Tietojärjestelmien kehittämistavoitteiden mittaaminen yksittäisiä projekteja l a a j e m m i n

Tietojärjestelmien kehittämistavoitteiden mittaaminen yksittäisiä projekteja l a a j e m m i n Tiedostammeko ehyvinvoinnin hyödyt ja riskit? Helsinki, 11.11.2010 Juha Mykkänen FT, tutkimusjohtaja, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-tutkimusyksikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Kuopio Welfare Research Center KWRC STTY, HL7 Finland varapuheenjohtaja juha.mykkanen@uef.fi 1

tämän esityksen asiat pohjautuvat pääosin synteesiin seuraavista: soveltava tutkimus v. 2000-2010 tietojärjestelmien kehittämisestä ja tiedonhallinnasta hankkeita erityisesti hyvinvoinnin toimialalla, 25+ yritystä ja käyttäjäorganisaatiota komponenttipohjainen sovellustuotanto sovellusintegraatio palveluarkkitehtuuri (SOA standardointi, kokonaisarkkitehtuuri materiaaliin ja analyysiin erityisesti seuraavista hankkeista SOLEA 2008-2011: SOA ja EA, teollisuus ja terveydenhuolto Sosiaalialan tietoteknologiahanke - Tikesos 2006-2011 OmaHyvinvointi (MyWellbeing) 2008-2010, asiakaslähtöiset hyvinvointipalvelut SerAPI 2004-2007: palveluarkkitehtuuri ja sovellusintegraatio, terveys ekat / terveyspalvelujen ajanvarauksen arkkitehtuurin suuntaviivat 2008 TJSERT / sähköisen lääkemääräyksen sertifiointivaatimukset 2007 HL7 Finland ja muut rajapintaprojektit ja määrittelyt ajanvarauksiin, sähköiseen reseptiin, potilasryhmittelyihin, työpöytäintegraatioon, päätöksentukeen, jne. SOLEA-hankkeen tutkimustuloksiin ja malleihin kokonaisarkkitehtuurin käytöstä ja jäsentämisestä, mallinnuksesta, vaatimustenhallinnasta, mittaamisesta 2

Yksittäistä projektia laajemmat tietojärjestelmien kehittämistavoitteet palvelujärjestelmän tasolla yleiset palvelujärjestelmän kehittämistavoitteet: asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, uudet palvelujen järjestämismallit laajat kehittämisohjelmat, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen ja käyttöönotto lainsäädäntömuutokset organisaation tasolla organisaation strategia ja tietohallintostrategia projektisalkun hallinta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja hyödyntäminen toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen lähentäminen entistä nopeampi uusien toimintamallien käyttöönotto tai niihin mukautuminen, esim. organisaatiomuutokset, uudet hoitomuodot, jne. 12.11.2010 3

Kehittämistavoitteiden laajennettu elinkaari esimerkki: sähköinen lääkemääräys tavoitteita: resepti- ja lääkitysvirheiden vähentäminen, lääkityksen kokonaiskuva, väärennösten estäminen, lääkemääräys- ja jakeluprosessien tehostaminen, uudet toimintatavat esim. uusimispyynnöissä, tietojen käytön valvonnan parannukset projekteja ja tuotoksia mm. ereseptin pilotti / Pohjois-Karjala lainsäädännön uudistaminen: laki sähköisestä lääkemääräyksestä, asiakastietolaki Kela / sähköisen lääkemääräyksen määrittelyt (käyttötapaukset, vaatimukset, oikeudet, tietosisällöt, käyttäjät..) HL7 Finland / ereseptin määrittelyt (CDA header, CDA-rakenne, Medical Records-sanomat) TJSERT-sähköisen lääkemääräyksen sertifiointivaatimukset reseptikeskuksen ja KanTa-viestinvälityksen toteuttamishankkeet / Kela potilastietojärjestelmien ja apteekkijärjestelmien kehittämisprojektit / klusterit potilastietojärjestelmien katselmoinnit paikalliset käyttöönottoprojektit, esim. Turku 12.11.2010 4

