuskohtaisesti painumalaskentaa suorittaen. 3.3 Rakentamistaso Rakennusten lattiatasot ja alueen maanpinnan korkeudet tulee valita siten, että viereisen Tourujoen tulvilta suojaudutaan. Erityisesti perustamistasoihin vaikuttaa myös mahdollinen jokiuoman siirto nykyisestä vanhaan uomaan. 3.4 Maakaivannot Alle 3 metrin syvyiset maakaivannot, jotka eivät ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle, voidaan pääsääntöisesti tehdä luiskattuina. Syvissä (> 3 m) kaivannoissa on erityisesti huomioitava työturvallisuus ja varauduttava löyhien maakerrosten ja vanhojen täyttöjen alueella tuettuihin rakenteisiin, kevennyskaivantoihin ja esimerkiksi tukielementtien käyttöön. Kaivettaessa pohjavedenpinnan alapuolelle / täytemaan alapintaan perusmaa / vanhat täytöt ovat herkkiä hydraulisille murtumille. 3.5 Kuivatus Rakennukset ja piha-alueen rakennekerrokset tulee salaojittaa. Kuivatusvedet voidaan asianomaisen viranomaisen hyväksyessä johtaa suoraan Tourujokeen. Rakennusten ja rakenteiden ylärinteen puoleisilla sivuilla tulee kuivatus toteuttaa erityisen huolellisesti. Piha- ja liikennealueiden pintakuivatus voidaan hoitaa pintakallistuksin ja sadevesiviemärein. 3.6 Piha- ja liikennealueiden perustamistavat Piha- ja liikennealueet voidaan pääsääntöisesti perustaa perusmaan/vanhan täytön varaan kantavuus- ja routamitoituksen perusteella. Eloperäiset maat/pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa ennen täyttöjen tekemistä Alueellinen stabiliteetti tulee huomioida väylien sijoittamisessa ja korkeustason/rakenteen valinnassa erityisesti joen uoman lähelle rakennettaessa. 3.7 Putkijohtojen perustamistavat Putkijohdot voidaan perustaa kuitukankaalla perusmaasta / täytemaasta erotetulle vähintään 150 mm paksuiselle sora-arinalle. Löyhien silttisten / savisten maakerrosten esiintymisalueella tulee varautua painumiin, mikäli alueelle kohdistuu lisäkuormitusta.

6 3.8 Ympäristön huomioiminen Kaivutyön yhteydessä tulee huomioida räjähtämättömien pommien vaara. Paalutustyö ja muun tärinää/siirtymiä aiheuttavan työn aikana tulee huomioida säilytettävän rakennuskannan ja läheisten asuinrakennusten pääosin maanvarainen perustapa ja osin herkät rakenteet. Mahdolliset pilaantuneet maaainekset tulee poistaa rakennettavilta alueita ao. viranomaisen ohjeiden mukaisesti. 3.9 Tourujoen uoman uusi siirtäminen Tourujoen mahdollinen siirtäminen takaisin vanhaan uomaansa n. 5 m syvyyteen on vaativa toimenpide, josta aiheutuisi huomattavia kustannuksia ja riskejä tuleville rakenteille. Jos vesiaihe halutaan alueelle uoman muodossa, olisi se järkevää sijoittaa kivirakenteiseen, pienimuotoiseen uomaan noin 2 m syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Alue soveltuu täytemaat huomioon ottaen pääosaltaan hyvin talonrakentamiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida Tourujoen reunan riittämätön stabiliteetti, maan pintakerroksen suuressa osassa aluetta muodostavat vanhat sekalaiset täytöt. Myös alueella mahdollisesti esiintyvät ympäristöriskit tulee kartoittaa. Ympäristötekniset tutkimukset/ kunnostukset on suositeltavaa suorittaa ennen varsinaista rakentamista. 5. JATKOTOIMENPITEET Alueella tule tehdä koekuoppatutkimuksia täytemaan laadun ja erityisesti mahdollisen pilaantuneisuuden varmistamiseksi erityisesti alueen pohjois- /koillisosalla. Alueella tulee tehdä yksityiskohtaisia pohjatutkimuksia rakennusten sijainnin varmistuttua. Läheisten kiinteistöjen osalta on syytä selvittää vanhat pohjatutkimustiedot ja rakennusten perustamistavat. RAMBOLL FINLAND OY Jouni Mali DI, Projektipäällikkö Timo Raitanen DI, vanhempi suunnittelija LIITTEET Pohjatutkimuspiirustukset