Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari
Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon vuosina 2000-2010 SISÄLLYS Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon Mikko Kautto Eläkkeet, eläkkeensaajat ja eläkepolitiikka Mikko Kautto Eläkkeiden reaalinen kehitys 2000 luvulla Eila Tuominen, Heidi Nyman, Jukka Lampi Eläkeläisten toimeentulo Juha Rantala Eläkeläisten kokemukset toimeentulosta Liisa-Maria Palomäki Eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaisessa vertailussa Kati Ahonen Kasvun kausi: eläkkeensaajat ja eläketurva 2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Mikko Kautto
Päätulos: keskieläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti, toimeentulo parantunut merkittävästi Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä (25 %) Eläkeläisistä ¾ (72 %) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Eläkeikäisten suhteellinen asema EU-vertailussa ennallaan Myönteiselle kehitykselle selityksiä: 1. Rakenneselitys: väestö-, työmarkkina- ja eläkejärjestelmämuutokset eläkkeellä olevien joukon muutos 2. Politiikkaselitys: eläkkeellä olleiden asemaa ovat parantaneet erityisesti kansaneläkkeissä tapahtuneet tasokorjaukset ja verotuksen keventäminen Eläketurvakeskus 3
Entä erot? Lähtökohtana erojen kasvu suomalaisessa yhteiskunnassa Tarkasteluun erot eläkkeensaajaväestössä Eläketurvakeskus 4
Erojen kasvu keskustelunaiheena Pohjoismaat kansainvälisten vertailujen valossa pienten tuloerojen maita (esim. Fritzell 2001; OECD 2011) MUTTA erot kasvussa (esim. OECD Growing Unequal 2008; Fritzell ym. 2012) OECD: tuloerot kasvaneet lähes kaikissa maissa S, N ja FIN: kasvua, pohjoismaiden erityisyys hiipunut DK: ei suuria muutoksia Suomessa kehityksen taustalla ylimpien tuloryhmien tuloosuuden kasvu; erojen kasvua selitetty erityisesti verotuksen rakenteen muuttamisella (esim. Riihelä 2010; Tuomala 2011) Uusin tieto Suomen osalta vuodelta 2010 Tilastokeskuksen kokonaistilasto: Tuloerot kääntyivät kasvuun vuonna 2010 toisaalta tulonjakotilaston tiedote: Pienituloisuuden kasvu pysähtyi Suurilla eroilla haitallisia taloudellisia (Malinen 2012) ja sosiaalisia seurauksia (Wilkinson & Pickett 2010) Eläketurvakeskus 5
Asuntokuntaväestön keskimääräisten reaalitulojen vuosimuutokset tulokymmenyksittäin vuonna 2010. Suurituloisin kymmenys (x) jaettu lisäksi kolmeen osaan. Kun keskitulot kasvavat, köyhyysriskiraja nousee Lähde: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus 2011; Tulonjaon kokonaisaineisto. Eläketurvakeskus 6
Pienituloisten lukumäärä ja pienituloisuusaste vuosina 1987 2010 Lähde: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus 2012; Tulonjakotilasto 2010. Eläketurvakeskus 7
Tuloerojen mittaus The Canberra groupin suositukset Mitataan kaikkiin tuloihin sekä saatuihin ja maksettuihin tulonsiirtoihin perustuvaa kotitalouden koon ja rakenteen huomioivaa ekvivalenttituloa Kansainvälisesti käytetyt eromittarit Tuloerot (gini-kerroin) Tulosuhteet (P10/P90, P20/P80) Köyhyysriski (se osuus väestöstä, joilla kulutusyksikköä kohti laskettu ekvivalenttitulo jää alle köyhyysriskirajaksi määritellyn mediaanitulo-osuusrajan) Eläketurvakeskus 8
Erojen tulkinnasta Erot koko väestön tasolla eivät välttämättä kerro eri väestöryhmien tilanteesta. Erojen kasvua koskeva selitys voi löytyä sekä rakenteellisista (väestö, työmarkkinat, talouskasvun mahdollistama ansiokehitys jne.) että politiikkatekijöistä (erityisesti sosiaalietuudet, verotus). Yhden vuoden muutosten tulkinnassa tarvitaan vähän varovaisuutta. Eri ryhmien aseman muutoksen selitykset voivat olla erilaisia. Eläketurvakeskus 9