Projektiputken haasteet jatkuvuuden puute projektien elinkaari vs. ratkaisujen ja arkkitehtuurin elinkaari kehittämistavoitteiden laajennetun elinkaaren aikana samoihin tavoitteisiin ja ratkaisuihin kohdistuu monien eri organisaatioiden ja toimijoiden projekteja ja tarpeita: uudelleenoppiminen, projektien eri näkökulmat, päällekkäisyydet ja ristiriidat, not invented here? kuilu organisaation strategian tai tietohallintostrategian ja hankinta- tai kehittämisprojektien sekä toiminnan tarpeiden välillä kuilu organisaatiokohtaisten ja kohdealueen tai verkoston kehittämisen välillä yhden projektin tulosten ei kerro paljoa tunnistammeko nämä riskit suhteessa ehyvinvointiin? 12.11.2010 5

Entä seuraavat ehyvinvoinnin riskit? edellytysten luonti hankkeiden ja ratkaisujen hallittavuudelle ja tavoitteiden toteutumisen ohjaukselle ja seurannalle? 12.11.2010 6

Kokonaisarkkitehtuuri ja KA-menetelmä Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä on tapa jäsentää ja hallita kokonaisuutta jäsennysmallit, toimintatavat, kuvaustavat, ohjausmallit esimerkkejä: TOGAF, JHS kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kokonaisarkkitehtuuri: KA-menetelmää käyttäen tehty jäsennys organisaation / yksikön toiminnasta LISÄKSI Kohdealuearkkitehtuuri: yleistetty, kattaa useita organisaatioita / yksiköitä, esimerkiksi sosiaalihuolto tulossa mm. valtionhallinnon ja julkisen hallinnon kohdealuejako LISÄKSI Segmenttiarkkitehtuuri tietystä näkökulmasta tehty tarkempi kuvaus, voi kattaa useita organisaatioita / yksiköitä KA-menetelmä on hyödyllinen myös kohdealue- ja segmenttiarkkitehtuurien jäsentämisessä mutta monet kuvaukset ja ohjeet keskittyneet tiettyyn ympäristöön sidotun kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen SOLEA - 7

Tietohallintolakiluonnos Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Valtion, kuntien ja muiden julkisen hallinnon organisaatioiden omaa toimintaansa koskevaan vastuuseen ei ehdoteta muutoksia. Tällä lailla ja sen nojalla annettavilla asetuksilla rajoitettaisiin kuitenkin julkisen hallinnon viranomaisten toimivaltaa päättää sen siitä tietohallinnon osasta, joka on palvelujen laadun ja hallinnon tehostamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteneväisesti. Painopiste on tiedon yhteiskäytössä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa. Tavoitteena on, että tietotekniikkaa käytetään hallitusti ja kustannustehokkaasti. Julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi laadittuja ja ylläpidettyjä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä siten, kuin tässä laissa säädetään. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tässä sitä, että tietojärjestelmät ovat teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin kun ne käyttävät samoja tietoja.

Lähestymistapoja kokonaisarkkitehtuuriin [Dragstra, 2005] Prosessien hallinta ja parantaminen (Business process centric) Toiminnan ymmärtäminen ja johtaminen (Governance centric) Käyttäjä Portlets WSRP Prosessi Sovelluspalvelut -atomiset -yhdistetyt Hyllytuote Räätälöity Taustajärjestelmät Palvelin Palvelukomponentit Oliopohjainen CRM, ERP Business intelligence Integrointiarkkitehtuuri (ESB) Laadunhallinta (QoS) (turvallisuus-, hallintaja seurantainfrastruktuuri) Tietoarkkitehtuuri (metatiedot, kuvaukset, tietovarastointi) Hallintakäytännöt (governance, policy) Toiminnan ja tietoteknisten ratkaisujen vastaavuus (IT centric) 9

Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat näkökulmajakoja lukuisia erilaisia, Suomen julkishallintoon vakiintumassa: TOIMINTA (Business Architecture) TIETO (Information Architecture) TIETOJÄRJESTELMÄ (Application Architecture) TEKNOLOGIA (Technology Architecture) [Schekkerman] 12.11.2010 10

Esimerkki: sosiaalialan tietoteknologiahanke (kohdealue)kokonaisarkkitehtuuri 09/2010 Tehty Työn alla Tekemättä Periaatetaso Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Kehittämisvaatimukset ja -tavoitteet Strategiat Standardisalkku Rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit Tietoarkkitehtuu ri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Sidosryhmät Käsitemalli Asiakirjastandardi Käsitteellinen taso Sosiaalipalvelut Säilytysajat Kirjaamisperiaatteet Sanastot Luokitukset Tietosisällöt Palveluprosessit Perustiedot Arkiston toiminta Viestinvälitys Looginen taso Käyttötapaukset Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Metatiedot Asiakirjarakenteet Tietokomponentit Yhteiset tietojärjestelmäpalvelut Tunnistaminen ja allekirjoitukset Asiakastietojen saatavuus Skeemat Toimeenpanosuunn. Näyttömuodot Fyysinen taso Käsittelysäännöstö Tietovarannot YT: rajapinnat Fyysiset tietovarastot

