Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Samankaltaiset tiedostot
Mirjam Kalland Lasten Kaste Lapissa Rovaniemi Voimaa vanhemmuuteen

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Turvallisempi huominen

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana

Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan

Lapin sote johdon seminaari

Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Yksi elämä -terveystalkoot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä yhdistysten yhteistyöllä Mikkelissä

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Hyvinvointiareena

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Tuuli Riisalo-Mäntynen, KeKohanke. Elisa Lipponen, Kumaja

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Positiivisuuden ja vahvuuksien pedagogiikka

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Hyvän elämän edistäminen

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

KOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA

CIMO Osallisuus-työpaja

Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä

Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Transkriptio:

Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt hyvinvoinnin edistäjinä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2

Rajaukset: järjestöjen monet kasvot Järjestöt kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa vahvistavana Järjestöt vertaistukea ja apua tarjoavana Järjestöt edunvalvojana, vaikuttajana Järjestöt asiantuntijana Järjestöt voittoa tavoittelemattomina palvelujen tuottajina Järjestöt ihmisoikeuksista muistuttavina, eettisinä toimijoina Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 3

Resilienssistä Inhimillisessä kehityksessä resilienssillä tarkoitetaan mielen kimmoisuutta, yksilön sinnikkyyttä ja kykyä toipua vastoinkäymisistä On aina yhteydessä riskiin Resilienssi mitataan sillä, miten yksilö vastaa kehitysvaiheeseen liittyviin haasteisiin Reslienssitutkimus perustuu siihen havaintoon, että tietyt yksilöt kehittyvät hyvin huomattavista riskeistä huolimatta Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 4

Välittävät tekijät ja resilienssi Ainakin kaksi havaintoa: Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä, sen pienempi riski Ordinary magic (tavallisia asioita): ne tekijät, jotka tukevat hyvinvointia normaalitilanteessa, tukevat myös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson & Horwood 2003).

Resilienssi suomeksi Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuus joustavuus, sietokyky Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 6

Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi perustuu kykyyn sopeutua muutoksiin ja muuttaa toimintatapoja ennen kuin se on aivan välttämätöntä Perustuu kykyyn to bounce back and bounce forward, eli kykyyn oppia virheistä ja jatkaa eteenpäin Liitetään usein selviytymiseen katastrofien jälkeen, mutta myös hitaat muutokset koettelevat yhteisön ja yhteiskunnan selviytymiskykyä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 7

Reslienssiin liittyvät elementit 1. Varautuminen, ennaltaehkäisy 2. Vastustaminen 3. Rotevuus (robustness), pysyvyys (esimerkiksi arvot) 4. Sopeutuminen, mukautuminen, muuntuminen ja muuttuminen eli oppiminen (Clarke 2013, Keck & Sakdapolrak 2013) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 8

Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet Sosiaalinen pääoma on yhteisön aineetonta varantoa, joka tuottaa terveyttä ja hyvinvointia josta hyötyy sekä yhteisö että yksilö. Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet ovat rakenteellinen pääoma ja kulttuurinen pääoma (esim.talkoo-aktiivisuus ja talkoohenki (Hyyppä 2011) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 9

Miten sosiaalinen pääoma muuttuu hyvinvoinniksi? 1. Yhdessä tekeminen, osallistuminen, (kulttuurinen) harrastustoiminta (rakenteellinen ulottuvuus) 2. Keskinäinen luottamus (kulttuurinen ulottuvuus) Nämä ovat yhdessä (ja erikseen?) tekijöitä jotka edistävät terveyttä, mielen hyvinvointia ja pidentävät elämää Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 10

Onko näyttöä? Koulukiusaamisen vähentämiseen investoitu euro tuottaa 14 euoroa Yhteisössä (communities) jossa on korkeampi sosiaalinen pääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi talous Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistää yhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) 68 80 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 11

Sosiaalien ympäristö muokkaa ihmisen elintoimintoja Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy ponnistelua toimia toisen hyväksi Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen mieltä - vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten tunnetilojen tunnistamiseen Reflektiivinen kyky vahvistaa yksilön resilienssiä myös yhteisössä ( resilience to stressful social experience (Fonagy, Bateman & Luyten 2011) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 12

Reflektiivinen kyky ja sosiaalinen pääoma Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansa peilatuksi ja jossa hän tunnistaa itsensä, hänen luottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi autetusta tulee auttaja Tästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, joka vahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia. Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteita ja stressaavia sosiaalisia tilanteita. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 13

Reflektiivinen kyky ja vertaistuki Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on reflektiivisen kyvyn ytimessä Kehitys vaatii aina ponnisteluja Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 14

Mihin järjestöjä tarvitaan? Pop-up kansalaistoiminta on yhdessä tekemistä ja luo rakenteellista sosiaalista pääomaa, muttei aina luo luottamusta eli kulttuurista pääomaa Vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta kumpuaa myös vaakasuorana ruohonjuuritasolta, mutta järjestöt luovat rakenteita toiminnan vahvistamiseksi. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 15

Miten meillä? Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kasteohjelmaan 2012-2015 ja RAY:n avustusstrategiaan (2012-2015). Järjestöön investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle (Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 16

Esimerkkinä perhekeskus Kuudesosassa kunnista (51) palvelut on järjestetty perhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksista toiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa. THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaan perhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän ja perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli yleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissa perhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuus toteutui selvityksen mukaan paremmin. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 17

Parhaimmillaan järjestöjen toiminta Tukevat reflektiivistä kykyä Luovat sekä rakenteellista että kulttuurista sosiaalista pääomaa Edistävät yhteisöjen resilienssiä Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 18

Kiitos! Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 19