Tarkasteluun eläkkeensaajien väliset erot Kysymykset Ovatko erot kasvaneet myös eläkkeensaajien keskuudessa? Miltä osin, mistä syystä? Aineistot ETK:n ja KELA:n yhteistilastorekisteri eläkkeensaajista, 2000-2010 Tilastokeskuksen tulonjakoaineistot, 2000-2009 Mittareina eläke- ja toimeentuloeurot ja niistä laskettavat erilaiset tunnusluvut (tulo-osuudet, tulosuhteet, gini, hajonta ) Tarkastelun kohteena a) eläkkeet ja b) toimeentulo Jakaumat - Ikä (sukupuoli, alue, kotitalous) Tulorakenteet - Tulokymmenykset Eläketurvakeskus 10
Ikäryhmien väliset eläke-erot näyttävät kasvaneen Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) keskimääräinen kokonaiseläke *) ikäryhmittäin vuosina 2000 2010 vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 11
kuitenkin erot ryhmien sisällä ennallaan Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen variaatiokerroin ikäryhmittäin vuosina 2000 2010 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 65 74 75 Alle 55 Kaikki 55 64 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Eläkelaji ikää tärkeämpi selitys Työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) ikäryhmittäin vuosina 2000 2010 vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 13
Sukupuolierot kokonaiseläkkeissä ennallaan Vuonna 2010 keskimääräinen kokonaiseläke miehillä 1 560 euroa/kk ja naisilla 1 217 euroa/kk Eläke-ero vuonna 2000 314 e, vuonna 2010 343 e Suhteelliset erot kokonaiseläkkeissä Vuonna 2000 naisten kokonaiseläke 76 % miesten keskieläkkeestä Vuonna 2010 naisten kokonaiseläke 78 % miesten keskieläkkeestä Suhteelliset erot työeläkkeissä Vuonna 2000 naisten keskimääräinen työeläke 55 % miesten työeläkkeestä Vuonna 2010 naisten keskimääräinen työeläke 63 % miesten työeläkkeestä Eläketurvakeskus 14
Entä alue-erot? Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) keskimääräinen kokonaiseläke maakunnittain vuosina 2000 ja 2010 vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 15
Koko maa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Lappi Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Uusimaa Alue-erot eivät ole juurikaan kasvaneet Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen variaatiokerroin maakunnittain vuosina 2000 ja 2010 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0
Eläkejakauma tasoittunut - pieniä eläkkeitä vähemmän, suuria enemmän Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen ( /kk vuoden 2010 rahassa) prosenttijakauma vuosina 2000 ja 2010 Eläketurvakeskus 17
Suurten eläkkeiden tunnuslukuja ylimmän tulokymmenyksen bruttoeläkkeet vuoden 2010 rahassa Vuosi Pienin, /kk Keskieläke, /kk Eläkkeensaajat Top 100, /kk 2000 1960 2570 14230 2002 1940 2670 14300 2004 2040 2800 15300 2006 2090 2860 15620 2008 2100 2900 15600 2010 2240 3100 17380 joista eläkkeelle siirtyneet 2000 1980 2720 6900 2002 2040 2810 7580 2004 2150 2920 7740 2006 2300 3180 9390 2008 2330 3250 9280 2010 2660 3720 10560 Kannassa reaalinen kasvu P90 alarajalla, keskieläkkeissä ja top 100:ssa ei poikkea keskimääräisestä kasvusta Siirtyneillä reaalinen kasvu P90 alarajalla ja keskieläkkeissä lähellä keskimääräistä, top 100:ssa vauhdikkaampaa Kannassa P90/P50, P95/P50 ja top100/p50 ei merkittävää muutosta Siirtyneillä tulosuhteen muutos näkyy vain top100/p50 -suhteessa
Absoluuttiset eläke-erot kasvaneet Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) keskimääräinen kokonaiseläke *) desiileittäin vuosina 2000 2010, /kk vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 19
mutta suhteelliset erot eivät Eläkkeensaajadesiilien osuus eläketulosta *) vuosina 2000 2010 Eläketurvakeskus 20
Ikäryhmien välinen ero näkyy myös toimeentulossa Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000 2009 vuoden 2009 rahassa Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 21
Eriytymistä kotitalouden rakenteen mukaan? Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän ja perhekoon mukaan vuosina 2000 2009 vuoden 2009 rahassa Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 22