Esimerkki: Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri - tietovarannot Maksuttomuus/ maksullisuus Julkisuus/ salassapito/ käyttöoikeudet Verotus Vakuutus Liikenne Tuonti- ja vienti Maaseutuelinkeinohallinnon Osakas- ja osuusjärjestelmän Työvoima EU-tietoaineistojen Ennakoinnin Säädös Tilasto Seuranta Etuus Eläke Talous-, henkilöstö- ja tulos Kansallisen osallistumisympäristön tietovarannot Valtiopäiväasiakirja t na Kansainvälisen osallistumisen Uutis Sosiaalihuollon Meta Lainhuutoja kiinnitys Kiinteistö Rakennus- ja huoneisto Julkishallinnon datakatalogit Tietojärjestelmiä koskevat tietovarannot Maasto Ajoneuvo Yritys- ja yhteisö Julkishallinnon hankkeet na Ympäristö- ja luonnonvara Tapahtuma Julkishallinnon organisaatiot na Sopimus Yhteiskunnan tilaa kuvaava Terveydenhuollon Potilas Henkilö Ympäristön tilaa kuvaava Tilannekuvan Kulttuurisisältöjen Hankintojen Palveluntuottajien Sää Tutkimusaineistojen Palvelukuvausten Asiakas Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovarannot Vaikuttavuuden arvioinnin Tutkimus Toimilupia koskevat tietovarannot Ammattihenkilöitä koskevat tietovarannot Rikosrekisteri na Oppimateriaalie n Tunnistettuja ja ja ehdokkaita Kansallinen osaa-misen pääoman Puolustusvoimien tietovarannot Tuomioistuinten tietovarannot Tietoturvaohjeistukset n a Poliisin tietovarannot Oikeusratkaisujen Tietoturva /tietosuoja Tie- ja katu Paikkatietovarannot Toimintaympäristö Toimipaikka Päätöstietovarant o Löytyvyys/ saatavuus 12

Jäljitettävyys kokonaisarkkitehtuurissa yleiskuvasta tarkkoihin ratkaisuihin Esimerkki: Toiminnan kuvaamisen tasot Yleiskuva tunnistetut yleiset prosessit prosessikartta prosessihierarkia toimintamalli luku: Yleistetyt prosessit ja työnkulut Prosessi yksittäinen prosessi työnkulkujen kuvaukset luku: Yleistetyt prosessit ja työnkulut Toiminto prosessien vaiheina olevien toimintojen kuvaukset lukujen: Toiminnot listaukset/taulukot Teot ja välineet tehtävät: käyttäjien toimenpiteiden ja tietojärjestelmien operaatioiden kuvaukset lukujen: Tehtävät/Teot ja välineet listaukset/taulukot [case: SOLEA - Palvelutapahtumien hallinta] 2.9.2010 13

Miten määritellään eri näkökulmien yhteiset ja väliset vaatimukset ja niiden seurataan niiden toteutumista? Miten erotetaan yksittäisten projektien vaatimukset laajemmista kokonaisarkkitehtuurin tai kohdealueen vaatimuksista? Mittaaminen? rhinecliff.org

15 Ratkaisujen ja hyötyjen : tasot evaluointi ( tekee oikean asian oikein, käyttökontekstissa, suhteessa käytön tavoitteisiin) Kaikille uusille tekniikoille ja tuotteille validointi ( tekee asian oikein, toimii käytännön tilanteessa ) verifiointi ( määritysten mukaisesti ) [Saranummi N. Healthcare Technology Assessment and Evaluation. VTT Information Technology, 2003.]

16 Tietojärjestelmien tapoja Lopputulos Summatiivinen Ennen-jälkeen Kehittäminen Suunnittelu Prosessi Norma tiivinen arvioin ti Vaihtoehtojen Formatiivinen Arvioitavuuden Riskien analysointi Tulosten ja vaikutusten Ennen-jälkeen Valinta / Päätöksenteko Ohjaaminen Normatiivinen Summatiivinen Mittaaminen

Jäljitettävyys myös arkkitehtuurin tavoitteiden kannalta Mukautuvuuskyky uusiin vaatimuksiin Parantunut integroituvuus Aiemmin tehtyjen investointien hyödyntäminen Vähittäin etenevä inkrementaalinen kehittäminen Järjestelmäympäristön tehostunut ylläpito ja hallinta Valmiiden sovellusten ja palvelujen uudelleenkäyttö Parantunut käytettävyys ja saatavuus Prosessien määrittelyn, kehittämisen ja automaation tuki Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen lähentäminen 19

Vaatimukset kokonaisarkkitehtuurissa Ajurit Strategiset tavoitteet Kehittämistavoitteet Tavoitteiden seurannan mittarit Vaatimukset Periaatteet Rajoitteet Oletukset Kehityskohteet 20

Mitattavat kohteet käyttäjä- ja asiakastyytyväisyyden mittarit käytettävyys- ja saatavuusmittarit toimintaprosessien mittarit toimintojen seuranta ja muuttuminen ratkaisujen käyttöympäristössä tietojen mittarit tietomääriä, soveltuvuutta, riittävyyttä, vastaavuuksia sekä tietoihin liittyvää työtä kehitysprosessin mittarit toimittajan näkökulmasta kehitysprosessin mittarit asiakkaan tai integraattorin näkökulmasta tekniset mittarit 21

Mittarityypit kyllä / ei lukumäärämittarit kuvaavat laskettavia suureita, jotka voivat olla usein myös automaattisesti saatavissa työmäärä- ja ajalliset mittarit sisältävät toisaalta henkilötyöhön liittyviä, toisaalta järjestelmän toimintaan ajallisesti liittyviä mittareita laadulliset mittarit ovat usein ennen/jälkeen tilanteeseen liittyviä muutoksen mittareita, tai subjektiivisia kokemuksia ja mielipiteitä mittaavia taloudelliset mittarit 22

Mittarityypit kyllä / ei lukumäärämittarit kuvaavat laskettavia suureita, jotka voivat olla usein myös automaattisesti saatavissa työmäärä- ja ajalliset mittarit sisältävät toisaalta henkilötyöhön liittyviä, toisaalta järjestelmän toimintaan ajallisesti liittyviä mittareita laadulliset mittarit ovat usein ennen/jälkeen tilanteeseen liittyviä muutoksen mittareita, tai subjektiivisia kokemuksia ja mielipiteitä mittaavia taloudelliset mittarit 23

Toimintaprosessien ja niiden kehittämisen mittareita Mitattava kokonaisuus: toimintaprosessit Lukumäärämittarit palveltujen asiakkaiden lukumäärä / aikayksikkö prosessin käynnistysten, läpimenojen, tapahtumien tai vaiheiden suorituksen lukumäärä prosessimäärittelyjen lukumäärä prosessivaiheiden lukumäärä katettujen toimintojen lukumäärä prosessiin määriteltyjen poikkeusten (tapahtumien) lukumäärä kuinka monessa eri tilanteessa/prosessissa tai sovelluksessa tiettyä ratkaisua on käytetty kuinka suuri osa prosesseista menee läpi (/ menee läpi samalla tavalla) Työmäärä- ja ajalliset mittarit prosessin tai sen jonkin vaiheen läpimenoaika uusien osapuolien mukaan ottamisen nopeus prosesseissa ilman järjestelmämuutoksia (keskitettyihin prosessimäärittelyihin) tehtävien muutosten osuus prosessin tehollisen työajan määrä ja osuus suhteessa läpimenoaikaan odotusaika Laadulliset mittarit käyttäjäkysymykset prosessien ja työn muutoksista palvelun koko ja vastaavuus toiminnan kanssa (esim. sisältöanalyysi) asiantuntemuksen laatu ja määrä prosessimuutosten tekemiseksi prosessien seurantatietojen saatavuus tietojärjestelmämuutosten määrä ja laatu ratkaisun eri osien riippuvuudet onko prosessi määritelty (ja millä tasolla) Taloudelliset mittarit palvelun kustannukset tuotot kassavirtaanalyysit: nettonykyarvo sisäinen korkokanta takaisinmaksuaika ja ja sijoitetun pääoman tuotto toiminnan virheiden lukumäärä, niiden muutos ja kustannukset prosessin tuotto (process revenue) 24