1) Eläkeläisten väliset tuloerot ovat koko väestön tuloeroihin verrattuna pienemmät 2) Eläkeläisten joukossa tuloerojen vaihtelu on voimakkaampaa kuin ammatissa toimivilla Eläkeläisten, ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien tulonjako vuosina 2000 2009 ginikertoimella mitattuna Koko väestön ginikerroin nousi v. 2010 0,6 % yks. ja oli 27,3 %. Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 23
Vaihtelu selittyy ylimmän desiilin tulomuutoksilla Eläkeläiskotitalouksissa asuvan väestön toimeentulon jakautuminen vuosina 2000 2009. Tulo-osuus (%) eläkeläiskotitalouksien yhteenlasketusta tulosta kussakin eläkeläiskymmenyksessä Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 24
Ylimmän desiilin erottaa muista omaisuustulojen kasvu Eläkeläiskotitalouksissa asuvien bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 2000 ja 2009 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, ekvivalenttitulo euroa vuoden 2009 rahassa Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 25
Yhteenvetoa ja päätelmiä eroista eläkkeensaajaväestössä Eläke-erot: vaihteluväli suurempi, mutta Ikäryhmien väliset erot eivät näytä kasvaneen, mutta ne todistavat erilaista kehitystä eläkelajeissa Alueelliset eläke-erot eivät ole kasvaneet Sukupuolten väliset eläke-erot eivät ole kasvaneet Alimman ja ylimmän tulokymmenyksen väliset suhteelliset eläke-erot säilyneet jotakuinkin ennallaan Toimeentuloerot Ikäryhmien väliset toimeentuloerot näkyvät (vrt. edellä) Eläkkeensaajien väliset tuloerot (gini) ovat kasvaneet Kasvu liittyy ylimmän tulokymmenyksen tulo-osuuksien vaihteluihin Päätelmät Eläke-erojen kasvu on toimeentuloerojen kasvua pienempää Selitystä eläkkeensaajien välisten toimeentuloerojen kasvuun kannattaa hakea erityisesti omaisuustulojen kehityksestä sekä verotuksen muutoksesta Tuloerojen kasvu olisi ollut suurempaa ilman kansaneläkkeiden korotuksia Erot kasvaneet vuoteen 2007 asti sen jälkeen ollut tasaista päättyikö trendi?
Eläkeläisten köyhyysriski on kasvanut koska eläketulo noussut hitaammin kuin keskiansiot Köyhyysriskit koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 2009, 60 % köyhyysraja Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 27
Eläkeläisten tulojakauman muodon takia valitulla riskirajalla on iso merkitys köyhyyskuvaan Köyhyysriskit eläkeläisillä ja koko väestössä vuosina 2000 2009, 60 % ja 50 % köyhyysrajat Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 28
Pienituloisen* väestön rakenne vuosina 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010 (ja koko väestön rakenne 2010); %. Lähde: Tilastokeskus, Tulot ja kulutus 2012; Tulonjakotilasto 2010. * Pienituloisuuden raja vuonna 2010 oli 14 741 e/kulutusyksikkö/vuosi. (Yhden hengen taloudessa 1 228 e/kk) Eläketurvakeskus 29
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009, % Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 30
Päätelmiä eroista eläkkeensaajaväestössä Keskimääräinen kehitys myönteistä Ikäryhmien väliset erot kasvaneet sekä eläkkeillä että toimeentulolla mitattuna (työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen kehitykseen liittyvät erilaiset syyt) Alueelliset eläke-erot eivät ole kasvaneet Sukupuolten väliset eläke-erot lähes ennallaan Alimman ja ylimmän tulokymmenyksen väliset eläke-erot kasvaneet absoluuttisesti, mutta suhteelliset erot eivät niinkään Tuloerot (gini) ovat kasvaneet Köyhyysriski on noussut Kun eläke-erojen kasvu näyttäytyy kohtuullisen pieneltä, selitystä eläkkeensaajien välisten toimeentuloerojen kasvuun kannattaa hakea muiden tulojen (omaisuustulot) kehityksestä sekä verotuksen muutoksesta Erojen kasvu pienempää kuin 1990-luvulla, mutta kasvua kuitenkin vuoteen 2007 asti sen jälkeen ollut tasaista päättyikö trendi?