Tietojärjestelmäkehityksen mittareita Mitattava kokonaisuus: kehitysprosessi (toimittaja) Lukumäärämittarit kokonaisjärjestelmän osien ja sovelluspalvelujen lukumäärä ja koko rajapintojen lukumäärä + yhden rajapinnan eri käyttötilanteiden määrä (tuotteessa tai ympäristössä) tietojärjestelmämuutosten määrä (ja kuvaus = laadullinen) tunnistettujen käyttötilanteiden ja järjestelmien lukumäärä, joihin ratkaisulla saavutetaan liitettävyys kuinka monessa eri tilanteessa/prosessissa tai sovelluksessa tiettyä ratkaisua on käytetty sovelluksen ja palvelun koko (muu kuin osien lukumäärä) ratkaisun teknisten osien määrä ratkaisun eri osien riippuvuuksien lukumäärä (myös erityyppiset riippuvuudet - liitännät, ajalliset riippuvuudet, tietoriippuvuudet) saatavilla olevien kehitysympäristöjen ja välineiden lukumäärä sekä saatavilla olevien välineiden lukumäärä katettujen käyttötapausten lukumäärä kuormitustestaus muutospyyntöjen lukumäärä tietyllä aikavälillä toteutettujen muutosten lukumäärä ja suhteellinen määrä muutospyyntöihin järjestelmästä löydettyjen tai korjattavien virheiden määrä Työmäärä- ja ajalliset mittarit kehitysprosessin ja sen eri vaiheiden työmäärä virheiden korjaukseen kuluva aika (MTTR) testaukseen aika kuluva kuinka suuri osa tarvittavista muutoksista saadaan tehtyä keskitettyihin prosessimäärittelyihin ylläpidon työmäärä/ versiohallinnan työmäärä opiskeltavan ja tuotettavan dokumentaation määrä toteutukseen kuluva aika uusien piirteiden toteuttamisen vaatimuksista käyttöönottoon nopeus käyttöönottoon kuluva aika järjestelmämuutoksiin kuluva aika kuormitustestaus Laadulliset mittarit kehittäjäkyselyjen avoimet kysymykset käsiteanalyysi käyttäjien ja järjestelmäratkaisujen välillä kehittämisperiaatteiden saatavuus ja niiden noudattamisen seuranta saatavilla olevien kehitysympäristöjen ja välineiden ominaisuudet ovatko palvelut tilallisia (ja mitä tilaa ne säilyttävät) toimivatko eri välineillä tehdyt palvelut yhdessä onko kutsusuhteet tiukasti määritelty Taloudelliset mittarit toteutuksen kustannukset sovelluksen uusien osien suunnittelun, kehittämisen ja käyttöönoton kustannukset saatavilla olevien kehitysympäristöjen hankinta- ja ylläpitokustannukset versiohallinnan kustannukset 25

Tietojärjestelmäintegraation ja -käyttöönoton mittareita Mitattava kokonaisuus: kehitysprosessi (asiakas / integraattori) Lukumäärämittarit uudelleenkäytöstä ja integroinnista aiheutuvien virheiden lukumäärä tietojärjestelmämuutosten määrä ja luonne integroinnista johtuvien virheiden lukumäärä Työmäärä- ja ajalliset mittarit Mittareiden valinta: -mittausstrategia? (mikä kiinnostaa, tulosten käyttötarkoitus) -kiinnostuksen kohteena olevien tunnistaminen -päällekkäisyyksien ja epäsuorien poisto -mittaustapojen määrittely -tavoitetasojen asettaminen käyttöönottoon ja paikalliseen sovittamiseen kuluva aika ja työmäärä vaatimuksista käyttöönottoon kuluva aika käyttökatkot (ja niiden eri luokkien) määrä / saatavuus ym. Laadulliset mittarit kehittämisperiaatteiden saatavuus ja niiden noudattamisen seuranta oletetaanko suoritusympäristössä yhteisiä teknisiä ratkaisuja käsiteanalyysi käyttäjien ja järjestelmäratkaisujen välillä kehittäjäkyselyjen / tietohallinto avoimet kysymykset paljastavatko rajapinnat järjestelmien sisäisiä teknisiä yksityiskohtia miten eri käyttötilanteet ja käytön edellytykset on kuvattu millä tasolla hallintaja ylläpitotehtävät ja vasteajat on määritelty tukevatko käytettävät välineet ja alustat useita vaihtoehtoisia liikennöinti ym. ratkaisuja EUCS mm. järjestelmän tarkkuus, virheettömyys Taloudelliset mittarit uudelleenkäytöstä aiheutuvat kustannukset ja säästöt integroinnista aiheutuvat kustannukset ja säästöt IT-hankintainvestoinnit hankinta- ja integraatiokustannusten muutos ja suhde toteutettujen uusien piirteiden lukumäärään ja laajuuteen ylläpidon kustannukset / versiohallinnan kustannukset sovelluksen uusien osien käyttöönoton ja kehittämisen kustannukset suoritusympäristöjen hankinta- ja ylläpitokustannukset 26

Kehittämisen mittaaminen: määrittelyjen kohteiden ja erilaisten kuvaustapojen lukumäärä projekteissa (yleiskuva) Sähköisen 1 eprescription lääkemääräyksen interoperability HL7- määrittelyt / HL7 Finland Open CDA 21 89 Sähköisen 2 certification lääkemääräyksen requirements for sertifiointivaatimukset eprescription / Stakes TJSERT 6 152 Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin 3 national guidelines for ebooking suuntaviivat / STM + Oulun kaupunki - ekat 13 54 description kuvaustapojen typeslukumäärä subjects määrittelykohteiden of specification lukumäärä Palvelutapahtumien hallinnan 4 arkkitehtuurin service events for tarkennukset the management / Tekes of + Itä-Suomen the yliopisto national EPR + Aaltoyliopisto - SOLEA 26 105 Kansalaislähtöisen 5 Coper architecture Pärjäin-välineen - citizen-driven arkkitehtuurimäärittelyt eservices / Tekes + yliopistot OmaHyvinvointi 16 46 0 20 40 60 80 100 120 140 160 27

Esimerkki: Palvelutapahtumien hallinta - arkkitehtuuritarkennuksia terveydenhuollon valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kannalta Case-yhteenveto Koordinaatio ja jäljitettävyys Kehittämistavoitteet Kokonaisarkkitehtuuri Palveluarkkitehtuuri (SOA) Tulokset ja niiden käyttö Erityishaasteet Toisiinsa liittyvien merkintöjen ja palvelujen suhteiden selvennykset, asiakkaan ja ammattilaisen tarkennettu niputussäännöstö, pohja tietojärjestelmäratkaisuille Lähtökohta: jäljittää, harmonisoida ja selkeyttää palvelutapahtumien hallintaa useiden kansallisten määrittelyjen pohjalta, koordinointi muidem kansallisten hankkeiiden kanssa, pohjaa mm. tarvittaville rajapinta- ja integraatioratkaisuille Painopiste: sovellusarkkitehtuuri. Useita paikallisia toteutusvaihtoehtoja (suunnittelupäätösvaihtoehtoja). 11 SOA palvelua tai sovellusroolia, niiden vastaavuudet käyttäjien toimenpiteisiin ja toteutustasoihin Selvennykset palvelutapahtumien hallintaan, erittäin nopeaa tulosten hyödyntämistä muissa hankkeissa Epäselvyydet pohjamateriaalissa ja sen tulkinnoissa, toimintatapojen muutokset (mm. suostumus) 28

Yhteenveto tiedostammeko miten ehyvinvointiin saadaan hyödyt tapahtumassa olevasta kokonaisarkkitehtuurikehityksestä? taulukoiden mekaaninen täyttäminen vs. tavoitteiden ohjaama kuvattavien ja mitattavien seikkojen valinta kattavan arkkitehtuurimenetelmän puuttumisesta ja hallinnan haasteista huolimatta ehyvinvoinnissa päästy jo pitkälle monilla toimialoilla vasta puhutaan siitä mitä täällä jo toteutettu tai määritelty sitä saat mitä mittaat pelkkä lopputulosten mittaus ei selitä, miksi tavoitteisiin päästiin tai ei päästy, saati auta tekemään korjauksia kehittämisen aikana hallinnan ja kehittämisen tehostamisessa kokonaisarkkitehtuurin kautta jäsentämisestä ulosmitattavissa vielä runsaasti hyötyjä olennaista löytää sopiva paikka eri tason vaatimuksille ja vastuille mittarien tarkoituksenmukainen ja pitkäjänteinen valinta ja sijoittelu verkostotoimintaa: yhteinen hallintamalli (collaborative governance) oltava selkeä, mutta nojauduttava eri osapuolten saamiin hyötyihin 12.11.2010 29

12.11.2010 30